Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (16.1.2011 10:14:25)

    PG kirjoitti: (16.1.2011 10:09:10)

    B kirjoitti: (16.1.2011 8:00:38)
    Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
    cor

    Hyviä linkkejä olet löytänyt. Mutta eikö tässä cor – linkissä esiintyvässä tekstinpätkässä

    ’The current USGA rule limiting the coefficient of restitution of a clubhead states that the COR cannot be higher than a measurement of 0.830. This means that when the clubhead impacts the ball, there cannot be more than an 83-percent transfer of the energy of the head to the ball.’

    tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?

    Täh?

    100mph osuva pallo kimpoaa takaisin 83mph ja sun mielestä se on prosentteina 69?

    Tästä tulee vielä sääntökeskustelujakin mielenkiintoisempi 😉

    Kumpikos näistä on oikeassa?

    B

    stice kirjoitti: (19.1.2011 23:27:36)
    Kumpikos näistä on oikeassa?

    Win-Win tilanne. Toinen on oikeassa ja toinen ei voi olla väärässä. 😀
    4par taisi tuolla edellä pelkistää kineettisen energian peruskaavasta 0.83×0.83

    B

    fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 23:08:51)

    Järvipallo kirjoitti: (19.1.2011 21:44:54)
    Jos mietitään sitä, että hyvin jäykkä varsi vaatii nopean swinginopeuden, jotta pallo lentäisi pidemmälle, kuin löysällä varrella. Tästä voisi johdatella sitä, että onko varteen vielä osumahetkellä latautunut jousen voimaa, vaiko ei? Pallo lentäisi pidemmälle, jos voimaa on vielä varteen latautunut, tällöin vaaditaan myös nyt jo paljon puhuttu tuki varren gripin päähän.

    Tästä nimenomaan on kysymys.

    Ehkä lisäpituutta tuovan elementin lisäksi tärkeämpää on kuitenkin se, että varrella tuettu (kiihtyvä tai vähemmän hidastuva) mailanpää pysyy paremmin linjassa ja lapa osumaatuloasennossa, jos osuma ei ole aivan keskinen. Joskus nimittäin ei osu ihan swetariin ainakaan minulla.

    Kiinnostaisi tietääo optimaalisen tuen dimensiot. Oliko se forward lean olellinen. Asteita? Kuuluuko siihen gripin laatusuureita, puristuksen lujuusarvoja? Timing liittyy ilmeisesti kuitenkin eniten mailan kiihdytyksen ajoitukseen eli maksiminopeuden saamiseen impactiin? Samoin mainitut nelinkertaiset lagit. Puhuttaessa pituuslyönnistä mailana on siis driver ja joudutaan tinkimään tarkuudesta ja toistettavuudesta, mutta mielestäni nyt puheena olevassa asiassa voidaan jättää kärki- ja kantaosumat tarkastelun ulkopuolelle. Muutenkaan tuskin kukaan haluaa optimoida lyöntiään huonoille osumille?? Paitsi ehkä mailanvalmistajien markkinointiosasto.
    Jos lyönnissä on AoA +6, HSP +6 varrenpituus sallittu maximi, varsi XXXS, nyrkit osumassa selvästi pallon takana, ei mittaustulosta ,SR 1780 RPM, suora alakierre, maximikorkeus 30m , mailanpään nopeus 126 mph ja osuma keskellä, hiukan lähempänä lavan yläreunaa. Lyönnin carry 265m.
    Miten parannan lopputulosta tukitoimenpitein? Mihin kiinnitän huomiotani videoanalyysissä. Entä 4d analyysissä.

    ts

    B kirjoitti: (20.1.2011 21:55:27)
    [ mutta mielestäni nyt puheena olevassa asiassa voidaan jättää kärki- ja kantaosumat tarkastelun ulkopuolelle.

    Nii… lavan massan sijaitseminen osuman takana on äärettömän tärkeää, jottta voima palloon välittyisi. Siellä kärjessä kun on aika paljon vähemmän tukea…. Niin vähän että kaikenmaailman gear effectejä ym syntyy osuman aikana.

    Ja sitten on vielä se varsi. Varsi joka ei todellisuudessa potkaise yhtään pallolle lisää vauhtia oietessaan, mutta tuntuu silti kovin vaikuttavan lyönteihin.

    Jännä asia, että nuo hyväksytään itsestäänselvyykisnä, mutta käsien antamaa tukivoimaa ei. Osa maailmasta vaan taitaa edelleen elää kaksoisheilurin uskossa ja vapaan lavan teoriaan uskoen.

    Osa uskoo myös siihen, ettäl lavan huippunopeus voisi (eräitä todella isoja poikkeuksia lukunottamatta) olla jossain muualla kuin osumassa. Ei vaan voi. Kiihtyvyys voi pudota, mutta nopeus ei juuri koskaan.

    B

    Olisi mukavaa, jos löytyisi ammattilaisia ja tutkijoita, jotka esittäisivät jotain konkreettista. Vaikkapa tukien suuruuksista, ettei se jää typerien fyysikoiden ja insinöörien harteille.
    Naruvartisella pallo lentää yllättävän hyvin.Kiihdytykseen tuo naru vaikuttaa selvästi haitallisesti. Olisi hauska saada muutama sellainen svingi trackmaniin normivartisen rinnalle. Tuskin on jakoa LD-kisoissa.
    Käsien antama tukivoima on hyvin oleellinen. Ilman käsiä en ole vielä nähnyt kovin pitkälle lyötävän.
    Tukivoima on varmasti myös hyvin tärkeä. Osaa meistä vain kiinnostaisi tietää miten paljon, miksi ja miten. Mahdollisimman hyvin faktoihin perustuen.

    Mitä enemmän tätä tukivoima-asiaa olen miettinyt, aitä vakuuttuneempi olen että osumaa edeltävä 10ms on paljon merkittävämpi kuin tuo itse n. 0,5 ms osuma. Suuruusluokkanahan sama voima tekee tuossa ennen osumaa 10ms aikana n. 20 kertaisen työn verratuna itse osumaan (oletus on että keskivauhti on samaa luokkaa).
    Sama koskee varren jousivoimaa. Jos varsi on täysin jännityneenä osumaan asti, ei se jousivoima (max 50N?) saa paljoa aikaan. Jos se taas alkaa purkautua sopivasti ennen osumaa, se ehtii tehdä paljon enemmän työtä ja lisää siten nupin vauhtia.

    Trackmankään ei välttämättä riitä tuon osuman salaisuuksien selvittämiseen, kun näytteenottotaajuus on muistaakseni vain 1000Hz (1ms välein). Jos oikeasti haluttaisi tietää mitä tapahtuu. pitäisi saada useita mittapisteitä osuman ajalta. Olen melko vakuuttnut että varren käyttäytyminen on myös niin monimutkaista (useita värähtelytaajuksia) ettei sen tarkasta käyttäytymisestä saa helposti selvää.

    Lopulta toteasin että:

    Pelaajan kannalta lienee sama yrittääkö sitä tukea saada viimeiseen 10ms loppuun asti vai vielä 0,5ms päälle. Ei siinä reaktio- eikä havainnointikyky riitä erottelemaan.

    ts

    Jake2 kirjoitti: (21.1.2011 0:28:43)

    Lopulta toteasin että:

    Pelaajan kannalta lienee sama yrittääkö sitä tukea saada viimeiseen 10ms loppuun asti vai vielä 0,5ms päälle. Ei siinä reaktio- eikä havainnointikyky riitä erottelemaan.

    Tää jäi mulle nyt kyllä täysin aukeamatta, mutta voi toki johtua varhaisesta aamustakin.

    Siis eihän pelaaja osuma-alueellakaan mitään erityistä tee mailalle, puhumattakaan osuman hetkestä. Kaikki siinä tapahtuvat asiat on jo ratkenneet paljon aiemmin, mutta ne ratkaisut vaikutavat läpi osuman.

    Jotkut pelaajat ovat sellaisessa asemassa palloon nähden, että siihen voi osua enää fllippaamalla ja käsiä hidastamalla. Lapa saavuttaa silloin ihan yhtä suuren nopeuden osumaan tultasessa, ellei jopa joskus suuremmankin, mutta on tukemattomana käsien edessä ja tuon edelleen ohuen otantani perusteella juuri noissa tapauksissa hidastuu enemmän osuman seurauksena.

    Sitten on pelaajia, joilla vartalon kiertoa auttaa ylläpitämään käsinopeutta paremmin rannekulmien purkaantuessa. Ja se pystyy autamaan sen vuoksi, että jo puolivälissä dsw:a ollaan sellaisessa asemassa, josta se on mahdollista.

    ts kirjoitti: (20.1.2011 22:33:59)

    …Osa uskoo myös siihen, ettäl lavan huippunopeus voisi (eräitä todella isoja poikkeuksia lukunottamatta) olla jossain muualla kuin osumassa. Ei vaan voi. Kiihtyvyys voi pudota, mutta nopeus ei juuri koskaan.

    Tuskimpa moni noin funtsii.
    Palloa lyötäessä lavan huippunopeus on osumassa.

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    … Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

    Silloin kiihtyvyys on parhaimmillaan osumassa jne.
    Jolloin ilman palloa lavan maksimi vauhti olisi vasta pallon jälkeen. Aika selkeetä?

    Jos unohdetaan maksimivauhdit niin käsien tukivoimaa hyödyntämällä päästään riittäviin pallon lentoihin niin että pallon lentoon voidaan vielä vaikuttaa osumassa. Mitä taitavmpi pelaaja sitä suuremmat vauhdit voi olla ja edelleen kontrolli täysin lyönnissä mukana tuen kautta.
    Tuen määrä säätää kiihtyvyyttä osumassa.

    ts

    Näprääjä kirjoitti: (21.1.2011 11:15:05)

    ts kirjoitti: (20.1.2011 22:33:59)

    …Osa uskoo myös siihen, ettäl lavan huippunopeus voisi (eräitä todella isoja poikkeuksia lukunottamatta) olla jossain muualla kuin osumassa. Ei vaan voi. Kiihtyvyys voi pudota, mutta nopeus ei juuri koskaan.

    Tuskimpa moni noin funtsii.
    Palloa lyötäessä lavan huippunopeus on osumassa.

    Nii…

    B kirjoitti: (20.1.2011 21:55:27)
    Timing liittyy ilmeisesti kuitenkin eniten mailan kiihdytyksen ajoitukseen eli maksiminopeuden saamiseen impactiin?

    Loppuosaa en taaskaan ymmärtänyt, eikä nyt ole enää edes varhainen aamu.

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    … Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

    Nii…

    B

    ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)

    Siis eihän pelaaja osuma-alueellakaan mitään erityistä tee mailalle, puhumattakaan osuman hetkestä. Kaikki siinä tapahtuvat asiat on jo ratkenneet paljon aiemmin, mutta ne ratkaisut vaikutavat läpi osuman.

    Tästähän tässä pitkälti on puhuttu. Kaikki asiat jo gripistä ja stanssista setuppiin voivat vaikuttaa osumaan. ’Puhdas’ osuma on a ja o aina, mutta se ei takaa pitkää lyöntiä. Palloon välittyvä kineettinen energia, jonka muuttujana voidaan helposti mitata mailanpään nopeutta on ratkaisevassa aemassa.

    ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)
    Jotkut pelaajat ovat sellaisessa asemassa palloon nähden, että siihen voi osua enää fllippaamalla ja käsiä hidastamalla. Lapa saavuttaa silloin ihan yhtä suuren nopeuden osumaan tultasessa, ellei jopa joskus suuremmankin, mutta on tukemattomana käsien edessä ja tuon edelleen ohuen otantani perusteella juuri noissa tapauksissa hidastuu enemmän osuman seurauksena.

    Tästä ei tahdo löytää selkeää juonta. Yhtä suuren tai suuremman… kuin mikä. Onko se siis onnistunut hidastaminen vai täysin onneton lyöntiyritys. Vai epäonnistunut hidastus ja tosi vahvat ranteet, tai jotain? Ei tuo ohut otanta ole näytettävissä muillekin? Tarpeellisin taustatiedoin.

    ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)
    Sitten on pelaajia, joilla vartalon kiertoa auttaa ylläpitämään käsinopeutta paremmin rannekulmien purkaantuessa. Ja se pystyy autamaan sen vuoksi, että jo puolivälissä dsw:a ollaan sellaisessa asemassa, josta se on mahdollista.

    Jos ymmärrän oikein, tuossa puhutaan lagistä, joka-yllätys yllätys-on oleellista mailan kineettisen energia kasvattamiseksi. Mikä puolestaan korreloi timingiin sataprosenttisesti.

    ts

    B kirjoitti: (21.1.2011 13:41:07)
    [

    ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)
    Sitten on pelaajia, joilla vartalon kiertoa auttaa ylläpitämään käsinopeutta paremmin rannekulmien purkaantuessa. Ja se pystyy autamaan sen vuoksi, että jo puolivälissä dsw:a ollaan sellaisessa asemassa, josta se on mahdollista.

    Jos ymmärrän oikein, tuossa puhutaan lagistä, joka-yllätys yllätys-on oleellista mailan kineettisen energia kasvattamiseksi. Mikä puolestaan korreloi timingiin sataprosenttisesti.

    Ei puhuta, vaan osuman läpi jatkuvasta koko vartalon lihastyöstä, joka saa käsinopeuden säilymään vaikka rannekulmien purkautuminen niitä pyrkiikin hidastamaan.

    Sitä en tiedä mitä tarkoitat timingilla, mutta todennäköisesti jotain mihin itsekin uskoin vuosikausia. Rannekulmien merkitys kuitenkin näyttäisi liittyvän enemmän käsinopeuden mahdollistamiseen kuin varsinaiseen iskuun.

    B

    ts kirjoitti: (21.1.2011 13:54:46)
    Ei puhuta, vaan osuman läpi jatkuvasta koko vartalon lihastyöstä, joka saa käsinopeuden säilymään vaikka rannekulmien purkautuminen niitä pyrkiikin hidastamaan.

    Niin. Jos rannelägi menetetään liian aikaisin, on syytä hankkia Jasonin vartalo koska se lihastyö on pakko alkaa parasta lopputulosta ajatellen turhan aikaisin. Itse pidän enemmän Jamien swingistä 🙂 Eipä silti, kumpikin lyö vähän tavallista tuupparia pidemmälle. Viittaan siihen 2008 LD MM koosteeseen tuolla aiemmin.

    ts kirjoitti: (21.1.2011 13:54:46)
    Sitä en tiedä mitä tarkoitat timingilla, mutta todennäköisesti jotain mihin itsekin uskoin vuosikausia. Rannekulmien merkitys kuitenkin näyttäisi liittyvän enemmän käsinopeuden mahdollistamiseen kuin varsinaiseen iskuun.

    En tiedä mihin tässä kohtaa olet uskonut. Itse en tuijottelisi rannekulmia sinänsä, enkä tarkoita timingilla varsinaista ’iskua’ vaan sen hetken siirtämistä, jossa siirrytään oikeastaan aika momentaanisesti svingin ’kevyestä vaiheesta’ ’raskaaseen osuuteen’.
    Se raskas osuus on impactiä pidempi jakso, jonka joku voisi aistia tuen tarpeena.

    ts

    B kirjoitti: (21.1.2011 14:36:29)

    En tiedä mihin tässä kohtaa olet uskonut. Itse en tuijottelisi rannekulmia sinänsä, enkä tarkoita timingilla varsinaista ’iskua’ vaan sen hetken siirtämistä, jossa siirrytään oikeastaan aika momentaanisesti svingin ’kevyestä vaiheesta’ ’raskaaseen osuuteen’.
    Se raskas osuus on impactiä pidempi jakso, jonka joku voisi aistia tuen tarpeena.

    Nyt mennään jo termistöltään sille puolelle, että vain kirjoittaja voi tietää tarkoituksensa. Itse en tuollaisia vaiheita tunnista lainkaan.

    B

    Siinäpä ero fysiikkaan ja matematiikkaan.

    B

    Aika pitkälti tuo on perusta Hoganin lyönnin salaisuudelle. Ei The Secret, jota ei koskaan ratkaista, vaan the secret. Se jonka minä näen tuossa svingissä keskeisenä. Mitä tulee lyönnin vaivattomuuteen.

    ts

    B kirjoitti: (21.1.2011 15:05:57)
    Siinäpä ero fysiikkaan ja matematiikkaan.

    Näin varmasti. Silti täytyy sanoa, että myös fysiikan ja matematiikan termein kevyt ja raskas jakso ovat minulle vieraita.

    B

    ts kirjoitti: (21.1.2011 16:08:28)

    B kirjoitti: (21.1.2011 15:05:57)
    Siinäpä ero fysiikkaan ja matematiikkaan.

    Näin varmasti. Silti täytyy sanoa, että myös fysiikan ja matematiikan termein kevyt ja raskas jakso ovat minulle vieraita.

    Ei ihme.

    B

    Nyt täytyy kokeilla varmaan jotain helpompaa? 🙂

    B kirjoitti: (21.1.2011 14:36:29)
    En tiedä mihin tässä kohtaa olet uskonut. Itse en tuijottelisi rannekulmia sinänsä, enkä tarkoita timingilla varsinaista ’iskua’ vaan sen hetken siirtämistä, jossa siirrytään oikeastaan aika momentaanisesti svingin ’kevyestä vaiheesta’ ’raskaaseen osuuteen’.
    Se raskas osuus on impactiä pidempi jakso, jonka joku voisi aistia tuen tarpeena.

    Tarkoitatko raskaalla vaiheella mahdollisesti sitä hetkeä, jolloin rannekulma avautuu ja saa aikaan käsivarsia vastustavan ja hidastavan momentin nyrkkien ympärille? Se vaihe kestää pidempään kuin osuma ja harmi kyllä ajoittuu useimmilla pelaajilla paljon ennen osumaa. Sen voisi aistia tuen tarpeen tai avun tarpeena, mutta se on kyllä eri asia kuin osumahetken tuki.

    Vaikka voihan sen tuen perustaa paikallisesti näinkin, mutta silloin on ’tukivarsi lyhyt’ ja lapa tosi vähän aikaa osumalle otollisessa liikesuunnassa ja asennossa. Tätä näkyy käytettävän aika paljon.

    Jake2 kirjoitti: (21.1.2011 0:28:43)
    Lopulta toteasin että:

    Pelaajan kannalta lienee sama yrittääkö sitä tukea saada viimeiseen 10ms loppuun asti vai vielä 0,5ms päälle. Ei siinä reaktio- eikä havainnointikyky riitä erottelemaan.

    Ei näitä kahta ajanjaksoa voi toisistaan erottaa. Sanoisin, että niin makaa kuin petaa.

    Asiat on kyllä funtsittava etukäteen ja suoritettava svingi yhtenä kokonaisuutena. Fysiikan luonnonlait ehtivät kyllä vaikuttamaan sitten millisekunneissa, mutta siihen on vain uskottava, tunnekin vain sotkee asioita.

    ts

    fukke diise saisse kirjoitti: (21.1.2011 17:00:56)
    [
    Tarkoitatko raskaalla vaiheella mahdollisesti sitä hetkeä, jolloin rannekulma avautuu ja saa aikaan käsivarsia vastustavan ja hidastavan momentin nyrkkien ympärille? Se vaihe kestää pidempään kuin osuma ja harmi kyllä ajoittuu useimmilla pelaajilla paljon ennen osumaa.

    Niinhän tuo näyttäisi liki kaikilla olevan

    B

    Hei, nyt löytyi jo oikein käppyrääkin, hienoa! Minkälainen aineisto nämä liki kaikki on?Muita katsottuja parametreja suhteessa tähän käsinopeuskäppyrään?

    Lainaus (kopsaan itse kun uusi järjestelmä ei tässä auta): ts:
    Ja siitä etutaipumasta suurin osa on optista harhaa, joka saa alataipuman näyttämään etutaipumalta. Pannaan lisäksi vielä kameratekniikka joka piirtää kuvan viiveellä reunoista, niin saadaan vielä hauskempaa tulosta. Sitten kun aletaan katsomaan gripin ja lavan välistä linjaa, niin eipä se lapa sitä olekaan ohittanut.
    Lainaus loppui.

    Paljon aikaisemmin muualta lukemieni tietojen mukaan varsi on kaikilla pelaajilla osuman alkuhetkellä eteen päin taipunut. Onko siis todistettu ettei näin ole? Gripin suunta kuvassa ei riitä todisteeksi varren väärästä suunnasta. Lienee saatu luotettavaa kuvaa oikeasta kulmasta (jolloin alataipuma ei kuvassa näy jne)?

    Ketjussakin kerrotusta lavan kiihtyvyyden vähenemisestä DS:ssä seuraa että varteen syntyvästä jännitysvoimasta tulee suurempi kuin kiihtyvyyden aiheuttamasta voimasta. Seuraa taipuma eteen päin. Lisäksi lavan painopisteestä johtuva droop eli varsi taipuu alas ja ETEEN.

    B

    Nips kirjoitti: (24.1.2011 19:13:05)
    Ketjussakin kerrotusta lavan kiihtyvyyden vähenemisestä DS:ssä seuraa että varteen syntyvästä jännitysvoimasta tulee suurempi kuin kiihtyvyyden aiheuttamasta voimasta. Seuraa taipuma eteen päin. Lisäksi lavan painopisteestä johtuva droop eli varsi taipuu alas ja ETEEN.

    Näin se taitaa olla.

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #448901 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen