-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ollaankohan mailojen kehitystyössä tultu nyt siihen pisteeseen, että uutuuksilla ei ole mitään annettavaa klubipelaajalle. Tarkoitan nyt lähinnä rautamailoja. Pallojen ja draiverien kehitys on eri asia, sieltä varmaan tulee koko ajan pidemmällä pallon toimittavaa kamaa. Mutta raudat?? Itse en ole testauksista huolimatta löytänyt mailoja, jotka toimisivat paremmin/olisivat tarkemmat/pidemmälle lennättävät/paremman tuntuiset kuin omat Titu 962:t vuodelta -97. Kysymys kuuluu: Minkä ihmeen takia kenenkään kannattaisi vaihtaa 5 tai edes 10 vuotta vanhat laatumailat uusiin, jos ne muuten ovat kunnossa? Onko koko välineala pelkkää markkinamiesten kusetusta?
Samaa mieltä ja nimenomaan rautojen suhteen. Ainoastaan, jos on kovin lyhyt lyönti, saattaa uusista raudoista olla hyötyä. Käsittääkseni monilla mailoilla on kulmat pienentyneet ja varret pidenneet ainakin yhden mailan luokkaa 10 vuoden aikana. Mutta pitkälle lyöville tästäkään ei ole hyötyä, päinvastoin.
Auttako se lyhytlyöntisiä, että saa valita, muka numeroa pienemmän mailan(esim. i8), joka kuitenkin todellisuudessa on sama kuin se i7 millä on ennen lyönyt. Sehän ei auta mitään muuta kuin itsetuntoa(no se on varmaa joillekin jo paljon).
Olen kokeillut muutamia vanhempia mailoja (mm. lynx ja Ben Hogan). En huomannut suurta eroa nykyisiin bladeihin. Puumailoissa tuntuma on kirjavampi myös uusissa mailoissa. Kuitenkin suurin merkitys on lienee varrella – lyöjästä puhumattakaan.
Vastaus kysymykseen markkinamiesten kusetksesta: Kusettaminen tapahtuu yhteistyössä meidän itsemme kanssa.
ei kannatakkaan vaihtaa jos niillä ei saa parempia lyöntejä. mutta motivaation kasvattamiseksi kannattaa aina aika-ajoin vaihtaa mailoja.
NimetönKyllä golffareita(kin) viedään markkinoilla kuin pässiä narusta. Kuka enää muistaa Lynxiä sen jälkeen kun ööni sai sopimuksen toiseen talliin?
Mihin tungetaan kaikki Niken driverit taikerin jäljiltä??
Rajansa markkinavoimillakin: Pitkät putterit eivät yleistyneet kuitenkaan!!! Mutta kahta palleroa en vaihda! vai jos sittenkin futuuroihin.
Ja mopontankit jäänevät sentään alle 500 kubiikin!?
Kuka vielä muistaa titun balataa?
Nyt petytään hiljaa rescue-utility-hybridi-putterihäkkyrä-vielä uuden superdriverin (lue superslaisserin) varressa.
PS. 70-luvun alun dynapower taivuttaa nykuysiäkin palloja oikeaan ja vasempaan siinä missä naikin tai titun bladet.
Auttaa se, kun saa pidempään päähän yhden rautamailan lisää. Puhumattakaan psyykisestä puolesta; ennen tästä piti lyödä vaikea rauta5, nyt riittää luottokeppi rauta6 jne.
Paraneeko lyönti jos alkaa nimittää vanhaa rautafemmaa rautakuutoseksi?
Käsittääkseni fysiikan lait lyönnissä ei hirveästi muutu sen perusteella miksi mailaa nimitetään.
Lofti ja varren pituus vaikuttavat, jos maila muilta ominaisuuksiltaan pysyy samana.
Miten ja keitä auttaa raudat joiden lavoissa on ’alhainen painopiste’? Mainospuheitten mukaan pallo nousee ilmaan herkemmin…
’ Auttaa se, kun saa pidempään päähän yhden rautamailan lisää. ’
Sanotaanpa näin. Pelaajalla on vanha setti, jossa on raudat 3-PW. Hän päättää ostaa uuden setin kokeiltuaan mailoja, jotka lennättävät palloa niin, että saa valita pykälää pienemmän mailan entisiin verrattuna, tai niin hän luulee. Oletetaan, että mailat eivät ole muuten paremmat vaan niissä on vähemmän loftia ja hiukan pidempi varsi.
Mitä se auttaa, että hän saa lyödä nykyään rauta-6 entisen vitosen sijaan jos tämä i6 on oikeasti kuin se rautafemma, numero vaan pohjassa on eri.
Sanoit, että pelaaja saa pidempään päähän yhden rautamailan lisää. Niin eli pelaajan nykyisen setin rauta-3(vastaa rautakakkosta) lyö pidemmälle, kun vanhalla. Mutta tästäkään ei hyödy mitään, sillä taitaa olla hieman halvempaa ostaa rautakakkonen koko uuden setin sijaan…
Vastaus: Ei minkään takia. On, mutta kuluttajaksi syntyneenä on tämä kusetus kestettävä.
Niin, kyllä minä sen tiedän. Mutta siitä huolimatta olen kuullut monen kehuvan uusia mailojaan: ’näillä lyö mailan verran pidemmälle kuin vanhoilla, on ne koneet jne…’
Jos näin uskoo, on realisoitu varsin paljon uusien mailojen hyödystä, eikö totta?
Ja montako tunnet, joka on ostanut vanhaan settiinsä rautakakkosen lisää? Aika harvoja?
Muutamat kaverini, ihan hyviä pelaajia, ovat kyllä ostaneet settiinsä rautakakkosen, jota käyttävät monesti avauksissaan.
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että loppujen lopuksi erittäin harva ostaa vanhoihin mailoihinsa lisäksi rautakakkosta.
Vielä harvempi osaa näin pitkällä raudalla lyödä.
Tietenkin on aika turha minunkaan selittää siitä, että mitä järkeä vaihtaa vanhoja mailoja, jos uudet ovat keinotekoisesti(siis loftit/varren pituus) laitettu niin, että niillä lyö pidemmälle.
Kyllähän ne mailat kehittyy paljon ominaisuuksiltaan ja harvemmin lyöntipituuksien kasvaminen on yksistään näistä asioista kiinni.
Mutta eihän sitä heti kannata demomailoilla lyödyistä pitkistä lyönneistä sokaistua ja ostaa miettimättä kalliita mailoja, ennen kuin vähän tutkii lofteja ja muita seikkoja.
Miksi ottaa settiin rautakakkosen kun saman homman voi hoitaa 18-asteisella hybridillä.
Joku wisardi tai broken on paljon helpompi lyödä kuin rauta2. Samat loftit, sama varrenpituus, lapa suurempi, jolloin huonokin osuma kantaa aika mukavasti.
Itse availen usein ko. hybrideillä ja pallo lentää 180-230 m alustasta, tuulesta ja lyönnin onnistumisesta riippuen.
No minulla ei ole kieltämättä mikään hybridi käyny mielessäkään. Pystyykö niillä lyödä väylältä?
Onko niin, että se on tarkempi?
Svingi mulla on siinä kunnossa, että tuolla anteeksiantavuudella ei ole kovinkaan merkitystä.
Olen menossa jenkkeihin ja sieltä aion rautakakkosen ostaa, mutta tuossa hybridissä voisi olla ideaa… Tosin aika rumannäköisiä kapineitahan nuo on perinteiseen blade-rautakakkoseen verrattuna, mutta se on sivuseikka…
Tuli vaan mieleen:
Väsyykö vanhat varret? Eli tulee vanhemmiten notkeemiksi. Jos kyllä niin vanhat mailat muuttuu ominaisuuksiltaan, vaikka sitä ei juuri huomaiskaan.
Teräsvarret ruostuu, ja jos varresta rapisee ruosteena ainetta pois, sen jäykkyys muuttuu väkisinkin. Ja kiertojäykkyys muuttuu.
Lavat tietysti kolhiintuu, pahimmillaan etureunasta kun turpeesta löytyy kivi pallon alta.
Ja kuluuhan lavan uurteetkin, mutta en tiedä monessako sadassa vuodessa. Wedgeistä ehkä enemmän.
Ittellä 80-luvun apexit, enkä vaihda pois, vaikka pelitaito edellyttäis jotain muuta… mutta sain halvalla. Valitettavasti pelitaito ei tullu kaupanpäälle, vaikka mää sillon vierestä kattelin että hyvinhän noillakin pystyy pelaamaan.
Mailoihin liittyy niin paljon parametreja että niistä on aina kohtuullisen helppo keksiä ’parempi’ versio. Vaikkapa isompi kiertojäykkyys, pienempi lapa, ohuempi varsi, jne. Rautamailoissa ei vielä ole näkynyt inserttejä (vai onko), kyllä valmistajat kohta varman senkin keksii. Wedgejä ainakin jo on eri metallista…loputtomasti hyviä myynti argumentteja varsinkin kun asiakaskunta on niin vastaanottavaista….’slice killer, hook killer, back spinner’ jne. jne.
Minulla noin lähes 10 vuotta vanhat taylor made burner tourit. Eka kauden pelasin joillain ihmemailoilla, marketin alekorista hommattuna. Toka kesänä pelasin koko kesän isoveljen vanhoilla mailoilla (jotkut CTR merkkiset, aika huonot). Sitten viime kesän lopussa ostin käytetyt burnerit, enkä tule vaihtamaan niitä moneen vuoteen pois. On vaikeat mailat lyödä, mutta kun osuma on hyvä, niin huh huh mikä palaute mailasta tulee. Huonolla osumalla saa vähemmän kivaa palautetta. Loistavat mailat kontrolliltaan ja pituuttakin löytyy. On kiva tietää, kun lyö hyvän lyönnin, että maila ei anna mitään anteeksi, eli lyönnin täytyi olla osumaltaan hyvä. Kehittymään haluavalle pelaajalle bladet on hyvä vaihtoehto. Sitten joskus kun olen mielestäni hyvä pelaaja(tuskin ihan heti) saatan ostaa hieman uudemmat mailat, mutta bleideissä pysyn aina, koska ne on niin äärettömän kauniit ja palautetta hyvin antavat. Kehäpainotteisilla mailoilla on myöskin hyvät puolensa, tiedän sen hyvin…
Joo ajauduin vähän sivuraiteille, mutta ei kai se haittaa.
’parempi’ – Riippuu varmaan siitä miten se määritellään.
Luin joku aika sitten artikkelin Hoganin mailoista jossa 70-luvun lapaa testattiin vastaavaan 90-luvun. Testilaitteena oli täydellinen swingi ’iron Byron’ laitteella — ja kappas vaan 70-luvun lapa todettiin paremmaksi ’tarkkudessa i.e. accuracy & concistency’ ja pituudessa ei ollut eroa.
Minulle mailan paremmuus on kyllä henkilökohtainen asia. Joillekkin uutuudet tuovat onnen parempaan golffiin joillekkin eivät.
Tässä todettakoon – mitä paremmin tunnet oman swingisi ja muut pieltymyksesi (sekä golffiin liittyvät että muut (erityisesti egoon liittyvät))) sen helpompi on valita mailat joilla pelaa parhaiten.
NimetönMarkkinat joutuvat liikuttamaan kuluttajamassoja eteen ja taaksepäin, jotta kassavirrat kasvaisivat ja samalla kuluttajien määkivän lauman täytyy antaa uskoa olevan liikkeessä aina vain parempaan.
Ja se ylisanojen virta, lukekaapa valmistajien mailaesittelyt ’uutuuksien’ tullessa.
Puumailoissa kasvatettiin kokoa, kunnes nyt hyveenä on pieni lavan koko ja matala profiili. Paksuturpaiset rautamailat väistyivät, kunnes niistä tehtiin hybridejä. Isoimmista mopontankeista tuntuu jo liike kääntyvän pienempiin, tätä vauhdittanee taikerin esimerkki.
Rescuet ja väyläpuut kohtaavat jossain utilityn (mid-rescue; haah-hahhah!) paikkeilla. Jokaiselle jotakin.
Joo, on raudoissa jo inserttejä käytetty jonkun aikaa. Näitä harrastelevat mailanvalmistajat ovat tuollaisia keskikastin valmistajia. Ei mitään ’Top of the range’ – valmistajia.
Esimerkkinä mainittakoon Hipon Impact plus -sarja ja Dunlopin DDH. Molemmista kuvamateriaalia mm onlinegolfin sivuilla.
Joo, on raudoissa jo inserttejä käytetty jonkun aikaa. Näitä harrastelevat mailanvalmistajat ovat tuollaisia keskikastin valmistajia. Ei mitään ’Top of the range’ – valmistajia.
Esimerkkinä mainittakoon Hipon Impact plus -sarja ja Dunlopin DDH. Molemmista kuvamateriaalia mm onlinegolfin sivuilla.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)