Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 1,226 - 1,250 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (18.5.2011 10:05:20)
    Lavan kärkeä estetään siten menemästä kannan edelle ja juuri siitä on kyse. Sen takia mä en voi esim sulle golfia opettaa, koska sä et pysty tuota liikettä tekemään 😉

    Mutta sun viime kesän vinkit oli tosi hyviä ja nyt lähtee draw halutessa jo aika hyvin.
    Suuret kiitokset siitä.

    B kirjoitti: (18.5.2011 10:09:19)

    ts kirjoitti: (18.5.2011 9:36:54)
    Ja grippiä ei todellakaan voi tarkastella yhtenä pisteenä. Puhumattakaan, että rannenivelessä olisi vain yhdenuusntaista liikettä.

    Kyllä se on täysin relevanttia kinamaattisessa tarkastelussa, kun kyseessä on kiinteä kappale.

    Ai grippi on kiinteä kappale?

    B

    ts kirjoitti: (18.5.2011 10:02:53)

    Tosin lavan voi saada suoralle linjalle myös paljon ennen osumaa, mutta swingiteknisesti se ei ole järkevää. Sen sijan osuman läpi kulkiessaan ja saatossa varsin pitkäänkin se voi kulkea suoraan juuri tuon rannenivelen toiminnan vuoksi.

    Nyt ollaan vaiheessa, jossa on pakko tarkistaa sinun tämänhetkinen aiheeseen liittyvä teoriasi ennen keskustelun jatkoa.
    Palloon ei siis olekaan nyt järkevää yrittää tulla suoraa linjaa, vaan ihan perinteisesti ja square contact suoraan lentorataan. Hyvä, tulihan se sieltä. Iso käsi ts.lle.
    Impact lienee edelleen se sama 0.0005 s suuruusluokaltaan. lapa kulkee n. 1,?cm nopeudesta riippuen.
    Alkaa muistuttaa tukivoimakeskustelua. 🙂
    Missä kohtaa move räpsäytetään päälle. Ai, se oli jo päällä. Järkevää. Lapaan kohdistuu perkeleellinen voima, mutta se jatkaa hetken päästä kaarella sisään ja ylös kuin mitään ei oleisi tapahtunut. Titaani kestää.
    Palaver on päättynyt (?)

    B

    ristiveto kirjoitti: (18.5.2011 10:17:14)
    Ai grippi on kiinteä kappale?

    Laita sinne teräsputki sisään tai purkillinen Viagraa, jos ei kiinteys miellytä. 🙂

    B kirjoitti: (18.5.2011 10:27:25)

    ristiveto kirjoitti: (18.5.2011 10:17:14)
    Ai grippi on kiinteä kappale?

    Laita sinne teräsputki sisään tai purkillinen Viagraa, jos ei kiinteys miellytä. 🙂

    Olen kovasti yrittänyt juuri ottaa sitä rautakankea pois sieltä. Nyt alkaa rentous löytymään. 🙂

    B kirjoitti: (18.5.2011 9:52:07)

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 9:23:44)Jos mennään tarkaksi, niin Datalle sanoisin että yleisenä fysikaalisena todisteena lavan liikkeen kaarevuuteen ei kelpaa se että gripin ja lavan välillä vaikuttaa keskeisvoima – keskipakoisvoima pari kun grippi myös on liikkeessä. Se todistaa vain että lavan liike on kaarevaa grippiin nähden. Mitä lavan liikeradalle lopulta tapahtuu maan pinnan tason koordinaatistossa riippuu myös gripin liikeradasta ja sen kiihtyvyyksistä.

    Keskustelussa on tässä vaiheessa se, kulkeeko svingikaari pallon suoraan kohdelinjalla suorassa lyönnissä ennen osumaa esim 20cm käsimoven ansiosta. Se, että lavan path kulkisi kaaren sijaan suoraa myös pystytasossa on kai jo hylätty lähtöviivoilla?

    Kaikkeen sinunkin pitää kommentoida. Kysymys ei tässä ollut onko se vai ei, vaan datan todisteluiden fysikaalisista perusteista.

    B kirjoitti: (18.5.2011 9:52:07)

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 9:23:44)Tietysti golfswingi ja biomekaniikka asettaa rajoituksia sille mitä grippipäässä voi tapahtua, mutta se voi ehkä olla monimutkaisempaa kuin mitä on kuviteltu.

    Se, mitä gripissä (mailan osana) tapahtuu on varmasti yksinkertaisempaa kuin nyt kuvitellaan.
    PG olisi tuota mielellään kiinnostuksesta lajiin ja tieteeseen tarkastellut mitatuissa tapauksissa, mutta tuo tarkastelu ei sopinut taholle, jolla kuvittelisi olevan suurin intressi.

    Tuollaisessa yksinkertaisessa kinemaattisessa tarkastelussa pitää valita yksi piste jostain kohtaa mailan gripistä ja unohtaa että varsi taipuu ja pyörii akselinsa ympäri. 4D mittaukset taas tietääkseni tehdään rannenivelestä, joka on eri asia. Jos noita eroja ei periaatteelisella tasolla ymmärrä niin ei sitten. Kuinka iso merkitys sillä on todellisuudessa, siitä voisi keskustella jos olisi jotain oikeaa annettavaa asiaan. Minulla valitettavasti ei ole tuosta faktatietoa.

    B

    ristiveto kirjoitti: (18.5.2011 10:33:33)
    Olen kovasti yrittänyt juuri ottaa sitä rautakankea pois sieltä. Nyt alkaa rentous löytymään. 🙂

    Hyvä. Ja seiskakakkosen alle tällä kaudella! Hyvinkää on kiva klubikenttä. Ilo pelata.

    B

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 10:40:51)
    Tuollaisessa yksinkertaisessa kinemaattisessa tarkastelussa pitää valita yksi piste jostain kohtaa mailan gripistä ja unohtaa että varsi taipuu ja pyörii akselinsa ympäri. 4D mittaukset taas tietääkseni tehdään rannenivelestä, joka on eri asia. Jos noita eroja ei periaatteelisella tasolla ymmärrä niin ei sitten. Kuinka iso merkitys sillä on todellisuudessa, siitä voisi keskustella jos olisi jotain oikeaa annettavaa asiaan. Minulla valitettavasti ei ole tuosta faktatietoa.

    Mallinnus ei riipu 4d mittapisteiden sijainnista.
    Jos saatuihin kaavoihin sijoitetaan 4d käsinopeuksia, pitää pohtia eroavatko ne gripin nopeuksista.
    4D kulkeen laskennallisesti pimeän 0.0005 s jakson kerrallaan.
    Voi miettiä kahta asiaa: Kulkeeko 4d rannepiste eri nopeudella kuin kädet.
    Toinen kysymys: minkä moven ihminen ranteillaan voi suorittaa ko ’pimeän jakson ’ aikana.
    Kokeilkaa sekuntikellolla ja peukalon liikkeellä aluksi.

    B

    Edit 0.0058 s jakson kerrallaan. Näppisvirhe.

    B kirjoitti: (18.5.2011 11:20:22) Mallinnus ei riipu 4d mittapisteiden sijainnista.
    Jos saatuihin kaavoihin sijoitetaan 4d käsinopeuksia, pitää pohtia eroavatko ne gripin nopeuksista.

    Niin ja mikä on sinun pohdinnan tulos? Minä sanon että eroa on varmasti.
    Ongelma on että tuo pohdinta ei vaan riitä mihinkään vaan pitäisi tietää paljonko eroa on ja kuinka se ero muuttuu liikkeen aikana. Esitetyn mallinnuksen oletus on ollut että eroilla ei ole merkitystä. Voisi olla ettei, mutta ei siitäkään ole esitetty todistelua.

    B

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 11:51:41)
    Niin ja mikä on sinun pohdinnan tulos? Minä sanon että eroa on varmasti.
    Ongelma on että tuo pohdinta ei vaan riitä mihinkään vaan pitäisi tietää paljonko eroa on ja kuinka se ero muuttuu liikkeen aikana. Esitetyn mallinnuksen oletus on ollut että eroilla ei ole merkitystä. Voisi olla ettei, mutta ei siitäkään ole esitetty todistelua.

    Sillä erolla ei ole merkitystä vaan toteutuneella gripin liikkeellä. Se liike vaaditaan mailan svingitason vaadittavaan muutokseen. Mallilla voidaan laskea mikä on tuon liikkeen vaadittu suunta ja suuruus. Sitten mietitään, miksi graafeissa ennen osumaa ei suoraa jaksoa näy.
    ts jo miettikin ja totesi ettei se oikeastaan olekaan järkevä pyrkimys.

    B kirjoitti: (18.5.2011 12:32:03)
    Sillä erolla ei ole merkitystä vaan toteutuneella gripin liikkeellä. Se liike vaaditaan mailan svingitason vaadittavaan muutokseen. Mallilla voidaan laskea mikä on tuon liikkeen vaadittu suunta ja suuruus. Sitten mietitään, miksi graafeissa ennen osumaa ei suoraa jaksoa näy.

    Sitähän PG juuri laski ja totesi että suora jakso on mahdollinen. Pienenä (?) epätarkkuutena oli että kaavaan sijoitettiin 4D rannenopeus. Se malli ei ota kantaa siihen voiko suora osuus olla ennen vai jälkeen osumaa vai sekä-että.

    B kirjoitti: (18.5.2011 12:32:03)
    ts jo miettikin ja totesi ettei se oikeastaan olekaan järkevä pyrkimys.

    Minä näin siinä ts:n kommentissa lisämääreet paljon ennen ja sinä sen heti tulkitsit että ei ollenkaan. Voin hyvin kuvitella että jälkeen on ihan yhtä tärkeää kuin ennen, jotta ajoitus virheet voitaisi minimoida. Mittauksissa jälkeen tarkastelua sotkee osuma jossain määrin.

    Miten te jumalauta jaksatte – täyttä paskaa jo yli tuhat viestiä.

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 9:23:44)
    Jos mennään tarkaksi, niin Datalle sanoisin että yleisenä fysikaalisena todisteena lavan liikkeen kaarevuuteen ei kelpaa se että gripin ja lavan välillä vaikuttaa keskeisvoima – keskipakoisvoima pari kun grippi myös on liikkeessä. Se todistaa vain että lavan liike on kaarevaa grippiin nähden. Mitä lavan liikeradalle lopulta tapahtuu maan pinnan tason koordinaatistossa riippuu myös gripin liikeradasta ja sen kiihtyvyyksistä.

    Tietysti golfswingi ja biomekaniikka asettaa rajoituksia sille mitä grippipäässä voi tapahtua, mutta se voi ehkä olla monimutkaisempaa kuin mitä on kuviteltu.

    Jos kappaleeseen vaikuttava voima ja kappaleen liiketila tunnetaan, saadaan liike yksiselitteisesti määritettyä. Voiman aiheuttajasta ei tarvitse tietää mitään. Gripin liikerata toki
    vaikuttaa voimaan, mutta nyt kun meillä voima on jo tiedossa (mittaus), ei
    gripin liikettä tarvitse tuntea kuin voiman suunnan määrittämiseksi.
    Eli tuo voiman mittaustulos pitää sisällään kaikki ’piruetit sun muut vempautukset’,
    mitä uskot grippipäässä olevan.

    B

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 13:41:47)
    Minä näin siinä ts:n kommentissa lisämääreet paljon ennen ja sinä sen heti tulkitsit että ei ollenkaan. Voin hyvin kuvitella että jälkeen on ihan yhtä tärkeää kuin ennen, jotta ajoitus virheet voitaisi minimoida. Mittauksissa jälkeen tarkastelua sotkee osuma jossain määrin.

    Huomasin tuon. Olenkin kysellyt tarkempaa tietoa joko mittaustuloksiin tai omiin käsityksiin perustuen.
    Graafeissahan tuo on kaikille muille paitsi minulle ja PG.lle nähtävissä. Kertokaa meille sokeille, paljonko se on metrisessä järjestelmässä.

    ts

    B kirjoitti: (18.5.2011 12:32:03)

    Sillä erolla ei ole merkitystä vaan toteutuneella gripin liikkeellä. Se liike vaaditaan mailan svingitason vaadittavaan muutokseen.

    Aika monta sataa viestiä sitten olen kysynyt, että tiedätkö tai kuka tietää miten nuo asiat on mitattu. Kaikki kai olivat tietävinään, mutta esim Jake on teinnyt oikeesti. Siksi siinä välissä on se nivel. Sen vivelen liikkestä osuman tultaessa voi kysyäKelvin Miyahiralta tai luke 5lessonsia. Niillä pääsee alkuun.

    Sitten vielä pitää ymmärtää, miksi kohdelinjalla ei ole merkitystä tuon suoruuden suhteen. Kai siihenkin yli tuhat viestiä tarvitaan kun tänänkin itsestäänselvyyden selittämiseen on tarvittu. Ja hemmetin viisaille ihmisille vielä.

    Tossa piti tunti turista aiheesta yhden pelaajan ja valmentajansa kanssa. Sillä oli hauska bägi. Siinä luki Ryder Cup. Oli vallan mainio juttutuokio se.

    B

    ts kirjoitti: (18.5.2011 14:41:04)

    Aika monta sataa viestiä sitten olen kysynyt, että tiedätkö tai kuka tietää miten nuo asiat on mitattu. Kaikki kai olivat tietävinään, mutta esim Jake on teinnyt oikeesti. Siksi siinä välissä on se nivel. Sen vivelen liikkestä osuman tultaessa voi kysyäKelvin Miyahiralta tai luke 5lessonsia. Niillä pääsee alkuun.

    Tossa piti tunti turista aiheesta yhden pelaajan ja valmentajansa kanssa. Sillä oli hauska bägi. Siinä luki Ryder Cup. Oli vallan mainio juttutuokio se.

    Name dropping on turhaa. Näytä vaan ne todisteet mitä on pyydetty. Kerro, miksi niitä ei ole. Olen avoin kaikille ajatuksille. Olen mielelläni väärässä. Tuhatmäärin graafeja, niistä olet tähän vääntöön kaivanut kaksi huonointa?

    data kirjoitti: (18.5.2011 14:26:47)
    Jos kappaleeseen vaikuttava voima ja kappaleen liiketila tunnetaan, saadaan liike yksiselitteisesti määritettyä.

    Näin on. Pelkkä voimavektori ei riitä, pitää mitata myös liiketila ja silloin ei tarvitse välittää grippipäästä. Käsitin että perustelit pelkällä voimalla (tai siis pelkästään sen varren suuntaisella komponentilla) sitä että liiketilan täytyy olla tietynlainen (kaareva).

    ts

    B kirjoitti: (18.5.2011 14:51:46)

    Name dropping on turhaa. Näytä vaan ne todisteet mitä on pyydetty. Kerro, miksi niitä ei ole. Olen avoin kaikille ajatuksille. Olen mielelläni väärässä. Tuhatmäärin graafeja, niistä olet tähän vääntöön kaivanut kaksi huonointa?

    Kyllä se näyttö nyt kannattaisi oikeesti korjata.

    Mutta oudon lyhyt on ihmisen muisti. Muistaakseni olen aika tarkkaan ja moneen kertaan jo sanonut, että asiapuolen keskustelu tältä osin on päättynyt.

    Jakelle tosin erehdyin edelleen asiapitoisesti vastaamaan ja se tulee toistumaan.

    Graafeja löytyy suoran linjan osalta jotka tulevat ulkoa, menevät sisään, jokunen aika liki kohdelinjaakin kulkee. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Vain atojen erkanemisen mekaniikka on olennaista ja sillä saavutettava suora linja.

    Niin ja se piti toki sanoa, että minä olen varmaan viimeinen olemaan sitä mieltä, että palloon pitäisi edes yrittää suorasta tulla. Siksi en ole sellaista koskaan väittänytkään tai esittänyt. Oman mielikuvituksesi tuotteena sait toki tuollaisenkin vääristelyn rakennettua.

    ts

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 17:01:57)
    pitää mitata myös liiketila ja silloin ei tarvitse välittää grippipäästä.

    Kumpaa päätä gripistä tarkoitat 😉

    B

    ts kirjoitti: (18.5.2011 17:23:32)
    Mutta oudon lyhyt on ihmisen muisti. Muistaakseni olen aika tarkkaan ja moneen kertaan jo sanonut, että asiapuolen keskustelu tältä osin on päättynyt.

    Asiapuoli olikin liki nollassa.

    ts kirjoitti: (18.5.2011 17:23:32)
    Graafeja löytyy suoran linjan osalta jotka tulevat ulkoa, menevät sisään, jokunen aika liki kohdelinjaakin kulkee. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Vain atojen erkanemisen mekaniikka on olennaista ja sillä saavutettava suora linja.

    Tässä ’selkeä’ luonnehdinta. Vastuu tulkinnasta on lukijalla. Tuosta saa jälkeenpäin kyhättyä minkä tahansa väitteen kirjoittajan tarkoitusperistä. Rydercup-tasoa.

    ts kirjoitti: (18.5.2011 17:23:32)
    Niin ja se piti toki sanoa, että minä olen varmaan viimeinen olemaan sitä mieltä, että palloon pitäisi edes yrittää suorasta tulla. Siksi en ole sellaista koskaan väittänytkään tai esittänyt. Oman mielikuvituksesi tuotteena sait toki tuollaisenkin vääristelyn rakennettua.

    Niinpä niin.
    LOL

    Jake2 kirjoitti: (18.5.2011 17:01:57)

    data kirjoitti: (18.5.2011 14:26:47)
    Jos kappaleeseen vaikuttava voima ja kappaleen liiketila tunnetaan, saadaan liike yksiselitteisesti määritettyä.

    Näin on. Pelkkä voimavektori ei riitä, pitää mitata myös liiketila ja silloin ei tarvitse välittää grippipäästä. Käsitin että perustelit pelkällä voimalla (tai siis pelkästään sen varren suuntaisella komponentilla) sitä että liiketilan täytyy olla tietynlainen (kaareva).

    Lue se mun ensimmäinen viesti (1133). Siitä selviää ajatuksenjuoksuni parhaiten. Liiketilaa eikä grippipään vemputuksia ei tarvitse mitata kaarevuuden olemassaolon ja sen suunnan päättelemiseksi. Jos tarvitaan tarkkoja koordinaatteja tai käyriä, niin sitten tarvitaan enemmän tietoa.

    ts

    B kirjoitti: (18.5.2011 18:05:15)

    ts kirjoitti: (18.5.2011 17:23:32)

    ts kirjoitti: (18.5.2011 17:23:32)
    Niin ja se piti toki sanoa, että minä olen varmaan viimeinen olemaan sitä mieltä, että palloon pitäisi edes yrittää suorasta tulla. Siksi en ole sellaista koskaan väittänytkään tai esittänyt. Oman mielikuvituksesi tuotteena sait toki tuollaisenkin vääristelyn rakennettua.

    Niinpä niin.
    LOL

    Kaivapa jostain viesti, jossa väitäen lavan tulevan 20cm ennen osumaa kohdelinjaa pitkin. Kaikki jotka vähänkin on mua kuunnellu, tietää että sellaista en ihan selvinpäin suustani ulos päästäisi.
    Tuolta voivat halukkaat lukea alkuperäistä viestintääni aiheesta ilman vääristelyjä. Kyvykkäät voivat myös päätellä jotain siitä, mistä kohti swingiä nuo pysäytyskuvat on otettu.

    Kulttuurierosta pääsee hyvin selville lukemalla koko ketjun.

    Ja loppuun vielä sellainen väite, että lapa voi kulkea suoraan ja suorassa lähes metrin matkan ennen osumaa. Ja sekin on helppo todistaa ja tapahtuu lähes kaikkien huippujen swingeissä. Tuonkin olen tosin jo aiemmin sanonut, mutta hieman eri termein ja mietintään kehottanut. Ilmankos ei onnistunut.

    Onko mitattua tietoa tai vain tietoa siitä miten mailan lavan asento on suhteessa noihin suoriin osuuksiin (noissa 4D graafeissa), oli ne sitten sisältä-ulos tai ulkoa-sisälle. En tarkoita nyt tuuparin tuloksia, vaan kovien jätkien vetoja, joilla pallo kulkee kauas ja pienellä hajonnalla. Millaista tilaa/tuntumaa kannattaa tavoitelle hyvään lyöntiin? Onko se lapa miten auki ruuvattuna käsikomiolla?

    Sitten noissa muutamissa käppyröissä mitä olet esittänyt, jossa hyvä svingaaja tulee sisältä-ulos, niin voiko tulla ’liian sisältä’ palloon? Sen tiedän kokemuksesta, että kun tulee voimakkaasti sisältä ja lapa on kiinni tai menossa kiinni, ollaan vahvasti vasemmalla.

    Ja sitten hölmönä kysymyksenä lopuksi, mitä vikaa on siinä jos tavoittelee svingin kulkua suoraan kohdelinjan suuntaisena, squere-lavalla ja suoralla osumalla palloon? Johtaako tämä jotenkin epäedulliseen tai tehottomaan voiman tuottoon ja sitä kautta häviää mitoissa ja mahdollisesti tarkkuudessa? Vai pitääkö tuo palloon tulosuunta, riippumatta kohdelinjan suunnasta, nähdä vain back- ja downsvingin historiana (hyvänä tai huonona asiana)? Tarkoitan vain sitä, että palloon tulo kertoo mitä on tullut tehtyä ja pallo sitten kurvailee sitten sen mukaisesti. Taisinpa samalla vastata itselleni…

    Esitän näitä ihan vilpittömin mielin jotta saisin ajatusta lisää omaan tekemiseeni ja mitä pitäisi tavoitella hyvän svingin rakentamisessa.

    ts

    Moerkoe kirjoitti: (18.5.2011 18:23:57)
    Onko mitattua tietoa tai vain tietoa siitä miten mailan lavan asento on suhteessa noihin suoriin osuuksiin (noissa 4D graafeissa), oli ne sitten sisältä-ulos tai ulkoa-sisälle. En tarkoita nyt tuuparin tuloksia, vaan kovien jätkien vetoja, joilla pallo kulkee kauas ja pienellä hajonnalla. Millaista tilaa/tuntumaa kannattaa tavoitelle hyvään lyöntiin? Onko se lapa miten auki ruuvattuna käsikomiolla?

    Sitten noissa muutamissa käppyröissä mitä olet esittänyt, jossa hyvä svingaaja tulee sisältä-ulos, niin voiko tulla ’liian sisältä’ palloon? Sen tiedän kokemuksesta, että kun tulee voimakkaasti sisältä ja lapa on kiinni tai menossa kiinni, ollaan vahvasti vasemmalla.

    Ja sitten hölmönä kysymyksenä lopuksi, mitä vikaa on siinä jos tavoittelee svingin kulkua suoraan kohdelinjan suuntaisena, squere-lavalla ja suoralla osumalla palloon? Johtaako tämä jotenkin epäedulliseen tai tehottomaan voiman tuottoon ja sitä kautta häviää mitoissa ja mahdollisesti tarkkuudessa? Vai pitääkö tuo palloon tulosuunta, riippumatta kohdelinjan suunnasta, nähdä vain back- ja downsvingin historiana (hyvänä tai huonona asiana)? Tarkoitan vain sitä, että palloon tulo kertoo mitä on tullut tehtyä ja pallo sitten kurvailee sitten sen mukaisesti. Taisinpa samalla vastata itselleni…

    Esitän näitä ihan vilpittömin mielin jotta saisin ajatusta lisää omaan tekemiseeni ja mitä pitäisi tavoitella hyvän svingin rakentamisessa.

    Laita mulle meili niin vastaan siihen. Ei jaksa noita trolleja ruokkia täällä. Tee vaikka joku hubba bubba tili jos et halua itsestäsi enempää paljastaa

    ts

    ts kirjoitti: (18.5.2011 18:32:34)

    Laita mulle meili niin vastaan siihen. Ei jaksa noita trolleja ruokkia täällä. Tee vaikka joku hubba bubba tili jos et halua itsestäsi enempää paljastaa

    Saapui. Kirjoittelen vastausta tossa kun lentelen illalla Suomen suuntaan.

Esillä 25 viestiä, 1,226 - 1,250 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #447627 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen