25.6.–2.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][24]
KilpailuaSuomalaista

Melko hurjaa menoa Kotojärvi Golfissa!

Etusivu Foorumit Yleistä Melko hurjaa menoa Kotojärvi Golfissa!

Esillä 25 viestiä, 276 - 300 (kaikkiaan 492)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Kotojärvikin on näemmä viime yhtiökokouksessa valtuuttanut hallituksen ottamaan vastaan lahjoituksena 1-500 osaketta. Tuo valtuutus on rajattu koskemaan varattomia kuolinpesiä, yksityishenkilöitä ja yhtiötä. Tiedä sitten, onko tuollainen rajoitus mahdollinen, mutta noin se on kirjoitettu pöytäkirjaan.

    Mielestäni haamu muotoili ajatuksen selkeästi: kenttäyhtiön kannattaa hankkia 0 euron arvoiset osakkeet itselleen, mieluummin kuin päästää ne ’tavoittamattomiin’.

    Muutama näkökulma:
    Kotojärvellä ’karhu’haasteet ymmärtääkseni lähetettiin pakkovastikkeesta osakkeensa myyneelle vanhalle omistajalle. Omistajat ihan oikein yhdessä rintamassa kieltäytyivät maksamasta, koska olivat osakkeensa myyneet. Suuromistajan onneksi osakkaat provosoituivat ja sotkivat oikeudenkäntiin muitakin asioita. nämä muut asiat eivät menestyneet ja varsinainen alkuperäinen asia menestyi. (Eräitä virheenä pidettäviä, merkitykseltään vähäisiä, poikkeuksia lukuunottamatta). Sivujuonteesta tuli oikeudenkäyntikuluja ja pääasia oikeuskuluasiassa jäi sivurooliin.

    Kannattaa pitää kaupan muotoseikat kunnossa ja jos kenttäyhtiö riitauttaa asian niin riidellään vain siitä mistä on kyse eikä sotketa kaikkia mahdollisia asioita samaa kulhoon.

    Erään amerikkalaisen juristin mainoslause kuuluu: sotkuiset asiat selvitetään ja selvät asiat sotketaan. Juristien välisessä neuvottelussa on joskus näkynyt sellaista, että neuvotteluun tuodaan kaikki mahdolliset riitakomponentit. Osa niistä voi olla täysin epärelevantteja. Neuvottelutilanteessa toivotaan, että saadaan tehdyksi ’vaihtokauppaa’ näillä epärelevanteilla väittämillä ja saada vastapuoli epävarmaksi asiastaan. Samalla yritetään vastustaja harhauttaa askaroimaan ja käsittelemään asioita, joilla ei ole merkitystä – ainakaan tuomioistuinkäsittelyssä. Kotojärvellä tässä onnistuttiin hyvin.

    eikka kirjoitti: (21.1.2016 10:53:43)

    Muutama näkökulma:
    Kotojärvellä ’karhu’haasteet ymmärtääkseni lähetettiin pakkovastikkeesta osakkeensa myyneelle vanhalle omistajalle. Omistajat ihan oikein yhdessä rintamassa kieltäytyivät maksamasta, koska olivat osakkeensa myyneet. Suuromistajan onneksi osakkaat provosoituivat ja sotkivat oikeudenkäntiin muitakin asioita. nämä muut asiat eivät menestyneet ja varsinainen alkuperäinen asia menestyi. (Eräitä virheenä pidettäviä, merkitykseltään vähäisiä, poikkeuksia lukuunottamatta). Sivujuonteesta tuli oikeudenkäyntikuluja ja pääasia oikeuskuluasiassa jäi sivurooliin.

    .

    Sama maku jäi. En nyt joka riviä ole tuomioista suurennuslasilla lukenut, mutta sellainen kai yritys oli, että yritettiin kaataa sellainen yhtiöjärjestys, jota oli 20 vuotta noudatettu.

    Yleisellä tasalla saatiin selvyyttä suuriin linjoihin, kiitos siitä. Se vain ihmetyttää, että jos osakkaat olivat kimpassa ja halusivat ottaa mukaan kaikki vääryydet, niin järkevintä olisi, että olisi viety yksi pilottijuttu kko saakka ja sitten johtopäätöksiä kaikkien osalta, osakkaiden ja kenttäyhtiön.

    andyjack kirjoitti: (21.1.2016 10:31:59)
    Kotojärvikin on näemmä viime yhtiökokouksessa valtuuttanut hallituksen ottamaan vastaan lahjoituksena 1-500 osaketta. Tuo valtuutus on rajattu koskemaan varattomia kuolinpesiä, yksityishenkilöitä ja yhtiötä. Tiedä sitten, onko tuollainen rajoitus mahdollinen, mutta noin se on kirjoitettu pöytäkirjaan.

    Onko pöytäkirjassa tarkasti esittämäsi muotoilu. Muotoilu ei ole yksiselitteinen. Se voidaan tulkita myös niin, että varallisuutta omaavat kuolinpesät ovat sellaisia, joilta….
    Yksityishekilöitä ja yhtiöitä varattomuusehtoa ei edellytetä.

    Sanatarkasti näin:

    ’Päätettiin valtuuttaa hallitus vastaanottamaan lahjoituksena 1-500 yhtiön osaketta seuraavien 12 kuukauden aikana varattomilta henkilöiltä, kuolinpesiltä ja yhtiöiltä. Päätettiin, että toimitusjohtajan tulee tarkastaa osakkeen lahjoittajan taloudellinen tilanne kaikin mahdollisin keinoin ja pidättyä lahjoituksesta, jos omistajalla on varoja’.

    En tiedä, miten tuossa tulee otettua huomioon osakkeenomistajien tasavertaisuus (vai sotkenko asioita), jos tuo kohtelu riippuu osakkeenomistajan varallisuudesta.

    eikka kirjoitti: (21.1.2016 12:58:04)

    andyjack kirjoitti: (21.1.2016 10:31:59)
    Kotojärvikin on näemmä viime yhtiökokouksessa valtuuttanut hallituksen ottamaan vastaan lahjoituksena 1-500 osaketta. Tuo valtuutus on rajattu koskemaan varattomia kuolinpesiä, yksityishenkilöitä ja yhtiötä. Tiedä sitten, onko tuollainen rajoitus mahdollinen, mutta noin se on kirjoitettu pöytäkirjaan.

    Onko pöytäkirjassa tarkasti esittämäsi muotoilu. Muotoilu ei ole yksiselitteinen. Se voidaan tulkita myös niin, että varallisuutta omaavat kuolinpesät ovat sellaisia, joilta….
    Yksityishekilöitä ja yhtiöitä varattomuusehtoa ei edellytetä.

    Olettaen, että omien osakkeiden hankintaa koskeva päätöskohta oli asianmukaisesti kirjattu yhtiökokouskutsuun, riittävällä tarkkuudella ja että päätös tehtiin määräenemmistöpäätöksellä (kyseessä suunnattu hankinta), kysymys herää kai siitä miten ja millä perusteella nuo ’varattomat’ kuolinpesät, yksityishenkilöt ja yhtiöt hallitus osaketta hankkiessaan määrittelee. Oletan siis, että tuo ’varattomat’ koski kaikkia näitä kolmea erilaista omistajatahoa, ei pelkästään kuolinpesiä, huolimatta epäselvästä kirjauksesta.

    Jos esimerkiksi yksityishenkilön osalta tarkoittaisi että hankinta toteutetaan vasta kun parin vuoden käräjöinti- ja ulosottotoiminkaan ei saada vastikkeita perittyä (=henkilöllä ei ole mitään omaisuutta eikä juurikaan tulojakaan), ei tällaisella päätöksellä estetä osakkeiden valumista esim. juuri Nordic Golf Investmentin tapaisille tahoille, onhan se huomattavasti järkevämpi tapa osakkaalle joka osakkeesta eroon haluaa. Olisikin ollut parempi, että hankintapäätös olisi ollut ilman tällaisia rajoitteita.

    Muuten sanoisin, että hankintapäätös ja miten siihen on päädytty, on looginen. Ensin kehotettiin maksamaan, sitten peloteltiin NGI:lle ja muille ’epämääräisiksi’ katsosuille tahoille myynnistä, sitten edettiin käräjille valekauppaväitöksin ja kun huomattiin että ei toimi niin lopulta lähdettiin tälle osakkeiden hankintatielle kun ymmärrettiin että pahimmassa tapauksessa todellakin äänivaltaakin rupesi siirtymään huomattavasti eri tahoille, vastikemaksujen ehtymisen lisäksi.

    Tässä keskustelussa on käsitteet menneet somasti sekaisin. Se ei ole ollenkaan poikkeuksellista tämän palstan keskusteluissa.

    Omien osakkeiden hankkiminen tarkoittaa sitä, että yhtiö tekee osakkaille tarjouksen ostaa osakkeita. Päätöksentekoa yhtiökokoksessa määräävät osakeyhtiölain säännökset. Lisäksi hankkimiseen voi käyttää vain yhtiön vapaita varoja. Golf-osakeyhtiöillä näitä harvemmin on, joten tämä ei tule kyseeseen, ei edes 0 euron hinnalla.

    Osakkeiden lunastaminen taas tarkoittaa sitä, että osakkaiden on pakko luovuttaa osakkeet yhtiön sitä vaatiessa. Mikäli tehdään suunnattu lunastus, tarvitaan tähän kaikkien osakkaiden suostumus. Tämä on siis eri asia kuin luastus- tai suostumuslauseke yhtiöjärjestyksessä.

    Tuo Kotojärven päätös ottaa lahjoituksia vastaan on mielestäni ainoa mahdollinen tapa, jolla useimmat golf-yhtiöt voivat omia osakkeitaan vastaanottaa. Lainoppineet voivat ottaa kantaa siihen, onko mainittu rajoitus lahjoittajien suhteen lakien mukainen. Maallikon silmin se ei vaikuta kohtuuttomalta.

    pjs

    Klubipelaaja kirjoitti: (21.1.2016 22:49:59)
    Omien osakkeiden hankkiminen tarkoittaa sitä, että yhtiö tekee osakkaille tarjouksen ostaa osakkeita. Päätöksentekoa yhtiökokoksessa määräävät osakeyhtiölain säännökset. Lisäksi hankkimiseen voi käyttää vain yhtiön vapaita varoja. Golf-osakeyhtiöillä näitä harvemmin on, joten tämä ei tule kyseeseen, ei edes 0 euron hinnalla.

    Yhtiö voi ottaa vastikkeetta vastaan omia osakkeitaan ilman sen kummempaa byrokratiaa (OyL 15:2.1,3).

    Ja eiköhän aika monella golfyhtiöilläkin ole vapaata omaa pääomaa, ja järjestelemällä vapaan pääoman osuutta pääomasta voi usein myös kasvattaa. Kun ongelmatapauksissa osakkeiden hankkimiseen ei kovin montaa euroa mene, tämä tuskin olisi ylitsepääsemätön ongelma.

    pjs kirjoitti: (22.1.2016 0:18:22)

    Yhtiö voi ottaa vastikkeetta vastaan omia osakkeitaan ilman sen kummempaa byrokratiaa (OyL 15:2.1,3).

    Ja eiköhän aika monella golfyhtiöilläkin ole vapaata omaa pääomaa, ja järjestelemällä vapaan pääoman osuutta pääomasta voi usein myös kasvattaa. Kun ongelmatapauksissa osakkeiden hankkimiseen ei kovin montaa euroa mene, tämä tuskin olisi ylitsepääsemätön ongelma.

    Tuo viittaamasi pykälä on tosiaan mielenkiintoinen. Osaatko sanoa minkälaiseen tilanteeseen soveltuu ’ saa oman osakkeensa vastikkeetta’. Lahjoitus se voinee olla, mutta tuskin hankinta tai lunastus. Perintö ehkä.

    Vapaiden pääomien suhteen olen kyllä skeptisempi.

    Klubipelaaja kirjoitti: (21.1.2016 22:49:59)
    Tässä keskustelussa on käsitteet menneet somasti sekaisin. Se ei ole ollenkaan poikkeuksellista tämän palstan keskusteluissa.

    Omien osakkeiden hankkiminen tarkoittaa sitä, että yhtiö tekee osakkaille tarjouksen ostaa osakkeita. Päätöksentekoa yhtiökokoksessa määräävät osakeyhtiölain säännökset. Lisäksi hankkimiseen voi käyttää vain yhtiön vapaita varoja. Golf-osakeyhtiöillä näitä harvemmin on, joten tämä ei tule kyseeseen, ei edes 0 euron hinnalla.

    Osakkeiden lunastaminen taas tarkoittaa sitä, että osakkaiden on pakko luovuttaa osakkeet yhtiön sitä vaatiessa. Mikäli tehdään suunnattu lunastus, tarvitaan tähän kaikkien osakkaiden suostumus. Tämä on siis eri asia kuin luastus- tai suostumuslauseke yhtiöjärjestyksessä.

    Tuo Kotojärven päätös ottaa lahjoituksia vastaan on mielestäni ainoa mahdollinen tapa, jolla useimmat golf-yhtiöt voivat omia osakkeitaan vastaanottaa. Lainoppineet voivat ottaa kantaa siihen, onko mainittu rajoitus lahjoittajien suhteen lakien mukainen. Maallikon silmin se ei vaikuta kohtuuttomalta.

    En tiedä mikä tässä mielestäsi meni sekaisin, mutta tässä ketjussa esiin tulleiden käsitteiden ymmärtämistä helpottaa huomattavasti, jos edes jollain tavalla yrittää perehtyä osakeyhtiölakiin, erityisesti luku 15.

    haamu kirjoitti: (22.1.2016 9:58:49)

    En tiedä mikä tässä mielestäsi meni sekaisin, mutta tässä ketjussa esiin tulleiden käsitteiden ymmärtämistä helpottaa huomattavasti, jos edes jollain tavalla yrittää perehtyä osakeyhtiölakiin, erityisesti luku 15.

    Jos luet esim omat kommenttisi numero 281 ja 275, niin ehkä avautuu.

    Kotojärvellä oli nähtävästi tehty päätös ottaa osakkeita vastaan lahjoituksena, mutta kommentoit asiaa hankintana.

    Omassa kommentissan viittasin osakkeiden lunastukseen, mutta kommentoit tuota viitaten lunastuslausekkeisiin.

    Klubipelaaja kirjoitti: (22.1.2016 10:36:51)

    haamu kirjoitti: (22.1.2016 9:58:49)

    En tiedä mikä tässä mielestäsi meni sekaisin, mutta tässä ketjussa esiin tulleiden käsitteiden ymmärtämistä helpottaa huomattavasti, jos edes jollain tavalla yrittää perehtyä osakeyhtiölakiin, erityisesti luku 15.

    Jos luet esim omat kommenttisi numero 281 ja 275, niin ehkä avautuu.

    Kotojärvellä oli nähtävästi tehty päätös ottaa osakkeita vastaan lahjoituksena, mutta kommentoit asiaa hankintana.

    Omassa kommentissan viittasin osakkeiden lunastukseen, mutta kommentoit tuota viitaten lunastuslausekkeisiin.

    Kotojärven tapauksessa kyse ei ole lunastuksesta eikä suostumuksesta vaan kyse on käytännöstä omien osakkeiden hankinnasta 0€ hintaan, ja kyse on kaiketi myös ns. suunnatusta hankinnasta. En nopealla vilkaisulla edellisiin viesteihin huomannut viittausta lunastukseen vaan suostumuslausekkeisiin, mitkä ovat täysin eri asioita, Kotojärven tapausta eivät kylläkään koske kummatkaan.

    haamu kirjoitti: (22.1.2016 11:01:09)

    Kotojärven tapauksessa kyse ei ole lunastuksesta eikä suostumuksesta vaan kyse on käytännöstä omien osakkeiden hankinnasta 0€ hintaan, ja kyse on kaiketi myös ns. suunnatusta hankinnasta. En nopealla vilkaisulla edellisiin viesteihin huomannut viittausta lunastukseen vaan suostumuslausekkeisiin, mitkä ovat täysin eri asioita, Kotojärven tapausta eivät kylläkään koske kummatkaan.

    Enpä taida jaksaa enempää kouluttaa.

    Klubipelaaja kirjoitti: (22.1.2016 11:08:05)

    haamu kirjoitti: (22.1.2016 11:01:09)

    Kotojärven tapauksessa kyse ei ole lunastuksesta eikä suostumuksesta vaan kyse on käytännöstä omien osakkeiden hankinnasta 0€ hintaan, ja kyse on kaiketi myös ns. suunnatusta hankinnasta. En nopealla vilkaisulla edellisiin viesteihin huomannut viittausta lunastukseen vaan suostumuslausekkeisiin, mitkä ovat täysin eri asioita, Kotojärven tapausta eivät kylläkään koske kummatkaan.

    Enpä taida jaksaa enempää kouluttaa.

    Tunnet asian ilmeisesti aika hyvin. Edustitko Sinä pelaajaosapuolia kyseisissä Kotojärven oikeudenkäynneissä?

    Klubipelaaja kirjoitti: (22.1.2016 11:08:05)

    haamu kirjoitti: (22.1.2016 11:01:09)

    Kotojärven tapauksessa kyse ei ole lunastuksesta eikä suostumuksesta vaan kyse on käytännöstä omien osakkeiden hankinnasta 0€ hintaan, ja kyse on kaiketi myös ns. suunnatusta hankinnasta. En nopealla vilkaisulla edellisiin viesteihin huomannut viittausta lunastukseen vaan suostumuslausekkeisiin, mitkä ovat täysin eri asioita, Kotojärven tapausta eivät kylläkään koske kummatkaan.

    Enpä taida jaksaa enempää kouluttaa.

    Niinpä niin.

    petsari kirjoitti: (22.1.2016 11:24:42)

    Tunnet asian ilmeisesti aika hyvin. Edustitko Sinä pelaajaosapuolia kyseisissä Kotojärven oikeudenkäynneissä?

    Olen asiasta kiinnostunut sivullinen. Jutun kanssa minulla ei ole mitään tekemistä mutta yleisellä tasolla se on kovin kiinnostava.

    pjs

    Klubipelaaja kirjoitti: (22.1.2016 8:01:50)

    pjs kirjoitti: (22.1.2016 0:18:22)

    Yhtiö voi ottaa vastikkeetta vastaan omia osakkeitaan ilman sen kummempaa byrokratiaa (OyL 15:2.1,3).

    Tuo viittaamasi pykälä on tosiaan mielenkiintoinen. Osaatko sanoa minkälaiseen tilanteeseen soveltuu ’ saa oman osakkeensa vastikkeetta’. Lahjoitus se voinee olla, mutta tuskin hankinta tai lunastus. Perintö ehkä.

    Esitöissä (HE 109/2006 vp s. 136) sanotaan näin:

    Pykälän 3 kohdan mukaan myöskään sil-
    loin, kun yhtiölle tulee sen omia osakkeita
    vastikkeetta, ei noudateta tämän luvun sään-
    nöksiä hankkimisesta tai lunastamisesta.
    Edellä 9 luvun 20 §:ssä tarkoitetussa maksut-
    tomassa osakeannissa yhtiölle tulleet osak-
    keet ovat tässä kohdassa tarkoitettuja osak-
    keita. Osakkeenomistajien ja velkojien kan-
    nalta mahdolliset ongelmat liittyvät lähinnä
    niihin tilanteisiin, joissa yhtiöstä poistuu va-
    roja hankkimisen tai lunastamisen seurauk-
    sena.

    Tuossa mainitaan viittauksen avulla yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta, mutta mitä ilmeisimmin tuo ei ole tyhjentävä luettelo tilanteista.

    Säännös mitä ilmeisimmin pätee missä tahansa muodossa tapahtuvaan osakkeen (osapuolten tahdon mukaiseen) vastaanottamiseen vastikkeetta. Toki osakeyhtiölaissa on säännöksiä, joilla on merkitystä asiassa – erityisesti 1 luvun 7 §:n säännös yhdenvertaisuudesta ja 8 §:n säännös johdon tehtävästä. Eli johto ei voisi toimia tässä yhtiön edun vastaisesti (mitä se sitten sillä hetkellä onkin) ja vastaanottomenettelyn pitäisi olla yhdenvertaisuuden kannalta perusteltavissa, esimerkiksi ei täysin mielivaltainen.

    ’Mielenkiintoiseksi’ asia menee siinä vaiheessa, jos lähdetään pohtimaan voiko tästä säännöksestä saada johtoa tahdonvastaiseen oman osakkeen saamiseen (vrt. konkurssipesä ilmoittaa, että luopuu osakkeen omistuksesta); ehkäpä kuitenkaan ei.

    Erikoinen tilanne olisi myös lunastaminen vastikkeetta, mutta vaikka se tulisikin kyseeseen – mikä ei ole mitenkään selvää –, sillä tuskin olisi kauheasti käytännön relevanssia.

    Esitöiden viimeinen virke on mielenkiintoinen, koska mitä ilmeisimmin arvottomien, mutta vastikemaksuvelvollisten osakkeiden probleemia ei ole tunnistettu tai niitä ei ole pidetty kovin merkittävinä (mitä en ihmettelisi, yhtiöoikeudellisesti kyse on käytännössä aika marginaalisesta ilmiöstä). Näiden ottaminen vastaan edes ilmaiseksi saattaa nimittäin vaikuttaa muiden osakkeenomistajien ja velkojien asemaan.

    Vastaava säännös on myös asunto-osakeyhtiölain 18:2:ssä. Senkin osalta esityöt ovat identtiset. Siinäkään yhteydessä em. asiaa ei ole pohdittu. Periaatteessa aivan samoja ongelmia voisi tulla vastaan myös näissä: syrjäseutujen aika arvottomia kiinteistöjä ja/tai remontteja, joiden kustannukset saattaisivat ylittää osakkeiden arvon.

    pjs kirjoitti: (22.1.2016 23:40:29)

    Klubipelaaja kirjoitti: (22.1.2016 8:01:50)

    pjs kirjoitti: (22.1.2016 0:18:22)

    Yhtiö voi ottaa vastikkeetta vastaan omia osakkeitaan ilman sen kummempaa byrokratiaa (OyL 15:2.1,3).

    Tuo viittaamasi pykälä on tosiaan mielenkiintoinen. Osaatko sanoa minkälaiseen tilanteeseen soveltuu ’ saa oman osakkeensa vastikkeetta’. Lahjoitus se voinee olla, mutta tuskin hankinta tai lunastus. Perintö ehkä.

    Esitöissä (HE 109/2006 vp s. 136) sanotaan näin:

    Pykälän 3 kohdan mukaan myöskään sil-
    loin, kun yhtiölle tulee sen omia osakkeita
    vastikkeetta, ei noudateta tämän luvun sään-
    nöksiä hankkimisesta tai lunastamisesta.
    Edellä 9 luvun 20 §:ssä tarkoitetussa maksut-
    tomassa osakeannissa yhtiölle tulleet osak-
    keet ovat tässä kohdassa tarkoitettuja osak-
    keita. Osakkeenomistajien ja velkojien kan-
    nalta mahdolliset ongelmat liittyvät lähinnä
    niihin tilanteisiin, joissa yhtiöstä poistuu va-
    roja hankkimisen tai lunastamisen seurauk-
    sena.

    Tuossa mainitaan viittauksen avulla yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta, mutta mitä ilmeisimmin tuo ei ole tyhjentävä luettelo tilanteista.

    Säännös mitä ilmeisimmin pätee missä tahansa muodossa tapahtuvaan osakkeen (osapuolten tahdon mukaiseen) vastaanottamiseen vastikkeetta. Toki osakeyhtiölaissa on säännöksiä, joilla on merkitystä asiassa – erityisesti 1 luvun 7 §:n säännös yhdenvertaisuudesta ja 8 §:n säännös johdon tehtävästä. Eli johto ei voisi toimia tässä yhtiön edun vastaisesti (mitä se sitten sillä hetkellä onkin) ja vastaanottomenettelyn pitäisi olla yhdenvertaisuuden kannalta perusteltavissa, esimerkiksi ei täysin mielivaltainen.

    ’Mielenkiintoiseksi’ asia menee siinä vaiheessa, jos lähdetään pohtimaan voiko tästä säännöksestä saada johtoa tahdonvastaiseen oman osakkeen saamiseen (vrt. konkurssipesä ilmoittaa, että luopuu osakkeen omistuksesta); ehkäpä kuitenkaan ei.

    Erikoinen tilanne olisi myös lunastaminen vastikkeetta, mutta vaikka se tulisikin kyseeseen – mikä ei ole mitenkään selvää –, sillä tuskin olisi kauheasti käytännön relevanssia.

    Esitöiden viimeinen virke on mielenkiintoinen, koska mitä ilmeisimmin arvottomien, mutta vastikemaksuvelvollisten osakkeiden probleemia ei ole tunnistettu tai niitä ei ole pidetty kovin merkittävinä (mitä en ihmettelisi, yhtiöoikeudellisesti kyse on käytännössä aika marginaalisesta ilmiöstä). Näiden ottaminen vastaan edes ilmaiseksi saattaa nimittäin vaikuttaa muiden osakkeenomistajien ja velkojien asemaan.

    Vastaava säännös on myös asunto-osakeyhtiölain 18:2:ssä. Senkin osalta esityöt ovat identtiset. Siinäkään yhteydessä em. asiaa ei ole pohdittu. Periaatteessa aivan samoja ongelmia voisi tulla vastaan myös näissä: syrjäseutujen aika arvottomia kiinteistöjä ja/tai remontteja, joiden kustannukset saattaisivat ylittää osakkeiden arvon.

    Kiitos valaisevasta katsauksesta. Tämä selventää hyvin, että edes vastikkeeton osakkeiden vastaanottaminen yhtiön toimesta ei ole aivan ongelmaton asia. Oli se juridinen totetustapa mikä hyvänsä.

    ’Erikoinen tilanne olisi myös lunastaminen vastikkeetta, mutta vaikka se tulisikin kyseeseen – mikä ei ole mitenkään selvää –, sillä tuskin olisi kauheasti käytännön relevanssia.’

    Kyllä näitä vastikkeitta lunastamisia alkaa tulla, kun osakkaat jättävät vastikkeensa peräjälkeen maksamatta ja yhtiöjärjestyksessä on pykälä rangaistuksesta eli pelioikeus otetaan yhtiön haltuun enintään kolmeksi vuodeksi. Kahdenkertaista rangaistusta ei saa joten yksipuolinen velkomuskanne ei menesty. Tiedossa on yhtiö jossa kiltisti lunastettiin osakkeita lahjoituksena kun ensin oli kirjattu peräjälkeen myyntitappioksi vastikevelka. Tämäkin tuli muiden osakkaitten maksettavaksi mutta minkäs teet.

    Vaikka en mistään mitään tiedä, mun maalaisjärjellä on tosiaan eri asia onko arvottomia osakkeita ulkona 800 vai 400 silloin jos pitää vaikkapa tehdä miljoonan euron remontti.

    Jos yhtiö olisi siis vastaanottanut itselleen 400 osaketta, tuota miljoonaa maksaisivat kai vain ne loput 400?

    Sen sijaan että ei olisi vastaanotettu mitään, jolloin kaikki 800 kai olisivat pakotettuja maksamaan.

    Ymmärrän että päätösten teon kannalta asia on vielä monimutkaisempi, siis yllä olevakin on monen spekulaation takana.

    ***
    Mulla on tennishallin osake. Tennishallien osakkeista ei tietääkseni ole koskaan käyty tällaista vääntöä, kuin golfissa. Mitähän eroja on taustalla?

    – tennisosakkeista ei ole ylitarjontaa? Joskus 90-luvulla taisi olla, hallit muuttivat tenniskenttiä sulkapallokentiksi. En tiedä kuinka osakemuutokset toteutettiin.

    – tennishalleja on ruvettu rakentamaan vasta kun riittävä määrä osakkeita on myyty, jolloin grynderi ei ole jäänyt vastentahtoisesti ’suuromistajaksi’?

    – jotain muita syitä?

    Etusivulla on Gumbölen ja EGS:n yhteinen tarjous, vaikuttaa aika houkuttelevalta, tarttuisin siihen itsekin ellen olisi jo sitoutunut kotikenttääni.

    Viittaan tällä myös siihen keskusteluun, jota käydään Kotojärven tilanteesta. Pitkään jatkuneet riidat ja epäselvyydet Kotojärvellä eivät varmaankaan lisää ihmisten halukkuutta ostaa golfosaketta, etenkin kun on yllä mainitun kaltaisia edullisia tapoja pelata golfia ilman osakettakaan.

    Aika surulliseksi tulee kun lukee Kotojärvi-keskustelua. Vaikka yhtiöllä ja omistajilla on laki puolellaan niin voidaan hyvällä syyllä kysyä onko oikeus aina tapahtunut.

    Etusivulla on Gumbölen ja EGS:n yhteinen tarjous, vaikuttaa aika houkuttelevalta, tarttuisin siihen itsekin ellen olisi jo sitoutunut kotikenttääni.

    Outo yhtälö kyllä tämäkin…Miksi hemmetissä menisi EGS:ään jäseneksi, kun halvemmalla pääsee vuokraamalla pelioikeuden Gumbölestä ja maksaa 250 euroa lisää EGS:stä…vai saako EGS:stä saman paketin samaan hintaan (en ainakaan äkkiseltään löytänyt)?

    Sorry Offtopic…

    PennG6 kirjoitti: (26.1.2016 22:36:29)

    Etusivulla on Gumbölen ja EGS:n yhteinen tarjous, vaikuttaa aika houkuttelevalta, tarttuisin siihen itsekin ellen olisi jo sitoutunut kotikenttääni.

    Outo yhtälö kyllä tämäkin…Miksi hemmetissä menisi EGS:ään jäseneksi, kun halvemmalla pääsee vuokraamalla pelioikeuden Gumbölestä ja maksaa 250 euroa lisää EGS:stä…vai saako EGS:stä saman paketin samaan hintaan (en ainakaan äkkiseltään löytänyt)?

    Sorry Offtopic…

    EGS paketti on tarjolla Gumbölen osakkaille ja jäsenille joilla on Gumbölestä vuokrattu pelioikeus.Pelioikeus muistaakseni 790 eur ja siihen 150 eur lisää niin saa pelata myös EGS:ssä.

    Itse itseäni korjaten. 970 eur jos pelaa myös EGS:ssä. Olikin uudet hinnat tälle vuodelle.Taitaa toisin päin olla 1150 eur eli tosiaan kalliimpi jos ostaa EGS kausijäsenyyden.

    Sorry off topic.

    Paljon hyvää keskustelua, mutta auttakaa nopeasti tyhmää, koska selvää vastausta en ole löytänyt ongelmaani. Haluaisin päästää eroon osakkeestani kuten varmasti monet muutkin ja ostaja olisi osakeyhtiö joka tuskin vastiketta maksaisi. Kaupat ja kaikki tarvittavat paperit meidän välillä tulisi varmasti asianmukaissti tehtyä. Osakkeessani ei ole vastikerästejä ja se on velaton. Pelamiseni on vähentynyt ja osakkeella en tee yhtään mitään.

    Mitä seuraamuksia minulle olisi tulossa tästä mahdollisesti jälkeenpäin ?

Esillä 25 viestiä, 276 - 300 (kaikkiaan 492)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1084509 kohteessaMelko hurjaa menoa Kotojärvi Golfissa!

Etusivu Foorumit Yleistä Melko hurjaa menoa Kotojärvi Golfissa!