-
JulkaisijaArtikkelit
-
APu72 kirjoitti: (30.5.2011 21:41:03)
PG kirjoitti: (30.5.2011 20:46:22)
…. jossa osoitetaan että osumaimpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin käsien nopeus hidastuu. Jos laskelma pitää paikkansa, niin käsinopeuden putoamisessa vapautuva energia ei voi antaa pallolle lisävauhtia. Jos olisi käytössä 2000 fps kamerat, niin viiveen näkisi siitä ilman laskelmiakin.No mikä niitä käsiä sitten hidastaa muu kuin energian siirtyminen palloon?
Siis kyllä se energian siirtyminen palloon sen hidastuksen saa aikaiseksi. Asiat eivät vaan tapahdu äärettömän nopeasti kun jopa valollakin on äärellinen nopeus.
Tuo laskelma perustui siihen että se voimaimpulssi ei välity valon nopeudella vaan ehkä ennemmin äänen nopeudella. Laskin tuota joskus itsekin käyttäen äänen nopeutta teräksessä ja kyllä se oman laskelmani mukaan taisi rautamailalla ehtiiä käsiin ennen kuin pallo on lähtenyt. Mutta täysin samanaikainen se ei ole.
Veikkaan että tuon todistaminen oikeaksi tai vääräksi mittaamalla on vaikeaa (20000 fps voisi riittää), eikä sillä käytännön kannalta liene edes mitään merkitystä. Ihan teoreettinen juttu.Jake2 kirjoitti: (31.5.2011 0:40:29)
APu72 kirjoitti: (30.5.2011 21:41:03)
PG kirjoitti: (30.5.2011 20:46:22)
…. jossa osoitetaan että osumaimpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin käsien nopeus hidastuu. Jos laskelma pitää paikkansa, niin käsinopeuden putoamisessa vapautuva energia ei voi antaa pallolle lisävauhtia. Jos olisi käytössä 2000 fps kamerat, niin viiveen näkisi siitä ilman laskelmiakin.No mikä niitä käsiä sitten hidastaa muu kuin energian siirtyminen palloon?
Siis kyllä se energian siirtyminen palloon sen hidastuksen saa aikaiseksi. Asiat eivät vaan tapahdu äärettömän nopeasti kun jopa valollakin on äärellinen nopeus.
Tuo laskelma perustui siihen että se voimaimpulssi ei välity valon nopeudella vaan ehkä ennemmin äänen nopeudella. Laskin tuota joskus itsekin käyttäen äänen nopeutta teräksessä ja kyllä se oman laskelmani mukaan taisi rautamailalla ehtiiä käsiin ennen kuin pallo on lähtenyt. Mutta täysin samanaikainen se ei ole.
Veikkaan että tuon todistaminen oikeaksi tai vääräksi mittaamalla on vaikeaa (20000 fps voisi riittää), eikä sillä käytännön kannalta liene edes mitään merkitystä. Ihan teoreettinen juttu.Mulla tuli tosta yks kysymys mieleen: Taipuisiko varsi osuman vaikutuksesta yhtä paljon, jos gripin päästä ei pidettäisi kiinni?
ts kirjoitti: (30.5.2011 23:00:50)
B kirjoitti: (30.5.2011 22:29:51)
[QU
Olenpa aika varma, että Luken svingi tuomittaisiin RR-joukkojen toimesta alimpaan kastiin, jos mies pelailisi tuolla PGA:n sijoilla ynnä muut. 😉Kyllä mä sen voin ihan hyvin tuomita nytkin. Se ei todellakaan ole hänen vahvutensa, mutta on onnistunut tekemään siitä toistettavan isolla harjoittelulla. Lähipelissähän ukko on aivan kuningas.
Samoin mä olen tuominnut Tigerin swingin ja varmasti aiheesta. Meni monta vuotta, etä väyliä ei löytynyt draiverilla millään ja silti oli #1. Tässä pelissä on niin paljon muutankin.
Lisää viiltävää analyysia Luken swingistä. Ja nuo ei varmasti ole koskaan kuulleet termistä RR, vaan aika harvassa on nykyään crossauksen puolustajat. Kaikki sen näkevät riskialttiina tapana pallon lyömiseen.Jos crossaus tuntuu huonolta idealta, niin miksi et esitä metodia, joka
vähentäisi sitä tai eliminoisi sen. Tätä en oikein ymmärrä. Jos jotain
kritisoi, täytyy esittää mielestään parempi vaihtoehto tilalle.data kirjoitti: (31.5.2011 8:40:45)
ts kirjoitti: (30.5.2011 23:00:50)
B kirjoitti: (30.5.2011 22:29:51)
[QU
Olenpa aika varma, että Luken svingi tuomittaisiin RR-joukkojen toimesta alimpaan kastiin, jos mies pelailisi tuolla PGA:n sijoilla ynnä muut. 😉Kyllä mä sen voin ihan hyvin tuomita nytkin. Se ei todellakaan ole hänen vahvutensa, mutta on onnistunut tekemään siitä toistettavan isolla harjoittelulla. Lähipelissähän ukko on aivan kuningas.
Samoin mä olen tuominnut Tigerin swingin ja varmasti aiheesta. Meni monta vuotta, etä väyliä ei löytynyt draiverilla millään ja silti oli #1. Tässä pelissä on niin paljon muutankin.
Lisää viiltävää analyysia Luken swingistä. Ja nuo ei varmasti ole koskaan kuulleet termistä RR, vaan aika harvassa on nykyään crossauksen puolustajat. Kaikki sen näkevät riskialttiina tapana pallon lyömiseen.Jos crossaus tuntuu huonolta idealta, niin miksi et esitä metodia, joka
vähentäisi sitä tai eliminoisi sen. Tätä en oikein ymmärrä. Jos jotain
kritisoi, täytyy esittää mielestään parempi vaihtoehto tilalle.Eikös ts ole täällä vuosikaudet lanseerannut tekniikkaa jossa tieten tahtoen pyritään erinäisillä ylävartalon lihaksilla vastustamaan crossausta.
data kirjoitti: (31.5.2011 8:40:45)
Jos crossaus tuntuu huonolta idealta, niin miksi et esitä metodia, joka
vähentäisi sitä tai eliminoisi sen. Tätä en oikein ymmärrä. Jos jotain
kritisoi, täytyy esittää mielestään parempi vaihtoehto tilalle.Eli kun muutaman sata viestiä on aiheesta kirjoittanut ja kertonut miten se tehdään, niin vielä ei ole sinulle selvinnyt että juuri siitä puhutaan? Asiasta mitä tavoittelevat varmaan lähes kaikki lyönttinsä maailmalla tällä hetkellä.
Bo toisaalta en ole tästäkään kovin hämmästynyt.
Mutta sen verran että en mä ole mitään lanseerannut. Pois aiheeton kunnia osaltani tuosta. Fukke sen aloitti ja sai vaan mut aika nopeesti ymmärtämään mistä on kyse. Tuolla ison veden takana on nykyään monia kovasti suosittuja coutseja jotka tavoittelee samaa asiaa, kuka mitäkin termistöä käyttäen. Datan ja B:n lisäksi mäe en muista llukeneeni jokuseen vuoteen enää yhtään crossausta suosittelevaa viestiä tai sellaista, joka edes pitäisi sitä jotenkin edullisena joillekin pelaajille.
Onhan se ihan oikeesti äärettömän huvittavaa, että vuosikymmeniä uskottiin mailan pyöräyttämisen vartensa ympäri auttavan jotain lyömisessä.
flog kirjoitti: (31.5.2011 8:47:32)
data kirjoitti: (31.5.2011 8:40:45)
ts kirjoitti: (30.5.2011 23:00:50)
B kirjoitti: (30.5.2011 22:29:51)
[QU
Olenpa aika varma, että Luken svingi tuomittaisiin RR-joukkojen toimesta alimpaan kastiin, jos mies pelailisi tuolla PGA:n sijoilla ynnä muut. 😉Kyllä mä sen voin ihan hyvin tuomita nytkin. Se ei todellakaan ole hänen vahvutensa, mutta on onnistunut tekemään siitä toistettavan isolla harjoittelulla. Lähipelissähän ukko on aivan kuningas.
Samoin mä olen tuominnut Tigerin swingin ja varmasti aiheesta. Meni monta vuotta, etä väyliä ei löytynyt draiverilla millään ja silti oli #1. Tässä pelissä on niin paljon muutankin.
Lisää viiltävää analyysia Luken swingistä. Ja nuo ei varmasti ole koskaan kuulleet termistä RR, vaan aika harvassa on nykyään crossauksen puolustajat. Kaikki sen näkevät riskialttiina tapana pallon lyömiseen.Jos crossaus tuntuu huonolta idealta, niin miksi et esitä metodia, joka
vähentäisi sitä tai eliminoisi sen. Tätä en oikein ymmärrä. Jos jotain
kritisoi, täytyy esittää mielestään parempi vaihtoehto tilalle.Eikös ts ole täällä vuosikaudet lanseerannut tekniikkaa jossa tieten tahtoen pyritään erinäisillä ylävartalon lihaksilla vastustamaan crossausta.
On toki, mutta se ei ole läpäissyt golfpisteen ’asiantuntijaraadin’ tarkempaa
analyysiä. Eihän tämän ’raadin’ sana nyt tietenkään mikään laki ole, mutta
aika vaikealta näyttää, jos ongelmat ovat niin selviä, että ne voi heti
huomata. Jokainen voi tietysti muiden näkemyksistä piittaamatta osoittaa asiansa esim.
julkaistun tutkimuksen avulla. Muut tutkijat sitten arvioivat, onko tutkimus pitävä
ja voidaanko siinä esitetyt tilanteet toistaa heidän omissa testeissään.
Sellaista vaihtoehtoa ei ammattitasolla ole olemassa, että tullaan
ja julistetaan joku oma metodi maailman parhaaksi. Ja tuomitaan kaikki kyseenalaistajat
idiooteiksi. Tällainen menettely voi toimia jollain tasolla ainoastaan foorumeilla.Crossaus on edelleen se metodi, jota opettavat menestyneet valmentajat ja pelaajat
tunnetuissa golflehdissä ja kirjoissa. Tässä suhteessa ei ole nähtävissä mitään
muutosta. On mahdollista, että crossauksen määrää joskus vähennetään, mutta lapaa ei
koskaan kannata avata.data kirjoitti: (31.5.2011 9:30:33)
Crossaus on edelleen se metodi, jota opettavat menestyneet valmentajat ja pelaajat
tunnetuissa golflehdissä ja kirjoissa. Tässä suhteessa ei ole nähtävissä mitään
muutosta. On mahdollista, että crossauksen määrää joskus vähennetään, mutta lapaa ei
koskaan kannata avata.Ja höpö höpö. Nyt tulee kyllä taas sellaita sontaa että ei mitään rajaa. Nykyään vaan nähdään tarkemmin asiat ja voidaan todeta lähes kaikkien huippujen kiertävän lapaa nimenomaan auki koko dsw:n ajan. Tuohan on maailman selkein asia nähdä.
Leadbetter muuten kirjoitti vuonna 90 ensimmäisen kirjansa joka totaalisesti oli crossaamista vastaan. Siitä on nyt 21 vuotta. Sillä nousi maailmanmaineeseen. Datan tuoreimmat lehdet ja kirjat vaan taitaa edelleen olla 70-luvulta.
ts kirjoitti: (31.5.2011 9:46:01)
data kirjoitti: (31.5.2011 9:30:33)
Crossaus on edelleen se metodi, jota opettavat menestyneet valmentajat ja pelaajat
tunnetuissa golflehdissä ja kirjoissa. Tässä suhteessa ei ole nähtävissä mitään
muutosta. On mahdollista, että crossauksen määrää joskus vähennetään, mutta lapaa ei
koskaan kannata avata.Ja höpö höpö. Nyt tulee kyllä taas sellaita sontaa että ei mitään rajaa. Nykyään vaan nähdään tarkemmin asiat ja voidaan todeta lähes kaikkien huippujen kiertävän lapaa nimenomaan auki koko dsw:n ajan. Tuohan on maailman selkein asia nähdä.
Leadbetter muuten kirjoitti vuonna 90 ensimmäisen kirjansa joka totaalisesti oli crossaamista vastaan. Siitä on nyt 21 vuotta. Sillä nousi maailmanmaineeseen. Datan tuoreimmat lehdet ja kirjat vaan taitaa edelleen olla 70-luvulta.
Vastaappas nyt ennen kuin syytät muita höpöttämisestä tuohon PG:n
viimeiseen kysymykseen (1608). Onko nyt taas niin, että trackman
näyttää täysin pieleen vai mikä selityksesi on tällä kertaa.Mä kysyn uudestaan.
Ovatko nämä sinun harvinaiset lavan avaus swingi-ideat mielestäsi ajattelun tasoltaan samaa tasoa kuin nämä suorat mailan radat ja tukivoimat, mistä on aiemmin ollut puhetta?Jos ovat, niin ne kaatuvat kaikki, jos yksikin kaatuu.
Jos, eivät mielestäsi, niin kerro mikä tai mitkä edustavat alhaisempaa tasoa ja miksi.
data kirjoitti: (31.5.2011 9:30:33)
flog kirjoitti: (31.5.2011 8:47:32)
data kirjoitti: (31.5.2011 8:40:45)
ts kirjoitti: (30.5.2011 23:00:50)
B kirjoitti: (30.5.2011 22:29:51)
[QU
Olenpa aika varma, että Luken svingi tuomittaisiin RR-joukkojen toimesta alimpaan kastiin, jos mies pelailisi tuolla PGA:n sijoilla ynnä muut. 😉Kyllä mä sen voin ihan hyvin tuomita nytkin. Se ei todellakaan ole hänen vahvutensa, mutta on onnistunut tekemään siitä toistettavan isolla harjoittelulla. Lähipelissähän ukko on aivan kuningas.
Samoin mä olen tuominnut Tigerin swingin ja varmasti aiheesta. Meni monta vuotta, etä väyliä ei löytynyt draiverilla millään ja silti oli #1. Tässä pelissä on niin paljon muutankin.
Lisää viiltävää analyysia Luken swingistä. Ja nuo ei varmasti ole koskaan kuulleet termistä RR, vaan aika harvassa on nykyään crossauksen puolustajat. Kaikki sen näkevät riskialttiina tapana pallon lyömiseen.Jos crossaus tuntuu huonolta idealta, niin miksi et esitä metodia, joka
vähentäisi sitä tai eliminoisi sen. Tätä en oikein ymmärrä. Jos jotain
kritisoi, täytyy esittää mielestään parempi vaihtoehto tilalle.Eikös ts ole täällä vuosikaudet lanseerannut tekniikkaa jossa tieten tahtoen pyritään erinäisillä ylävartalon lihaksilla vastustamaan crossausta.
On toki, mutta se ei ole läpäissyt golfpisteen ’asiantuntijaraadin’ tarkempaa
analyysiä. Eihän tämän ’raadin’ sana nyt tietenkään mikään laki ole, mutta
aika vaikealta näyttää, jos ongelmat ovat niin selviä, että ne voi heti
huomata. Jokainen voi tietysti muiden näkemyksistä piittaamatta osoittaa asiansa esim.
julkaistun tutkimuksen avulla. Muut tutkijat sitten arvioivat, onko tutkimus pitävä
ja voidaanko siinä esitetyt tilanteet toistaa heidän omissa testeissään.
Sellaista vaihtoehtoa ei ammattitasolla ole olemassa, että tullaan
ja julistetaan joku oma metodi maailman parhaaksi. Ja tuomitaan kaikki kyseenalaistajat
idiooteiksi. Tällainen menettely voi toimia jollain tasolla ainoastaan foorumeilla.Crossaus on edelleen se metodi, jota opettavat menestyneet valmentajat ja pelaajat
tunnetuissa golflehdissä ja kirjoissa. Tässä suhteessa ei ole nähtävissä mitään
muutosta. On mahdollista, että crossauksen määrää joskus vähennetään, mutta lapaa ei
koskaan kannata avata.Vastasit palstalle tyypilliseen tapaan ohi alkuperäisen kysymyksesi. Vai oletko sitä mieltä että käsikolmion kiertäminen crossausta päinvastaiseen suuntaan ei vähennä crossausta?
Jos sinun ja B:n perskortti on se, että lopulta sanotte että ettehän ole määritelleet missä vaiheessa crossaus tapahtuu ja että tapahtuuko se aktiivisesti, ollaan palstalle tyypillisessä hiustenhalonnassa.
Tässä on hyvä mainita että itse en ole ostanut aktiivista käsikolmion kiertämistä kumpaankaan suuntaan. Arvaisin kuitenkin että kumpaakin yleisempää opetusta huippu-tasolla on käsien aktiivinen passivointi (:)) osuma-alueella.
Pidän kyllä erittäin paljon todennäköisempänä että ts:n svingimalli downswingin suhteen on selvästi tehokkaampi (pituus+tarkkuus) tapa lyödä palloa kuin crossaus.
data kirjoitti: (31.5.2011 10:44:56)
[
Ovatko nämä sinun harvinaiset lavan avaus swingi-ideat mielestäsi ajattelun tasoltaan samaa tasoa kuin nämä suorat mailan radat ja tukivoimat, mistä on aiemmin ollut puhetta?Jos ovat, niin ne kaatuvat kaikki, jos yksikin kaatuu.
Jos, eivät mielestäsi, niin kerro mikä tai mitkä edustavat alhaisempaa tasoa ja miksi.
Eikö sua yhtään hävetä, että olet ainoita jotka eivät tuota ymmärrä ja näe? Ja vielä nimeät itsesi joksikin hemmetin asiantuntijaksi. Ihmeellistä kun samoista asioista puhuvien coutsien pelaajat menestyvät niin vahvasti vähän ympäriinsä. Ei minkäänlaista näkemyseroa esim tapaamieni valmentajien kanssa, joista jokunen sentään valmentaa jenkkitourillakin voitaneita kavereita.
Mitään harvinaista tai erikoista noissa ajatuksissa ei nykyään ole ja ne on havaittavissa varsin helposti jos vähänkin ymmärtää kehon geometriaa golflyönnissä. Kuten täällä tuntuvat ymmärtävän kaikki sinua ja paria puudeliasi lukuunottamatta.
Miller kertoi jo kauan kauan sitten…. Tuossa viiden minuutin kohdalla miten haluaa lavan jatkavan osuman läpi.
Ihan koko kropan käyttö tuossa ei tule esiin, mutta eiköhän tuokin taas hetkeksi riitä. Ei myöskään saa pidettyä itse avaavaa rotaatiota ihan Hoganin tai nykyhuippujen tasolla, mutta onkin oppinut aikanaan vähän vanhemmin ajatuksin lapaa heiluttamaan. Hienoa, että nyttemmin päässyt ainakin teoriapuolesta hieman paremmin kartalle.
flog kirjoitti: (31.5.2011 10:48:21)
data kirjoitti: (31.5.2011 9:30:33)
flog kirjoitti: (31.5.2011 8:47:32)
data kirjoitti: (31.5.2011 8:40:45)
ts kirjoitti: (30.5.2011 23:00:50)
B kirjoitti: (30.5.2011 22:29:51)
[QU
Olenpa aika varma, että Luken svingi tuomittaisiin RR-joukkojen toimesta alimpaan kastiin, jos mies pelailisi tuolla PGA:n sijoilla ynnä muut. 😉Kyllä mä sen voin ihan hyvin tuomita nytkin. Se ei todellakaan ole hänen vahvutensa, mutta on onnistunut tekemään siitä toistettavan isolla harjoittelulla. Lähipelissähän ukko on aivan kuningas.
Samoin mä olen tuominnut Tigerin swingin ja varmasti aiheesta. Meni monta vuotta, etä väyliä ei löytynyt draiverilla millään ja silti oli #1. Tässä pelissä on niin paljon muutankin.
Lisää viiltävää analyysia Luken swingistä. Ja nuo ei varmasti ole koskaan kuulleet termistä RR, vaan aika harvassa on nykyään crossauksen puolustajat. Kaikki sen näkevät riskialttiina tapana pallon lyömiseen.Jos crossaus tuntuu huonolta idealta, niin miksi et esitä metodia, joka
vähentäisi sitä tai eliminoisi sen. Tätä en oikein ymmärrä. Jos jotain
kritisoi, täytyy esittää mielestään parempi vaihtoehto tilalle.Eikös ts ole täällä vuosikaudet lanseerannut tekniikkaa jossa tieten tahtoen pyritään erinäisillä ylävartalon lihaksilla vastustamaan crossausta.
On toki, mutta se ei ole läpäissyt golfpisteen ’asiantuntijaraadin’ tarkempaa
analyysiä. Eihän tämän ’raadin’ sana nyt tietenkään mikään laki ole, mutta
aika vaikealta näyttää, jos ongelmat ovat niin selviä, että ne voi heti
huomata. Jokainen voi tietysti muiden näkemyksistä piittaamatta osoittaa asiansa esim.
julkaistun tutkimuksen avulla. Muut tutkijat sitten arvioivat, onko tutkimus pitävä
ja voidaanko siinä esitetyt tilanteet toistaa heidän omissa testeissään.
Sellaista vaihtoehtoa ei ammattitasolla ole olemassa, että tullaan
ja julistetaan joku oma metodi maailman parhaaksi. Ja tuomitaan kaikki kyseenalaistajat
idiooteiksi. Tällainen menettely voi toimia jollain tasolla ainoastaan foorumeilla.Crossaus on edelleen se metodi, jota opettavat menestyneet valmentajat ja pelaajat
tunnetuissa golflehdissä ja kirjoissa. Tässä suhteessa ei ole nähtävissä mitään
muutosta. On mahdollista, että crossauksen määrää joskus vähennetään, mutta lapaa ei
koskaan kannata avata.Vastasit palstalle tyypilliseen tapaan ohi alkuperäisen kysymyksesi. Vai oletko sitä mieltä että käsikolmion kiertäminen crossausta päinvastaiseen suuntaan ei vähennä crossausta?
Jos sinun ja B:n perskortti on se, että lopulta sanotte että ettehän ole määritelleet missä vaiheessa crossaus tapahtuu ja että tapahtuuko se aktiivisesti, ollaan palstalle tyypillisessä hiustenhalonnassa.
Tässä on hyvä mainita että itse en ole ostanut aktiivista käsikolmion kiertämistä kumpaankaan suuntaan. Arvaisin kuitenkin että kumpaakin yleisempää opetusta huippu-tasolla on käsien aktiivinen passivointi (:)) osuma-alueella.
Pidän kyllä erittäin paljon todennäköisempänä että ts:n svingimalli downswingin suhteen on selvästi tehokkaampi (pituus+tarkkuus) tapa lyödä palloa kuin crossaus.
Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan crossaaja ( esim. Luke tai Tiger ) sulkee lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa. Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan lavan avaaja avaa lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa.
data kirjoitti: (31.5.2011 11:18:46)
Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan crossaaja ( esim. Luke tai Tiger ) sulkee lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa. Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan lavan avaaja avaa lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa.
Tuollaisen kysymyksen esittäminen jo kertoo miten pihalla kysyjä on. Ja pysyy.
Mutta isoimmat avaajat avaavat varmaan noin 45 astetta. Ehkä vähän enemmän. Sulkijat sulkevat noin 10-15 astetta.
Pitää vaan ymmärtää minkä suhteen….
ts kirjoitti: (31.5.2011 11:25:52)
data kirjoitti: (31.5.2011 11:18:46)
Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan crossaaja ( esim. Luke tai Tiger ) sulkee lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa. Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan lavan avaaja avaa lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa.
Tuollaisen kysymyksen esittäminen jo kertoo miten pihalla kysyjä on. Ja pysyy.
Mutta isoimmat avaajat avaavat varmaan noin 45 astetta. Ehkä vähän enemmän. Sulkijat sulkevat noin 10-15 astetta.
Pitää vaan ymmärtää minkä suhteen….
Jos, nyt esim. Luke ei tekisi mitään muita muutoksia swingiinsä
kuin lopettaisi tuon 45 asteen sulkemisen ja avaisi sen sijaan
vaikka tuon 15 astetta. Niin silloinhan hänen lapansa olisi 60 astetta
auki osumassa. Eikö?Mitä hänen tulisi tehdä vartalolla eri tavalla sadakseen tuon 60 astetta avonaisen
lavan suoraan 0.01 sekunnin aikana?Eli täällähän on väitetty, että Mahan on lavan avaaja. Mitä niin
radikaalia eroa hänen ja Luken vartalon toiminnassa on, että tuo 60 asteen ero
täyttyy. Verratkaapa swingejä keskenään ja kertokaa minulle. Minusta eroa
vartalon toiminnassa on varsin vähän.Korjataan tuo aika 0.03 s.
data kirjoitti: (31.5.2011 11:48:54)
ts kirjoitti: (31.5.2011 11:25:52)
data kirjoitti: (31.5.2011 11:18:46)
Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan crossaaja ( esim. Luke tai Tiger ) sulkee lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa. Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan lavan avaaja avaa lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa.
Tuollaisen kysymyksen esittäminen jo kertoo miten pihalla kysyjä on. Ja pysyy.
Mutta isoimmat avaajat avaavat varmaan noin 45 astetta. Ehkä vähän enemmän. Sulkijat sulkevat noin 10-15 astetta.
Pitää vaan ymmärtää minkä suhteen….
Jos, nyt esim. Luke ei tekisi mitään muita muutoksia swingiinsä
kuin lopettaisi tuon 45 asteen sulkemisen ja avaisi sen sijaan
vaikka tuon 15 astetta. Niin silloinhan hänen lapansa olisi 60 astetta
auki osumassa. Eikö?Mitä hänen tulisi tehdä vartalolla eri tavalla sadakseen tuon 60 astetta avonaisen
lavan suoraan 0.01 sekunnin aikana?Eli täällähän on väitetty, että Mahan on lavan avaaja. Mitä niin
radikaalia eroa hänen ja Luken vartalon toiminnassa on, että tuo 60 asteen ero
täyttyy. Verratkaapa swingejä keskenään ja kertokaa minulle. Minusta eroa
vartalon toiminnassa on varsin vähän.Ei kai kukaan sitä lapaa downswingissä avaa, kyse on vain siitä tekeekö lihastyötä sulkeutumisen estämiseksi vai auttamiseksi.
flog kirjoitti: (31.5.2011 11:58:27)
data kirjoitti: (31.5.2011 11:48:54)
ts kirjoitti: (31.5.2011 11:25:52)
data kirjoitti: (31.5.2011 11:18:46)
Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan crossaaja ( esim. Luke tai Tiger ) sulkee lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa. Kuinka monta astetta käsityksesi mukaan lavan avaaja avaa lapaa kokonaisuudessaan ennen osumaa.
Tuollaisen kysymyksen esittäminen jo kertoo miten pihalla kysyjä on. Ja pysyy.
Mutta isoimmat avaajat avaavat varmaan noin 45 astetta. Ehkä vähän enemmän. Sulkijat sulkevat noin 10-15 astetta.
Pitää vaan ymmärtää minkä suhteen….
Jos, nyt esim. Luke ei tekisi mitään muita muutoksia swingiinsä
kuin lopettaisi tuon 45 asteen sulkemisen ja avaisi sen sijaan
vaikka tuon 15 astetta. Niin silloinhan hänen lapansa olisi 60 astetta
auki osumassa. Eikö?Mitä hänen tulisi tehdä vartalolla eri tavalla sadakseen tuon 60 astetta avonaisen
lavan suoraan 0.01 sekunnin aikana?Eli täällähän on väitetty, että Mahan on lavan avaaja. Mitä niin
radikaalia eroa hänen ja Luken vartalon toiminnassa on, että tuo 60 asteen ero
täyttyy. Verratkaapa swingejä keskenään ja kertokaa minulle. Minusta eroa
vartalon toiminnassa on varsin vähän.Ei kai kukaan sitä lapaa downswingissä avaa, kyse on vain siitä tekeekö lihastyötä sulkeutumisen estämiseksi vai auttamiseksi.
Lue, mitä ts sanoo. Lapaa avataan 45 astetta.
Tuossa taisin katsoa ts:n luvut väärin päin. Ei se mitään, lopputulos olisi sama
niinkin. Mutta väitän, että sulkijat sulkevat tuon 45 astetta silti.Eli korjataan
Jos, nyt esim. Luke ei tekisi mitään muita muutoksia swingiinsä
kuin lopettaisi tuon 45 asteen sulkemisen ja avaisi sen sijaan
vaikka tuon 45 astetta. Niin silloinhan hänen lapansa olisi 90 astetta
auki osumassa. Eikö?Mitä hänen tulisi tehdä vartalolla eri tavalla sadakseen tuon 90 astetta avonaisen
lavan suoraan 0.03 sekunnin aikana.Eli täällähän on väitetty, että Mahan on lavan avaaja. Mitä niin
radikaalia eroa hänen ja Luken vartalon toiminnassa on, että tuo 90 asteen ero
täyttyy. Verratkaapa swingejä keskenään ja kertokaa minulle. Minusta eroa
vartalon toiminnassa on varsin vähän.flog kirjoitti: (31.5.2011 11:58:27)
Ei kai kukaan sitä lapaa downswingissä avaa, kyse on vain siitä tekeekö lihastyötä sulkeutumisen estämiseksi vai auttamiseksi.
Kyllä avaa ja vallan perkuleesti avaakin. Pitää vaan ymmärtää mihin nähden.
Furykin hartiat ovat osumassa noin 50 astetta auki ja käsikolmio noin 20 astetta osoittamassa oikealle. Kun transitiossa käsikolmio ja hartiat ovat jokseenkin synkassa ja lapa niihin nähden suorassa, on ollut pakko kiertää lapaa noin 70 astetta auki osumaan tullessa.
Hoganilla hartiat olivat noin 25 auki ja käsikolmio 30 oikealle, eli päästään noin lukuun 50.
Sitten on kasa noita nollan pinnassa pyöriviä ja parempiakin pelaajia, joilla hartiat ovat 10 kiinni ja käsikolmio osoittaan jo vasemmalle. Heitä kutsutaan crossaajiksi, joka tuosta tilasta onkin pakko tehdä.
Tuon liikkeen oppii näkemään vartalon pisteiden kautta ja sen jälkeen pystyy hyvin hamottamaan ne pelaajat, joilla lapa myös sulkeutuu vähemmän ja hitaammin saatossa. Juuri sen vuoksi, että koko dsw:n ajan tekevät tuota vastustavaa kiertoa jatkaen sitä osuman läpi.
Helppo testi: maila vaakatasoon eteen ylös molemmat kädet ojentuneina ja lapa suorassa. Pidä vasen käsi suorana ja vedä oikea kyynärpää kylkeen kiinni. Paljonko lapa aukesi?
data kirjoitti: (31.5.2011 12:06:57)
. Verratkaapa swingejä keskenään ja kertokaa minulle. Minusta eroa
vartalon toiminnassa on varsin vähän.Ethän sä nyt hyvä mies voi väittää videolta näkeväs hetkellisiä rotaation hidastuvuuksia ym asiaan vaikuttavia tekijöitä.
Luke ei olis tuolla jos ei avais lapaa dsw:n alussa. Se mitä hänellä tapahtuu osumaan tultaessa joka aiheuttaa crossaamisen (joillain flippaamisen) ei todellakaan ole nähtävissä videolta, vaan siihen tarvitaan hieman tarkempaa tutkimista. Juuri siksi on kehitetty systeemietä, jotka oikeesti mittaavat noita kehon tapahtumia.
Eihän tossa ole hartiat auki sen enempää kuin Lukellakaan.
Oikea kyynärpääkin melkein samassa asennossa, mutta jostain
syystä Luke joutuu muka kiertämään lapaa kiinni 90 astetta enemmän.
On se ihmeellistä tämä guru-matematiikka.ts kirjoitti: (31.5.2011 12:11:21)
flog kirjoitti: (31.5.2011 11:58:27)
Ei kai kukaan sitä lapaa downswingissä avaa, kyse on vain siitä tekeekö lihastyötä sulkeutumisen estämiseksi vai auttamiseksi.
Kyllä avaa ja vallan perkuleesti avaakin. Pitää vaan ymmärtää mihin nähden.
Furykin hartiat ovat osumassa noin 50 astetta auki ja käsikolmio noin 20 astetta osoittamassa oikealle. Kun transitiossa käsikolmio ja hartiat ovat jokseenkin synkassa ja lapa niihin nähden suorassa, on ollut pakko kiertää lapaa noin 70 astetta auki osumaan tullessa.
Hoganilla hartiat olivat noin 25 auki ja käsikolmio 30 oikealle, eli päästään noin lukuun 50.
Sitten on kasa noita nollan pinnassa pyöriviä ja parempiakin pelaajia, joilla hartiat ovat 10 kiinni ja käsikolmio osoittaan jo vasemmalle. Heitä kutsutaan crossaajiksi, joka tuosta tilasta onkin pakko tehdä.
Tuon liikkeen oppii näkemään vartalon pisteiden kautta ja sen jälkeen pystyy hyvin hamottamaan ne pelaajat, joilla lapa myös sulkeutuu vähemmän ja hitaammin saatossa. Juuri sen vuoksi, että koko dsw:n ajan tekevät tuota vastustavaa kiertoa jatkaen sitä osuman läpi.
Helppo testi: maila vaakatasoon eteen ylös molemmat kädet ojentuneina ja lapa suorassa. Pidä vasen käsi suorana ja vedä oikea kyynärpää kylkeen kiinni. Paljonko lapa aukesi?
Joo oma kommentini oli rajoittunut kohdelinjan suhteessa, mutta ehkä mainitsemasi tarkastelunäkökulma on kieltämättä olennaisempi.
flog kirjoitti: (31.5.2011 12:39:06)
Joo oma kommentini oli rajoittunut kohdelinjan suhteessa, mutta ehkä mainitsemasi tarkastelunäkökulma on kieltämättä olennaisempi.
Juuri kohdelinja pitää sulkea ajattelusta pois jos etsitään mitä pelaajan vartalossa tapahtuu. Olet selkeästi ymmärtänyt olennaisen.
Crossaaminen ohjeena on paholaisen keksintö jos mikä. Se johtaa tavoittelemaan täsmälleen päinvastaista lihaskäskytystä kuin olisi pelaajalle eduksi. Maailman huipulla ei ole yhtään pelaajaa, joka sen suostuisi siten tekemään, kuten näkee ison osan pelaajista (kohtalaisen hyvistäkin) tekevän. Sinne ei sillä tavoin yksinkertaisesti ole mitään asiaa. Ei siellä olisi Lukekaan, jos niitä ohjeita olisi noudattanut. Nyt on, koska vaistoillaan saa tuon liikkeen sopivasti myöhästymään ainakin suurimmassa osassa lyöntejä. Kuten tilastot silti osoittavat, tehotonta ja epävakaata on draivin lyöminen hänellä, koska pieni ripaus tuosta on käskytyksessä peikkona.
Kaipa tuostakin joku onnistuu löytämään käsivarsien lapaa sulkevaa kiertoa. Veikkaan että ei kuitenkaan kovin moni
ts kirjoitti: (31.5.2011 12:58:59)
flog kirjoitti: (31.5.2011 12:39:06)
Joo oma kommentini oli rajoittunut kohdelinjan suhteessa, mutta ehkä mainitsemasi tarkastelunäkökulma on kieltämättä olennaisempi.
Juuri kohdelinja pitää sulkea ajattelusta pois jos etsitään mitä pelaajan vartalossa tapahtuu. Olet selkeästi ymmärtänyt olennaisen.
Crossaaminen ohjeena on paholaisen keksintö jos mikä. Se johtaa tavoittelemaan täsmälleen päinvastaista lihaskäskytystä kuin olisi pelaajalle eduksi. Maailman huipulla ei ole yhtään pelaajaa, joka sen suostuisi siten tekemään, kuten näkee ison osan pelaajista (kohtalaisen hyvistäkin) tekevän. Sinne ei sillä tavoin yksinkertaisesti ole mitään asiaa. Ei siellä olisi Lukekaan, jos niitä ohjeita olisi noudattanut. Nyt on, koska vaistoillaan saa tuon liikkeen sopivasti myöhästymään ainakin suurimmassa osassa lyöntejä. Kuten tilastot silti osoittavat, tehotonta ja epävakaata on draivin lyöminen hänellä, koska pieni ripaus tuosta on käskytyksessä peikkona.
Kaipa tuostakin joku onnistuu löytämään käsivarsien lapaa sulkevaa kiertoa. Veikkaan että ei kuitenkaan kovin moni
Otatko käsikolmion linjan (osumassa) kyynärpäistä? Ajattelin jos innostuisin jossain vaiheessa hieman tsekkailemaan niitä.
flog kirjoitti: (31.5.2011 13:12:07)
[Otatko käsikolmion linjan (osumassa) kyynärpäistä? Ajattelin jos innostuisin jossain vaiheessa hieman tsekkailemaan niitä.
Nimenomaan kyynärpäistä. Se geometria kertoo liikkeestä lähes kaiken. Ranteissa voi sitten tapahtua kaikenlaista UD:ta ja flexioita, mutta ne menevät enemmän sitten pallon lennon muokkauksen osastolle ja ovat varsin pieniä tekijöitä tuohon isoon kuvaan verrattuna.
Hartialinja ja kyynärpäiden linja kertovat yhdessä suurimman osan.
ts kirjoitti: (31.5.2011 12:58:59)
Kaipa tuostakin joku onnistuu löytämään käsivarsien lapaa sulkevaa kiertoa. Veikkaan että ei kuitenkaan kovin moni
Joo kyllä tämän kokoisesta foorumista pari kolme omilla aivoillaan ajattelemaan
kykenevää aina löytyy.Vaikea noin pienestä kuvasta on sanoa, mutta arvioisin sulkevan kierron johonkin
20-30 asteen luokkaan. Tuossa kaverilla on jo valmiiksi huomattavasti normaalia enemmän lapa kiinni jo alkutilanteessa. Eli kuuluu kategoriaan vähemmän crossaavat.
Vartalon kierrossa ei ole sinänsä mitään erikoista. -
JulkaisijaArtikkelit