-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (8.6.2011 21:26:18)
PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.
.
Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni. Voit jatkaa tuosta miettimistä.
Se on sitten ihan eri asia, jos kuvittelet pallon lähtönopeudeksi vaikka ne luvut, mitä Trackman ja muut ilmoittavat.
Siis mikä on sinun mielestäsi lähtönopeus? Onko se jotain muuta, kuin pallon nopeus sillä hetkellä, kun lapa ja pallo irtoavat toisistaan?
ts kirjoitti: (8.6.2011 21:26:18) Se on sitten ihan eri asia, jos kuvittelet pallon lähtönopeudeksi vaikka ne luvut, mitä Trackman ja muut ilmoittavat.
Ehkä tässä vaiheessa kannattaa määritellä mitä tarkoitetaan pallon lähtönopeudella. Ehdotan, että pallon lähtönopeus on se nopeus, joka sillä on menettäessään kosketuksen lapaan. Tämän jälkeen alkaa välittömästi pallon nopeuden pieneneminen.
Mä en ole nyt ihan varma noista tapahtumista mailan ja pallon kohdatessa ja liikkuessa kimpassa ja pallon irtaustumisesta lavasta. Mun mielestä se menee näin: Lavan osuessa palloon alkaa lapa hidastumaan ja pallon muodonmuutos lituskaksi alkaa. Mailan liike-energiaa siirtyy pallon muodonmuutokseen. Kun pallon muodonmuutos on saavuttanut huipunsa, on lapa hidastunut lisää koko sen ajan kun pallo puristuu kasaan, muodonmuutokseen tarvittava lavan liike-energian siirtyminen on maksimissaan. Tässä hetkellisesti sekä lapa että pallo kulkevat samaa vauhtia. Kun pallon siirtynyt liike-energia alkaa vapautumaan alkaa pallo palata takaisn alkuperäiseen muotoonsa. Tässä vaiheessa on oleellista että lapa on mahdollisiiman hyvin tuettuna jotta pallo saa muodon palautuksen aikana mahdollisimman hyvän tuen ponnistaa. Tätä tukea vasten(lapa, varsi, pelaajan ote, nivelpisteet ym). Mitä enenmmän ketjussa jokin anataa periksi sen huonompi tuki ja energiaa kuluu hukkaan pallon muodonmuutoksessa takaisin alkuperäiseen. Lapa hidastuu entisestään koko prosessin ajan (voiman ja vastavoiman laki Newton III). Pallon saa lähtönopeutensa kun nuodonmuutokseen siirtynyt energia on vapautunut kokonaan ja irtoaa lavasta. Sen jälkeen siihen ei vaikuta mikään ulkoinen voima ja pallo alkaa hidastumaan. Mikäli tuki pallolle on ollut erittäin hyvä alkaa lapa kiihtymään uudestaa hieman osuman jälkeen jos tuki on huono alkaa lapa hidastumaan välittömästi.
Nyt tuli tietysti mieleen varren osuus, varsi on voinut saada lisää kiihtyvyyttä jos käsinopeus on laskenut merkittävästi ennen osumaa ja varsi on näin taipunut eteenpäin. Tässä on se toisaalta se huono puoli, että jos taipuma osumassa on eteenpäin pyrkii varsi itsessään palautumaan suoraksi ja näin tuki ei enää ole niin paljon varren varassa. Jos taas varsi on taipuneen osuman hetkellä taaksepäin saa pallo paljon paremman tuen lähdölleen, koska tarvitaan aina suurempi voima ja energia siihen että varsi taipuisi lisää. Osuman aikana taaksepäin vääntynyt varsi antaa toisaalta varren palautuksen suoraksi vaikutuksesta palloon lisää energiaa verrattuna siihen että se antaisi periksi paljon enemmän olleessaan osumassa eteenpäin taipuneena. Varren värähtelyt ovatkin sitten oma lukunsa ja siihen pelaajan tunnoilla on ilmeisen suurimerkitys hyväksyykö hän ko. varren lapaansa ja kätösiinsä;). Kun en varmasti tiedä niin saattaa olla myös niin että kun käsinopeus saadaan ylläpidettyä kehon toiminnan ansiosta mahdollisimman suurena mailan hitausvoimien eliminoimiseksi varsi voi taipua eteenpäin mutta aina vähemmnän kuin tapauksessa, jossa käsinopeus laskee enemmän.
Jotenkin kuvittelisin tuossa olevan selityksen sille miksi hyvällä pelaajalla samalla pallolla, samalla mailanpäänopeudella yms on pallolla pidempi lento kuin huonolla pelaajalla. Voisin kuvitella eron olevan jopa merkittävä. On helpompi ja tarkempaa lähestyä 2-3 pykälää pienemmällä mailalla lippua.
Toivottavasti joku ymmärsi edes jotain ja voin olla väärässä.;)
suupala kirjoitti: (8.6.2011 22:03:39)
Siis mikä on sinun mielestäsi lähtönopeus? Onko se jotain muuta, kuin pallon nopeus sillä hetkellä, kun lapa ja pallo irtoavat toisistaan?
Eikös pallon lähtönopeus ole se millä pallo lähtee liikkeelle? Sitä kun vaan ei kukaan pysty mttaamaan, niin kerrotaan mieluummin nopeutta hetki irtoamisen jälkeen.
Tuo nyt on termnologiaa pitkälti, mutta ero pitää ymmärtää jos aikoo ymmärtää mitä Fukke tuossa tekstissään sanoi. Sitä kautta päästään myös siihen kiinni, miksi läpi vuosikymmenten oikeat pelimiehet ovat puhuneet (kestoltaan) pitkästä osumasta. Hienompi termi on kontaktiajan pidentäminen.
Tuli muuten mieleen, että jos tuolla lavan hidastumisella ei ole mitään merkitystä vaan se on aina vakio, niin miksiköhä sekä trackmanin että Flightscopen inssit koittaa sen mittaamista parantaa ja miksi ylippäätään yrittävät mitata sitä? Eikös sen vois ottaa suoraan kaavasta 😉
Juuri noin sen ovat ne tunteneet läpi vuosikymmenten, jotka ovat oikeesti osanneet palloa lyödä. Ei juuri löydy asiallista golfkirjaa, jossa ei tuohon asiaan vittattaisi.
Tuupparilla lapa hidastuu enemmän ja kädet vähemmän, pelimiehellä päinvastoin. Sen pelimiehen lapa kun on enemmän kiinteässä yhteydessä käsiin.
Rauski kirjoitti: (8.6.2011 22:41:53)
Mä en ole nyt ihan varma noista tapahtumista mailan ja pallon kohdatessa ja liikkuessa kimpassa ja pallon irtaustumisesta lavasta. Mun mielestä se menee näin: Lavan osuessa palloon alkaa lapa hidastumaan ja pallon muodonmuutos lituskaksi alkaa. Mailan liike-energiaa siirtyy pallon muodonmuutokseen. Kun pallon muodonmuutos on saavuttanut huipunsa, on lapa hidastunut lisää koko sen ajan kun pallo puristuu kasaan, muodonmuutokseen tarvittava lavan liike-energian siirtyminen on maksimissaan. Tässä hetkellisesti sekä lapa että pallo kulkevat samaa vauhtia. Kun pallon siirtynyt liike-energia alkaa vapautumaan alkaa pallo palata takaisn alkuperäiseen muotoonsa. Tässä vaiheessa on oleellista että lapa on mahdollisiiman hyvin tuettuna jotta pallo saa muodon palautuksen aikana mahdollisimman hyvän tuen ponnistaa. Tätä tukea vasten(lapa, varsi, pelaajan ote, nivelpisteet ym). Mitä enenmmän ketjussa jokin anataa periksi sen huonompi tuki ja energiaa kuluu hukkaan pallon muodonmuutoksessa takaisin alkuperäiseen. Lapa hidastuu entisestään koko prosessin ajan (voiman ja vastavoiman laki Newton III). Pallon saa lähtönopeutensa kun nuodonmuutokseen siirtynyt energia on vapautunut kokonaan ja irtoaa lavasta. Sen jälkeen siihen ei vaikuta mikään ulkoinen voima ja pallo alkaa hidastumaan. Mikäli tuki pallolle on ollut erittäin hyvä alkaa lapa kiihtymään uudestaa hieman osuman jälkeen jos tuki on huono alkaa lapa hidastumaan välittömästi.Nyt tuli tietysti mieleen varren osuus, varsi on voinut saada lisää kiihtyvyyttä jos käsinopeus on laskenut merkittävästi ennen osumaa ja varsi on näin taipunut eteenpäin. Tässä on se toisaalta se huono puoli, että jos taipuma osumassa on eteenpäin pyrkii varsi itsessään palautumaan suoraksi ja näin tuki ei enää ole niin paljon varren varassa. Jos taas varsi on taipuneen osuman hetkellä taaksepäin saa pallo paljon paremman tuen lähdölleen, koska tarvitaan aina suurempi voima ja energia siihen että varsi taipuisi lisää. Osuman aikana taaksepäin vääntynyt varsi antaa toisaalta varren palautuksen suoraksi vaikutuksesta palloon lisää energiaa verrattuna siihen että se antaisi periksi paljon enemmän olleessaan osumassa eteenpäin taipuneena. Varren värähtelyt ovatkin sitten oma lukunsa ja siihen pelaajan tunnoilla on ilmeisen suurimerkitys hyväksyykö hän ko. varren lapaansa ja kätösiinsä;). Kun en varmasti tiedä niin saattaa olla myös niin että kun käsinopeus saadaan ylläpidettyä kehon toiminnan ansiosta mahdollisimman suurena mailan hitausvoimien eliminoimiseksi varsi voi taipua eteenpäin mutta aina vähemmnän kuin tapauksessa, jossa käsinopeus laskee enemmän.
Jotenkin kuvittelisin tuossa olevan selityksen sille miksi hyvällä pelaajalla samalla pallolla, samalla mailanpäänopeudella yms on pallolla pidempi lento kuin huonolla pelaajalla. Voisin kuvitella eron olevan jopa merkittävä. On helpompi ja tarkempaa lähestyä 2-3 pykälää pienemmällä mailalla lippua.
Toivottavasti joku ymmärsi edes jotain ja voin olla väärässä.;)
Näköjään joku virhe tuohon tulla tupsahti, siis ei varsi saa lisää nopeutta vaan varren päässä oleva lapa.
Samoin tämä selittää hyvin sen että oleellista ei ole eri pelaajilla sama mailanpään nopeus ennen osumaa vaan miten se on tuotettu kehon avulla ja millaisella swingitekniikalla saadaan käsinopeus säilymään mahdollisimman hyvänä osuman aikana ja kaikkea tätä kuvaa lisäksi se että oleellista on myös se nupin nopeuden käyttäytyminen nopeuden suhteen osuman jälkeen. Tämä kertoo paljon pelaajan tekniikasta ja tekemisestä ja ns tukivoimista, joka muodostuu kehon osista ja varren taipumisen suuruudesta ja suunnasta ennen osumaa ja käyttäytymisestä osuman aikana.
Siitä vaan kaavoja vääntämään…..;) Eli melko yksinkertinen mekaniikan kaavojen vääntäminen ei mielestäni tässä anna tapahtumista oikeaa kuvaa. Tähän on paljon parempia työkaluja kuten esim 4D-swing joka kertoo pelaajan tekemisen laadusta.
ts kirjoitti: (8.6.2011 22:42:58)
Eikös pallon lähtönopeus ole se millä pallo lähtee liikkeelle? Sitä kun vaan ei kukaan pysty mttaamaan, niin kerrotaan mieluummin nopeutta hetki irtoamisen jälkeen.
No niin se on minunkin mielestäni, toisin kuin edellä annoit ymmärtää. Lapa ei voi kulkea missään vaiheessa pallon lähtönopeutta, koska lähtönopeus on huomamattavasti suurenpi kuin lavan maksiminopeus.
suupala kirjoitti: (8.6.2011 23:01:34)
ts kirjoitti: (8.6.2011 22:42:58)
Eikös pallon lähtönopeus ole se millä pallo lähtee liikkeelle? Sitä kun vaan ei kukaan pysty mttaamaan, niin kerrotaan mieluummin nopeutta hetki irtoamisen jälkeen.
No niin se on minunkin mielestäni, toisin kuin edellä annoit ymmärtää. Lapa ei voi kulkea missään vaiheessa pallon lähtönopeutta, koska lähtönopeus on huomamattavasti suurenpi kuin lavan maksiminopeus.
Kerro minulle, miten kaksi toisissaan kiinni olevaa ja liikkuvaa kappaletta voisivat liikkua eri nopeudella, kun niiden liikesuuntakin on sama. Pallon lähtönopeus on nimenomaan sama kuin lavan nopeus sillä hetkellä. Se mitä laitteet ilmoittavat (myös 4DSwing) on sitten jotain muuta.
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:12:28)
Kerro minulle, miten kaksi toisissaan kiinni olevaa ja liikkuvaa kappaletta voisivat liikkua eri nopeudella, kun niiden liikesuuntakin on sama. Pallon lähtönopeus on nimenomaan sama kuin lavan nopeus sillä hetkellä. Se mitä laitteet ilmoittavat (myös 4DSwing) on sitten jotain muuta.Koska pallon nopeus vain hidastuu lavasta irtoamisen jälkeen! Irtoamishetken jälkeen palloon ei vaikuta enää mikään kiihdyttävä voima, niin pallon nopeusmaksimi on juuri tuolla irtoamishetkellä. Jos trackman antaa arvoksi vaikka 140 mph, niin sen lähtönopeus on ollut ilmeisesti vielä suurempi! Tällaista vahtia mailanpää ei kulje missään vaiheessa.
Selitys on seuraava: Pallon nopeutta ei voida mitata pallon takareunasta, jossa sillä tosiaan on mailan nopeus, vaan sen massakeskipisteestä. Massakeskipisteen ja takareunan vauhtiero irtautumishetkellä on hyvin suuri johtuen jousiefektistä.
suupala kirjoitti: (8.6.2011 23:31:37)
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:12:28)
Kerro minulle, miten kaksi toisissaan kiinni olevaa ja liikkuvaa kappaletta voisivat liikkua eri nopeudella, kun niiden liikesuuntakin on sama. Pallon lähtönopeus on nimenomaan sama kuin lavan nopeus sillä hetkellä. Se mitä laitteet ilmoittavat (myös 4DSwing) on sitten jotain muuta.Koska pallon nopeus vain hidastuu lavasta irtoamisen jälkeen! Irtoamishetken jälkeen palloon ei vaikuta enää mikään kiihdyttävä voima, niin pallon nopeusmaksimi on juuri tuolla irtoamishetkellä. Jos trackman antaa arvoksi vaikka 140 mph, niin sen lähtönopeus on ollut ilmeisesti vielä suurempi! Tällaista vahtia mailanpää ei kulje missään vaiheessa.
Selitys on seuraava: Pallon nopeutta ei voida mitata pallon takareunasta, jossa sillä tosiaan on mailan nopeus, vaan sen massakeskipisteestä. Massakeskipisteen ja takareunan vauhtiero irtautumishetkellä on hyvin suuri johtuen jousiefektistä.
Olisit lukenu ton €parin viestin ensin.Nyt olet jumissa siinä termissä, mitä, jopa heiman harhaanjohtavasti, yleisesti käytetään.
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.
Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä. Tuossa välissä vaikuttavat tapahtumat ovat ne mielenkiintoiset. Täällähän ne ovat yksinkertaisia, mutta esim maila- ja pallotehtaille tutkimustyötä tekeville yliopistoille eivät kuulemma ole.
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä.
Juuri näin :D. Sehän tulee suoraan fukken kaavasta E = ½ *a* t² + m*v. Ylivertaista mekaniikan hallintaa!
Pallon nopeudella tarkoitetaan luonnollisesti sen massakeskipisteen nopeutta, kuten suupala kertoi ja pallon lähtönopeudella pallon nopeutta sen irtautuessa lavasta. Muunlaisella tarkastelulla ei tässä yhteydessä ole mitään mieltä. Pelkästään spinnistä johtuen pallon eri pisteillä on erittäin suuri nopeusero.
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.
Tä? Siis sinun mielestäsi pallon (massakeskipisteen) vauhti on 0 ja yhtäkkiä sen vauhti on 80mph ilman välissä tapahtuvaa kiihtymistä? Saanen esittää epäilevän mielipiteen.
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä. Tuossa välissä vaikuttavat tapahtumat ovat ne mielenkiintoiset. Täällähän ne ovat yksinkertaisia, mutta esim maila- ja pallotehtaille tutkimustyötä tekeville yliopistoille eivät kuulemma ole.Uskallan edelleen väittää, että pallo ei voi lähteä liikkeelle lavan nopeudella. Sen on ollut pakko lähteä aikaisemmin liikkeelle Tosin aluksi hitaasti ja siitä (hyvin lyhyellä ajanjaksolla?) kiihtyen lavan nopeuteen ja sen yli. Oikeasti mielenkiintoista olisi tosiaan nähdä pallon nopeuden kuvaaja osuman ajalta. Siitä voitaisiin arvioida noita kiihtyvyyden vaihteluita osuman eri kohdissa.
ts kirjoitti: (8.6.2011 21:21:24)
PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm!Minä vaan en ole tuollaista väittänyt, enkä edes voisi väittää. Ei täällä ole sellaisia laitteita, joilla voisi osuman aikaisen tilan saada mitattua.
!!! Kiitti, mulle riitti.
PG kirjoitti: (9.6.2011 8:30:42)
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä.
Juuri näin :D. Sehän tulee suoraan fukken kaavasta E = ½ *a* t² + m*v. Ylivertaista mekaniikan hallintaa!
Ennen kuin osaa lukea ja ymmärtää lukemansa, ei kannattaisi edes kaavoja pohtia.
Kerrotko PG vastauksen kahteen kysymykseen:
Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?
Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan?
PG kirjoitti: (9.6.2011 8:32:25)
Pallon nopeudella tarkoitetaan luonnollisesti sen massakeskipisteen nopeutta, kuten suupala kertoi ja pallon lähtönopeudella pallon nopeutta sen irtautuessa lavasta. Muunlaisella tarkastelulla ei tässä yhteydessä ole mitään mieltä. Pelkästään spinnistä johtuen pallon eri pisteillä on erittäin suuri nopeusero.Mutta kun lukisit toisten viestejä, voisit edes yrittää niiden perusteella ymmärtää asiasta jotain. Lue se lainaamasi Fukken viesti vielä kerran ihan hiljaa rauhassa istuen, niin ymmärrät, että vaikka maallikkokielessä lähtönopeutta noin tarkastellaankin, niin tuossa viestissä sille on annettu ihan toinen määritelmä. Saman sanoin sinulle heti tuossa muutama viesti sitten viitaten noiden laitteiden antamaan tietoon.
Kai muuten tiedät miten ja miltä jaksolta ne lähtönopeuden mittaavat?
suupala kirjoitti: (9.6.2011 8:33:38)
Oikeasti mielenkiintoista olisi tosiaan nähdä pallon nopeuden kuvaaja osuman ajalta. Siitä voitaisiin arvioida noita kiihtyvyyden vaihteluita osuman eri kohdissa.Ks. viesti Mailanpään hidastuminen PG | 24.2.2011 13:51 (tällä hetkellä viesti #374). Pallon kiihtyvyyden kuvaaja noudattaa kutakuinkin paraabelia. Kiihtyvyys alkaa nollasta ja päättyy nollaan pallon irtautuessa lavasta. Kiihtyvyyden huippuarvo saavutetaan silloin, kun pallon kokoonpuristuminen on maksimissaan. Huippukiihtyvyys on n. 1,5 -kertainen keskikiihtyvyyteen verrattuna.
suupala kirjoitti: (9.6.2011 8:33:38)
ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.
Tä? Siis sinun mielestäsi pallon (massakeskipisteen) vauhti on 0 ja yhtäkkiä sen vauhti on 80mph ilman välissä tapahtuvaa kiihtymistä? Saanen esittää epäilevän mielipiteen.
.
Jaahans… päästy taas siihen vaiheeseen, että aletaan esittämään älyttömiä tulkintoja ja ymmärtämään tahallaan väärin. Jotenkin tuntuu tutulta. Luitko tuon Fukken alkuperäisen tekstin huolella:
” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.
Tuossa annetaan määritelmä pallon lähtönopeudelle, jotta jatkotilannetta voidaan lähteä edes tarkastelemaan. Sitten kun joku viisas tutkija on niin jumissa omissa käsitteissän, hän ei edes havaitse tuota asiaa.
Lähtönopeus on siis tuossa Fukken toimesta määritelty noin ja sen perään tulee sitten vaikka irtoamisnopeus, jonka arvona voidaan käyttää vaikka noita laitteiden antamia lukuja. Niin lähellä toisiaan ne ovat, että ei kannata sen tarkkuudesta suurempaa pohdintaa suorittaa.
Ja nyt pamahtaa silmille sitten juuri se, mitä olen jo muissakin ketjuissa kertonut. Tuota ensimmäistä arvoa ei ole kukaan vielä pystynyt mittaamaan, eikä varmaan ihan hetkeen pystykään. Siksi osuman tapahtumat ovat monelta osaltaan edelleen hämärän peitossa ja niitä kuvaamaan käytetään yksinkertaistettuja malleja. Sitten kun joku pelaaja laittaa palloa samalla lavan nopeudella 20m pidemmälle muiden muuttujien säilyessä liki ennallaan, kohautetaan olkapäitä ja todetaan se harhaksi, tai keksitään asialle mitä ihmeellisempiä selityksiä. Siitä huolimatta, että lajin parissa työskentelevät ovat tuon jo vuosia sitten havainneet ilmiönä ja pelimiehet jopa tietävät miten se ero saavutetaan. Eivät kyllä selittämään pysty, mutta painetta palloon kovin laittavat.
ts kirjoitti: (9.6.2011 9:03:19)
” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.Tuossa annetaan määritelmä pallon lähtönopeudelle.
Hieman hassu määritelmä, mutta ymmärretty.
ts kirjoitti: (9.6.2011 9:03:19)
Ja nyt pamahtaa silmille sitten juuri se, mitä olen jo muissakin ketjuissa kertonut. Tuota ensimmäistä arvoa ei ole kukaan vielä pystynyt mittaamaan, eikä varmaan ihan hetkeen pystykään. Siksi osuman tapahtumat ovat monelta osaltaan edelleen hämärän peitossa ja niitä kuvaamaan käytetään yksinkertaistettuja malleja. Sitten kun joku pelaaja laittaa palloa samalla lavan nopeudella 20m pidemmälle muiden muuttujien säilyessä liki ennallaan, kohautetaan olkapäitä ja todetaan se harhaksi, tai keksitään asialle mitä ihmeellisempiä selityksiä.
No laitetaan haaste Datalle. 🙂 Pystytkö selittämään fysikaalisesti seuraavan (kaava olis kiva 🙂 tapahtumaketjun, joka on helppo jokaisen kokeilla ja toistaa: Tipautat koripallon 2 metrin korkeudella asfaltille, jolloin pallo pomppaa x cm maasta. Tämän jälkeen asetat asfaltille vanerilevyn ja toistat koripallon pudotuksen samalta korkeudelta. Pallo pomppaa huomattavasti vähemmän. Tukivoima on varmaankin sinänsä ihan riittävä (maapallo), mutta asfaltin epätasaisuuden vuoksi vanerilevy antaa hieman (ehkäpä välillä 2mm – 1cm) periksi ja energiaa hukataan yllättävän paljon.
PG kirjoitti: (9.6.2011 8:35:37)
ts kirjoitti: (8.6.2011 21:21:24)
PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm!Minä vaan en ole tuollaista väittänyt, enkä edes voisi väittää. Ei täällä ole sellaisia laitteita, joilla voisi osuman aikaisen tilan saada mitattua.
!!! Kiitti, mulle riitti.
QUOTE]ts kirjoitti: (7.6.2011 0:02:05)
Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?
Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.
ts kirjoitti: (7.6.2011 9:42:05)
[No tuolla ajanjaksolla ne taipumat kuitenin syntyvät, koska juuri ennen osumaa olevissa kuvissa varsi on suora. Mutta liikesuuntien eroista saattaisi löytyä ainakin osa vastausta. Toinen pala voisi löytyä sieltä, että tuon vääntävän voiman vaikutus näkyy vielä pallon irtoamisen jälkeenkin ja sitä kautta 0,0005s aikajakso on väärä olettamus. ]
Eikös tuossa jo asia tullut aika selkeesti todettua? Jaa niin juu… noihan ois taas pitäny lukea ja ymmärtää.
Mä tietysti teen isosti myös virheitä siinä, että luotan ihmisen ajatteluun ja fiksuuteen ja pidän sitä kautta tiettyjä aisoita itsestäänselvyykisnä. Sen verran moneen kertaan esim tullut kerrottua, että 170fps kuvaa katselen, että olisi luullut sen jo menevän tuonne perusajatuksiin.
Eli lyhin ajanjakso mitä voin kuvien perusteella havainnoida on noin 0,006 sekuntia, joka on yli 10 kertaa osuman kesto. Silloin en voi myöskään esittää mitään väitettä kuvien perusteella 0,0005s aikana tapahtuvista asioista.
ts kirjoitti: (9.6.2011 9:03:19)
Sitten kun joku pelaaja laittaa palloa samalla lavan nopeudella 20m pidemmälle muiden muuttujien säilyessä liki ennallaan, kohautetaan olkapäitä ja todetaan se harhaksi, tai keksitään asialle mitä ihmeellisempiä selityksiä.Eikös tuo tukivoima ole juuri sellainen sarjaan ”keksitty ihmeellinen selitys” kuuluva,
josta nyt muita syytät. Täällähän on se suljettu pois.Jos olet sitä mieltä, että joku ihmeellinen selittämätön 20 metrin ero löytyy, niin sitten sinun täytyy vain jatkaa tutkimuksiasi syyn selvittämiseksi. Suosittelen kuitenkin, että palkkaat, jonkun fysiikan asiantuntijan tutkimuksia tekemään. Voi sitten osoittautua, että kaikki johtuikin vain väärin ymmärryksestä tai liiallisesta WRW-palstan (vai mikä se nyt oli) lukemisesta.
data kirjoitti: (9.6.2011 9:26:13)
Eikös tuo tukivoima ole juuri sellainen sarjaan ”keksitty ihmeellinen selitys” kuuluva,
josta nyt muita syytät. Täällähän on se suljettu pois.Nimenomaan näin. Täällä on teorioiden voimalla suljettu pois juuri se, minkä kaikki pelaajat ja valmentajat ovat tienneet olevan olemassa läpi vuosikymmneten. Ne vaan edelleen laittaa painetta palloon, vaikka fyysikot kuinka yksinkertaistais tapahtumien kaavoja. Ja lyövät sen 20m pidemmälle kuin tuuppari samalla lavan nopeudella.
ts kirjoitti: (9.6.2011 9:21:49)
Eli lyhin ajanjakso mitä voin kuvien perusteella havainnoida on noin 0,006 sekuntia, joka on yli 10 kertaa osuman kesto. Silloin en voi myöskään esittää mitään väitettä kuvien perusteella 0,0005s aikana tapahtuvista asioista.Mitä jää jäljelle? Mielikuvitus.
Fyysikoilla on käytettävissä lisäksi pikkuinen lisäapu, mekaniikan peruslait. Ne olet todennut hyödyttömiksi. Perusteesi eivät kestä tarkastelua.
Perusteena omiin mielikuviisi ja niiden oikeellisuuteen käytät golfin asiantuntijoita ja tyhjänpäiväisiä golf-forumeita, joilta olet omat mielikuvasi saanut.
Kehäpäätelmiä. ’Koska moni uskoo, olen oikeassa’
Esität fysikaalisesti järjettömiä väitteitä, joita et itsekään ole ymmärtänyt. Lopuksi kiistät koskaan niitä esittäneesi.
Fukke esittää omaa fysiikan tulkintaansa. Urhea yritys, mutta surkea lopputulos.
Kannattaa venyttää mielikuvitustaan lisää:
Osuma-aikaiset tapahtumat.
Mitkä ihmisen Aisti- ja hermolihasjärjetelmissä tapahtuvat ja tietoisesti aikaansaadut tapahtumat mahtuvat 0.0005 eli puolen tuhannesosasekunnin sisään?
Jos sellaisia aktiiveja toimia ei ole olemassa, voi kuvitella, mitä fysikaalisia asioita pallo ymmärtää.B kirjoitti: (9.6.2011 10:27:33)
Kannattaa venyttää mielikuvitustaan lisää:
Osuma-aikaiset tapahtumat.
Mitkä ihmisen Aisti- ja hermolihasjärjetelmissä tapahtuvat ja tietoisesti aikaansaadut tapahtumat mahtuvat 0.0005 eli puolen tuhannesosasekunnin sisään?
Jos sellaisia aktiiveja toimia ei ole olemassa, voi kuvitella, mitä fysikaalisia asioita pallo ymmärtää.On suorastaaan idiotismin huippu ajatella noita tapahtumia aktiivisina juuri tuolla aikavälillä. Ja mä kun luulin sen jo saavutetun kauan sitten.
suupala kirjoitti: (9.6.2011 9:21:25)
No laitetaan haaste Datalle. 🙂 Pystytkö selittämään fysikaalisesti seuraavan (kaava olis kiva 🙂 tapahtumaketjun, joka on helppo jokaisen kokeilla ja toistaa: Tipautat koripallon 2 metrin korkeudella asfaltille, jolloin pallo pomppaa x cm maasta. Tämän jälkeen asetat asfaltille vanerilevyn ja toistat koripallon pudotuksen samalta korkeudelta. Pallo pomppaa huomattavasti vähemmän. Tukivoima on varmaankin sinänsä ihan riittävä (maapallo), mutta asfaltin epätasaisuuden vuoksi vanerilevy antaa hieman (ehkäpä välillä 2mm – 1cm) periksi ja energiaa hukataan yllättävän paljon.
Ehkäpä tilanne on sellainen, että osa pallon liike-energiasta siirtyy ensin vanerilevyyn, kun pallo törmää siihen. Eli energiaa siirtyy vanerilevyn massan liike-energiaksi sekä taipumiseen.
Vanerilevy törmää maahan ja menettää energiaansa osin välissä olevan
ilman liikutteluun, osin asvaltin kivien painuessa puuhun, osin puun materiaalihäviöihin. Nyt pallo pomppaa vähemmän, koska nopeus vähentyi vanerilevyn liikutteluun eikä välttämättä vanerilevyn taipumisestakaan saada takaisin paljoakaan. Todellisuudessa levyn tuenta on asfaltin pinnan epätasaisuudesta johtuen myös varsin epämääräinen, joten tarkat laskelmat voisivat osoittautua melko hankaliksikin. Varsin mutkikas tilanne kaiken kaikkiaan. -
JulkaisijaArtikkelit