-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (23.5.2011 17:31:26)
flog kirjoitti: (23.5.2011 17:07:46)
ts kirjoitti: (23.5.2011 16:49:07)
B kirjoitti: (23.5.2011 16:39:44)
Mitä, jos annat vaan ne edustavan mitatun svingin koordinaatit, josko saataisi jotain uuta tietoa asiaan?Kyllä sulle oikeesti on luetun ymmärtäminen vaikeeta…
Eiköhän tässä ole kysymys vain siitä että B haluaa katsoa sun kortit, koska epäilee bluffia.
Ja tuon toki tiedän. B vaan ansaitsee olla asiasta epätietoinen vaikka lopun ikäänsä. Minua se ei häiritse lainkaan.
Ja ihan oikeesti…. tuolla on postattu graafi, jossa ne samat asiat on piirretty viivan muotoon ihan samalla laskukaavalla. Siis nuo graafithan ovat äärettömän yksinkertaisen lakukaavan tulosta, jossa on poistettu korkeusarvot. Jos joku ei siitä ymmärrä, miten lapa on kulkenut, niin sille en voi enää mitään. Kaiken lisäksi PG on kertonut asian olevan mahdollista, datasta kukaan ei saa selkoa, mutta B on ainoa joka asiasta vänkää eikä suostu sitä ymmärtämään. Hänen vuokseen en todellakaan jaksa lähteä noita kukuja koneelta kaivamaan.
X:n arvot ovat sen verran helpot, että annetaan ne nyt tähän:
1,5
-5,1
-11,8
-19,5
-27,2Z en lähde kaivelemaan, koska niitä en saa suoraan näytöltä edelleenkään tuollaisessa muodossa. Tuossa kuitenkin ensimmäisen ja viimeisen pisteen väli on noin 50cm. Poimikaa luvut tuosta ja pyytäkää exceliä piistämään viiva. Siinä tärkeimmät, koska sillä Z:lla ei todellakaan ole isosti merkitystä. Kaartahan toki tuossakin näyttää aivan hieman olevan. Tosin juurikin vastakkaiseen suuntaan 😉 Nuo ovat siis sitä vasemman alakulman graafista otettuja lukuja.
Joko mä nyt saan lopettaa tästä jauhamisen?
No mikäli pisteet on tasavälein otettu, niin totta puhut, kaari se on, mutta kyllä tuota voi svingin yhteydessä suoraksi kutsua (varsinkin kun kyse on 50 cm:n pituudesta).
Lopettaahan sä saat aina. Jatkaa myös.
ps. Ei B ansaitse mitään. Pidetään nyt mielipiteen- ja sananvapautta kunniassa, eikä tässä täysin pahansuopuudelta ole yksikään osapuoli välttynyt. Syyllisten etsiminen/osoittaminen nettifooorumeilla on suhteellisen turhaa puuhaa.
Kun näitä neljää graafia katselee, tuntuu jotenkin siltä, että osuman jälkeisessä mailanpään käyttäytymisessä varren taipuminen ja osuman laatu olisivat vahvasti kuvioissa mukana. Mikä on ollut mailana? Mikä näistä graafeista on tavallisin tapaus?
PG kirjoitti: (23.5.2011 18:47:35)
Kun näitä neljää graafia katselee, tuntuu jotenkin siltä, että osuman jälkeisessä mailanpään käyttäytymisessä varren taipuminen ja osuman laatu olisivat vahvasti kuvioissa mukana. Mikä on ollut mailana? Mikä näistä graafeista on tavallisin tapaus?
Miten nää lainaukset menee päin honkia, siitä huolimatta:
Mä en tiedä mistään mitään, mutta mä kyllä miettisin enemmänki sitä mitä siellä kropan liikkeissä ja nivelpisteissä on tapahtunut. Villi arvaus: Tavallisin tapaus ei varmasti ole vasen alakulma ainakaan tuupparilla, mutta arvioisin sen olevan suht tavoiteltava.
PG kirjoitti: (23.5.2011 18:47:35)
Kun näitä neljää graafia katselee, tuntuu jotenkin siltä, että osuman jälkeisessä mailanpään käyttäytymisessä varren taipuminen ja osuman laatu olisivat vahvasti kuvioissa mukana. Mikä on ollut mailana? Mikä näistä graafeista on tavallisin tapaus?
R6 tiataa olla maila. Itse en ihan tuohon taipuman suuntaan kallistuisi. Tuo kokonaismatka noissa graafeissa kun on kuitenkin reilut 2 metriä 😉
Mikis koko ajan pitää hakea outoja selityksiä asialle ja seistä vanhojen swingikäsitystensä ääressä. Nyt olis ollu oikeesti tilaisuus miettiä mistä nuo erto syntyvät. Ei tavallisuudela ole merkitystä. Ihan ensin pitää ymmärtää, että nuo kaikki ovat mahdollisia ja esiintyviä pelaajilla. Kaksi flippaajaa / crossaajaa tuosta löytyy ja pari muuta. Muutenkaan en ymmärrä, miten taipuma tuon saisi aikaiseksi
Käyrien perusteella löytyy kaksi slaissimiestä, yksi suoramies ja yksi droomies.
Eli mitä ilmeisimmin kaksi vajaaksi jäävää lavan suljentaa, yksi vähän yli crossattu (varmaan tarkoituksella) ja yksi sopivasti suljettu.
Tämä väite on tarkistettu osumasimulaatiolla suuntaa antavasti muutamassa minuutissa
ja hyvin todennäköisesti oikea ratkaisu on löytynyt.data kirjoitti: (23.5.2011 19:58:55)
Käyrien perusteella löytyy kaksi slaissimiestä, yksi suoramies ja yksi droomies.Eli mitä ilmeisimmin kaksi vajaaksi jäävää lavan suljentaa, yksi vähän yli crossattu (varmaan tarkoituksella) ja yksi sopivasti suljettu.
Tämä väite on tarkistettu osumasimulaatiolla suuntaa antavasti muutamassa minuutissa
ja hyvin todennäköisesti oikea ratkaisu on löytynyt.Ja aivan metsään. Kolme kärsii vasuriin karkaavista lyönneistä ja yksi lyö kohtalaisen suoraa kaarta. Suoraa lyö tuo joka painaa eniten poikki kohdelinjan.
Oikeesti noista ei kyllä kukaan pysty pätkääkään päättelemään pallon lentokaarta, ei vaikka olis kolme supertietokonetta taskussa. Vitsin puolelle meni tuo nyt.
Se mitä voin sanoa, että noiden kahden teräväkulmaisen osumahetken käyrät ovat tyypillisä sellaisille pelaajille, joiden lyönnin varmuus ei ihan parasta luokkaa ole. Mutta kaiklta noilta ukoilta jos pallo karkaa, se on aika varmasti vasemmalla. Kuten nyt tuon tason pelaajillla yleisestikin.
ts kirjoitti: (23.5.2011 20:19:16)
data kirjoitti: (23.5.2011 19:58:55)
Käyrien perusteella löytyy kaksi slaissimiestä, yksi suoramies ja yksi droomies.Eli mitä ilmeisimmin kaksi vajaaksi jäävää lavan suljentaa, yksi vähän yli crossattu (varmaan tarkoituksella) ja yksi sopivasti suljettu.
Tämä väite on tarkistettu osumasimulaatiolla suuntaa antavasti muutamassa minuutissa
ja hyvin todennäköisesti oikea ratkaisu on löytynyt.Ja aivan metsään. Kolme kärsii vasuriin karkaavista lyönneistä ja yksi lyö kohtalaisen suoraa kaarta. Suoraa lyö tuo joka painaa eniten poikki kohdelinjan.
Oikeesti noista ei kyllä kukaan pysty pätkääkään päättelemään pallon lentokaarta, ei vaikka olis kolme supertietokonetta taskussa. Vitsin puolelle meni tuo nyt.
Se mitä voin sanoa, että noiden kahden teräväkulmaisen osumahetken käyrät ovat tyypillisä sellaisille pelaajille, joiden lyönnin varmuus ei ihan parasta luokkaa ole. Mutta kaiklta noilta ukoilta jos pallo karkaa, se on aika varmasti vasemmalla. Kuten nyt tuon tason pelaajillla yleisestikin.
No se on kyllä mahdollista, että eivät slaissaa.
Kyllä tuossa lapakulmista ja osuman vaikutuksesta on kuitenkin kysymys.
Nyt, kun en tiedä mitta-asteikkoa on tietysti vaikea täysin tarkkoja
arvioita tehdä ja jouduin pienen riskin ottamaan tuon slaissiarvion suhteen.
Joka tapauksessa suljetuin lapa on tuossa vasemmalla alla. Eli mitä vähemmän
käyrä jatkuu kuvassa ylös osuman jälkeen sitä suljetumpi lapa on kyseessä
(mailan liikerataan nähden).ts kirjoitti: (23.5.2011 19:15:11)
Mikis koko ajan pitää hakea outoja selityksiä asialle ja seistä vanhojen swingikäsitystensä ääressä.Sori , että graafit hämmstyttivät minua ja sori, että minusta tuntui joltakin. Sori, että otin aiheen esiin. Vanhoista swingikäsityksistä en tiedä mitään.
ts kirjoitti: (23.5.2011 19:15:11)
Nyt olis ollu oikeesti tilaisuus miettiä mistä nuo erto syntyvät.
On kai vieläkin. Olen miettinyt näin: Erot ennen osumaa eivät ole suuret. Ne johtunevat siitä, minkä jo Rauski toi esiin eli eroista kropan liikkeissä ja nivelpisteisssä.
Erot osuman jälkeen ovat tavattoman suuret. Miksi ne ovat niin suuret vasta osuman jälkeen? Toki saattavat johtua samoista asioista, mutta varsin oudolta se mielestäni tuntuu, sori . Mieluummin erot osumissa saattavat olla se suurin syy, jolle varren taipuminen voisi antaa ainakin draiverilyönnissä oman lisänsä. Koska kyseessä on R6 ?, niin en olettaisi varren taipumisen olevan merkittävä tekijä. Data taisi löytääkin jo erilaisuuksille selitykset, joten en jatka tämän enempää… paitsi, että kannattaisi ehkä vilkaista myös miten mailanpään nopeus muuttuu osuman jälkeen. Kiihtyykö mailanpää jossakin graafissa vielä osuman jälkeen?
data kirjoitti: (23.5.2011 20:57:59)
[
Joka tapauksessa suljetuin lapa on tuossa vasemmalla alla. Eli mitä vähemmän
käyrä jatkuu kuvassa ylös osuman jälkeen sitä suljetumpi lapa on kyseessä
(mailan liikerataan nähden).Ja taas sataa seinään 😀 Ei todellakaan ole noin, eikä sen riippuvuutta voida tuosta mitenkään todeta.
Nyt kannattaa oikeesti data kyllä lopettaa. Jos joku on vielä sun juttuihin uskonu, niin nyt häipyy nekin ympäriltä. Etkö oikeesti ymmärrä tuota geometriaa?
Kun erilaisia arvauksia satelee tiheää, laitanpa minäkin lusikkani soppaan ja lähestyn asiaa mailatekniikan kannalta: kahden mailan lie-kulmaa väännetään loivemmaksi, yhden jyrkemmäksi ja yksi annetaan olla enallaan.
ts kirjoitti: (23.5.2011 16:31:00)
Mutta swingin tapahtumissa sinulla olisi paljon lisää ymmärrettävää. Silloin ymmärtäisit senkin, miksi tuo veto ei swingissä suoranaisesti vaikuta kuten luulet.Ajattelin ensin jättää tämän väliin, mutta alkoi sittenkin kiinnostaa, mitä minä luulen.
ts kirjoitti: (23.5.2011 21:07:23)
data kirjoitti: (23.5.2011 20:57:59)
[
Joka tapauksessa suljetuin lapa on tuossa vasemmalla alla. Eli mitä vähemmän
käyrä jatkuu kuvassa ylös osuman jälkeen sitä suljetumpi lapa on kyseessä
(mailan liikerataan nähden).Ja taas sataa seinään 😀 Ei todellakaan ole noin, eikä sen riippuvuutta voida tuosta mitenkään todeta.
Nyt kannattaa oikeesti data kyllä lopettaa. Jos joku on vielä sun juttuihin uskonu, niin nyt häipyy nekin ympäriltä. Etkö oikeesti ymmärrä tuota geometriaa?
Tilanteen fysikaalinen selitys on seuraava:
Osumassa mailanpään nopeus putoaa äkkinäisesti. Varteen vaikuttava
veto pysyy kuitenkin ainakin hetken likimain samana (lihasjännitys).
Tämä aiheuttaa osaltaan kuvissa osuman kohdalla havaittavan melko äkkinäisen näköisen
suunnan muutoksen. Toisaalta myös vino lapakulma yhdessä osuman voimien kanssa aiheuttaa mailanpäähän osuman aikana sivuttaissuuntaisen merkittävän voimakomponentin, jolla myös on selkeä vaikutus lavan liikkeeseen osuman jälkeen.4par kirjoitti: (23.5.2011 21:17:03)
Kun erilaisia arvauksia satelee tiheää, laitanpa minäkin lusikkani soppaan ja lähestyn asiaa mailatekniikan kannalta: kahden mailan lie-kulmaa väännetään loivemmaksi, yhden jyrkemmäksi ja yksi annetaan olla enallaan.LOL! Toi oli hyvä 😀
data kirjoitti: (23.5.2011 21:35:21)
ts kirjoitti: (23.5.2011 21:07:23)
data kirjoitti: (23.5.2011 20:57:59)
[
Joka tapauksessa suljetuin lapa on tuossa vasemmalla alla. Eli mitä vähemmän
käyrä jatkuu kuvassa ylös osuman jälkeen sitä suljetumpi lapa on kyseessä
(mailan liikerataan nähden).Ja taas sataa seinään 😀 Ei todellakaan ole noin, eikä sen riippuvuutta voida tuosta mitenkään todeta.
Nyt kannattaa oikeesti data kyllä lopettaa. Jos joku on vielä sun juttuihin uskonu, niin nyt häipyy nekin ympäriltä. Etkö oikeesti ymmärrä tuota geometriaa?
Tilanteen fysikaalinen selitys on seuraava:
Osumassa mailanpään nopeus putoaa äkkinäisesti. Varteen vaikuttava
veto pysyy kuitenkin ainakin hetken likimain samana (lihasjännitys).
Tämä aiheuttaa osaltaan kuvissa osuman kohdalla havaittavan melko äkkinäisen näköisen
suunnan muutoksen. Toisaalta myös vino lapakulma yhdessä osuman voimien kanssa aiheuttaa mailanpäähän osuman aikana sivuttaissuuntaisen merkittävän voimakomponentin, jolla myös on selkeä vaikutus lavan liikkeeseen osuman jälkeen.Ja sen takia lavan rata kääntyy jyrkästi sisään 20 cm osuman jälkeen 😀 Osuman vakutuksesta se sitten tulee myös flättinä ylös ja vasen ranne taipuneena.
Hei lopeta ihan oikeesti. Sä munaat itseäs nyt ihan täysin, koska osa on nähny noista lyönneistä vähän muutakin aineistoa.
Nyt tää muuttuu oikeesti hauskaks.
ts kirjoitti: (23.5.2011 8:59:35)
Josa sua PG oikeesti kiinnostaa jonku asian selvittäminen, niin kaiva selitys alkuperäisen aiheen mukaan näille ihan todellisille tapahtumille:Kaks pelaajaa mailoina R6. Lavan nopeus toisella 97mph ja toisella 94mph. Tulokulmassa ja pallon lähtökulmassa maksimissaan asteen ero. Livenä mitatuissa tilanteissa toisen pallo lnetää ilmassa 168m ja toisen 151. Molemmat osuvat palloon hyvin.
Jään odottamaan selitystä tuolle lähes 20m:n erolle.
Eiköhän syitä pidä ensisijaisesti etsiä eroista, jotka sisältyvät kaavaan
╔════════════════════════════════════════╗
** vball =vclub*[(1+COR)*cos(ß)] / [cos(ß – ø) + r*cos(ß)*cos(ø)] **
╚════════════════════════════════════════╝
vball = pallon lähtönopeus
vclub = mailanpään nopeus
ß = lavan loft
ø = pallon lähtökulma ilmaan – AoA
r = pallon massa ÷ mailan tehollinen massa
COR = (vball┴ – Vclub┴) / vclub┴Pallon lähtönopeuksien ero ei selitä näin suurta pituuseroa. Kädet edessä lyöjällä on pienempi dynaaminen loft, mutta ero taisi olla pieni. Eri mailamerkkien ja mallien R6:n lofteissa on eroa jopa useita asteita. Lavan loft ei välttämättä ole ollut sama. COR – arvo on lyöntikohtainen. Sillä on suuri vaikutus pallon lähtönopeuteen ja sitä kautta lyönnin pituuteen. Mailan teholliseen massaan vaikuttavat tekijät pitäisi tutkia. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g.
Kysymykseni saattaa olla vähän hämärä, mutta onko tietoa missä kohtaa ranne alkaa toimia erillailla crossaajan ja ’suoran linjan’ lyöjällä? Lähinnä tasolla osumaa lähestyessä, bs topissa vai jo koko bs:ssä? Ja antaako 4d miten tietoa kyynärpään liikkeistä?
PG kirjoitti: (23.5.2011 22:34:57)
. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g.Mistä tuo tieto on peräisin ja onko se ylippänsä tieto vai ’tieto’
ts kirjoitti: (23.5.2011 21:44:54)
data kirjoitti: (23.5.2011 21:35:21)
ts kirjoitti: (23.5.2011 21:07:23)
data kirjoitti: (23.5.2011 20:57:59)
[
Joka tapauksessa suljetuin lapa on tuossa vasemmalla alla. Eli mitä vähemmän
käyrä jatkuu kuvassa ylös osuman jälkeen sitä suljetumpi lapa on kyseessä
(mailan liikerataan nähden).Ja taas sataa seinään 😀 Ei todellakaan ole noin, eikä sen riippuvuutta voida tuosta mitenkään todeta.
Nyt kannattaa oikeesti data kyllä lopettaa. Jos joku on vielä sun juttuihin uskonu, niin nyt häipyy nekin ympäriltä. Etkö oikeesti ymmärrä tuota geometriaa?
Tilanteen fysikaalinen selitys on seuraava:
Osumassa mailanpään nopeus putoaa äkkinäisesti. Varteen vaikuttava
veto pysyy kuitenkin ainakin hetken likimain samana (lihasjännitys).
Tämä aiheuttaa osaltaan kuvissa osuman kohdalla havaittavan melko äkkinäisen näköisen
suunnan muutoksen. Toisaalta myös vino lapakulma yhdessä osuman voimien kanssa aiheuttaa mailanpäähän osuman aikana sivuttaissuuntaisen merkittävän voimakomponentin, jolla myös on selkeä vaikutus lavan liikkeeseen osuman jälkeen.Ja sen takia lavan rata kääntyy jyrkästi sisään 20 cm osuman jälkeen 😀 Osuman vakutuksesta se sitten tulee myös flättinä ylös ja vasen ranne taipuneena.
.
Selitys on totta kai nyt hieman ylimalkainen. Lähinnä nyt ideaa esille tuova.
Sen verran voin tarkentaa, että ’sivuttaissuunnalla’ tarkoitan suhdetta
nopeusvektoriin. Eli osuman rekyyli muuttaa lavan kulkusuuntaa, jos lyöntipinnan
normaali on eri suuntainen kuin nopeusvektori.Ihminen ei yhtäkkiä pysty voimatasoaan muuttamaan siten kuin nuo käyrät edellyttäisivät.
ts kirjoitti: (23.5.2011 8:59:35)
Josa sua PG oikeesti kiinnostaa jonku asian selvittäminen, niin kaiva selitys alkuperäisen aiheen mukaan näille ihan todellisille tapahtumille:Kaks pelaajaa mailoina R6. Lavan nopeus toisella 97mph ja toisella 94mph. Tulokulmassa ja pallon lähtökulmassa maksimissaan asteen ero. Livenä mitatuissa tilanteissa toisen pallo lnetää ilmassa 168m ja toisen 151. Molemmat osuvat palloon hyvin.
Jään odottamaan selitystä tuolle lähes 20m:n erolle.
Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa livenä mitatuissan tilanteissa? Millä mitattu. Mitä muuta tietoa on käytettävissä.
data kirjoitti: (23.5.2011 23:23:47)
Selitys on totta kai nyt hieman ylimalkainen. Lähinnä nyt ideaa esille tuova.
Sen verran voin tarkentaa, että ’sivuttaissuunnalla’ tarkoitan suhdetta
nopeusvektoriin. Eli osuman rekyyli muuttaa lavan kulkusuuntaa, jos lyöntipinnan
normaali on eri suuntainen kuin nopeusvektori.Ihminen ei yhtäkkiä pysty voimatasoaan muuttamaan siten kuin nuo käyrät edellyttäisivät.
Tuossa edellisessä viestissäsi puhuit lihasjännityksen merkityksestä. Oletko miettinyt, että myös lihaksisto aiheuttaa rekyylin, koska lihasjännite ei pysy samana, vaan kasvaa osuman aikana. Siis tietenkin mikäli käytämme oikeita lihaksia..
ts kirjoitti: (23.5.2011 22:42:52)
PG kirjoitti: (23.5.2011 22:34:57)
. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g.Mistä tuo tieto on peräisin ja onko se ylippänsä tieto vai ’tieto’
Sovelsin kaavaa täältä löytyvään dataan.Tulokseen voi suhtautua kuten tekstistäni ilmenee: Mailan teholliseen massaan vaikuttavat tekijät pitäisi tutkia. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g. Olen tätä asiaa käsitellyt jo aiemmin, joten ei tällä kertaa enempää.
On todellakin hyvä pitää mielessä mikä ero on tiedolla ja ’tiedolla’. Ovatko kuvat ilman mitta-asteikkoja, joissa toisia kuvia on skaalattu eri tavalla kuin toisia vertailukelpoista tietoa vai vain ’tietoa’. Ovatko graafeissa esitetyt lyönnit normaaleja vai erikoistapauksia. Ovatko yksittäisten pelaajien lyöntejä kuvaavat garaafit aina samanlaisia?
ts kirjoitti: (23.5.2011 8:59:35)
Kaks pelaajaa mailoina R6. Lavan nopeus toisella 97mph ja toisella 94mph. Tulokulmassa ja pallon lähtökulmassa maksimissaan asteen ero. Livenä mitatuissa tilanteissa toisen pallo lnetää ilmassa 168m ja toisen 151. Molemmat osuvat palloon hyvin. Jään odottamaan selitystä tuolle lähes 20m:n erolle.Voisin yrittää ratkaista arvoitusta, mutta sitä ennen pari tarkentavaa kysymystä:
* onko pallon lentomatkat oikeasti mitattu luonnossa vai ovatko ne laskettu muusta datasta?
* ovatko seuraavat lukuarvot pareja 97 mph – 168 m ja 94 mph – 151 mmesikämmen kirjoitti: (23.5.2011 22:42:39)
Kysymykseni saattaa olla vähän hämärä, mutta onko tietoa missä kohtaa ranne alkaa toimia erillailla crossaajan ja ’suoran linjan’ lyöjällä? Lähinnä tasolla osumaa lähestyessä, bs topissa vai jo koko bs:ssä? Ja antaako 4d miten tietoa kyynärpään liikkeistä?Lähes vastasit jo itse. Kyynrpäiden sijainnista on luettavissa varsin paljon.
Muuten tuohon on mahdoton sanoa yhtään mitään ajallista jakosa. Kyllä mä koen sen niin, että liike on sellainen kokonaisuus, jossa kokonaismielikuva antaa liikkeille suunnan ja tekeminen on hyvin pitkälti saman suuntaista koko dsw:n ajan. Aktiivisuuden määrä sitten on eri eri vaihiessa.
Mutta vasemman kyynärpään ja lavan pathia tarkkailemalla pääsee aika hyvin kiinni eri lyöntitapoihin. Helpoimmin tietty hand / ch path, mutta itse katson tuota ensinmainittua aika usein ja saan mielestäni vahvemmin oikean kuvan sieltä
Nuo osumarekyyli höpinät voi lopettaa alkuunsa. Tuo liikkeen mitta on niin suuri, että moinen rekyyi veisi paikat hampaista vielä pahemmin kuin rautaykkösellä vedetty kärkkäri aamukasteessa. Alun kaaren samankaltaisuus johtuu käsittääkseni siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki pelaajat kääntyvät bäkärissä vasten takimmaista lonkkaa ja alaslyönti alkaa ’suurinpiirtein’ samankaltaisesti. Toki lyönneissä on eroa kuin yöllä ja päivällä jo tässäkin vaiheessa, mutta vartalon kierto tavalla tai toisella aiheuttaa pyörähdysliikkeen mailalle. Kun saavutaan osumaalueelle rupeaa jyvät eroamaan akanoista. Pelkästään lantionseudun ja jalkojen erilainen liike saa toisen lyönnin jatkumaan pyörähdysliikkeenä kun pelimies onnistuu ’venyttämään’ osumaaluetta. Taas kerran kun näkisi graafeihin liittyvät videot, voisi jäätävä kotipro analyysi alkaa:)
PG kirjoitti: (24.5.2011 8:06:57)
ts kirjoitti: (23.5.2011 22:42:52)
PG kirjoitti: (23.5.2011 22:34:57)
. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g.Mistä tuo tieto on peräisin ja onko se ylippänsä tieto vai ’tieto’
Sovelsin kaavaa täältä löytyvään dataan.Tulokseen voi suhtautua kuten tekstistäni ilmenee: Mailan teholliseen massaan vaikuttavat tekijät pitäisi tutkia. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g. Olen tätä asiaa käsitellyt jo aiemmin, joten ei tällä kertaa enempää.
On todellakin hyvä pitää mielessä mikä ero on tiedolla ja ’tiedolla’. Ovatko kuvat ilman mitta-asteikkoja, joissa toisia kuvia on skaalattu eri tavalla kuin toisia vertailukelpoista tietoa vai vain ’tietoa’. Ovatko graafeissa esitetyt lyönnit normaaleja vai erikoistapauksia. Ovatko yksittäisten pelaajien lyöntejä kuvaavat garaafit aina samanlaisia?
Juuri niin. Jotta voisimme sanoa Trackmanin antamia tuloksia tiedoksi, meidän pitäisi päästä koodista katsomaan miten se tuotetaan. Emmepä taida päästä.
Oikeestaan koko keskustelu lähti ryöppyämään juuri tästä samasa asiastaa. Eistietään tietona sellaista asiaa, josta ei oikeesti kovin paljoa tiedetä. EI tiedetä mitä oikeesti on mitattu ja mitä sitten jollain tavoin laskettu. Kuinka paljon mukana on oletuksia jostakin ja onko esim lavan hidastuminen osumassa mitattu vai koodattu järjestelmään jollain kaavalla. Jos katsoo vaikka Trackmanin tuottamaa animaatiota mailan liikkeestä, voi päätellä aika paljon.
Ja edelleenkään tässä ei ole moitetta noita laitteita kohtaan, ne täyttävät tehdtävänsä loistavasti monessa asiassa ja tarkkuudet ovat riittäviä normallikäyttöön. Tuskin olisin innolla muuten 4DSwingin ja FS:n integraatiotakaan ajanut. Painunpa jatkamaan tuon yhdistelmän testaamista…
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun näitä neljää graafia katselee, tuntuu jotenkin siltä, että osuman jälkeisessä mailanpään käyttäytymisessä varren taipuminen ja osuman laatu olisivat vahvasti kuvioissa mukana. Mikä on ollut mailana? Mikä näistä graafeista on tavallisin tapaus?
PG kirjoitti: (23.5.2011 18:47:35)
Kun näitä neljää graafia katselee, tuntuu jotenkin siltä, että osuman jälkeisessä mailanpään käyttäytymisessä varren taipuminen ja osuman laatu olisivat vahvasti kuvioissa mukana. Mikä on ollut mailana? Mikä näistä graafeista on tavallisin tapaus?
Miten nää lainaukset menee päin honkia, siitä huolimatta:
Mä en tiedä mistään mitään, mutta mä kyllä miettisin enemmänki sitä mitä siellä kropan liikkeissä ja nivelpisteissä on tapahtunut. Villi arvaus: Tavallisin tapaus ei varmasti ole vasen alakulma ainakaan tuupparilla, mutta arvioisin sen olevan suht tavoiteltava.