-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)
Loistavaa PG. Olet vihdoin olennaisen äärellä. Ja alle 2000 viestiä vasta koossa!Loistavaa ts, alat vihdoin ymmärtää asiaa, johon olen yrittänyt kiinnittää huomiotasi jo ajat sitten.
Re: Mailanpään hidastuminen (238/1482)
PG | 5.2.2011 13:27
Tuli mieleen, että 4D antaa käsien nopeuden sekä lantion ja hartioiden kulmanopeuden. Massat tai hitausmomentit pitäisi arvioida. Saadaan liikemäärät, jotka osumaan osittain välittyvät. Noiden liikemäärien ja pallon lähtönopeuden välillä pitäisi olla korrelaatiota…Re: Mailanpään hidastuminen (239/1482)
ts | 5.2.2011 13:43
Kyllä meille riittää vallan mainiosti tuo nopeuksien tarkastelu ja niiden yhteys lavan nopeuteen ja pallon lähtönopeuteen.Re: Mailanpään hidastuminen (487/1482)
PG | 2.4.2011 12:52
Itselleni koko tukivoiman käsite on ollut hyvin epäselvä – ja on edelleen. Mikäli tukivoimalla tarkoitetaan sellaista ulkoista voimaa, joka sisältyy johtamaani kaavaan, niin voin vakuuttaa, että sen voiman vaikutus pallon lähtönopeuteen on mitätön. Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.
Tähän mennessä en ole löytänyt tukivoimalle tukea. Tehollinen massa näyttää olevan lavan massa + osa varren massaa. En silti väitä, että se on lopullinen totuus.PG kirjoitti: (14.6.2011 23:14:14)
[
Loistavaa ts, alat vihdoin ymmärtää asiaa, johon olen yrittänyt kiinnittää huomiotasi jo ajat sitten.Tähän mennessä en ole löytänyt tukivoimalle tukea. Tehollinen massa näyttää olevan lavan massa + osa varren massaa. En silti väitä, että se on lopullinen totuus.
Sinä et vielä ole vaan ymmärtänyt asiaa minkä olen sanonut moneen kertaan. Siunulla ei ole käytössäsi mittaustuloksia tuon asian määrittämiseen. Sinulla on jonkun antamia lukuja, joiden syntyä et oikeesti tiedä. Se voi hyvinkin olla syy siihen, että ne täsmäävät laskelmiisi.
ts kirjoitti: (14.6.2011 23:26:58)
Siunulla ei ole käytössäsi mittaustuloksia tuon asian määrittämiseen.Pyysin niitä sinulta ketjun alussa moneen kertaan. En saanut. Onko niissä jotakin tukivoimalle negatiivista tai salassa pidettävää tietoa? Laitteistolla, joka on vapaasti käytettävissäsi olisin selvittänyt tukivoimat jo ajat sitten. Ihmettelen vaan, että kukaan maailmassa ei ole tukivoiman olemassaolosta havainnut jälkeäkään tieteellisesti ja todistettavasti.
PG kirjoitti: (15.6.2011 0:00:17)
ts kirjoitti: (14.6.2011 23:26:58)
Siunulla ei ole käytössäsi mittaustuloksia tuon asian määrittämiseen.Pyysin niitä sinulta ketjun alussa moneen kertaan. En saanut. Onko niissä jotakin tukivoimalle negatiivista tai salassa pidettävää tietoa? Laitteistolla, joka on vapaasti käytettävissäsi olisin selvittänyt tukivoimat jo ajat sitten. Ihmettelen vaan, että kukaan maailmassa ei ole tukivoiman olemassaolosta havainnut jälkeäkään tieteellisesti ja todistettavasti.
Joo.. kypsyin parin suharin käytökseen siihen malliin, että en enää viitsi tietoa tänne kaivella. Heitä ja varsinkin B:tä on moni muukin jo kiitellyt.
Toisekseen kaikki 4DSwing laitteistot ovat vapaasti käytettävissä. Ei muuta kuin tutkimaan asiaa. Siitä pääsee aika helposti selville kun tietää mitä katsoa. Toisaalta pitää olla pelaajia mitattavana, jotka oikeesti osaavat lyödä, jotta saa hyvät vertailut tehtyä.
Kolmanneksi, eikö sinua yhtään häiritse, että suunnillen kaikki valmentajat ja kirjat esittävät tuon asian itsestäänselvyytenä.
Niin ja tuota… luuletko että olisin näin paljon asiasta vääntänyt, jos tulokset eivät noita väittämiäni asioita tukisi?
Kun oon noita ballistisia kokeita nähnyt toteutettavan, niin suurinopeuksisella alikaliperiammuksella saadaan aikaan suuri tuho elävässä kudoksessa, kun sen liike-energia purkautuu osumassa pinnan alla olevaan kudokseen ja sen liiketila muuttuu epävakaaksi nopeuden äkillisesti pienentyessä osumassa kudoksen pintaan.
Käsitän tämän niin, että kevyt kappale luovuttaa helpommin energiansa ympäristöön törmätessään toiseen kappaleeseen.
Olisiko palloon törmäyksessä siirtyvän energian maksimoimiseksi teoriassa edullista, että lavan nopeus hidastuisi osuman vaikutuksesta mahdollisimman paljon?
Perustuuko nykysuuntaus pidempiin ja kevyempiin varsiin tuohon, vai onko sille jokin muu selitys?
Pekka Pelimies kirjoitti: (15.6.2011 0:39:01)
Perustuuko nykysuuntaus pidempiin ja kevyempiin varsiin tuohon, vai onko sille jokin muu selitys?
Siis ihan yksinkertainen perusta: Kevyeen saa enemmän nopeutta, isomåi massa lennättää palloa kauemmas, jos nopeus pysyy samana.
ts kirjoitti: (15.6.2011 0:15:43)
PG kirjoitti: (15.6.2011 0:00:17)
ts kirjoitti: (14.6.2011 23:26:58)
Siunulla ei ole käytössäsi mittaustuloksia tuon asian määrittämiseen.Pyysin niitä sinulta ketjun alussa moneen kertaan. En saanut. Onko niissä jotakin tukivoimalle negatiivista tai salassa pidettävää tietoa? Laitteistolla, joka on vapaasti käytettävissäsi olisin selvittänyt tukivoimat jo ajat sitten. Ihmettelen vaan, että kukaan maailmassa ei ole tukivoiman olemassaolosta havainnut jälkeäkään tieteellisesti ja todistettavasti.
Joo.. kypsyin parin suharin käytökseen siihen malliin, että en enää viitsi tietoa tänne kaivella. Heitä ja varsinkin B:tä on moni muukin jo kiitellyt.
Toisekseen kaikki 4DSwing laitteistot ovat vapaasti käytettävissä. Ei muuta kuin tutkimaan asiaa. Siitä pääsee aika helposti selville kun tietää mitä katsoa. Toisaalta pitää olla pelaajia mitattavana, jotka oikeesti osaavat lyödä, jotta saa hyvät vertailut tehtyä.
Kolmanneksi, eikö sinua yhtään häiritse, että suunnillen kaikki valmentajat ja kirjat esittävät tuon asian itsestäänselvyytenä.
Maailman johtavat tieteellisin kriteerein tutkimusta tehneet svingitutkijat eivät ole myöskään joutuneet ihmettelemään systeemistä puuttuvaa merkittävää voimaa. He ovat kaikki tutkimuksensa avoimesti tarkastelua varten julkaisseet. Jos svingimalli on kriitikon mielestä väärin laadittu verrattuna oikeaan tukilyöntiin, löytyisi tukivoiman suuruinen gappi sieltä helposti. Minunkin käsivarsistani löytyy jokunen kilogramma tukimassaa.
Asian tarkastelu olisi varmasti yksinkertaisempa tämän ketjun kannalta, jos ts toimittaisi mielestään edustavat mittaustulokset. Muuten tullaan siihen tilanteeseen, että väitetään juuri kyseistä koehenkilöä flippaajaksi ja krossaajaksi. Loputon suo.
Ainoa merkki ts:n metodista on ollut tuoda näytille pelimiehen ja huonon pelaajan käsinopeuskäyrä ja yritys selittää asiaa tukivoimalla.
Flightscope/trackman-kontrolli on tietysti hyvä lisäapu tarkasteluun ykisttäisiä lyöntejä vertailtaessa.Kolmannekseen: Jos valmentajat ja heidän kirjansa esittävät tuon itsestäänselvyytenä täytyy herätyskellon soida ja kovaa. Tieteissä ei ole itsestäänselvyyksiä.
ts kirjoitti: (15.6.2011 0:15:43)
Niin ja tuota… luuletko että olisin näin paljon asiasta vääntänyt, jos tulokset eivät noita väittämiäni asioita tukisi?En epäile, ettetkö usko niin olevan.
Pekka Pelimies kirjoitti: (15.6.2011 0:39:01)
Olisiko palloon törmäyksessä siirtyvän energian maksimoimiseksi teoriassa edullista, että lavan nopeus hidastuisi osuman vaikutuksesta mahdollisimman paljon?
Se on edullista hyvissä osumissa, joissa hidastumisesta vapautuva energia menee suurimmaksi osaksi pallon vauhdittamiseen. Itse asiassa mailanpään suuri hidastuminen on seuraus hyvästä osumasta. COR- arvon parannus lisää mailanpää hidastumista. Toisaalta huonossa osumassa mailanpää saattaa hidastua enemmän kuin hyvässä osumassa. ’Energia siirtyy väärään paikkaan’.
ts kirjoitti: (14.6.2011 15:51:57)
Tolla massalla kun ei ole vaikutusta, niin minkähän takia ei tehdä golfmailaan 100g painavia lapoja? Tai eikös sen pitäis lähteä pelkällä varrella liki yhtä hyvin jos sattuu osumaan?
Liittyykö kysymyksesi siihen kun aiemmin mainitsin: ”Käytännössä on kuitenkin havaittu, että mailan keventäminen lisää metrejä.” ?
Mailan massa koostuu sekä lavan että varren massasta. Käytännössä on havaittu jo 40 vuotta sitten, että draiverin optimaalinen lavan massa on noin 200 g, kun on tarkoitus saada kompromissi tarkan ja pitkän lyönnin kesken. Ehkä siitä tulee mailanvalmistajien pyrkimys keventää varren massaa, mutta jättää lavan massa 200 g tienoille. Pituuslyöjillä saattaa olla hyötyä tätäkin pienemmästä lavan massasta. Kevyemmällä mailalla ja pitemmällä varrella saadaan suurempi mailanpään nopeus. Tämä vastauksena myös Pekka Pelimiehen kysymykseen: ”Perustuuko nykysuuntaus pidempiin ja kevyempiin varsiin tuohon, vai onko sille jokin muu selitys?”
PG kirjoitti: (15.6.2011 9:20:09)
Pekka Pelimies kirjoitti: (15.6.2011 0:39:01)
Olisiko palloon törmäyksessä siirtyvän energian maksimoimiseksi teoriassa edullista, että lavan nopeus hidastuisi osuman vaikutuksesta mahdollisimman paljon?
Se on edullista hyvissä osumissa, joissa hidastumisesta vapautuva energia menee suurimmaksi osaksi pallon vauhdittamiseen. Itse asiassa mailanpään suuri hidastuminen on seuraus hyvästä osumasta. COR- arvon parannus lisää mailanpää hidastumista. Toisaalta huonossa osumassa mailanpää saattaa hidastua enemmän kuin hyvässä osumassa. ’Energia siirtyy väärään paikkaan’.
Tuossahan on toinenkin hyöty huonojen osumien näkökulmasta. Väärään paikkaan siirtyvä energia lennättää karkupallon vähemmän kauas metsään.
Koko ajan tulee uutta termiä. Ts. voisitko selittää isomåi massan ja miten se vaikuttaa asioihin.
ts kirjoitti: (13.6.2011 22:31:23)
Katselin tuossa vanhaa kirjaa (sitä lähes eniten vihaamaani) ja siellä oli myös asiaa hieman tutkittu lavan massan kautta. Tosin vain huippunopeuden osalta, mutta onpahan joku kiinnekohta.6 unssin painoisella lavalla sai pallon lentämään 218 yds, kun lavan nopeus oli 162 feet/second. 8 unsiin painoinen lapa lennätti 219 yds jo nopeudella 153 f/s. 10 unssia pudotti matkan kolmella jaardilla, mutta nopeutta tarvittiin enää 147 f/s.
En tunne tutkimusta enkä tiedä miten on mitattu. Siitä huolimatta sovelsin arvoja yksinkertaiseen pallon nopeuden kaavaan vball = vclub*(1+COR)/(1+mball/mclub). Otin mailanpään teholliseksi massaksi pelkän lavan massan ja COR- arvoksi 0,7. Kaavan mukaan pallon irtoamisnopeus on 6 ja 8 unssin lavoilla käytännössä sama (71 m/s), mutta niin olivat lentomatkatkin. Kymmenen unssin lavalla pallon irtoamisnopeus on vähän vähemmän (0,5 m/s), mutta pallon lentomatkakin oli hieman lyhyempi. Pallojen lähtönopeudet ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan pelkällä lavan massalla laskettuna. 25 g lisämassa lapoihin tuottaisi 6, 8 ja 10 lapoja käytettäessä pallojen nopeuksiksi vastaavasti 73 m/s, 72 m/s ja 71 m/s. Koska lyöntipituuksissa ei ollut juurikaan eroa, niin tuomioni on: Lyönnin pituuden kasvattamiseen oikeuttavaa tukilisää ei voida myöntää (tämänkään tutkimuksen perusteella).
ts kirjoitti 14.6.2011 15:51 (1962/1985)Ja miksi tutkijat saivat aikanaan tuloksia, että esim 2 unssin painoisella lavalla nopeudella 185 f/s pallo lentäisi vain 156y,
Nyt pallon irtoamisnopeudeksi tulee vain 57 m/s. Sen turvin pallon ei pitäisikään lentää kahtasataa metriä, mutta vähän pitemmälle kuin 156 y kuitenkin. Oliko kyseessä sama tutkimus kuin edellä? COR- arvon on täytynyt olla pienempi (ei mikään ihme, jos lapa painaa vain 10 g enemmän kuin pallo) tai ehkä mittauksissa oli jotain häikkää?
GolfDigest- lehden numerossa 1/2011 oli raportti testistä, jossa eri nopeudella svingaavat pelaajat löivät painavammalla, hiukan lyhyemmällä draiverilla (320 g ja 45 ¾ tuumaa) sekä kevyemmällä hieman pitemmällä draiverilla (270 g ja 46 ¼ tuumaa). Nopeasti svingaavilla (>170 km/h) golfareilla mailanpään nopeus kasvoi neljä kilometriä tunnissa (1,1 m/s), kun he löivät kevyemmällä ja pidemmällä draiverilla. Hitaammin svingaavat (130 km/h) testipelaajat lisäsivät mailanpään nopeuttaan yli kaksi kilometriä tunnissa (0,6 m/s). Nämä llisänopeudet kasvattavat lyöntipituuksia vastaavasti neljästä seitsemään metriä.
Valitettavasti raportista ei käy ilmi, kuinka paljon kevyemmässä mailassa oli kevennetty vartta ja kuinka paljon lapaa. Myös varren pidentämisen vaikutus jää arvelujen varaan. Teoriassa varren pidentäminen 45 ¾ ” -> 46 ¼ ” lisää lavan nopeutta 130 km/h -> 131,4 km/h ja 170 km/h -> 171,8 km/h eli sen vaikutus olisi yli puolet, edellyttäen että mailan kulmanopeudet olisivat samat. Se ei ole varmaa.
PG kirjoitti: (16.6.2011 10:20:38)
En tunne tutkimusta enkä tiedä miten on mitattu. Siitä huolimatta sovelsin arvoja yksinkertaiseen pallon nopeuden kaavaan vball = vclub*(1+COR)/(1+mball/mclub). Otin mailanpään teholliseksi massaksi pelkän lavan massan ja COR- arvoksi 0,7. Kaavan mukaan pallon irtoamisnopeus on 6 ja 8 unssin lavoilla käytännössä sama (71 m/s), mutta niin olivat lentomatkatkin. Kymmenen unssin lavalla pallon irtoamisnopeus on vähän vähemmän (0,5 m/s), mutta pallon lentomatkakin oli hieman lyhyempi. Pallojen lähtönopeudet ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan pelkällä lavan massalla laskettuna. 25 g lisämassa lapoihin tuottaisi 6, 8 ja 10 lapoja käytettäessä pallojen nopeuksiksi vastaavasti 73 m/s, 72 m/s ja 71 m/s. Koska lyöntipituuksissa ei ollut juurikaan eroa, niin tuomioni on: Lyönnin pituuden kasvattamiseen oikeuttavaa tukilisää ei voida myöntää (tämänkään tutkimuksen perusteella).
Eli sait taas laskemalla eri tulokset kuin mitä on mitattu fakta. Eikö olisi jo aika miettiä?
ts kirjoitti: (16.6.2011 12:27:30)
Eli sait taas laskemalla eri tulokset kuin mitä on mitattu fakta. Eikö olisi jo aika miettiä?Dziisus, että se jaksaa. :-DD
B kirjoitti: (16.6.2011 14:03:04)
ts kirjoitti: (16.6.2011 12:27:30)
Eli sait taas laskemalla eri tulokset kuin mitä on mitattu fakta. Eikö olisi jo aika miettiä?Dziisus, että se jaksaa. :-DD
Kuka tässä oikeesti jaksaa jauhaa?
Siis on olemassa mittaustuloksia ja on olemassa laskentaa. Miten hemmetissä ne aina ja joka paikassa ovat ristiriidassa keskenään ja miksi aina laskenta muka voittaa mittaustulokset.
Jos oikeesti halutaan selvittää mitä tapahtuu, pitää selvittää, miksi laskenta ei täsmää. Nyt sen sijaan pyritään dissaamaan kaikki todelliset tulokset, kun ne eivät täsmää kaavoihin. Älytöntä.
Mistä näitä oikeen sikiää…
ts kirjoitti: (16.6.2011 12:27:30)
PG kirjoitti: (16.6.2011 10:20:38)
En tunne tutkimusta enkä tiedä miten on mitattu. Siitä huolimatta sovelsin arvoja yksinkertaiseen pallon nopeuden kaavaan vball = vclub*(1+COR)/(1+mball/mclub). Otin mailanpään teholliseksi massaksi pelkän lavan massan ja COR- arvoksi 0,7. Kaavan mukaan pallon irtoamisnopeus on 6 ja 8 unssin lavoilla käytännössä sama (71 m/s), mutta niin olivat lentomatkatkin. Kymmenen unssin lavalla pallon irtoamisnopeus on vähän vähemmän (0,5 m/s), mutta pallon lentomatkakin oli hieman lyhyempi.
Eli sait taas laskemalla eri tulokset kuin mitä on mitattu fakta. Eikö olisi jo aika miettiä?
Mitä tarkoitat? Kyllä tuosta pitäisi selvitä (jos on selvin päin), että tulos on sama kuin mitattu fakta.
Siis vielä kerran:
Tutkimus: Eripainoisia lapoja käyttäen mailanpään nopeudet ovat erisuuret, mutta lyöntipituudet ovat samat. Johtopäätös: Pallojen lähtönopeudet ovat olleet samat (tutkimuksen luonteen takia ei ole syytä epäillä, että osumageometriassa olisi eroja).
Laskenta: Sijoitetaan kyseiset mailanpään nopeudet ja – massat pallon nopeuden kaavaan ja todetaan, että pallojen lähtönopeudet ovat olleet samat. Johtopäätös: Lyöntipituudet ovat samat, kuten tutkimuksessa todettiin.
Voisi sanoa jälleen kerran, että mittaustulokset sopivat kaavaan kuin nyrkki silmään.
PG kirjoitti: (16.6.2011 21:39:12)
[
Siis vielä kerran:Tutkimus: Eripainoisia lapoja käyttäen mailanpään nopeudet ovat erisuuret, mutta lyöntipituudet ovat samat. Johtopäätös: Pallojen lähtönopeudet ovat olleet samat (tutkimuksen luonteen takia ei ole syytä epäillä, että osumageometriassa olisi eroja).
.
Vaan kun ei olleet. Että semmonen tapaus tällä kertaa.
ts kirjoitti: (16.6.2011 21:53:22)
PG kirjoitti: (16.6.2011 21:39:12)
[
Siis vielä kerran:Tutkimus: Eripainoisia lapoja käyttäen mailanpään nopeudet ovat erisuuret, mutta lyöntipituudet ovat samat. Johtopäätös: Pallojen lähtönopeudet ovat olleet samat (tutkimuksen luonteen takia ei ole syytä epäillä, että osumageometriassa olisi eroja).
.
Vaan kun ei olleet. Että semmonen tapaus tällä kertaa.
Lavan massa 6 unssia ja nopeus 162 f/s -> 218 y (pallon nopeus 71 m/s)
Lavan massa 8 unssia ja nopeus 153 f/s -> 219 y (pallon nopeus 71 m/s)Juu olihan siinä jaardin ero!
Lavan massa 10 unssia ja nopeus 147 f/s -> 215 y (pallon nopeus 70,5 m/s) eli vähän pienemmällä lähtönopeudella vähän lyhyempi lento. Hyvin synkaa.
Siis tuo taulukko kokonaisuudessaan kertoo juuri sen, että pienikin lisäys lavan massaan lennättää samalla nopeudella palloa pidemmälle. Tuo on tehty vertailuksi siihen, minkä painoista lapaa kannattaisi käyttää. Koska painavamman lavan kiihdyttäminen samaan nopeuteen ei onnistu, ollaan löydety tuohon aikaan optimaalinen lapa, jonka saa kiihdytettyä riittävään nopeuteen ja jonka massa riittää lennättämään palloa tarpeeksi.
Eli jos samalla nopeudella saadaan osuman taakse isompi massa, pallo lentää kauemmas. Pallo ei tiedä, minkä vuoksi lapa ei anna periksi, eli se voi johtua isommasta lavan massasta tai paremmin tuetusta osumasta. Olennaista on se, että massa ei voi vaikuttaa kuin osuman aikana tapahtuvaan hidastumiseen ja siten pienempi hidastuvuus antaa suuremman nopeuden pallolle. Sama voidaan saada aikaiseksi swingitekniikalla.
PG kirjoitti: (16.6.2011 22:37:55)
ts kirjoitti: (16.6.2011 21:53:22)
PG kirjoitti: (16.6.2011 21:39:12)
[
Siis vielä kerran:Tutkimus: Eripainoisia lapoja käyttäen mailanpään nopeudet ovat erisuuret, mutta lyöntipituudet ovat samat. Johtopäätös: Pallojen lähtönopeudet ovat olleet samat (tutkimuksen luonteen takia ei ole syytä epäillä, että osumageometriassa olisi eroja).
.
Vaan kun ei olleet. Että semmonen tapaus tällä kertaa.
Lavan massa 6 unssia ja nopeus 162 f/s -> 218 y (pallon nopeus 71 m/s)
Lavan massa 8 unssia ja nopeus 153 f/s -> 219 y (pallon nopeus 71 m/s)Juu olihan siinä jaardin ero!
Lavan massa 10 unssia ja nopeus 147 f/s -> 215 y (pallon nopeus 70,5 m/s) eli vähän pienemmällä lähtönopeudella vähän lyhyempi lento. Hyvin synkaa.
’Väärin mitattu’. Käytännönmies on käytännön mies. Hyvä niin.
Olennaista käsittelemässäni asiassa on se, että taulukon lyönneissä ei ole voinut olla mitään tukivoimaa takana. Niissä pelkkä lavan massa = tehollinen mailanpään massa. Vain silloin yhtölöt toteutuvat.
PG kirjoitti: (16.6.2011 23:27:30)
Olennaista käsittelemässäni asiassa on se, että taulukon lyönneissä ei ole voinut olla mitään tukivoimaa takana. Niissä pelkkä lavan massa = tehollinen mailanpään massa. Vain silloin yhtölöt toteutuvat.Eikä tuo kovin yllätä. 60-luvulla oli liikeet vähän toiset sitä mailaa hailutellessa.
Mutta siis hienoon lopputulokseen on päästy. Tukivoimaa ei ole ja se ei vaikuta, vaikka osuman takana oleva massa vaikuttaa. Näin on asian oltava, ksoka muuten se ei istu kaavaan 🙂
ts kirjoitti: (17.6.2011 8:28:40)
PG kirjoitti: (16.6.2011 23:27:30)
Olennaista käsittelemässäni asiassa on se, että taulukon lyönneissä ei ole voinut olla mitään tukivoimaa takana. Niissä pelkkä lavan massa = tehollinen mailanpään massa. Vain silloin yhtölöt toteutuvat.Eikä tuo kovin yllätä. 60-luvulla oli liikeet vähän toiset sitä mailaa hailutellessa.
Mutta siis hienoon lopputulokseen on päästy. Tukivoimaa ei ole ja se ei vaikuta, vaikka osuman takana oleva massa vaikuttaa. Näin on asian oltava, ksoka muuten se ei istu kaavaan 🙂
60-luvulla vaikuttivat vielä mm herrat Ben Hogan ja Sam Snead. he olivat esikuvia monille. aikalaisilleen, kuten tänäkin päivänä tuntuu olevan.
Minusta ja uskon, että myös fyysikoista tukivoima-asian ei tarvitse olla millään erityisellä tolalla. Se on helppo lisätä kaavaan, jos se löytyy. Syntyneen uuden kaavan tulee myös totetua mittausten antamilla tuloksilla. Nykytilanteessa näin on, eikä lisävoimaa ole puuttunut. Itse kaava ei ole hatusta repäisty, vaan sen johdattelu on tässä ketjussa ansiokkasti esitetty (by PG). Sen tulee tietysti noudattaa mekaniikan peruslakeja.
Kaava ei synny niinkuin sanallinen kuvaus tukivoimasta vaikka molemmissa on kirjaimia paperille laitettuna.Itse en kanna kaunaa fysiikan taitajille. Olen mietiskellyt asiaa siltä kannalta, miksi se ’jäykkä tanko’ ei lisää momentaanisti ennen impactiä lavan tehollista massaa edes muutamalla sadalla grammalla?
Vasemman ranteen ’oily hinge’ kuten sitä on kuvattu oikenee ja mukaan tulee lapaa sulkevaa kiertoa oikean käden toiminnasta. Mailanpäätä kiihdytetään varren suuntaisen vedon kiihdyttävän vaikutuksen vähentyessä oikean käden vivulla ja vartalon kierrolla ja vedolla.
Näen ainona selityksenä, että staattista ’äykkä tanko tilaa’ ei synny vaan lyöjän lapaan välittyvä voimantuotto biomekaanisista syistä on syöty ennen impactiä, mikä onkin laskelmien mukaan järkevää. Koko satsaus lavan kiihdyttämiseen tarvittavassa määrin ja
osuman laatuun suurin huomio.
Onko fyysikoilla jotain konkreettisempaa selitystä?ts kirjoitti: (17.6.2011 8:28:40)
PG kirjoitti: (16.6.2011 23:27:30)
Olennaista käsittelemässäni asiassa on se, että taulukon lyönneissä ei ole voinut olla mitään tukivoimaa takana. Niissä pelkkä lavan massa = tehollinen mailanpään massa. Vain silloin yhtölöt toteutuvat.Eikä tuo kovin yllätä. 60-luvulla oli liikeet vähän toiset sitä mailaa hailutellessa.
Hienoa, että olet vihdoinkin alkanut arvostaa laskelmia.
Ben Hogan taisi pitää 60- luvulla välivuosikymmenen?
ts kirjoitti Mutta siis hienoon lopputulokseen on päästy. Tukivoimaa ei ole ja se ei vaikuta, vaikka osuman takana oleva massa vaikuttaa. Näin on asian oltava, ksoka muuten se ei istu kaavaan 🙂
Tällaista halua tekstieni tahalliseen väärinymmärtämiseen ja vääristelyyn ja se on ollut koko ajan. Parti teki laskelman viestien määrästä/päivä. Toinenkin tilasto olisi paikallaan. Lasketaan kuinka monessa viestissä ts mollaa (onneksi ei tässä) ja kuinka monessa viestissä vääristelee (kuten tässä) ja provosoi. Kuinka monta % tällaisia viestejä on kymmenestä tuhannesta? (Arvio: yli 50%).
Re: Mailanpään hidastuminen (487/1482)
PG | 2.4.2011 12:52
En ole suhtautunut mitenkään penseästi tukivoimaan. Päinvastoin taidan olla ainoa, joka on yrittänyt saada sen mukaan (ulkoinen voima)…., pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea…B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)
60-luvulla vaikuttivat vielä mm herrat Ben Hogan ja Sam Snead. he olivat esikuvia monille. aikalaisilleen, kuten tänäkin päivänä tuntuu olevan.
Tuollahan onkin vallan perkuleesti tekemistä sen ajan yleisen trendin ja taulukon tekoon osallistuneen ryhmän kanssa 😀
B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)
[
Minusta ja uskon, että myös fyysikoista tukivoima-asian ei tarvitse olla millään erityisellä tolalla. Se on helppo lisätä kaavaan, jos se löytyy. Syntyneen uuden kaavan tulee myös totetua mittausten antamilla tuloksilla. Nykytilanteessa näin on, eikä lisävoimaa ole puuttunut. Itse kaava ei ole hatusta repäisty, vaan sen johdattelu on tässä ketjussa ansiokkasti esitetty (by PG). Sen tulee tietysti noudattaa mekaniikan peruslakeja.Ihan ensin pitäsi varmaan saada todellista mitattua tietoa lavan nopeudesta ja sen mutoksesta. Se olis loistava lähtökohta.
-
JulkaisijaArtikkelit