Mailanpään hidastuminen

[data]

ts kirjoitti: (7.6.2011 12:21:47)

data kirjoitti: (7.6.2011 12:14:38)

Parti kirjoitti: (7.6.2011 11:37:23)

data kirjoitti: (7.6.2011 11:04:53)
Tuossa aiemmin kerroin, että
lavan sulkeminen vartalon kierrolla edellyttää n. 90 asteen lantion kiertoa
0.03-0.04 sekunnin aikana.

Mistä kohtaa swingiä tämä 0.03-0.04sek on ja miksi lantion täytyy kiertyä noin paljon juuri siinä ikkunassa?
Tuntuu kovin lyhyeltä ajalta jos ajattelee koko downswingiä…..
Nyt suora ja selvä vastaus olisi kovin arvostettu, oppimismielessä.

Aika siitä, kun varsi on n. klo 9 asemassa osumaan on tuota luokkaa swingissä, joka lennättää palloa kohtuullisesti. Tuossa klo 9 vaiheessa lapa on n. 90 astetta auki kohdelinjaan nähden. Jos lapa tuossa on suljetumpi riittää vähempikin lantion kierto. Suljetumpi asento edellyttää kuitenkin, että lapaa suljetaan ds:n alussa käsin ja/tai suljettua asentoa jo ds:n yläasennossa.

Et ole sitten ihmisessä hartioita nähnyt?

Mä pistän jossain vaiheessa keretessäni tähän sellaisen graafin, joka kertoo oikeesti lavan kulkusuunnan tuossa vaiheessa. Siinä vaiheessa jo sinunkin pitäisi ymmärtää missä olet mennyt metsään ja miten pahasti. Se kun on liki 90 astetta poikkeava oletetusta ja silloin tietty myös yhtä paljon harhaa on lavan avoimuudessa kulkusuuntaansa nähden.

Hartioiden kiertonopeus on muuten hyvillä pelaajilla noin 800-900 deg/s ja aikaa lavan sulkemiseen kuvien kohdasta noin 0,08s (16 framea 170fps videolla) Kovia jätkiä ovat.

Joillakin se on suljetumpi kuten Tomsilla. Silloin käsien sulkevaa kiertoa tarvitaan
vähemmän. Hartiakiertokaan ei paljoa tuota 30 astetta ylitä tuossa ajassa, kuten
noista ilmoittamistasi luvuistakin voi laskea. Valitettavasti tuon kierron akseli ei ole pysty
ja se lapa on lähes kaikilla huipuilla auki mainitsemaani suuruusluokkaa. Jokainen
voi itse videoista katsella.

[ts]

0,08 x 900 = 72. Yksiköt voi jokainen lisätä itse. Ja nimenomaan pystyakselin suhtee on tuo nopeus, tai sitten tiedät minun määrittelemistäni mittauksista minua enemmän. Sekään väite ei hämmästyttäisi.

[data]

ts kirjoitti: (7.6.2011 12:56:06)
0,08 x 900 = 72. Yksiköt voi jokainen lisätä itse. Ja nimenomaan pystyakselin suhtee on tuo nopeus, tai sitten tiedät minun määrittelemistäni mittauksista minua enemmän. Sekään väite ei hämmästyttäisi.

Tuossa 0.08 s kohdalla varsi on suurin piirtein vielä pystyssä ylöspäin (klo 12).
Siinähän lavan kärki osoittaa kohteeseen. Tosiaan jokainen voi videoista
tarkistaa tuon klo 9 kohdan. Eli missä asennossa lapa siinä on hyvillä pelaajilla.
Nyt joutuu lähtemään.

[ts]

data kirjoitti: (7.6.2011 13:11:07)

Nyt joutuu lähtemään.

Kiitos.

[Parti]

data kirjoitti: (7.6.2011 12:14:38)
…

Kiitos täsmällisestä vastauksesta. Mulle ei kyllä aivan aukea alkuperäinen ideasi. Mielestäni lantion kierto ajoittuu suht tasaisesti alkaen suunnanvaihdosta ja jatkuen läpi osuman jonkun matkaa. Eikä ole suorassa 1-1 linkissä lavan asentoon (avaa/sulje sitä). Enempi voimantuoton alusta ja ilmentymä.

Yritin etsiä Five Lessonin hienoa kuvaa jossa swingin moottori on piirretty kropan sisälle ja siitä ”voimalinjat” osumaan. En löytänyt, mutta tämän liitän vaikkei sillä asian kanssa olekaan juuri mitään tekemistä.
Taitaa olla liitettynä jo aiemminkin, mutta mr. Hoganin swingin voi liittää off-topicinakin vaikka jokaiseen postaukseen.

[data]

Parti kirjoitti: (7.6.2011 14:01:05)

data kirjoitti: (7.6.2011 12:14:38)
…

Kiitos täsmällisestä vastauksesta. Mulle ei kyllä aivan aukea alkuperäinen ideasi. Mielestäni lantion kierto ajoittuu suht tasaisesti alkaen suunnanvaihdosta ja jatkuen läpi osuman jonkun matkaa. Eikä ole suorassa 1-1 linkissä lavan asentoon (avaa/sulje sitä). Enempi voimantuoton alusta ja ilmentymä.

Yritin etsiä Five Lessonin hienoa kuvaa jossa swingin moottori on piirretty kropan sisälle ja siitä ”voimalinjat” osumaan. En löytänyt, mutta tämän liitän vaikkei sillä asian kanssa olekaan juuri mitään tekemistä.
Taitaa olla liitettynä jo aiemminkin, mutta mr. Hoganin swingin voi liittää off-topicinakin vaikka jokaiseen postaukseen.

On totta, että oikeastaan hartiakierto on suoremmin liitettävissä lavan sulkemiseen kuin
lantion kierto. Olin ymmärtänyt, että te karusellimiehet haluatte vain lantion kiertävän ja hartioiden vain liikkuvan mukana samaa tahtia. Siten akselista saadaan pysty.

Hyvillä pelaajilla hartiakierto on toki vähän suurempi. Puhutaan jostain 30 astetta / 0.035 s. Akselin suunta vaan on epäedullisempi silloin. Perustilanne ei tästä juuri muutu. Todellisuudessa tilanne ei ole 1-1, aivan kuin sanoit, vaan hartiakierto ei sulje läheskään edes koko kiertomääränsä verran lapaa.

Yksinkertaisimmillaan logiikka on se, että 90 astetta avointa lapaa ei voi sulkea pelkästään 30
asteen hartiakierto, vaan avuksi tarvitaan käsiä. Toisaalta vaadittua 90 asteen hartiakiertoa ei kukaan ehdi kiertää annetussa ajassa. Ajan määrittää tarvittava mailanpään nopeus.

[Parti]

data kirjoitti: (7.6.2011 20:32:47)
On totta, että oikeastaan hartiakierto on suoremmin liitettävissä lavan sulkemiseen kuin
lantion kierto. Olin ymmärtänyt, että te karusellimiehet haluatte vain lantion kiertävän ja hartioiden vain liikkuvan mukana samaa tahtia. Siten akselista saadaan pysty.

Tämä käsitys ei sovi ainakaan minun mielestäni kaikkien karusellien isän swingiin, kuten kuvasarjasta näkee. Eikä Five Lessonin sanomaan noin muutenkaan.

Toinen juttu joka minun on vaikea hahmottaa on kertomasi kierron määrä lantiossa tai hartioissa tai käsivarressa siinä ajassa kun mailan varsi kääntyy vaakatasosta (Positio 1) osumaan (Positio 2). P1:ssä lavan kärki osoittaa suoraan ylös. P2:ssa face osoittaa suoraan kohteeseen.
Mallailin tuossa lattialla mitä kiertämistä lantiossa/hartioissa/tarvitaan matkalla P1–>P2. Empiirisen tutkimukseni mukaa eipä uuri minkäänlaista. Näyttäisi swingin geometria hoitava homman luonnostaani kun rannekulma purkautuu.

Mielenkiintoista miten monella tapaa voi noinkin yksikertaisen asian mieltää ja mallintaa. Todisteena tästä meillä on tuhansia swingi-opuksia ja ziljoona bittiä internetissä.

[Parti]

Parti kirjoitti: (7.6.2011 22:20:07)
…Mallailin tuossa lattialla mitä kiertämistä lantiossa/hartioissa/käsivarsissa tarvitaan….

Edit

[ts]

Parti kirjoitti: (7.6.2011 22:20:07)

Mallailin tuossa lattialla mitä kiertämistä lantiossa/hartioissa/tarvitaan matkalla P1–>P2. Empiirisen tutkimukseni mukaa eipä uuri minkäänlaista. Näyttäisi swingin geometria hoitava homman luonnostaani kun rannekulma purkautuu.
.

Mulla on varmaan aika monta meiliosotetta sulle, mutta pistähän joku voimassaoleva tulemaan. Paluupostissa saat kuvan, joka selventää laakista sen mikä datalta on ymmärtämättä.

[data]

Parti kirjoitti: (7.6.2011 22:20:07)
Näyttäisi swingin geometria hoitava homman luonnostaani kun rannekulma purkautuu.

Niinpä. Siinä käsien kierto sulkee kanta-kärki suunnassa kulkevan lavan lyötipinta edellä
kulkevaksi melkeinpä huomaamatta. Koitapas antaa mailan mennä lähelle osumakohtaa
kanta edellä ja viime tipassa sulje lapa. Vähän noin tekee esim. Phil, jolla crossaus
näkyy aika selvänä liikkeenä. Sitten voit vastaavasti käsillä jo aikaisin sulkea lapaa, jolloin
osuma-alueella ei tarvitse enää paljoa kiertää. Tässä on kaksi eri tapaa. Kysymys
on siitä miten käytät käsiäsi. Molemmissa sulkeutumisen kokonaismäärä on sama, mutta eri ajoitus. Voisi kuvitella, että jälkimmäinen olisi parempi. Tilastot eivät tätä näkemystä taida kuitenkaan tukea.

[ts]

data kirjoitti: (7.6.2011 23:24:49)

Parti kirjoitti: (7.6.2011 22:20:07)
Näyttäisi swingin geometria hoitava homman luonnostaani kun rannekulma purkautuu.

Niinpä. Siinä käsien kierto sulkee kanta-kärki suunnassa kulkevan lavan lyötipinta edellä
kulkevaksi melkeinpä huomaamatta. Koitapas antaa mailan mennä lähelle osumakohtaa
kanta edellä ja viime tipassa sulje lapa. Vähän noin tekee esim. Phil, jolla crossaus
näkyy aika selvänä liikkeenä. Sitten voit vastaavasti käsillä jo aikaisin sulkea lapaa, jolloin
osuma-alueella ei tarvitse enää paljoa kiertää. Tässä on kaksi eri tapaa. Kysymys
on siitä miten käytät käsiäsi. Molemmissa sulkeutumisen kokonaismäärä on sama, mutta eri ajoitus. Voisi kuvitella, että jälkimmäinen olisi parempi. Tilastot eivät tätä näkemystä taida kuitenkaan tukea.

Kato nyt hyvä mies niitä kyynärpäitä ja perehdy edes hitusen ihmiskehon toimintaan.

Mistä näitä oikeen sikiää…

[Parti]

ts kirjoitti: (7.6.2011 22:56:16)
Mulla on varmaan aika monta meiliosotetta sulle, mutta pistähän joku voimassaoleva tulemaan. Paluupostissa saat kuvan, joka selventää laakista sen mikä datalta on ymmärtämättä.

etupistesuku at sappistecom

[B]

Parti kirjoitti: (8.6.2011 9:23:22)

ts kirjoitti: (7.6.2011 22:56:16)
Mulla on varmaan aika monta meiliosotetta sulle, mutta pistähän joku voimassaoleva tulemaan. Paluupostissa saat kuvan, joka selventää laakista sen mikä datalta on ymmärtämättä.

etupistesuku at sappistecom

LOL!
Laita Parti mulle joku toinen meiliosoite, niin kerron, mille nauroin. 😀

[kebax]

Itse aiheesta en ymmärrä mitään mutta tämän herran huumori aukeaa ehkä vielä heikommin.

[Ari Hallamaa]

HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Toki kaikki kommentit tervetulleita.

Kaduttaako? Edes inansa?

[Pulli-Paavo]

…Itse mailanpään hidastuminen ei juurikaan kiinnosta, mutta muuten olen sitä mieltä että aktiivinen crossaaminen on lähes välttämätöntä….jos haluaa lyödä piilosuljetulla lavalla suljetulla lantiolla drawn(lue pullihook) kohteeseen.

Keskustelussa on kummaa, että aina keskitytää siihen millä keinoin lapa sulkeutuu, vaikka suurimmalla osalla pelaajista se on kiinni(liikaa) jo setupissa ja koko lyönnin ajan. Ei siis ole mitään tarvetta saada sitä sulkeutumaan sen enempää hartioilla kuin lantiolla. Monilla parhaista pelaajista se on koko ajan ei auki, ei kiinni suhteessa planeen vaikka kohdelinjaan nähden se aukeaa ja sulkeutuu.

[ts]

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
…Itse mailanpään hidastuminen ei juurikaan kiinnosta, mutta muuten olen sitä mieltä että aktiivinen crossaaminen on lähes välttämätöntä….jos haluaa lyödä piilosuljetulla lavalla suljetulla lantiolla drawn(lue pullihook) kohteeseen.

Keskustelussa on kummaa, että aina keskitytää siihen millä keinoin lapa sulkeutuu, vaikka suurimmalla osalla pelaajista se on kiinni(liikaa) jo setupissa ja koko lyönnin ajan. Ei siis ole mitään tarvetta saada sitä sulkeutumaan sen enempää hartioilla kuin lantiolla. Monilla parhaista pelaajista se on koko ajan ei auki, ei kiinni suhteessa planeen vaikka kohdelinjaan nähden se aukeaa ja sulkeutuu.

Paljon olet kirjoittanut ja paljon on mekin asiosta väännetty, mutta nyt kyllä osuit ihan oikeesti ytimeen. Loistavasti kiteytetty ja tässä työssä aktiivisesti toimivat tuon varmasti allekirjoittavat.

[MattMa]

Saitpahan aikasekseki aikamoiset viestikarkelot.
Mielenkiintoineen kysymys, tarkoittanee että minä en ymmärrä siitä mitään.

Viikon jälkeen oli jo selvää että ei yksiselitteistä ratkaisua tule löytymään.
En tiedä onko kukaan väärässa tai oikeassa.

Oliskohan liian monta tekijää jotka vaikuttavat ratkaisuun?
Pallo: Kovuus, kimmoisuus, paino?
Maila: Jäykkyys, kimmoisuus, lavan -paino -loft, pituus?

Jos edellä mainitusta tehdään tarkat määritelmät niin voisi ehkä löytyä ratkaisu.
EI PUUTU KUIN TARKKAAN MÄÄRITELTY VAKIO PALLON LYÖJÄÄ
– kuka voisi olla hyvä ehdokas?

En tiedä paljokohan minun pää hidastuu osumahetkellä,
kun draiverilla pituus vaihtelee 150-200m välillä (minun vakio)
Onnistuneen lyönnin jälkeen ainakin minun päässäni tuntuu hyvältä

On tää golf ihmeellinen harrastus??????

[B]

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
.. olen sitä mieltä että aktiivinen crossaaminen on lähes välttämätöntä….jos haluaa lyödä piilosuljetulla lavalla suljetulla lantiolla drawn(lue pullihook) kohteeseen.

Se ei ole tuossakaan asetelmassa edes tarpeellista puhumattakaan lähes välttämättömyydestä.

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
Keskustelussa on kummaa, että aina keskitytää siihen millä keinoin lapa sulkeutuu, …

Samaa ihmettelen. ’Crossauksella’ ei siinä ole osaa eikä arpaa. Ettehän vain luule, että maailman kärkipelaajat ’crossaavat’ siksi, että saisivat lavan kiinni osumaan. 🙂

[Pulli-Paavo]

B kirjoitti: (8.6.2011 15:21:21)

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
.. olen sitä mieltä että aktiivinen crossaaminen on lähes välttämätöntä….jos haluaa lyödä piilosuljetulla lavalla suljetulla lantiolla drawn(lue pullihook) kohteeseen.

Se ei ole tuossakaan asetelmassa edes tarpeellista puhumattakaan lähes välttämättömyydestä.

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
Keskustelussa on kummaa, että aina keskitytää siihen millä keinoin lapa sulkeutuu, …

Samaa ihmettelen. ’Crossauksella’ ei siinä ole osaa eikä arpaa. Ettehän vain luule, että maailman kärkipelaajat ’crossaavat’ siksi, että saisivat lavan kiinni osumaan. 🙂

Niinpä niiin, tuossa hain kuvia esim. Mikkelssonnista ja Donaldista ja tulin siihen lopputulokseen, että ymmärttääkö kaikki täällä mitä on actiivinen crossaaminen. Mun mielestä se on sitä, että joutuu päästämään lavan vapaaseen liikkeeseen ennen osumaa, koska asento on liian suljettu ehtiäkseen osumaan, hidastamaan käsiä ja toivomaan, että ajoitus on kohdallaan.

Paremmat pelaajat pitävä LÄGIÄ yllä osuma-alueella, koska pääsevät avoimempaan asentoon,
EIKÄ mitää kaksoisheiluria tarvita. Tuossa vielä linkki Donaldin draivii krossaako vai krossautuuko melkeen, päättäkää itse.Donald
Siitä sitten vaan apinoimaan, kylä lähtee.

[Pulli-Paavo]

Edit: anteeksi typot.

[PG]

ts kirjoitti: (5.6.2011 21:14:16)
Mua rupee kiinostamaan nämä laskelmat siinä vaiheessa, kun sinä alat pohtimaan miksi ne eivät täsmää todellisten havainotjen kanssa. Fukke yritti sua jo alkumetreillä auttaa sitä miettimään, mutta kyllästyyhän sitä yrittämään kun mikään ei mene perille.

Miksi esim pallon kohteenpuoleinen reuna ei näytä high speed hidastuksissa liikkuvan vielä ollenkaan, vaikka pallo puristuu jo reilusti kasaan? Mikä on tuon muodon palauttavan voiman vaikutus lapaan?

Laskelmani nimenomaan täsmäävät todellisten havaintojen kanssa. Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm! Kysymyksesi ’PG: mitä tapahtuu lakselmillesi, jos todetaankin osuman kestävän 0,0005s mutta pallon keksiosan olevan liikkellä tuosta ajanjaksosta vain puolet’ viittaa siihen, että olet havainnut kuvia katsellessasi pallon keskiosan lähtevän liikkeelle vasta kontaktiajan puolessa välissä. Sellaisella havainnolla ei ole todellisuuspohjaa.

Fukken tarinat eivät todellakaan mene perille. Otetaanpa esimerkkinä asia, jonka otit uudelleen esiin. Sen pitäisi selittää, miksi fukken tarinat eivät mene perille.

Re: Voimaa osumaan! (188/305)
PG | 27.1.2010 16:59
Oli pakko vielä kaivaa esiin, mitä fukke oikein kirjoitti, kun menin hyvää tarkoittaen esittämään eriävän mielipiteeni pallon liikkeelle lähdöstä, josta mielipiteestä fukke tuntui suorastaan loukkaantuneen. Pahoittelen. Tarkoitus ei ollut loukata, vaan esittää oma mielipiteeni. Fukke kirjoitti näin:

”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”.

Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”. Niin kauan kuin lapa ja pallo ovat kiinni toisissaan, kumpaankin kohdistuu itseisarvoltaan yhtä suuri voima ja yhtä suuri paine. Siitä seuraa, että puristumista tapahtuu koko kontaktin ajan. Se ei pääty kesken kontaktin, kuten fukken tekstissä lukee, vaan loppuu vasta, kun pallo irtoaa lavasta.

Aivan käsittämätön on väite, että ”pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”. Mailanpää muka ensin kiihtyisi kontaktissa vaikkapa arvosta 115 mph arvoon 150 mph! Ja vasta sitten mailanpään nopeus rojahtaisi valtavalla hidastuvuudella esim. arvoon 80 mph!! Kyllä mailanpää hidastuu koko ajan, kun taas pallo on kiihtyvässä liikkeessä koko kontaktin ajan. Pallon ja mailanpään kiihtyvyyksien itseisarvot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Pallon kiihtyvyys voi hyvinkin olla viisinkertainen mailanpään hidastuvuuteen verrattua ja nyt puhutaan painopisteiden kiihtyvyyksistä ja hidastuvuuksista. Muulla tarkastelutavalla ei ole mieltä tässä yhteydessä.

” joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy).” Siis lähtönopeuden jo saavutettuaankin pallon nopeus muka vielä muuttuisi kontaktin aikana (palautuen takaisin lähtönopeudeksi?)?? Pahoittelen. En ymmärrä pätkääkään tästä tekstistä.

” , mutta on olemassa hyvä syy, miksi tiede haluaa tarkastella törmäyksiä liikemääräoppien avulla.” fukke kirjoittaa viime viestissään.

Fukke, en olisi halunnut puuttua teksteihisi ollenkaan, mutta oli pakko, kun näin karkean virheen liikemääräkaavassasi. Se näkyi kilometrin päähän. Siksi yritin hellävaroin ilmoittaa lapsuksesta: ”Hienoa, että muillakin joskus lipsahtaa. Nyt Fukellakin on uudellen selittämisen paikka”. Kaavassa lisättiin matka ½ *a*t^2 liikemäärään m*v. Ällistyksekseni korjasit kaavan edelleenkin vääräksi. Nyt liikemäärä ja energia laskettiin yhteen. Sehän on yhtä mahdotonta, kuin esim. eurojen ja metrien yhteen laskeminen. Virheesi ei ollutkaan lapsus, yllätys minulle! Selityksesi, että se on kopioitu prujusta 30 vuoden takaa, ei selitä mitään. Jos moisella kaavalla yrittää vakuuttaa lukijat, niin kyllä selittäjän pitäisi itse käsittää, mitä kaava pitää sisällään. Kaavan sisältö on täyttä puppua.

[PG]

Oletan, että oikeanpuoleisessa kuvassa pallo on saavuttanut kokoonpuristumisensa maksimiarvon. Oman arvioni mukaan pallon keskipiste on siirtynyt alkuperäisestä asemasta 3-4 mm ja pallon kokoonpuristuminen on 7-8 mm. Johtamani ’pallo on jousi’ -mallin mukaan (viesti 375) kontaktiajan puolessa välissä pallon massakeskipiste on siirtynyt 3,6 mm (koko kontaktiaikainen siirtymä on 20 mm) ja pallon kokoonpuristuma on 7,6 mm. Laskelmani näyttävät siis pitävän yhtä em. todellisuuden kanssa tässäkin asiassa. Muu todellisuus on esim:

-mailanpään nopeus 125 mph
-kontaktiaika 0,43 ms
-pallona Callaway HX Diablo Tour

Monella muullakin mailanpään nopeus – kontaktiaika- pallo – yhdistelmällä on mahdollista saavuttaa sama siirtymä ja kokoonpuristuminen.

Malli antaa kontaktiajalta myös muita tarpeettomia arvoja, kuten
-pallon ja mailanpään nopeus ja kiihtyvyys
– normaalivoima
-pallon ja mailanpään massakeskipisteiden asema
Nämä kaikki millä kontaktiajan hetkellä hyvänsä.

Differentiaaliyhtälön ratkaisuna saatavaa pallon aseman kaavaa en viestissä 375 kertonut. Täysin joutava sekin, kuten koko aihe, mutta tässä se on:

xp(t) = A1* [sin(w*t) – w*t]/m2 + A2* [cos(w*t) + w²*t²/2]/m2 – A2/m2
Kertoimet A1 ja A2 lasketaan yhtälöryhmästä
A1*sin(w*t) = A2*(1 – cos(w*t)
A1*(w*cos(w*t) – w) + A2*( – w*sin(w*t) + w²*t) = k1
k1 = u1*(1 + COR) *m1*m2/(m1 + m2)

Symbolit selviävät viestistä 375.

[ts]

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm!

Minä vaan en ole tuollaista väittänyt, enkä edes voisi väittää. Ei täällä ole sellaisia laitteita, joilla voisi osuman aikaisen tilan saada mitattua.

Noista kuvista sanoin, että etureuna ei ole jurikaan liikkunut. Näyttää siltä edelleen. Kokoonpuristumisesta en mene olettamaan mitään, koska sitä voi tapahtua lisää tai ei tuon kolmannen jälkeen. Vieläkin ovat kamerat liian hitaat sen havaitsemaan. Paljon hurjempia puristumisia olen nähnyt kuvissa, jotka valitettavasti ovat vain paperilla. Keskipisteen liikahtamisestakaan en ole täysin varma, mutta pallon pienestä pyörähtämisestä kylläkin. Kovin vähän on tuo eturuna liikkunut ja muuttanut muotoaan, jos keskipiste olisi useamman millin jo siirtynyt.

[ts]

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)

Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.

.

Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni. Voit jatkaa tuosta miettimistä.

Se on sitten ihan eri asia, jos kuvittelet pallon lähtönopeudeksi vaikka ne luvut, mitä Trackman ja muut ilmoittavat.

[Julkaisija]

Artikkelit