Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 1,676 - 1,700 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (31.5.2011 22:43:00)

    Parti kirjoitti: (31.5.2011 22:31:44)

    Aloin vain funtsimaan miksi vasemmalla kädellä pitäisi DS:ä aktiivisesti tehdä käskytystä poikki rinnan..

    Kaipa sen suurin osa tekeekin oikealla käsivarrella, joka sitten saa vasemman painumaan tiukemmin vasten rintakehää. AIka heilkko tuo vasen on siihen suuntaan työskentelemään. Tärkeintä lienee keksiä miten tuon saa tapahtumaan eikä päinvastaista.

    Laitetaan tähän vielä tuupparikysäri ’RR’-’svingin’ oikean käden toiminnasta juuri ennen osumaa.
    Sorry OT, ei tule toistumaan. 🙂

    Huomattavista fyysillisistä (ja pelikav, eiku pelihenkilöiden, joita tunnen, mukaan myös psyykillisistä) puutteistani olen pyrkinyt tuota rotaatioperusteisen svingin suorittamista toteuttamaan, varsin vaihtelevalla menestyksellä. Lähinnä ongelmanani ovat olleet säälittävän ja itkettävän välillä olevat lyöntipituudet. Keltsuilta juuri pärjään, jos lähipeli menee hyvin, usein menee. Valkoisilta touhu on toivotonta rimpuilua ja sätkimistä. Yleensä lyönnit ovat melko suoria, tai pieniä fadeja, useimmiten liian korkeita.

    Kokeilin tuossa tänään hommaa osin uudella ajatuksella. Mulle joku joskus kertoi, että juuri ennen osumaa kädet toimivat suurin piirtein kuin tenniksessä rystylyönti. Mulle tuli mieleen, että olenko kuitenkin ’varonut’ tuota krossausta / flippausta liikaa, ja sen takia en ole onnistunut lyömään kunnolla läpi. ts tuossa vähän aiemmin varoitteli, ettei lapaa pitäisi tietoisesti tuoda käsien ulkopuolelle. No sitä en tehnyt, päin vastoin yritin edelleen tuoda ds:ssä oikean käden kämmenselkää kohti palloa, mutta pitää huolta siitä, että osumassa ranteet ovat samoin kuin kahden käden rystylyönnissä. Aiemmin mulla oli tunne, että ranteet ovat vielä osumassakin ’peräkkäin’. Palstalle kirjoittajat -2 ovat sitä mieltä, että krossaus on perkeleestä, ja siihen en pyrikään, siis kiertämään mailan vartta sen pituusakselin ympäri. No entäpä sitten mailan varren kiertäminen sen poikittaisakselin ympäri? Mulla on ainakin sellainen olo, että kropan rotaatio ei vaan kerta kaikkiaan riitä, että se lapaa sulkisi oikealla tavalla.

    Ehkäpä tässä kyse on sitten siitä ’soveltamisessa’, ei tässä varmaan enää miksikään rorymc’ilroyksi tulla svingin sen enempää kuin ulkoisen habituksenkaan puolesta. 🙂

    ts kirjoitti: (31.5.2011 22:43:00)
    Kaipa sen suurin osa tekeekin oikealla käsivarrella, joka sitten saa vasemman painumaan tiukemmin vasten rintakehää. AIka heilkko tuo vasen on siihen suuntaan työskentelemään. Tärkeintä lienee keksiä miten tuon saa tapahtumaan eikä päinvastaista.

    Täää nyt on taas näitä turhia teoreettisia scenarioita. Funtsin vaan että jos kumpikaan käsi ei työnnä grippiä ulos niin ei se sinne itsestään mene.

    Mutta nyt lopuksi annan näkökulmani tähän megalomaanisen väännön osaan III tai IV.
    Hyvässä swingissä lantio kiertyy ekana ja hartiat seuraavat. Jokainen voi golf-taidoistaan riippumatta kokeilla kokeilla millainen vartalon asento on osumassa.

    Minne lapa osoittaa jos krossaat tuossa asennossa?
    Mihin suuntaan kierrät lapaa että saat sen osoitamaan kohteeseen?
    Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen jutun juonen. Riittää kun ottaa golf-mailan käteen ja kokeilee.

    Tässä ketjussa on kaivauduttu aika vahvasti poteroihin ja mietitty lineaarista liikettä hieman liian teoreettisesta näkökulmasta. Ei lavan oikeasti tarvitse liikkua absoluuttisen suoraan ja suorassa 40cm. Riittää että se kulkeen sen matkan suorempaan kuin krossaavien pelikavereiden.

    ts

    Niklaus kirjoitti: (31.5.2011 23:08:37)

    ts kirjoitti: (31.5.2011 17:19:25)

    Niklaus kirjoitti: (31.5.2011 17:11:55)
    Eli tarkoittaako tämä ’lavan avaaminen’ sitä, että lapa pyritään pitämään kohteen suunnassa samalla, kun yläkroppa kääntyy jo osoittamaan kohteen suuntaan?

    Juuri tuota sillä haetaan, eli estetään sulkeutumasta liikaa. Saadaan pidempi suora osuus aikaiseksi, joka ei ole niin ajoitusherkkä. Siksi myös kädet ovat jo menossa vasemmalle, vaikka lapa vielä pysyykin kutakuinkin kohdelinjalla ja suorassa.

    Tämä on se tekniikka, jolla minuakin tänä keväänä on opetettu lyömään ja minun tuntemuksieni perusteella tekniikka auttaa lyömään pidemmälle sillä, että kädet vapauttavat voimansa paremmin/parempaan aikaan ja pallosta on helpompi ’ponnistaa läpi’ myös jaloilla.

    Kulman suuruuden voivat kaikki todeta ottamalla ensin normaalin alkuasennon ja siirtämällä siitä kädet hartioita pyörittämättä (kyllä ne vähän pyörivät väkisinkin) takajalan kohdalle. Tällöin mailan lapa on noin 45 astetta auki. Tästä asennosta kun tuo mailan takaisin lähtöpisteeseen olkapäitä kiertämällä, maila itseasiassa taittaa hämmästyttävän pitkän matkan suorahkolla linjalla.

    … varsinkin kun nimenomaan ranteiden ulnaarideviaatio tuo sitä lähemmäs kierron keskipistettä.

    Juuri näin se menee. Tuo jalkojen käyttö on sitten se toinen vaativa osuus ja tuo lyöntitapa vaatii kohtalaisen vahvat ja kestävät jalat. Pikkusen laiskaa ja vasemmassa sivuverkossa kolisee…

    ts

    mesikämmen kirjoitti: (31.5.2011 21:23:27)

    data kirjoitti: (31.5.2011 20:35:29)
    mikä vartalon liike sulkee lapaa tarvittavat 90 astetta
    noiden kuvien välillä, jotta lapa saadaan osumaan suoraan?

    On kaksi paikkaa, mistä käsiä, ja tässä samalla lapaa, voidaan sulkea (tai avata), toinen kiertämällä kättä olkavarresta alkaen, kuten perinteisessä crossausmallissa. Toinen vaihtoehto on kiertää kyynärvarresta alkaen, joka tosin edellyttää oikean ranteen toiminnan..

    Laita Mesikämmen mulle meili niin postaan linkin yhteen videoon selityksineen. Ei jaksa enää näiden kahden sankarin söpötyksiä.

    Parti kirjoitti: (31.5.2011 23:18:43)
    Täää nyt on taas näitä turhia teoreettisia scenarioita.

    Nyt ois taas editillä käyttöä.

    Tää nyt on taas näitä mun turhia teoreettisia scenarioita.

    ts kirjoitti: (31.5.2011 0:59:16)

    Jake2 kirjoitti: (31.5.2011 0:40:29)
    Siis kyllä se energian siirtyminen palloon sen hidastuksen saa aikaiseksi. Asiat eivät vaan tapahdu äärettömän nopeasti kun jopa valollakin on äärellinen nopeus.
    Tuo laskelma perustui siihen että se voimaimpulssi ei välity valon nopeudella vaan ehkä ennemmin äänen nopeudella. Laskin tuota joskus itsekin käyttäen äänen nopeutta teräksessä ja kyllä se oman laskelmani mukaan taisi rautamailalla ehtiiä käsiin ennen kuin pallo on lähtenyt. Mutta täysin samanaikainen se ei ole.
    Veikkaan että tuon todistaminen oikeaksi tai vääräksi mittaamalla on vaikeaa (20000 fps voisi riittää), eikä sillä käytännön kannalta liene edes mitään merkitystä. Ihan teoreettinen juttu.

    Mulla tuli tosta yks kysymys mieleen: Taipuisiko varsi osuman vaikutuksesta yhtä paljon, jos gripin päästä ei pidettäisi kiinni?

    No siis teoriassa jos pystyisit päästämään irti mailasta vaikka 0,1 ms ennen osumaa, se ei enää juuri vaikuutaisi osuman aikana, varren pituudesta riippuen ehkä osuman loppupuolella. Mutta jos tarkastelet varren tilannetta vaikka 1 ms osuman jälkeen niin ilman muuta se ehtisi jo vaikuttaa. Siis tämän hyvin yksinkertaistetun tarkastelun mukaan.
    Veikkaisin että dynaamisessa tilassa varressa on värähtelyä eri taajuisilla (ominaistaajuus ja sen harmoniset) jotka tekevät sitten vielä omiaan, jotta sitä ei ole ehkä ihan yksinkertaisesta tarkastella vaikka sitä oikeasti haluaisikin.

    B kirjoitti: (31.5.2011 18:44:01)Miten se nyt menikään. Onko Luke crossaaja vai ei. Tuossa ihan taannoin ts:n mukaan huipulla ei pitänyt olla yhtään crossaajaa. Ketä muita top 20:stä kuin Luke ja Tiger saa kunnian? Pitäisi olla helppoa tehdä jako susiin ja lampaisiin, koska sen siis näkee heti yhdellä vilkaisulla.
    Ne crossaajan kriteeritkin olisi vielä hakusessa.
    Entäs se tehojuttu. Oliko se niin, että crossaaja saa mailanpäähän nopeutta lisää, mutta huiskii sinne ja tänne. Paitsi Luke, joka kärsii samasta syystä tehon menetyksestä, mutta on sen lisäksi epätarkka. Tai jotain. Löytää kuitenkin tiensä lopulta joskus reikään. 69.6 lyönnin ka scorella kumminkin. Mies parka.
    ts tiesikin jo, millaista opetusta Luke on saanut ja että vahingossa on hiuksenhienosti ajautunut maailman ykköseksi vaistonvaraisella crossauksen viivyttämisellä. Tai jotain. Ettei sittenkin ole piiloaukikiertäjä?
    Kaikki sekin tietää, tuo ts. Respect.

    Vaikuttaa että luetun ymmätäminen ei onnistu tai olet etukäteen päättänyt ketä uskot ja ketä et. VIITSIT EDES OLLA HILJAA KUN EI OLE MITÄÄN OIKEAA SANOTTAVAA,

    ts

    Jake2 kirjoitti: (1.6.2011 0:14:56)

    Vaikuttaa että luetun ymmätäminen ei onnistu tai olet etukäteen päättänyt ketä uskot ja ketä et. VIITSIT EDES OLLA HILJAA KUN EI OLE MITÄÄN OIKEAA SANOTTAVAA,

    Kyllä näihin kahteen sankariin on jo hemmetin moni niin kypsä, että aikovat häipyä koko palstalta, eivätkä ainakaan tähän viitsi kommentteja laittaa,kun ei mikään järkipuhe vaan paksuun kalloon uppoa.

    Jos tällä palstalla olis todellakin jonkinlainen moderointi, B olis lähteny täältä aikaa sitten. Jostain syystä GP on halunnut tästä tehdä tuollaisen suomi24 tyyppisen ja sitähän sitten saa mitä tilaa… asiantuntijaradin data+B 😀 😀

    Mutta siis B:n ainoa motiivihan täällä oloon on ollut vuosia jo pelkkä mun mollaaminen. Montaa visetiä et löydän hänen nykyisellä tai entisellä nikillä kirjoitettuna, joka ei olisi suoraan liitännäinen minuun. Uskomatonta mutta totta, että mitään muuta kommentoitavaa ei ole ollut, eikä noissakaan kommenteissa koskaan mitään asiaa.

    ts kirjoitti: (31.5.2011 22:36:51)

    data kirjoitti: (31.5.2011 20:35:29)

    Tuossa vasemmassa kuvassa mailan lapa kulkee n. 45 astetta auki
    suhteessa lavan nopeusvektoriin. Eikö?

    .

    Ei. Se lapa ei todellakaan ole tuossa kohdassa kulkemassa palloa kohti.

    Tästä huomaa, että et ole nähnyt hyvästä lyönnistä ylhäältä kuvattua otosta. Lapa kulkee tuossa kohti noin 70 astetta poikittain kohdelinjaan nähden. Lapa on siis kulkusuuntaansa nähden noin 20 astetta auki. Ja tuosta sen tuo pystymmälle radalle nimenomaan ulnaarideviaatio, kuten kuvista varsin sevästi näkyy.

    Kyllä golfswingin mekaniikka vaan tuntuu olevan sinulle ihan liian vaikea aihe ymmärtää.

    Mä löysin alkuperäisen videon. Kyllä mä pysyn kannassani, että kulma
    liikesuuntaan on mainitsemani n. 45 astetta. Tuossahan Tomsin kikka on,
    se, että hän puolessa välissä ds:ä jo sulkee lapaa ranteilla varsin paljon.
    Siten suljettavaa jää vähemmän osuma-alueelle. Voisiko puhua tuon
    swingin kohdalla lavan sulkemisesta koko ds:n ajan.

    ts

    data kirjoitti: (1.6.2011 9:04:39)

    ts kirjoitti: (31.5.2011 22:36:51)

    data kirjoitti: (31.5.2011 20:35:29)

    Tuossa vasemmassa kuvassa mailan lapa kulkee n. 45 astetta auki
    suhteessa lavan nopeusvektoriin. Eikö?

    .

    Ei. Se lapa ei todellakaan ole tuossa kohdassa kulkemassa palloa kohti.

    Tästä huomaa, että et ole nähnyt hyvästä lyönnistä ylhäältä kuvattua otosta. Lapa kulkee tuossa kohti noin 70 astetta poikittain kohdelinjaan nähden. Lapa on siis kulkusuuntaansa nähden noin 20 astetta auki. Ja tuosta sen tuo pystymmälle radalle nimenomaan ulnaarideviaatio, kuten kuvista varsin sevästi näkyy.

    Kyllä golfswingin mekaniikka vaan tuntuu olevan sinulle ihan liian vaikea aihe ymmärtää.

    Mä löysin alkuperäisen videon. Kyllä mä pysyn kannassani, että kulma
    liikesuuntaan on mainitsemani n. 45 astetta. Tuossahan Tomsin kikka on,
    se, että hän puolessa välissä ds:ä jo sulkee lapaa ranteilla varsin paljon.
    Siten suljettavaa jää vähemmän osuma-alueelle. Voisiko puhua tuon
    swingin kohdalla lavan sulkemisesta koko ds:n ajan.

    Niin varmasti pysyt, ei sitä varmaan kukaan epäillytkään. Aika velho olet, kun näet myös syvyyssuuntaisen muutoksen tuosta kuvasta. No toisaalta ihmekös tuokaan, kun yhdellä kameralla pystyt 3D-mallinnuksenkin tekemään.

    Selitätkö tyhmälle vielä, että kun lapa on Tomsilla hieman suljettuna ylhäällä ja sitten mielestäsi 45 astetta auki tuossa ensimmäisessä kuvassa, että miten se onnistuu koko dsw:n ajan lapaa sulkien?

    B

    ts kirjoitti: (1.6.2011 8:37:29)
    Uskomatonta mutta totta, että mitään muuta kommentoitavaa ei ole ollut, eikä noissakaan kommenteissa koskaan mitään asiaa.

    Mitä, jos olisit kommentoinut viestini sisältämiä aiheellisia kysymyksiä. Samoin Jake.
    Niiden viestejä, todennäköisesti kommentoidaan eniten, jotka kirjoittavat eniten.
    Lisään vielä kysymyksen. Miksi et liitä pysäytyskuviin niitä jatkokuvia, joista näkee parhaiten millaista työtä lavan kiihdyttämiseksi osumaan tultaessa tehdään, jos et osaa lukea asiaa näistä ennen osumaa olevista. Olisiko syy siinä, että ne eivät tue näkemystä RR kierrosta läpi osuman?
    Sanotaan nyt vielä, että osuma ratkaisee mihin suuntaan ja miten pallo lentää. Se kuinka pitkälle se lentää on kiinni osuman laadusta ja mailanpään nopeudesta. Hyvässä lyönnissä impact-hetkellä palikat ovat yllättäen kutakuinkin samoilla paikoilla olipa lyöjänä kuka hyvänsä.
    Jostain syystä RR-anticrossausta harrastavat tuupparit täällä tuntuvat ajautuvan vaikeuksiin. Sokettia, slaissia, löysää korkeakaarista oikealle painuvaa lehmän henkäystä.
    Vastaukseksi tarjotaan, että harjoittelu pitää aloittaa juniorina, että liikkeen oppii. :-DD

    ts kirjoitti: (1.6.2011 9:24:02)

    data kirjoitti: (1.6.2011 9:04:39)

    ts kirjoitti: (31.5.2011 22:36:51)

    data kirjoitti: (31.5.2011 20:35:29)

    Tuossa vasemmassa kuvassa mailan lapa kulkee n. 45 astetta auki
    suhteessa lavan nopeusvektoriin. Eikö?

    .

    Ei. Se lapa ei todellakaan ole tuossa kohdassa kulkemassa palloa kohti.

    Tästä huomaa, että et ole nähnyt hyvästä lyönnistä ylhäältä kuvattua otosta. Lapa kulkee tuossa kohti noin 70 astetta poikittain kohdelinjaan nähden. Lapa on siis kulkusuuntaansa nähden noin 20 astetta auki. Ja tuosta sen tuo pystymmälle radalle nimenomaan ulnaarideviaatio, kuten kuvista varsin sevästi näkyy.

    Kyllä golfswingin mekaniikka vaan tuntuu olevan sinulle ihan liian vaikea aihe ymmärtää.

    Mä löysin alkuperäisen videon. Kyllä mä pysyn kannassani, että kulma
    liikesuuntaan on mainitsemani n. 45 astetta. Tuossahan Tomsin kikka on,
    se, että hän puolessa välissä ds:ä jo sulkee lapaa ranteilla varsin paljon.
    Siten suljettavaa jää vähemmän osuma-alueelle. Voisiko puhua tuon
    swingin kohdalla lavan sulkemisesta koko ds:n ajan.

    Niin varmasti pysyt, ei sitä varmaan kukaan epäillytkään. Aika velho olet, kun näet myös syvyyssuuntaisen muutoksen tuosta kuvasta. No toisaalta ihmekös tuokaan, kun yhdellä kameralla pystyt 3D-mallinnuksenkin tekemään.

    Selitätkö tyhmälle vielä, että kun lapa on Tomsilla hieman suljettuna ylhäällä ja sitten mielestäsi 45 astetta auki tuossa ensimmäisessä kuvassa, että miten se onnistuu koko dsw:n ajan lapaa sulkien?

    Usein lavan asentoa suhteutetaan tekniikka analyyseissä ranteisiin. Silloin voidaan puhua
    suljetusta asennosta tuossa. Minä taas suhteutan lavan asennon aina liikesuuntaan
    nähden. Tuossa arvioni mukaan ylhäällä lapa kulkee liikesuuntaan nähden n. 60-70 astetta auki.

    ts

    B kirjoitti: (1.6.2011 9:36:50)
    [
    Lisään vielä kysymyksen. Miksi et liitä pysäytyskuviin niitä jatkokuvia, joista näkee parhaiten millaista työtä lavan kiihdyttämiseksi osumaan tultaessa tehdään, jos et osaa lukea asiaa näistä ennen osumaa olevista.

    Koska vain matka n 30cm osuman jälkeen on kiinnostava. Sen jälkeen kädet ovat ojentuneet joka tapauksessa täyteen mittaansa, eikä lapa voi mitenkään olla crossaamatta kun tuon vektorin laajuus on maksimissaan. Sen ajan tapahtumat eivät kerro pätkän vertaa pelaajan tekemästä lihastyöstä enää.

    Kyynärpäiden asema kertoo edelleen kaiken olennaisen käsikolmion kiertosuunnasta, ja vain sinulla ja datalla tuntuu olevan vaikeuksia sitä ymmärtää.

    Tuuppareista osalla on onglemaa ihan varmasti tuota toteuttaa. Itse en ole päässyt vielä lähellekään tuota suoritusta. Siihen ei vaan kyvyt riitä. Suurimmalla osalla ongelmissa tuon kanssa olevista tuuppareista ongelma johtuu siitä, että kropasta ei vaan löydy voimaa tarpeeksi tuolla rotaatiolla saada palloa lentämään. Sekin näkyy mainiosti mittauksissa. Ei vaan lähe 🙂

    Sen verran toki täytyy todeta, että aika harvassa ovat ne tuupparitikin, jolle ajatuksesta on ollut haittaa. Varsin päinvastoin menee rosentit.

    ts

    data kirjoitti: (1.6.2011 9:44:58)

    Usein lavan asentoa suhteutetaan tekniikka analyyseissä ranteisiin. Silloin voidaan puhua
    suljetusta asennosta tuossa. Minä taas suhteutan lavan asennon aina liikesuuntaan
    nähden. Tuossa arvioni mukaan ylhäällä lapa kulkee liikesuuntaan nähden n. 60-70 astetta auki.

    Niinhän sä teet. Sen takia sä oot niin hemmetin totaalisen äärimmäisen pihalla koko jutusta.

    Nimetön

    data kirjoitti: (1.6.2011 9:04:39)

    Mä löysin alkuperäisen videon. Kyllä mä pysyn kannassani, että kulma
    liikesuuntaan on mainitsemani n. 45 astetta. Tuossahan Tomsin kikka on,
    se, että hän puolessa välissä ds:ä jo sulkee lapaa ranteilla varsin paljon.
    Siten suljettavaa jää vähemmän osuma-alueelle. Voisiko puhua tuon
    swingin kohdalla lavan sulkemisesta koko ds:n ajan.

    Miten tuo tehdään käytännössä. Jos itse teen tuon tietoisesti, niin pallo on ihan muualla kun väylällä. Tai voi se olla väylällä edelleen nokan edessä.

    Kertokaa nyt joku joka osaa palloa lyödä pystyykö täydessä swingissä kiinnittämään huomiota ranteiden/käsivarsien sulkemiseen.

    Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
    varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
    vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

    Nimetön

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
    Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
    varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
    vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

    Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

    Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 10:33:26)

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
    Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
    varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
    vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

    Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

    Siinä taivutetaan ranteita ds:n alkuosassa kämmen-kämmenselkä suunnassa vasen ranne jonkin verran kuperaksi. Eli siis suljetaan lapaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään kokemusta siitä kuinka vaikeata tuon oppiminen on.

    ts

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:53:53)

    Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 10:33:26)

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
    Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
    varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
    vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

    Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

    Siinä taivutetaan ranteita ds:n alkuosassa kämmen-kämmenselkä suunnassa vasen ranne jonkin verran kuperaksi. Eli siis suljetaan lapaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään kokemusta siitä kuinka vaikeata tuon oppiminen on.

    Nyt menee jo datalta supinaatio ja palmaarifleksio vallan sekasin.

    Tuo vasemman palmaariflexio eli ’bowed wrist’ oli yksi Hoganin 5L:n keskeisiä juttuja ja varmaan lainatuimpia kuvia kaikissa keskusteluissa. Todellisuudessahan sen sulkeva vaikutus on kohtalaisen pieni, mutta vahvistava taas suuri. Samalla se antaa lisää aikaa kropalle kääntyä avoimeksi lapaa viivästyttäen.

    Hassua tässä on se, että se on juurikin crossausta vastustava liike jos mikä, samoin kuin päinvastainen kaikkeen ranteilla lavan kiihdyttämistä tuottavaan työhön

    ts kirjoitti: (1.6.2011 11:04:27)

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:53:53)

    Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 10:33:26)

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
    Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
    varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
    vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

    Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

    Siinä taivutetaan ranteita ds:n alkuosassa kämmen-kämmenselkä suunnassa vasen ranne jonkin verran kuperaksi. Eli siis suljetaan lapaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään kokemusta siitä kuinka vaikeata tuon oppiminen on.

    Nyt menee jo datalta supinaatio ja palmaarifleksio vallan sekasin.

    Tuo vasemman palmaariflexio eli ’bowed wrist’ oli yksi Hoganin 5L:n keskeisiä juttuja ja varmaan lainatuimpia kuvia kaikissa keskusteluissa. Todellisuudessahan sen sulkeva vaikutus on kohtalaisen pieni, mutta vahvistava taas suuri. Samalla se antaa lisää aikaa kropalle kääntyä avoimeksi lapaa viivästyttäen.

    Hassua tässä on se, että se on juurikin crossausta vastustava liike jos mikä, samoin kuin päinvastainen kaikkeen ranteilla lavan kiihdyttämistä tuottavaan työhön

    Ei kyllä se nimenomaan vähentää crossaustarvetta. Se on tuossa Tomsin tapauksessa
    muuttanut lavan 65 astetta avoimesta 45 astetta avoimeen liikesuuntaan nähden. Crossausta tarvitaan enää 25 astetta, kun muuten tarvittaisiin 45 astetta.

    B

    ts kirjoitti: (1.6.2011 10:00:34)
    Koska vain matka n 30cm osuman jälkeen on kiinnostava. Sen jälkeen kädet ovat ojentuneet joka tapauksessa täyteen mittaansa, eikä lapa voi mitenkään olla crossaamatta kun tuon vektorin laajuus on maksimissaan. Sen ajan tapahtumat eivät kerro pätkän vertaa pelaajan tekemästä lihastyöstä enää.

    Kyynärpäiden asema kertoo edelleen kaiken olennaisen käsikolmion kiertosuunnasta, ja vain sinulla ja datalla tuntuu olevan vaikeuksia sitä ymmärtää.

    Kyllä vastakierrolla voidaan lavan lyöntipinta pitää vaikka kohtisuoraan taivaalle koko svingin läpi. Yllättäen jokainen lyöjä, joka on otettu RR mannekiiniksi lyö voimakkaasti oikealla kädellä impactiin tullessa, minkä seuraksena se kiusallisesti kiertyy enemmän tai vähemmän vasemman päälle AKA crossaus. Pivot erot, samoin grippi svingiplane ja release muokkaavat kuvaa siitä, kuinka voimakas tuo kyynärvarsien cossaus on.
    Kyynärpäiden asemien mittaus ei kerro välttämättä mitään’ RR-työstä’ se kertoo vain kyynärpäiden asemista. Niihin on svingissä omat aivan selkeät syynsä ja se ei ole mikään ’vastakiertotyö’.

    ts kirjoitti: (1.6.2011 10:00:34)
    Tuuppareista osalla on onglemaa ihan varmasti tuota toteuttaa. Itse en ole päässyt vielä lähellekään tuota suoritusta. Siihen ei vaan kyvyt riitä. Suurimmalla osalla ongelmissa tuon kanssa olevista tuuppareista ongelma johtuu siitä, että kropasta ei vaan löydy voimaa tarpeeksi tuolla rotaatiolla saada palloa lentämään. Sekin näkyy mainiosti mittauksissa. Ei vaan lähe 🙂

    Sen verran toki täytyy todeta, että aika harvassa ovat ne tuupparitikin, jolle ajatuksesta on ollut haittaa. Varsin päinvastoin menee rosentit.

    Ymmärsin, että tuon piti olla helppo ja toistettava tapa svingata?
    Voin kertoa, että se onkin. pitää ainoastaan hylätä väärät uskomukset siitä, mihin svingissä pyritään
    Tyypilliset ongelmat, joita täälläkin joku on kuvannut, ovat loogisia seurauksia siitä, että viestissä on vikaa.

    ts

    Mun mielestä voitais jatkaa sen jälkeen kun data ensin tutustuu tuohon crossaamisen käsitteeseen hieman tarkemmin. Sitten voidaan katso kuka sitä oikeesti tekee ja kuka ei.

    Nimetön

    data kirjoitti: (1.6.2011 11:18:46)

    ts kirjoitti: (1.6.2011 11:04:27)

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:53:53)

    Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 10:33:26)

    data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
    Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
    varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
    vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

    Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

    Siinä taivutetaan ranteita ds:n alkuosassa kämmen-kämmenselkä suunnassa vasen ranne jonkin verran kuperaksi. Eli siis suljetaan lapaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään kokemusta siitä kuinka vaikeata tuon oppiminen on.

    Nyt menee jo datalta supinaatio ja palmaarifleksio vallan sekasin.

    Tuo vasemman palmaariflexio eli ’bowed wrist’ oli yksi Hoganin 5L:n keskeisiä juttuja ja varmaan lainatuimpia kuvia kaikissa keskusteluissa. Todellisuudessahan sen sulkeva vaikutus on kohtalaisen pieni, mutta vahvistava taas suuri. Samalla se antaa lisää aikaa kropalle kääntyä avoimeksi lapaa viivästyttäen.

    Hassua tässä on se, että se on juurikin crossausta vastustava liike jos mikä, samoin kuin päinvastainen kaikkeen ranteilla lavan kiihdyttämistä tuottavaan työhön

    Ei kyllä se nimenomaan vähentää crossaustarvetta. Se on tuossa Tomsin tapauksessa
    muuttanut lavan 65 astetta avoimesta 45 astetta avoimeen liikesuuntaan nähden. Crossausta tarvitaan enää 25 astetta, kun muuten tarvittaisiin 45 astetta.

    No mites tuo 25 astetta tehdään, suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?
    Eli ensin väännetään ranne kupille, sitten alastullessa väännetään käsivarsia vastapäivään (oikealta lyövillä) 25 astetta.

    ts

    B kirjoitti: (1.6.2011 11:44:53)

    t
    Kyynärpäiden asemien mittaus ei kerro välttämättä mitään’ RR-työstä’ se kertoo vain kyynärpäiden asemista. Niihin on svingissä omat aivan selkeät syynsä ja se ei ole mikään ’vastakiertotyö’.

    No nythän varsinaisen helmen heitit. Ei ihme, että monet pitävät tätä ketjua varsin viihteellisenä.

    Noin 565747 kertaa olen sanonut, että lavan avaaminen on koko käsikolmion työtä ja se nimenomaan näkyy kyynrpäiden asemana. Miten tuo voi olla vaikea ymmärtää? Tiedätkö mitä käsikolmiolla tarkoitetaan swingistä puhuttaessa?

    ts

    B kirjoitti: (1.6.2011 11:44:53)
    [
    Tyypilliset ongelmat, joita täälläkin joku on kuvannut, ovat loogisia seurauksia siitä, että viestissä on vikaa.

    Mä olen seissyt rangella katsomassa pelaajia kohta 20 vuotta. Nähnyt muutaman tuhannen touhuajaa varmasti tuona aikana ja voin kertoa jotain tyypillisistä ongelmista.

    Ihmiset eivät osu palloon, vaan duffaavat ja lyövät toppeja, koska lavan alakuolokohta on liian aikaisin ja se pyrkii olemaan nousussa kun sen pitäisi vielä olla laskussa.

    Kun ihmiset osuvat palloon hyvin, se pallo karkaa vasemmalle sivuverkkoon aluksi, koska lapa on sulkeutunut liikaa. Senseurauksena nuo samat pelaajat lopettavat vartalon kierron, koska silloin pallo menee välillä suoraan.

    Hetken päästä he yrittävät lyödä kovempaa ja vetävät käsiä ja mailaa kohteen suuntaan, edelleen ilman rotaatiota. Yrittävät crossaten sulkea lapaa, mutta myöhästyvät. Crossaamisen ajatus on kuitenkin jo saanut lavan ulkoreitille ja sieltä tullaan leikkurilla sitten sisään lapa oikeesti avoimena. Seurauksena vallan helvetilliset slaissit.

    Olen samaa mieltä; viestissä on ollut vikaa jo vuosikymmeniä. Muuta selitystä ei sille ole, että esim meidän laitteistoon lyöneistä vain muutama on edes suunnilleen osumassa niissä asennoissa missä huiput ovat. Ja heistäkin vielä puolet kääntää lavan kiinni osuman jälkeen liian aikaisin, mutta ovat onneksi vaistoillaan oppineet myöhästymään sopivasti.

    Katsohan Jannen blogista sellainen juttu kuin baby fade. Kertoo paljon isosta oivalluksesta. Samalla voit katsoa tilastoja kisakierroksista ja miettiä lyömisen laatua tällä hetkellä.

Esillä 25 viestiä, 1,676 - 1,700 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #446899 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen