Mailanpään hidastuminen

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 20:32:37)

B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

Eikös se tuossa jo lukenut.

sitten siteeraan itseäsi: ’Tuokin meni väärin’

[B]

tarkennan: ’Ja tuokin vielä meni pieleen. ’

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 20:54:49)

ts kirjoitti: (2.2.2011 20:32:37)

B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

Eikös se tuossa jo lukenut.

sitten siteeraan itseäsi: ’Tuokin meni väärin’

No jos nyt löytäisit sen kun boldasin.

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)

Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Ja tuokin vielä meni pieleen. (bold)
Alleviivattu on niin epämääräiseti muotoiltu, ettei pysty ottamaan kantaa.

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 21:41:30)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)

Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Ja tuokin vielä meni pieleen. (bold)
Alleviivattu on niin epämääräiseti muotoiltu, ettei pysty ottamaan kantaa.

Ei se oikeestaan. Tietysti täytyy edes hieman tuntea alaa niin se aukenee. Samoin kuin tuo boldattu.

Mutta nyt saa jatkaa noita vääntöjäsi jonkun muun kanssa. Mä en enää jaksa.

[PG]

ts kirjoitti: (29.1.2011 15:42:38)
Varren etutaipuma on suurimmillan reilusti ennen osumaa ja silloinkin se on erittäin vähäistä.

Hyvä näin. Varren jousienergia (potku) tulee lähes täysin hyödynnetyksi, kun varsi suoristuu ajoissa eikä sen jälkeen pahemmin taivu eteenpäin ennen osumaa. Hyvä tekniikka.

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 21:57:03)

Ei se oikeestaan. Tietysti täytyy edes hieman tuntea alaa niin se aukenee. Samoin kuin tuo boldattu.

Mutta nyt saa jatkaa noita vääntöjäsi jonkun muun kanssa. Mä en enää jaksa.

’Vähäiselläkin aidolla kiinnostuksella liikkuva ihminen olisi vaikka kysynyt, mitkä ne liikkeet ovat’ …,joita mitataan ja mitä lasketaan, niin olisin voinut vastata ainakin jostain määritelmän piiriin kuuluvasta laitteesta.

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 22:16:00)

ts kirjoitti: (2.2.2011 21:57:03)

Ei se oikeestaan. Tietysti täytyy edes hieman tuntea alaa niin se aukenee. Samoin kuin tuo boldattu.

Mutta nyt saa jatkaa noita vääntöjäsi jonkun muun kanssa. Mä en enää jaksa.

’Vähäiselläkin aidolla kiinnostuksella liikkuva ihminen olisi vaikka kysynyt, mitkä ne liikkeet ovat’ …,joita mitataan ja mitä lasketaan, niin olisin voinut vastata ainakin jostain määritelmän piiriin kuuluvasta laitteesta.

Siis tekeydytkö typeräksi vai mikä on tarkoitus?

Pirusti olet ainakin olevinasi kartalla vähän kaikesta, mutta sitten ei muka näin selvä asia aukene. Jos sanotaan, että nuo tutkatekniikkaa käyttävät laitteet, niin jokainen vähänkin asiasta perillä oleva osaa varmasti sieltä itsekin ne kolme tunnetuinta laitetta nimetä ilman että joku ne erikseen luettelee.

Sitten jos ei ymmärrä voi pitää sormet pois näppikseltä eikä heittää mukaviisauksia.

[Jake2]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko noissa lasketuissa muutakin kuin lavan asentotiedot osumassa? Nehän on ainakin Trackanin puolesta myönnetty jo aiemminkin.

[B]

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 22:31:45)]
Oliko noissa lasketuissa muutakin kuin lavan asentotiedot osumassa? Nehän on ainakin Trackanin puolesta myönnetty jo aiemminkin.

Ne tiedot löytyvät ihan myyntiesitteistäkin.

[Jake2]

PG kirjoitti: (2.2.2011 13:05:58)
Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Eikö tuo vastaa jossain määrin todellisuutta. (liian) Löysällä varrella vaan kontrolli on vaikeampaa.

Mites sitten kun jousivoimaa ei ole ollenkaan? Lapahan kiihtyy vaikka se olisi narun päässä. Kontrollista ei vamaan kannata puhua, mutta huomattavaa on että varren jäykkyttä ei tuossa tarvita ollenkaan nupin kiihdyttämiseksi. Sopivan jäykällä varrella homma on tietysti tehokkaampaa.

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 22:43:30)

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 22:31:45)]
Oliko noissa lasketuissa muutakin kuin lavan asentotiedot osumassa? Nehän on ainakin Trackanin puolesta myönnetty jo aiemminkin.

Ne tiedot löytyvät ihan myyntiesitteistäkin.

Nykyään ja osittain.

[4par]

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)
Mites sitten kun jousivoimaa ei ole ollenkaan? Lapahan kiihtyy vaikka se olisi narun päässä.

Erittäin hyvä kysymys Jake2:lta. Onko varren päätarkoitus estää taakseviennissä lapaa lyömästä golfarin niskaan?

[B]

tukikone?
Tukivoiman luonne on jäänyt hämäräksi. Voisin kuvitella, että Iron Byron on sen verran robustia tekoa,että voidaan katsoa sen saavuttavan helposti lyönnin taakse valtavan massan. Kuitenkin, kun katselee maila- ja pallotestien tuloksia, ovat lyöntimitat kovinkin inhimllisiä suhteessa käytettyyn lapanopeen. Ja päinvastoin, inhimilliset mitat kovin samankaltaisia suhteessa I.B:iin.

[ts]

4par kirjoitti: (3.2.2011 8:23:19)

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)
Mites sitten kun jousivoimaa ei ole ollenkaan? Lapahan kiihtyy vaikka se olisi narun päässä.

Erittäin hyvä kysymys Jake2:lta. Onko varren päätarkoitus estää taakseviennissä lapaa lyömästä golfarin niskaan?

Tässähän saatetaan päästä sittenkin mielenkiintosiin kysymyksiin jos jatketaan asialinjalla.

Onko toinen varren merkitys sittenkin liitetävissä hit pointin ja separation pointin välisiin tapahtumiin ja johtuuko löysällä varrella saadut korkeammat spinniarvot varren notkahdukseen osuman seurauksena?

[B]

ts kirjoitti: (3.2.2011 9:27:15)
[ Tässähän saatetaan päästä sittenkin mielenkiintosiin kysymyksiin jos jatketaan asialinjalla.

Onko toinen varren merkitys sittenkin liitetävissä hit pointin ja separation pointin välisiin tapahtumiin ja johtuuko löysällä varrella saadut korkeammat spinniarvot varren notkahdukseen osuman seurauksena?

Tuota olisi hyvä tarkastella suhteessa osuma-arvoihin, viittaan tutkalaitteisiin, lähinnä Trackmaniin. Silloin voidaan tarkastella koko osumageometriaa. Spin-arvot muuttuvat sen kautta ja ne taas voivat hyvinkin muuttua paitsi itse lyönnistä, myös varren ominaisuuksista johtuen.

[ts]

B kirjoitti: (3.2.2011 9:39:39)

ts kirjoitti: (3.2.2011 9:27:15)
[ Tässähän saatetaan päästä sittenkin mielenkiintosiin kysymyksiin jos jatketaan asialinjalla.

Onko toinen varren merkitys sittenkin liitetävissä hit pointin ja separation pointin välisiin tapahtumiin ja johtuuko löysällä varrella saadut korkeammat spinniarvot varren notkahdukseen osuman seurauksena?

Tuota olisi hyvä tarkastella suhteessa osuma-arvoihin, viittaan tutkalaitteisiin, lähinnä Trackmaniin. Silloin voidaan tarkastella koko osumageometriaa. Spin-arvot muuttuvat sen kautta ja ne taas voivat hyvinkin muuttua paitsi itse lyönnistä, myös varren ominaisuuksista johtuen.

Ongelma on siinä, että ei taida maailmasta löytyä laitteistoa joka tuolle kohtaa antaisi riittävän tarkaa ja luotettavaa tietoa. Ei meiltä eikä muilta. Joku 30.000fps kamerajärjestelmä 3D ajona voisi tuon tiedon tuottaa, mutta sellaista en tiedä kenelläkään käytössä olevan. Tiedän että sellaisen perään haaveilevat aika isojen yliopistojen tutkijatkin, koska osuma on heillekin vielä iso mysteeri nimenomaan hit pointin ja separation pointin välisten tapahtumien osalta. Voi kun saataisiin edes loftit tietoon noista kahdesta pisteestä.

[PG]

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)

PG kirjoitti: (2.2.2011 13:05:58)
Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Eikö tuo vastaa jossain määrin todellisuutta. (liian) Löysällä varrella vaan kontrolli on vaikeampaa.

Vastaa aika suuressa määrin, vaikka varren ja lavan hitausmomenttia en ole ottanutkaan huomioon. W1/W2 = x1/x2 on lähes tarkka, koska laskujen pohjalla ollut F = kx on lähes tarkka.

Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Valitettavasti ts ei ymmärrä, mihin näitä laskelmia voisi käyttää. Mittareihin minäkin luotin aiemmin. Eräänä heinäkuun aamuna lämpömittari osoitti 30 astetta pakkasta. Ei muuta, kuin villahousut jalkaan, turkki niskaan ja kentälle. Hikoilutti aika tavalla. Se ei sinänsä ihmetyttänyt, hikoilen golfkierroksella usein muutenkin. Mutta miksi muut pelasivat shortseissa? Asian oikea laita paljastui aikanaan. Sen jälkeen en ole mittareihin luottanut. Lasken mieluummin alleni, kuin katson mittariin.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)

PG kirjoitti: (2.2.2011 13:05:58)
Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Eikö tuo vastaa jossain määrin todellisuutta. (liian) Löysällä varrella vaan kontrolli on vaikeampaa.

Vastaa aika suuressa määrin, vaikka varren ja lavan hitausmomenttia en ole ottanutkaan huomioon. W1/W2 = x1/x2 on lähes tarkka, koska laskujen pohjalla ollut F = kx on lähes tarkka.

Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Valitettavasti ts ei ymmärrä, mihin näitä laskelmia voisi käyttää. Mittareihin minäkin luotin aiemmin. Eräänä heinäkuun aamuna lämpömittari osoitti 30 astetta pakkasta. Ei muuta, kuin villahousut jalkaan, turkki niskaan ja kentälle. Hikoilutti aika tavalla. Se ei sinänsä ihmetyttänyt, hikoilen golfkierroksella usein muutenkin. Mutta miksi muut pelasivat shortseissa? Asian oikea laita paljastui aikanaan. Sen jälkeen en ole mittareihin luottanut. Lasken mieluummin alleni, kuin katson mittariin.

Nii.. katsos kun jos mopo törmää autoon, ei auto juurikaan liikahda. Sen sijaan jos mopoa samaan aikaan työntää rekka, tapahtuu autolle paljon enemmän. Tuossa se toki on massaa osuman takana, mutta samalla tavalla golflyönnissä voima välittyy vartta pitkin lapaan tuetussa osumassa, vaikka kyseessä onkin enemmän vääntötilanne.

Ja sitten on vielä se käytännön kokemus…

[PG]

Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Kuviin en liota senkään vertaa, kuin mittareihin. GolfDigest Nro 1/2011 – lehdessä on kuva Dustin Johnsonin draivista. Varrella näyttää olevan vähintään 20 cm etutaipuma lavan kohdatessa pallon, pallo kuitenkin vielä tukevasti tiin päällä. Tämä on harhaa, mahdotonta, ts on sen todistanut jo moneen kertaan. Ihmisten harhauttaminen 2D –laitteilla tulisi lailla kieltää.

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 10:38:09)

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Nii.. katsos kun jos mopo törmää autoon, ei auto juurikaan liikahda. Sen sijaan jos mopoa samaan aikaan työntää rekka, tapahtuu autolle paljon enemmän. Tuossa se toki on massaa osuman takana, mutta samalla tavalla golflyönnissä voima välittyy vartta pitkin lapaan tuetussa osumassa, vaikka kyseessä onkin enemmän vääntötilanne.

Ja sitten on vielä se käytännön kokemus…

Nii… mitä tulla nyt yritit sanoa? Olitko samaa mieltä kanssani vai eri mieltä?

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:48:54)
Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Kuviin en liota senkään vertaa, kuin mittareihin. GolfDigest Nro 1/2011 – lehdessä on kuva Dustin Johnsonin draivista. Varrella näyttää olevan vähintään 20 cm etutaipuma lavan kohdatessa pallon, pallo kuitenkin vielä tukevasti tiin päällä. Tämä on harhaa, mahdotonta, ts on sen todistanut jo moneen kertaan. Ihmisten harhauttaminen 2D –laitteilla tulisi lailla kieltää.

Niin se varmasti menee. Itsehän en ole kovin montaa kuvaa vuosien varrella aihesta katsellut, enkä varsinkaan monesta suunnasta. Tuossa kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten alataipuma voi näyttää etutaipumalta.

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 11:22:14)

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:48:54)
Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Kuviin en liota senkään vertaa, kuin mittareihin. GolfDigest Nro 1/2011 – lehdessä on kuva Dustin Johnsonin draivista. Varrella näyttää olevan vähintään 20 cm etutaipuma lavan kohdatessa pallon, pallo kuitenkin vielä tukevasti tiin päällä. Tämä on harhaa, mahdotonta, ts on sen todistanut jo moneen kertaan. Ihmisten harhauttaminen 2D –laitteilla tulisi lailla kieltää.

Niin se varmasti menee. Itsehän en ole kovin montaa kuvaa vuosien varrella aihesta katsellut, enkä varsinkaan monesta suunnasta. Tuossa kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten alataipuma voi näyttää etutaipumalta.

Näyttää myös siltä, että Dustinilla on lippalakki päässä. Kaikkihan me tiedeämme, että Dustin pelaa aina avopäin.

[B]

Kuvantamistekniikan aiheuttama vääristymä on omassa kielenkäytössäni eri asia kuin 2d-harha.

[B]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
Vastaa aika suuressa määrin, vaikka varren ja lavan hitausmomenttia en ole ottanutkaan huomioon. W1/W2 = x1/x2 on lähes tarkka, koska laskujen pohjalla ollut F = kx on lähes tarkka.

Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Jos olisin swingitutkija , laskisin mieluummin alleni, kuin olisin ottamatta huomioon nuo laskelmat.

[Julkaisija]

Artikkelit