-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (14.6.2011 10:54:22)
Siis lavan massan ja nopeuden kautta. Ja pohdittu paljonko puuttuu.
Maailman parhaiden pallonlyöjien tuotoksien toteutuminen kaavoissa vaati muistaakseni 25 g massanlisäyksen lavan 200g massaan draiverilyönneissä.Mutta kun maailman parhaiden pallonlyöjien osalta ei ole todellista mittausdataa olemassa. Yritä nyt jo se ymmärtää. Ne tulokset tuotetaan samojen olettamusten ja kaavojen avulla. Joko nyt oli riittävän selvästi sanottu?
Esitin selkeän kysymyksen tuosta lapa-käsisuhteesta ja sen vaikutuksesta osumaan vaikuttavaan massaan. Nyt voisi tulla vastausta siihen kaiken lässyttämisen sijaan. Paljonko on eroa massalla jos rannenivel antaa periksi tai on joustamaton?
Täällä kun tuntuu näitä fysiikasta hyvin perillä olevan, niin laitan tähän kovasti yksikertaistetun kysymyksen.
Miten pallon lähtönopeus eroaa seuraavissa tapauksissa? Molemmissa mailanpään nopeus on osumaan tullessa 100mph. Toisessa se laskee osuman vaikutuksesta 20% ja toisessa 30%ts kirjoitti: (14.6.2011 11:05:16)
B kirjoitti: (14.6.2011 10:54:22)
Siis lavan massan ja nopeuden kautta. Ja pohdittu paljonko puuttuu.
Maailman parhaiden pallonlyöjien tuotoksien toteutuminen kaavoissa vaati muistaakseni 25 g massanlisäyksen lavan 200g massaan draiverilyönneissä.Mutta kun maailman parhaiden pallonlyöjien osalta ei ole todellista mittausdataa olemassa. Yritä nyt jo se ymmärtää. Ne tulokset tuotetaan samojen olettamusten ja kaavojen avulla. Joko nyt oli riittävän selvästi sanottu?
Esitin selkeän kysymyksen tuosta lapa-käsisuhteesta ja sen vaikutuksesta osumaan vaikuttavaan massaan. Nyt voisi tulla vastausta siihen kaiken lässyttämisen sijaan. Paljonko on eroa massalla jos rannenivel antaa periksi tai on joustamaton?
Siitä trackman-tietokannasta, josta puhutaan, osa on mitattua ja osa laskettua. Kaavoihin voidaan sijoittaa myös täysin kuvitteellisia arvoja. PG:n kaavojen kannalta oleelliset arvot ovat mitattuja.
Selkeään kysymykseesi voin vain vastata, että lavan massa on vakio, varren massa samoin. grippipään kautta lapaan vaikuttava lisävoima on ollut haussa.
Ranteiden alueella biokinettisesti jäykin järjestelmä saadaan aikaan flippaamalla, ei hoganismilla.B kirjoitti: (14.6.2011 12:00:36)
[
. PG:n kaavojen kannalta oleelliset arvot ovat mitattuja.Kerrotko mistä tiedät niiden olevan mitattuja ja miten ne on mitattu?
B kirjoitti: (14.6.2011 12:00:36)
Ranteiden alueella biokinettisesti jäykin järjestelmä saadaan aikaan flippaamalla, ei hoganismilla.
No tuohan nyt on sitten ihan täyttä puppua. Äijä työntää narulla ja väittää sen olevan tehokkain tapa saada reki liikkumaan 😀
ts kirjoitti: (14.6.2011 12:04:10)
B kirjoitti: (14.6.2011 12:00:36)
Ranteiden alueella biokinettisesti jäykin järjestelmä saadaan aikaan flippaamalla, ei hoganismilla.
No tuohan nyt on sitten ihan täyttä puppua. Äijä työntää narulla ja väittää sen olevan tehokkain tapa saada reki liikkumaan 😀
Sinähän se olit anatomian ja biokinetiikan mestari, vai? Miten siihen reki ja naru liittyvät.
Hoganin rannemuuvien ideana on myös jäykistää ranteet osumahetkllä nivelten anatomian kautta, ei jännittämällä lihaksia. Mikäs idea flippaamalla jäykistää paikat, Viagra?
Paksupekka kirjoitti: (14.6.2011 11:38:34)
Täällä kun tuntuu näitä fysiikasta hyvin perillä olevan, niin laitan tähän kovasti yksikertaistetun kysymyksen.
Miten pallon lähtönopeus eroaa seuraavissa tapauksissa? Molemmissa mailanpään nopeus on osumaan tullessa 100mph. Toisessa se laskee osuman vaikutuksesta 20% ja toisessa 30%
Hyvä kysymys ja hyvä, että se oli yksinkertaistettu. Siihen voi antaa hyvällä omatunnolla yksinkertaistetun vastauksen ;). Oletan siis, että kyse on draiverilyönnistä, koska silloin voin käyttää yksinkertaistettua kaavaa. Loftin huomiotta jättämien ei aiheuta kovin suurta virhettä ja pääsen helpoilla laskuilla. Karkeasti ottaen siis:
Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 225 g, niin mailanpään nopeus laskee 30% ja pallo saa 145 mph:n nopeuden.
Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 350 g, niin mailanpään nopeus laskee 20% ja pallo saa 155 mph:n nopeuden.
Mailanpään tehollisen massan kasvattaminen vähentää hidastumista hyvissä lyönneissä. Huonoja osumia en ole tutkinut. Tarvitaan siis 350 g tehollinen massa, jotta mailanpää hidastuisi vain 20 % ja silloin pallon nopeus kasvaa 30%:n hidastumiseen verrattuna 145 mph -> 155 mph. Jälkimmäinen nopeus lienee mahdollinen vain, jos lavan massa on yli 320 g? Käytännössä on kuitenkin havaittu, että mailan keventäminen lisää metrejä. Painavammalla mailalla saadaan parempi smash factor, mutta mailanpään nopeus jää pienemmäksi. Huonommalla sf:llä mutta kovemmalla mailanpään vauhdilla saadaan suurempi nopeus pallolle.
PG kirjoitti: (14.6.2011 13:44:21)
Paksupekka kirjoitti: (14.6.2011 11:38:34)
Täällä kun tuntuu näitä fysiikasta hyvin perillä olevan, niin laitan tähän kovasti yksikertaistetun kysymyksen.
Miten pallon lähtönopeus eroaa seuraavissa tapauksissa? Molemmissa mailanpään nopeus on osumaan tullessa 100mph. Toisessa se laskee osuman vaikutuksesta 20% ja toisessa 30%
Hyvä kysymys ja hyvä, että se oli yksinkertaistettu. Siihen voi antaa hyvällä omatunnolla yksinkertaistetun vastauksen ;). Oletan siis, että kyse on draiverilyönnistä, koska silloin voin käyttää yksinkertaistettua kaavaa. Loftin huomiotta jättämien ei aiheuta kovin suurta virhettä ja pääsen helpoilla laskuilla. Karkeasti ottaen siis:
Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 225 g, niin mailanpään nopeus laskee 30% ja pallo saa 145 mph:n nopeuden.
Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 350 g, niin mailanpään nopeus laskee 20% ja pallo saa 155 mph:n nopeuden.
Mailanpään tehollisen massan kasvattaminen vähentää hidastumista hyvissä lyönneissä. Huonoja osumia en ole tutkinut. Tarvitaan siis 350 g tehollinen massa, jotta mailanpää hidastuisi vain 20 % ja silloin pallon nopeus kasvaa 30%:n hidastumiseen verrattuna 145 mph -> 155 mph. Jälkimmäinen nopeus lienee mahdollinen vain, jos lavan massa on yli 320 g? Käytännössä on kuitenkin havaittu, että mailan keventäminen lisää metrejä. Painavammalla mailalla saadaan parempi smash factor, mutta mailanpään nopeus jää pienemmäksi. Huonommalla sf:llä mutta kovemmalla mailanpään vauhdilla saadaan suurempi nopeus pallolle.
Loistavaa PG. Olet vihdoin olennaisen äärellä. Ja alle 2000 viestiä vasta koossa!
Tuo käytännön toteutuma painavammasta lavasta johtuu taas siitä, että on vain tutkittu painavampaa lapaa, jota sama ihminen ei pysty vastaavassa ajassa kiihdyttämään yhtä kovaan vauhtiin.
Mutta kun edelleenkään koko tapahtumaa ei tule tarkastella lavan massan kautta, vaan koko lyövän ’systeemin’ ja silloin lapa ei todellakaan ole vapaassa heilahduksessa. Joillain pelaajilla se on, mutta suurimmalla osalla huipuista ei lainkaan, vaan koko maila tulee vedettynä oikeasta olkapäästä lapaan jatkuvan kiinteän tangon välityksellä. Tuosta erosta johtuu se, että myös osuman aiheuttama rekyyli vaikuttaa noiden pelaajien käsinopeuteen huomttavasti pudottaen, kun taas niillä joilla lapa on osumassa heitettynä käsien linjaan, ei hidastumista käsissä juurikaan tapahdu. Välissä oleva nivel kun antaa tuossa kohti periksi, jota se ei tee vedetyssä tilassa.
Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?
ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)
Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?
Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)
ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)
Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?
Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.Kysyin B:ltä, mutta ei vastannut. Nyt kysyn sinulta:
Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?
Tolla massalla kun ei ole vaikutusta, niin minkähän takia ei tehdä golfmailaan 100g painavia lapoja? Tai eikös sen pitäis lähteä pelkällä varrella liki yhtä hyvin jos sattuu osumaan?
Ja miksi tutkijat saivat aikanaan tuloksia, että esim 2 unssin painoisella lavalla nopeudella 185 f/s pallo lentäisi vain 156y,
data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)
Mitään tankoja ei ole.
Eikun piti vaan sanomani, että tanko löytyy ihan varmasti. Jokainen hyvän golflyönnin nähnyt tietää sen.
Törmäyksen kannalta ei liene mitään eroa siinä, mikä sitä lapaa heiluttaa.
Tehollisen massan lisääminen vois mun mielestä koostua siitä, millaisen hitausmomentin pelaaja lapaan osuman aikana muodostaa tekemisellään.
ts kirjoitti: (14.6.2011 15:45:31)
data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)
ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)
Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?
Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.Kysyin B:ltä, mutta ei vastannut. Nyt kysyn sinulta:
Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?
Trackmanillä. Sinähän tunnet nuo kuin omat taskusi. Joko se huonompi versio toimii teillä?
ts kirjoitti: (14.6.2011 15:45:31)
data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)
ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)
Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?
Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.Kysyin B:ltä, mutta ei vastannut. Nyt kysyn sinulta:
Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?
Mä olen nähnyt tracmannin ja USGA:n omia mittauksia niiden tutkimuksissa.
Pekka Pelimies kirjoitti: (14.6.2011 16:01:06)
Törmäyksen kannalta ei liene mitään eroa siinä, mikä sitä lapaa heiluttaa.Tehollisen massan lisääminen vois mun mielestä koostua siitä, millaisen hitausmomentin pelaaja lapaan osuman aikana muodostaa tekemisellään.
Olisiko optimaalista, jos lapa hidastuisi mahdollisimman paljon osumassa?
data kirjoitti: (14.6.2011 16:07:00)
[Mä olen nähnyt tracmannin ja USGA:n omia mittauksia niiden tutkimuksissa.
WAU! Eli siis et tiedä.
Kiitos.
B kirjoitti: (14.6.2011 16:03:42)
ts kirjoitti: (14.6.2011 15:45:31)
Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?
Trackmanillä. Sinähän tunnet nuo kuin omat taskusi. Joko se huonompi versio toimii teillä?
Eli et vastannut kysymykseeni.
Mistä tiedät miten noi on mitattu. Se on ollut pitkään selvillä, että trackmanin tietoihin nuo väitteet perustuvat, mutta tietääkö joku miten ne tiedot muosotuvat?
ts kirjoitti: (14.6.2011 16:12:53)
data kirjoitti: (14.6.2011 16:07:00)
[Mä olen nähnyt tracmannin ja USGA:n omia mittauksia niiden tutkimuksissa.
WAU! Eli siis et tiedä.
Kiitos.
Kyllä USGA:n toiminta ja teknologia ovat sillä tasolla, että en näe mitään syytä epäillä
tuloksia varsinkin, kun en näe niissä mitään outoa.ts kirjoitti: (14.6.2011 15:54:53)
data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)
Mitään tankoja ei ole.
Eikun piti vaan sanomani, että tanko löytyy ihan varmasti. Jokainen hyvän golflyönnin nähnyt tietää sen.
Katsoin läpi kymmeniä maailman huippujen lyöntejä. Ei ollut tankoa. Ei ollut nojaa. Kaksoisheilurit ja vivut väänsivät lapaan vauhtia. Krossaus oli kaikilla. Vinhaa menoa.
Impact on niin lyhyt nojailuun, että on keksitty tehokkaampaa toimintaa.
Lapojen massat lienevät kompromissejä joilla saadaan paras lopputulos. osa pelaajista lyö raskaammilla tehollisilla massoilla uhraten hiukan mailanpään nopeudesta. Liittyy lyöntitekniikkaan, uskoisin.B kirjoitti: (14.6.2011 16:24:09)
Katsoin läpi kymmeniä maailman huippujen lyöntejä. Ei ollut tankoa. Ei ollut nojaa. Kaksoisheilurit ja vivut väänsivät lapaan vauhtia. Krossaus oli kaikilla. Vinhaa menoa.
a) korjauta näyttö
b) katso riittävällä freimimäärällä olevia videoita
c)anada
d) opeetele näkemään ne liikesuunnat ihan oikeesti
e) koita saada jostain nähtäväksesi yläkameran kuvaaNoilla pääset hyvään alkuun
Kiitos B:n, mä lopetan osaltani tässä ketjussa. Suosittelen samaa muillekin
jarna -68 kirjoitti: (13.6.2011 19:16:52)
Varmaan aika esittää kiitokset tälle ketjulle, olen päässyt jo hyvällä menestyksellä selättämään paholaisen lyönnissäni, ja pallo alkaa pakenemaan taa kuin nuoruusvuosinani, tosin eri syistä.En ymmärrä fysiologiasta ja lihaskäskytyksistä juurikaan mitään, mutta olen tässä jo jonkin aikaa yrittänyt orjallisesti suorittaa noita TS:n metodeja, ja tulosta alkaa syntyä, erinomaisista neuvoista hänelle vilpittömät kiitokset.
Pidetään lapa auki jatkossakin mahdollisimman pitkään.
-jarna-
Kuten Jarna-68, kiitän myös ts:ää oman lyöntini merkittävästä parantumisesta.
Paksupekka kirjoitti: (14.6.2011 16:40:19)
Kuten Jarna-68, kiitän myös ts:ää oman lyöntini merkittävästä parantumisesta.
Yhdyn kiitoksiin. ts:n sinnikkyys on saanut minutkin innostumaan lajista. Kokeilen vielä jonain päivänä.
Dallaspullaa olen oppinut välttämään kuin ruttoa. Lisää tehollista massaa aivan liikaa mailanpäännopeuden kustannuksella.Paksupekka kirjoitti: (14.6.2011 16:40:19)
Kiitos B:n, mä lopetan osaltani tässä ketjussa. Suosittelen samaa muillekinMonet ovat jo lopettaneet samasta syystä. Ehkä tarkoitus onkin ollut saada myös minut lopettamaan.
Eikö ylläpito vieläkään tajua, millainen syöpä herra B tälle palstalle on.
No kun kerta ei, jatketaan toisaalla huomenna.
-
JulkaisijaArtikkelit