Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Matematiikkaa vai peliä
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pannaanpa uusi ketju tänne, kun tuo 1000 viestin ketjun selaaminen on aika raskasta ja siirrän samalla Tiikeri-ketjun postaukseni tähän. Lainaus: Pappa Tykki kirjoitti: (31.1.2008 8:31:16) Arvostan suuresti, jos annatte ajatuksia ja apua siitä, miten tästä eteenpäin. Paljonhan niitä jo on tässä ja suunnan vaihto -ketjussa, mutta kun ei aina leikkaa heti. Tavoittelen yksinkertaisinta mahdollista mallia, jolla on aikariippuva ohjaus. Kun tarkastellaan jotain svingiä, siitä lasketaan inversiotehtävänä ohjaukset. Sitten ryhdytään miettimään mikä on ohjausten suhde ihmisen biomekaaniseen voiman tuottoon. leikillisesti voisi sanoa, että nuo ohaukset ovat lihasten voimantuotannon pääkomponentit (ikään kuin PCA mielessä). OK annetaan sitten. Lähestyäänpäs tuota kaksoisheiluria tätä kautta vaikka tämäkin sisältää aivan liikaa yksinkertaistuksia. Käsien liikeuunta dsw ei ole puhtaasti kehällä, vaan sitä pitäisi ajatella gravitaation suuntaisena vektorinopeutena. Biomekaniikan perusteella tuon vektorinopeuden kiihtyminen ja liikenopeus voi säilyä tiettyyn pisteeseen asti (ojennetun käden pituus) Kun tuo liike saavuttaa maksimietäisyytensä, putoaa sen vektorinopeus nollaan. Tämä hidastuvuus heittää ensin tukipisteen gripin eri puolelle ja koska mailan lapa (ja itse asiassa suurin osa varrestakin) on tuon tukipisteen ulkopuolella, se jatkaa kiihtyvällä liikkeellä tuon hidastuneen nivelen ympäri eli tässä tapauksessa rannekulmat purkaantuvat. Koska lavan painopiste on tuon akselin ulkopuolella, sama ilmiö saa myös lavan kietymään akselin ympäri eli sulkeutumaan. Tuo kiertymä vaikuttaa luonnollisesti myös toisin päin, eli mailan kiertymä aiheuttaa kiertymää käsissä ja pyrkii kiertämään oikean käden vasemman päälle. Eli käsien liikenopeuden muutos suhteessa johonkin niiden kulkemaan suuntaan saa lavan nopeuden kasvamaan ja saavuttamaan käsien tason tuossa heilurissa. Nyt piäisi enää tietää minkälaisia vektorinopeuksia eri pelaajilla on eri vaiheissa swingiä ja kuinka paljon siitä liikkeestä voidaan tarkastella kulmanopeutena ja kuinka paljonvektorinopeutena. Noiden suhdehan muuttuu monta kertaa swingin aikana. Sitten kun nuo asiat aluksi on selvitetty, pitää kääntyä tutkimaan noiden vipujen käyttöakselin liikkeitä samassa laajuudessa ja niiden vaikutusta siihen, kun tuo kulmanopeuskaan ei enää ole 2-ulotteista, vaan siihen sisältyy pystyakselin kiertoa, jossa vielä on eri tahtiin liikkuvia kappaleita kiihtymässä ja hidastumassa. Ei ole ihme, että on pitäydytty tutkimassa kaksoisheiluria, johon tunnutaan vielä kiinnittäneen pallo päähän lavan sijasta. Ai mitäkö hemmettiä mä koitan kertoa? Sitä, että matemaattiset mallit swingin tarkastelussa voidaan työntää sinne, mihin aurinko ei paista! Niiden tilalle pitää saada geometrian ja biomekaniikan tarkastelu, joissa pääpaino ei ole liikkeiden nopeuksilla, vaan lavan asennon muutoksilla ja suhteilla lyötävään palloon ja kohdelinjaan. Kun nuo ovat kunnossa ja ihmisen fysiikka hoidettu, lyönnin pituus on aina ’riittävä’ Siispä suunnatkaamme katseet toistovarmuuteen riittävällä voimantuotolla toteutettuna.
NimetönPelaajalle peliä, mutta tutkijalle myös matematiikkaa. Ihmiskunta on kautta
historian tuottanut tasokkaimpia saavutuksiaan yhdistämällä luovuuden ja
matematiikan.data kirjoitti: (31.1.2008 11:47:36)
Pelaajalle peliä, mutta tutkijalle myös matematiikkaa. Ihmiskunta on kautta
historian tuottanut tasokkaimpia saavutuksiaan yhdistämällä luovuuden ja
matematiikan.Kyse on vaan siitä, että tässä suorituksessa on liian monia muuttujia, jotka tapahtuvat ennustamattomin aikavälein. Sen vuoksi kaikki swingistä johdetut matemaattiset mallit ovat epätäydellisiä ja sen kautta arvottomia pelaajan kehityksen kannalta.
Matemaattinen malli, josta puuttuu muuttuja tai jonka perusolettamus on virheellinen, lakkaa olemasta tosi.
Nimetönts kirjoitti: (31.1.2008 11:55:54)
Kyse on vaan siitä, että tässä suorituksessa on liian monia muuttujia, jotka tapahtuvat ennustamattomin aikavälein. Sen vuoksi kaikki swingistä johdetut matemaattiset mallit ovat epätäydellisiä ja sen kautta arvottomia pelaajan kehityksen kannalta.
Tämä on juuri se virheoletus. Eli jos löytyy epätäydellisyyttä, niin sitten johtopäätös
on, että tyhjäkin on parempi. Ei mistään mallista voida siirtää tietoa 1:1 pelaajaan.
Epätäydellisyydestä huolimatta arvokasta tietoa voidaan saada ja jopa siirtääkin.En tiedä mikä teille kahdelle on tullut, mutta tehän keskustelette keskenänne kuin aikuiset ihmiset. Jatkakaa samaa rataa.
Näin insinöörinä minun on vaikea ohittaa tuota matematiikkaa olankohautuksella. Sellaista mallia, joka ottaisi täysin ihmisen anatomian huomioon ei ihan lähivuosina ainakaan pystytä tekemään (tosin tekniikan kehitys on yllättänyt kaikki monella elämän osa-alueella). Mutta riittävän kehittyneellä mallilla pystytään varmasti aukaisemaan llisää tätä suurta mysteeriä nimeltä svingi.
Ugh, olen puhunut!ts kirjoitti: (31.1.2008 11:55:54)
Kyse on vaan siitä, että tässä suorituksessa on liian monia muuttujia, jotka tapahtuvat ennustamattomin aikavälein. Sen vuoksi kaikki swingistä johdetut matemaattiset mallit ovat epätäydellisiä ja sen kautta arvottomia pelaajan kehityksen kannalta.Matemaattinen malli, josta puuttuu muuttuja tai jonka perusolettamus on virheellinen, lakkaa olemasta tosi.
Useimmat lienevät sitä mieltä, että esimerkiksi maapallon ilmaston on monimutkaisempi kuin golfsvingi. Ilmastomallien perusteella ihmiskunta on lähimmän kymmene on vuoden aikana sijoittamassa muutaman tuhatta miljardia euroa. Ilmastomallit eivät nekään ole täydellisiä, mutta silti ainakin uskotaan, että ne ovat hyödyllisiä ja auttavat tekemään valintoja.
Toisaalta malleja on aina tarkasteltava suhteessa siihen, mihin tietoa käytetään. Ilmaston lämpenemisen mallintaminen muutaman sadan vuoden päähän näyttää helpommalta kuin Helsingin sään ennustaminen muutaman päivän päähän, vaikka voisi kuvitella, että jälkimmäisessä on paljon vähemmän muuttujia.
Osin tämä keskustelu menee ristiin siksi että toiset puhuvat ilamstomalleista ja toiset paikallissään ennustamisen malleista. Datan kanssa haemme varmaan tuollaista ilmaston lämpenemisen mallia ja ts kaipaa paikallissääennustetta valmennettavilleen.
Nyt kun saatiin tällainen kiva oma ketju niin voidaan jossain vaiheessa aloittaa keskustelu aiheesta ’Golfin taktiset valinnat – Markov päätöksentekoprosessin näkökulma’. Alustan jahka ehdin.
Kyllä minä koitan ennemminkin tuoda esille sitä, että kun on joutunut synkälle pimeälle puolelle swingin tutkimisessa, on samalla ymmärtänyt, että siinä on liikaa liikkuvia osia, että sen voisi matemaattisesti mallintaa.
Aina voidaan tutkia helpostikin paria liikettä ja niiden keskinäisiä vaikutuksia esim. nopeuteen, mutta mikä arvo tuolla laskelmalla on, kun huomataan, että siellä onkin taustalla jo kymmenen tai 20 muuta liikettä vaikuttamassa.
Heitetäänpä pari hieman kärjistettyä esimerkkiä:
RR: jos tutkit tuota lavan aukikiertymistä käsien ja mailan osalta, saat lopputulokseksi sen, että lapa on auki osumassa. Jos liität siihen lantion kierron ja hartiakierron, saatat huomata, että lapa onkin suljettu osumassa. Jos iität siihen vielä vasemman käsivarren työn poikki rintakehän vastakkaiseen suuntaan, huomaat lavan jälleen olevan suorassa, mutta hemmetti… erittäin heikkona. Silloin pitää yhtälöön vielä lisätä palmaarinen fleksio, jolla lapa saadaan vahvemmaksi. Mutta mitäs kun huomataankin, että lantion kiertonopeus ei olekaan muuttumaton, vaan kiihtyvyyttä seuraa ennen osumaa tapahtuva hidastuvuus. Täytyykin huomioida tukipisteen muuttuminen gripissä ja siitä seuraava kulmien purkaantuminen ja lavan kiertymä…
Tai vielä kärjistyneempi esimerkki:
Jos painat vasenta kättä poikki rintakehän, mailan kiihtyvyys on negatiivinen. Kuinka se voi olla positiivinen asia lyönnin pituudelle?
Ja ihan oikeesti… noi oli vielä hemmetisti yksinkertastettuja esimerkkejä edes geometrian kannalta ajateltuna.
Pappa Tykki kirjoitti: (31.1.2008 13:17:10)
Osin tämä keskustelu menee ristiin siksi että toiset puhuvat ilamstomalleista ja toiset paikallissään ennustamisen malleista. Datan kanssa haemme varmaan tuollaista ilmaston lämpenemisen mallia ja ts kaipaa paikallissääennustetta valmennettavilleen.
Menee ristiin myös siksi, että ilmastomallin pohjalta väitetään tehtävän parasta mahdollista sääennustetta. Tai ainakin riittävää. 😀
Omaan matemaattiseen malliin rakastuminen voi aiheuttaa sokeutumista muille matemaattisesti vaikeammin ilmaistaville svingeille. Jotka voivat olla pelin kannalta parempia.Keep it simple!
Ja siinä tulikin koko englannin kielen varasto käytettyä kerralla. Toivottavasti ei ollut paljon virheitä.Nimetönts kirjoitti: (31.1.2008 13:39:21)
Kyllä minä koitan ennemminkin tuoda esille sitä, että kun on joutunut synkälle pimeälle puolelle swingin tutkimisessa, on samalla ymmärtänyt, että siinä on liikaa liikkuvia osia, että sen voisi matemaattisesti mallintaa.Aina voidaan tutkia helpostikin paria liikettä ja niiden keskinäisiä vaikutuksia esim. nopeuteen, mutta mikä arvo tuolla laskelmalla on, kun huomataan, että siellä onkin taustalla jo kymmenen tai 20 muuta liikettä vaikuttamassa.
Heitetäänpä pari hieman kärjistettyä esimerkkiä:
RR: jos tutkit tuota lavan aukikiertymistä käsien ja mailan osalta, saat lopputulokseksi sen, että lapa on auki osumassa. Jos liität siihen lantion kierron ja hartiakierron, saatat huomata, että lapa onkin suljettu osumassa. Jos iität siihen vielä vasemman käsivarren työn poikki rintakehän vastakkaiseen suuntaan, huomaat lavan jälleen olevan suorassa, mutta hemmetti… erittäin heikkona. Silloin pitää yhtälöön vielä lisätä palmaarinen fleksio, jolla lapa saadaan vahvemmaksi. Mutta mitäs kun huomataankin, että lantion kiertonopeus ei olekaan muuttumaton, vaan kiihtyvyyttä seuraa ennen osumaa tapahtuva hidastuvuus. Täytyykin huomioida tukipisteen muuttuminen gripissä ja siitä seuraava kulmien purkaantuminen ja lavan kiertymä…
Tai vielä kärjistyneempi esimerkki:
Jos painat vasenta kättä poikki rintakehän, mailan kiihtyvyys on negatiivinen. Kuinka se voi olla positiivinen asia lyönnin pituudelle?
Ja ihan oikeesti… noi oli vielä hemmetisti yksinkertastettuja esimerkkejä edes geometrian kannalta ajateltuna.
Yksityiskohtiin menemättä voin todeta, että oikeassa toki olet siinä, että
ei tuo swingi suinkaan mikään yksinkertainen liikesarja ole. Siksi se
tarjoaakin alustan hyvin monenlaisille filosofiolle ja väittämille. Keskustelut
näistä johtavat kaaokseen, koska suurin osa ei tiedä riittävästi edes omista väitteistään
ja vielä vähemmän ymmärretään, mitä toinen tarkoittaa.Käsittämätöntä (ja samalla mielenkiintoista/jännittävää), että yhdestä kestoltaan parin sekunnin mittaisesta suorituksesta saadaan kehiteltyä miljoonia eri (jopa lahkojen kaltaisia) koulukuntia, joista jokainenpitää sitä omaa malliaan uraauurtavana ja ’oikeana’. Puhumattakaan siitä millaista bisnestä tuon hassunnäköisen (ainakin itsellä) letkautuksen ympärillä pyörii. Jatkuvasti tulee esiin uusia menetelmiä tehdä tuo liike paremmin ja toistettavammin, ja sen nojalla kaupataan ja markkinoidaan jos sun jonkinlaista härpäkettä ja opusta auttaa saavuttamaan tuo nirvanan-kaltainen heilahdus helpommin ja nopeammin.
’Näin lyöt 30 jaardia pidempään’
’Kolmessa viikossa parannat slaissin ja lyöt kuin Tiikeri’
’50% pidemmät silmäripset….’ ….eiku hetkine 😉Ja tässä vaiheessa täytyy nyt sitten huomauttaa, että en viittaa noilla em. esimerkeillä esim TS:n tutkimuksiin ja työskentelyyn aiheen ympärillä.
Itsekkin olen lyhyestä ’urastani’ huolimatta koittanut hiukan tuota omaa swingiä tutkailla, ja saada tuon lisääntyneen tiedon kautta nautintoa pelaamiseen. ….ja täytyy sanoa, että kivikkoinen tie on ollut. Välillä AHAA!!…ja sitten taas ¤%//%(*’!!
Se vaan on varsinkin maallikolle aika savotta lähteä hakemaan apua swingiinsä, kun tuota tarjontaa on niin valtavasti….ja sen laatu heittelee laidasta laitaan.Sitten kun mietitään sitä, että onko oikeasti nyt sitten olemassa se yksi oikea tapa swingata?? Siis sellainen, mikä soveltuu kaikille, Tiikerille ja Keijo Klubituupparille. Jotenkin tuntuu, ettei näin voi olla. Eli väkisinkin sitä ajattelee, että eri pelaajien yksilölliset ominaisuudet tuovat oman lusikkansa soppaan. Ja tuuppareilla useinmiten rajoittavina tekijöinä. Eli, enkai minä voi oppia samanlaista swingiä, millä hogan tai Taigeri pelaa?? Tai siis voinhan minä yrittää, mutta onko se järkevää?
Yksinkertaistettuna; opettaako hyvä pro juuri tuo yksi unelma-swingi mielessään…tuli tunnille sitten seppä tai sähläri?? Vai onko olemassa joku matriisi-tyyppinen ajattelu, jossa haetaan ne oikeat opit tietylle golfarille ja toiset teesit toiselle. Kuitenkin nii, että pohjalla on se joku tietty rajattu ohjeisto, mistä noita oikeita palasia napsitaan??…ja tuloksena on siis se kullekkin sopiva hutkaisu??En tiä. Talvi on vielä niin alkutekijöissään, ja viheriöt siintää kaukana horisontissa. Tässä on taas rutkasti aikaa sumplia oma swingi solmuun.
Se täytyy sanoa, että kun pitkästä aikaa tulin taas tänne kuikuilemaan, niin hitto vieköön näihin juttuihin uppoutuu aika urakalla. Välillä menee puolet yli lipan kun täällä ammattilaiset kääntää ja vääntää vektoria ja momenttia. Mutta ei se mitään, jotain tarttuu mukaankin aina välillä.Keep up the good work!!
Pappa Tykki kirjoitti: (31.1.2008 13:17:10)
ts kirjoitti: (31.1.2008 11:55:54)
Kyse on vaan siitä, että tässä suorituksessa on liian monia muuttujia, jotka tapahtuvat ennustamattomin aikavälein. Sen vuoksi kaikki swingistä johdetut matemaattiset mallit ovat epätäydellisiä ja sen kautta arvottomia pelaajan kehityksen kannalta.Matemaattinen malli, josta puuttuu muuttuja tai jonka perusolettamus on virheellinen, lakkaa olemasta tosi.
Useimmat lienevät sitä mieltä, että esimerkiksi maapallon ilmaston on monimutkaisempi kuin golfsvingi. Ilmastomallien perusteella ihmiskunta on lähimmän kymmene on vuoden aikana sijoittamassa muutaman tuhatta miljardia euroa. Ilmastomallit eivät nekään ole täydellisiä, mutta silti ainakin uskotaan, että ne ovat hyödyllisiä ja auttavat tekemään valintoja.
Toisaalta malleja on aina tarkasteltava suhteessa siihen, mihin tietoa käytetään. Ilmaston lämpenemisen mallintaminen muutaman sadan vuoden päähän näyttää helpommalta kuin Helsingin sään ennustaminen muutaman päivän päähän, vaikka voisi kuvitella, että jälkimmäisessä on paljon vähemmän muuttujia.
Osin tämä keskustelu menee ristiin siksi että toiset puhuvat ilamstomalleista ja toiset paikallissään ennustamisen malleista. Datan kanssa haemme varmaan tuollaista ilmaston lämpenemisen mallia ja ts kaipaa paikallissääennustetta valmennettavilleen.
Nyt kun saatiin tällainen kiva oma ketju niin voidaan jossain vaiheessa aloittaa keskustelu aiheesta ’Golfin taktiset valinnat – Markov päätöksentekoprosessin näkökulma’. Alustan jahka ehdin.
Niin asiasta sadanteen. Kuinkakohan iso vaikutus näihin suuriin sijoituksiin on ilmastomalleilla ja kuinka iso vaikutus taas on jatkuvasti nousseella keskilämmöllä, lisääntyneillä sää katastroofeilla ja Alppien/manner jäiden sulamisella?
Tais muuten joku ’asiantuntija’ ennustaa minijääkautta 50 vuoden päästä.
data kirjoitti: (31.1.2008 13:56:03)
ei tuo swingi suinkaan mikään yksinkertainen liikesarja ole. Siksi se
tarjoaakin alustan hyvin monenlaisille filosofiolle ja väittämille.Ideahan on kait kuitenkin keskustella? Mallit ovat epätäydellisiä, niin kuin keskusteluun osallistujien asiantuntijuuskin. Koska erilaiset yritykset tarttua kohteen olevaan haasteeseen ovat mielestäni kaikki tervetulleita, ja niitä koskeva ajatustenvaihto stimuloivaa (ainakin joskus), katsotaan minkälaisia ajatuksia oheinen artikkeli herättää: Work and Power Analysis of Golf Swing. [Vain henkilökohtaiseen käyttöön!]
Pari ensimmäistä lausetta tiivistelmästä sanoo: A work and power (energy) analysis of the golf swing is presented as a method for evaluating the mechanics of the golf swing. Two computer models were used to estimate the energy production, transfers, and conversions within the body and the golf club by employing standard methods of mechanics to calculate work of forces and torques, kinetic energies, strain energies, and power during the golf swing…
Scoop kirjoitti: (31.1.2008 18:44:22)
Ideahan on kait kuitenkin keskustella? Mallit ovat epätäydellisiä, niin kuin keskusteluun osallistujien asiantuntijuuskin. Koska erilaiset yritykset tarttua kohteen olevaan haasteeseen ovat mielestäni kaikki tervetulleita, ja niitä koskeva ajatustenvaihto stimuloivaa (ainakin joskus), katsotaan minkälaisia ajatuksia oheinen artikkeli herättää: Work and Power Analysis of Golf Swing. [Vain henkilökohtaiseen käyttöön!]
Pari ensimmäistä lausetta tiivistelmästä sanoo: A work and power (energy) analysis of the golf swing is presented as a method for evaluating the mechanics of the golf swing. Two computer models were used to estimate the energy production, transfers, and conversions within the body and the golf club by employing standard methods of mechanics to calculate work of forces and torques, kinetic energies, strain energies, and power during the golf swing…
Siistiä, kiitos tästä linkistä!
Hieman olin näillä jäljillä, ks tiikeriketjun viesti 300, mutta tässä se on tehty niin paljon tyylikkkäämmin ja tietysti vapauduttu dp.stä.
Siis ideahan on (ainakin 10 min tutkinnan perusteella): mittaa mailan liikerata, laske millä mailaan kohdistuvilla voimilla mailan liike saadaan aikaan, istuta maila kokovartalomallin käteen ja laske, millä lihasten työllä saadaan aikaan ko mailaan vaikuttavat voimat.
Lupaan digata tästä ainakin huomiseen asti.
Harmi, etteivät ole laskeneet, kuinka paljon tulee eroa heidän mailamallin ja parhaan mahdollisen dp(+joustava mailan varsi)-sovituksen välillä niin olisi saatu suoraan mitta dp:n kehnoudelle.
Laadukasta college-kamaa, mutta USGA ollut rahoittamassa,. Webbisivuilta löytyy:
’Nesbit’s experience in biomechanics includes a study for the United States Golf Association on how altering certain parameters affects the swing of a golfer. In addition to several publications from 1994-2003, the study led to development of a biomechanics laboratory at the USGA Testing and Research Facility and creation of an accurate and variable full-body computer model of a golfer.’
Mä oon myös tuota tutkimusta koittanut jossain välissä enemmänkin lukea, mutta hieman on jäänyt homma kesken. Täytyisi jaksaa uudelleen perehtyä tarkemmin, mutta heti alussa hieman tökkää:
ABSTRACT
A work and power (energy) analysis of the golf swing is presented as a method for evaluating the mechanics of the golf swing.Eli tuossakin tutkimuskysymys lähtee liikkeelle voimantuoton elementeistä. Niiden osalta varmaan yksi parhaita, koska tuossa on ainakin ymmärretty etääntyä varsin vahvasti kaksoisheilurista ja Iron Byronista. Mutta kyllä minua ainakin paljon enemmän kiinnostaa, millä liikkeillä jotkut pelaajat lyövät lähelle eikä kauas.
Toinen mielenkiintoa herättävä asia on vertailussa käytetyt henkilöt. Jos tutkimuksen parhaana pelaajana käytetään 42-vuotiasta SCR-pelaajaa, ollaan vielä helvatin kaukana siitä mallista, mihin pitäisi pyrkiä kuvaamaan hyvän swingin elementtejä. Mä taidan olla vähän perfectionisti 🙂
ts kirjoitti: (31.1.2008 21:53:25)
Mä oon myös tuota tutkimusta koittanut jossain välissä enemmänkin lukea, mutta hieman on jäänyt homma kesken. Täytyisi jaksaa uudelleen perehtyä tarkemmin, mutta heti alussa hieman tökkää:ABSTRACT
A work and power (energy) analysis of the golf swing is presented as a method for evaluating the mechanics of the golf swing.Eli tuossakin tutkimuskysymys lähtee liikkeelle voimantuoton elementeistä. Niiden osalta varmaan yksi parhaita, koska tuossa on ainakin ymmärretty etääntyä varsin vahvasti kaksoisheilurista ja Iron Byronista. Mutta kyllä minua ainakin paljon enemmän kiinnostaa, millä liikkeillä jotkut pelaajat lyövät lähelle eikä kauas.
Toinen mielenkiintoa herättävä asia on vertailussa käytetyt henkilöt. Jos tutkimuksen parhaana pelaajana käytetään 42-vuotiasta SCR-pelaajaa, ollaan vielä helvatin kaukana siitä mallista, mihin pitäisi pyrkiä kuvaamaan hyvän swingin elementtejä. Mä taidan olla vähän perfectionisti 🙂
No onhan tuossa aika paljonkin sen kaltaista ajattelua ja toteutusta, jonka puolesta sinäkin olet puhunut. Mielestäni olennaista on, että metodinen ote on innovatiivinen ja mielekäs. Kun saadaan jonkinlainen dynaaminen kuvaus siitä, minkälaiset voimat jylläävät, miten ja milloin, ja kuinka herkästi voidaan tarttua yksilöllisiin eroihin, päästään jo lähemmäs sitä luonnollista ilmiötä. Tuossahan voidaan kohdejoukkoa ja kriteeriä (sille mikä on ’hyvä swingi’) varioimalla saada paljon mielenkiintoista irti.
Laitanpa vielä jakoon tuon toisen artikkelin, jossa tavaraa saman viitekehyksen ja toteutuksen puitteissa hieman eri fokuksella [vain henkilökohtaiseen käyttöön!]: A Three-Dimensional Kinematic and Kinetic Study of Golf Swing. Jos ei muuten, niin Pappa Tykille toiseksikin illlaksi luettavaa 😉
El ninó kirjoitti: (31.1.2008 15:42:53)
…Sitten kun mietitään sitä, että onko oikeasti nyt sitten olemassa se yksi oikea tapa swingata??…On. Jos se tapa määritellään riittävän väljästi.
esimerkkejä:
Keep it simple.
Keep it simple, stupid!
Two turns and swoosh.
Don’t worry, be happy!
Pää alhaalla ja vasen käsi suorana! 😀Tuohon otsikon kysymykseen ’matematiikkaa vai peliä’ vastaan: ’peliä’.
Tutkivatko suomalaiset golfvalmentajat yhtä suurella intensiteetillä pelin taktisia kuvioita kuin swingin matematiikkaa? Liikutaanko valmennettavien kilpagolfareiden kanssa tour-kentillä tutkimassa perusteellisesti maastoa ja laaditaanko yksityiskohtaisia nuotteja pohtien ja analysoiden erilaisia tilanteita, joiden eteen pelaaja voi joutua? Pohditaanko vaihtoehtoja pallon sijoitteluun ja lyönnin tavoiteltavaan pituuteen ajatellen mitä tietystä valinnasta jatkossa seuraa? Vai onko tämä puoli niin itsestään selvää, että siihen ei paljon kannata käyttää valmennuksessa aikaa, joka on ehkä pois swingin hieronnasta?
Ballmarker kirjoitti: (1.2.2008 7:06:12)
Tutkivatko suomalaiset golfvalmentajat yhtä suurella intensiteetillä pelin taktisia kuvioita kuin swingin matematiikkaa?
Eivät. Taktiikasta on sovittu golfliiton pikkujoulupalaverissa yksimielisesti vuosia sitten. Paperi on itseltäni hukassa, mutta se meni jotenkin näin.
Avaatten pitkälle, mutta ei repien. Pidätten pallon aina lyhyeksileikatulla. Esteistä pysytään poissa. Mikä on typerämpää kuin lyödä veteen viimosellä kun on lyönnin johdossa! Outtipaalut on otettava tosissaan. Pelialuetta on sentään satakunta hehtaaria käytössä. Pitäisi riittää. Golf on ’lähimmäs lippua tokalla-peli’. Puttimäärä max parinkympin tuntumassa. Palloa ei putata koskaan vajaaksi. Palloa ei putata koskaan pitkäksi. Jos putataan, vain jalan verran. Älä ota turhia penttejä. Älä ota muitakaan penttejä. Rento meininki.Niin, siinä oli lopussa Hyvää Joulua!
ja sit joku slogan, taisi olla:
Keep on dreaming vai oliko
Wake Up!
?Ballmarker kirjoitti: (1.2.2008 7:06:12)
Tuohon otsikon kysymykseen ’matematiikkaa vai peliä’ vastaan: ’peliä’.
Tutkivatko suomalaiset golfvalmentajat yhtä suurella intensiteetillä pelin taktisia kuvioita kuin swingin matematiikkaa? Liikutaanko valmennettavien kilpagolfareiden kanssa tour-kentillä tutkimassa perusteellisesti maastoa ja laaditaanko yksityiskohtaisia nuotteja pohtien ja analysoiden erilaisia tilanteita, joiden eteen pelaaja voi joutua? Pohditaanko vaihtoehtoja pallon sijoitteluun ja lyönnin tavoiteltavaan pituuteen ajatellen mitä tietystä valinnasta jatkossa seuraa? Vai onko tämä puoli niin itsestään selvää, että siihen ei paljon kannata käyttää valmennuksessa aikaa, joka on ehkä pois swingin hieronnasta?
Ja tähän voi todeta, että peli se vasta matematiikkaa onkin!
Ollaan vielä hieman täsmällisempiä: ns itseään vastaan pelaaminen ja kilpagolfin (lp) 36-63 ensimmäistä reikää ovat stokastista dynaamista optimointia ja tavallisimmin kilpagolfin viimeiset 36-9 reikää (ja rp) stokastista peliä (peliteoreettisessa mielessä). Erohan on siinä, että pelissä on vastustaja, joka pyrkii tekemään aikeemme tyhjäksi kun taas optimoinnissa voimme suunnitella valintamme ilman, että oletamme vastapuolen(’luonto’) reagoivan meille mahdollisimman epäedullisesti valintaamme. Tosin Murphy on sitä mieltä, että asetelma luontoakin vastaan on peli.
Kuten tuolla viestissä 7 uhkailin, avaan jossain vaiheessa tämän taktisen matematiikan keskustelun MDP (Markov decision process -pohjalta) kunhan kerkiän. Tämä koskee vain tuota stokastista oprtimointia, ei peliteoriaa.
Keskusteluun valmistautumisseksi käy esimerkiksi lukea D.P. Bertsekas, J. N. Tsitsiklis ’Neuro-Dynamic Programming’ (tyhmä nimi), luvut 2 (stokastisen dynaamisen optimoinnin perusidea) ja 8 (esimerkkejä). Tetris-esimerkki on varsin analoginen golfin taktiikan kanssa ja jenkkifutis-esimerkissä on tuon pelitilanteen piirteitä.
Hiukan peimatematiikkaa. PGA:lla johtava Warren on osunut greeneihin 89% tarkkuudella, samoin 56 sijalla majaileva Mahan. Putit ovat 34-29 Warrenin hyväksi.
Warren -6, Mahan -1. Voidaanko tehdä johtopäätöksia?Johtopäätöksiä: Warren on ottanut liikaa riskejä. Tai isot greenit. Tai Warren draivaa sairaan pitkälle. tai warren hallitsee lyhyet raudat paremmin. Tai warren chippaa paremmin. Tai greenit olivat mahanin kiertäessä sairaan liukkaat. tai rankkasade ja myrskytuuli iski mahanin kierroksen aikana. tai Mahan unohti döllikset himaan.
tai sit jotain.Pulli-Paavo kirjoitti: (1.2.2008 9:21:44)
Hiukan peimatematiikkaa. PGA:lla johtava Warren on osunut greeneihin 89% tarkkuudella, samoin 56 sijalla majaileva Mahan. Putit ovat 34-29 Warrenin hyväksi.
Warren -6, Mahan -1. Voidaanko tehdä johtopäätöksia?Katsoitko kuinka kaukana lipusta on GIR-putti? Koitan etsiä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Matematiikkaa vai peliä