Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 101 - 125 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    Tarkastelin kahden kappaleen törmäystä uudesta näkökulmasta. Annoin törmäävälle kappaleelle aina saman lähtöenergian. Kun muutin massaa, muutin myös nopeutta niin, että liike-energia pysyi samana. Kiinnostuksen kohteenani oli erityisesti levosta liikkeelle sysätyn kappaleen lähtönopeus (v2).

    Jos törmäävän kappaleen massa (m1) on 280 g ja nopeus (u1) on 100 mph, niin 220 g painoisen kappaleen nopeuden tulee olla 112,8 mph ja 200 g painoisen 118,3 mph, jotta kussakin tapauksessa liike-energia on sama (= 279,7 J).

    Otin tällä kertaa törmäyksen COR- arvoksi 0,75. (Levossa ollen kappaleen massa (m2) edelleen 46 g). Tulokset:

    280 g: u1=100 mph, pudotus = 25 %, smash = 1,50, v2 = 150 mph
    220 g: u1=112,8 mph, pudotus = 30%, smash = 1,45, v2 = 163 mph
    200 g: u1=118,3 mph, pudotus 33%, smash = 1,42, v2 = 168 mph

    Johtopäätös käyttämäni mallin perusteella: Mitä kevyempi törmäävä kappale on, sitä suurempi on nopeuden prosentuaalinen putoaminen, sitä kehnompi on smash factor, mutta sitä suurempi on lähtönopeus! Mallini on hyvin pelkistetty ja vajavainen eikä sitä tietenkään voida suoraan siirtää golfpallon lyömiseen.

    Eri painoisilla draivereilla pelaaja käyttää lyöntiinsä suurin piirtein saman energian, ehkä. Jos lavan paino lisääntyy, svinginopeus hidastuu, niin uskon. Lentääkö kevyimmällä draiverilla pisimmälle? En tiedä, en ole kokeillut.

    En löytänyt laskelmia, mutta laskeskelin itse vähän suuruusluokkia. Katsotaan meneekö edes sinne päin:

    Osuman kesto 0.5 ms
    Lavan nopeus ennen osumaa 100 mph energia 220g:lla = 220J
    jälkeen osuman 70 mph energia 220g:lla = 108
    Eli lapa luovuttaa 112J energiaa, josta n. 69% siirtyy palloon.

    Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että keskimääräinen nopeus osuman aikana on 85 mph
    > Kuljettu matka osuman aikana 19mm

    Paljonko pelaaja saisi lapaan tukea varren kautta? Kokeilin huvikseni keittiövaalla ja aika kovaa saa grippipäästä painaa normaali otteella sadakseen 5 kg mittariiin. Rautamailalla onnistuu helpommin, driverilla tuo jo tuntuu hurjalta. Jos tuon saisi aikaiseksi swigissä se olisi n. 50N voima.

    Siitä syntyvä työ 50N x 0.019m = 0,95 J, eli alle prosentti lavan luovuttamasta energiasta.

    Jotta tuo voima voisi vaikuttaa koko osuman ajan, pitäisi varren olla jo ennen osumaa maksumaalisesti taakse taipuneeena, mitä käytännössä ei tapahdu, vaan varsi ’potkaisee’ ennen osumaa ja on eteen taipuneena, jolloin varmasti osa tuostakin mahdollisuudesta menetetään. Jos voima olisi oikeasti tuosta puolet ja vaikuttaisi efektiivisesti puolet osuman ajasta, oltaisi n. 0,2% vaikutuksessa. Olisihan sekin tietysti 0,5 metria 250m lyönnissä.

    Ennen osumaa tehtävällä työllä vaikutetaan malan pään nopeuteen ja sillä olisi tämän mukaan paljon suurempia vaikutuksia.

    B kirjoitti: (18.1.2011 18:24:29)
    Tulikin mieleen, että muistaakseni 4par avasi joskus taannoin viestiketjun, joka sisälsi fysikaalista lähestymistapaa, mutta aihe tukehtui oudosti juuri kalkkiviivoilla kun tuo mailanpään vauhdittamisen ongelma oli jokseenkin valmiiksi ratkaistu. Ettei vaan jäänyt silloin jumiin tähän tukidilemmaan?

    No siihen se jäi, mutta laskelmiin kannattaa mennä vasta sitten kun osuman luonne on ymmärretty. Siitä kaksi esimerkkiä.

    Laita kaksi biljardipalloa peräjälkeen sen verran kauaksi toisistaan, että eka pallo osuu tokaan vasta sen jälkeen, kun keppi on irronnut ekasta pallosta (keppi ei siis tue ekaa palloa). Sitten laitat nämä kaksi palloa lähes kiinni toisiinsa ja lyöt samalla temmolla, niin että pallojen osuessa yhteen keppi vielä tukee ekaa palloa. Mikä mahtaa olla ero?

    Tee sama potkaisemalla samalla voimalla ensin kahta toisissaan kiinni olevaa futispalloa ja sitten kahta sen verran toisistaan etäällä olevaa palloa,että jalka ehtii irrota ekasta pallosta sen törmätessä toiseen.

    Molemmissa esimerkeissä ekan pallon nopeus osumaan tultaessa on jotakuinkin sama, mutta jos ekaa palloa (lapaa) tuetaan osuman läpi, tokan pallon (golfpallon) irtautumisnopeus osumasta on aivan toista luokkaa.

    Jos varren lägi (taipuma taaksepäin) on alkanut vähentyä ennen osumaa, varsi ei enää tue (paitsi voi ehkä vähentää hidastumista, jos vähentyminen on pientä) osumaa eikä käsien, hartioiden, lantion, jalkojen toiminnalla ole enää mitään apua osumaan.

    Ihanteellisinta pitkän lyönnin kannalta (pituuslyönnin kannalta) on se, että varren, ranteiden, vasemman hartiaseudun ja vyötärön lägi saavuttaa maksimin osumaan tultaessa ja purkautuu osuman aikana. Tämän nelinkertainen ajoitus on aikamoinen temppu ja siksi pituuslyäjät yleensä vetää 80% lyönneistä OB.

    Ihanteellisinta golfin kannalta on se, että varren (XXS jos suinkin mahdollista), ranteiden (cupped left wrist) ja vasemman hartiasedun (reverese release) lägi pysyy yllä läpi osuman, jolloin ainoa osumahetken muuttuja on vyötärön seudun lägin purkautuminen (lantio tehnyt työnsä). Silloin lavan alakuolokohta on vasemman jalan kohteen puolella ja AoA lähes mitätön, jolloin pallo lähtee matalana, nousee lopussa plaaniin ja putoaa feidahtavasti alas.

    Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

    ts

    [

    Jos varren lägi (taipuma taaksepäin) on alkanut vähentyä ennen osumaa, varsi ei enää tue (paitsi voi ehkä vähentää hidastumista, jos vähentyminen on pientä) osumaa eikä käsien, hartioiden, lantion, jalkojen toiminnalla ole enää mitään apua osumaan.

    Ja siitä etutaipumasta suurin osa on optista harhaa, joka saa alataipuman näyttämään etutaipumalta. Pannaan lisäksi vielä kameratekniikka joka piirtää kuvan viiveellä reunoista, niin saadaan vielä hauskempaa tulosta. Sitten kun aletaan katsomaan gripin ja lavan välistä linjaa, niin eipä se lapa sitä olekaan ohittanut.

    fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 6:22:29)

    Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

    Nettikeskusteluun? En minä ainakaan niistä yhteyttä tosielämään ole vielä löytänyt.

    ps. meinasin kutsua itteni kylään teille ens viikon alussa mutta taitaa olla kuienkin reilu 4 tuntia ajomatkaa / sivu. Ethän sä ole messuille tulossa?

    PG

    Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)

    …Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
    Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

    Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

    Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

    Suljetun systeemin liikemäärä säilyy myös plastisessa törmäyksessä. Molemmat esittämistäsi esimerkeistä ovat mahdollisia, mutta tarkemmin tutkien huomataan, että tuossa jälkimmäisessä tapauksessa ei pärjätä pelkällä mailan tuottamalla energialla. Siinä nimittäin pallon ja mailan yhteenlaskettu liike-energia on suurempi törmäyksen jälkeen, kuin ennen törmäystä. Mahdollista sekin on, mutta törmäyksessä pitäisi tapahtua jonkinlainen räjähdys, josta se lisä-energia tulee. Yhdistämällä COR liikemäärän säilymiseen, varmistetaan se, että käytettävissä oleva liike-energia riittää.

    Viestissäni #49 kerroin törmäävän kappaleen ja levossa olleen törmätyksi tulleen kappaleen nopeuksien kaavat ideaalisessa, täysin kimmoisessa törmäyksessä. Jos liike-energia ei muutu kokonaan suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi, tulee kaavoista tämän näköiset:

    v1 = (1 + COR)*m1*u1/(m1+m2)
    v2 = (m1 – COR*m2)*u1/(m1+m2)

    Ennen törmäystä kehitetystä liike-energiasta muuttuu muuksi, kuin suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi määrä

    E = ½*(m1*u1^2 – m1*v1^2 – m2*v2^2)

    Kaavojen kehittely ei vaatinut ’kummoista matematiikkaa’. Tuo COR pyrkii poistamaan idealisoinnin, mutta jonkin verran sitäkin kaavoissa edelleen saattaa olla. Ja kyseessä on todellakin vain kahden kappaleen yhteentörmäys. Löytyykö käyttöä? Estää ikiliikkujan keksimisen. Mitä käyttöä se muka on? Ilon pilaamista.

    P.S. Tuo huomautuksesi ’ Mitä enemmän mailan massan nopeus hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta’, kannattaa pitää mielessä. Mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pahasta, päinvastoin. Tosin ulkoisella voimalla hidastumista voidaan vähentää, mutta vain minimaalisesti. Jaken teksti tuossa edellä on sellaista tekstiä, jota meikäläinenkin ymmärtää.

    ts

    PG kirjoitti: (19.1.2011 8:35:21)
    [

    P.S. Tuo huomautuksesi ’ Mitä enemmän mailan massan nopeus hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta’, kannattaa pitää mielessä. Mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pahasta, päinvastoin. Tosin ulkoisella voimalla hidastumista voidaan vähentää, mutta vain minimaalisesti. Jaken teksti tuossa edellä on sellaista tekstiä, jota meikäläinenkin ymmärtää.

    Näin se varmsti menee, vaikka mittaukset näyttävät päinvastaista. Uskomme siis teoriaoihin mieluummin 🙂

    Mielenkiintoisia laskelmia. Itse treenaan painomailoilla paljon ,kun toi ld juttu kiinnostaa. Eli peruslapa painaa 195-205grammaa (Integra teki just 175 grammasen pitempää vartta ajatellen).
    Just kävin treenaamassa analysaattorissa ja täs vähän lukuja…..
    Normilapa (196g) 127mph
    Lavassa 65 g lisäpainoa 114mph
    Lavassa 200g lisäpainoa 100mph
    Eli noi energialaskujen lukuarvot eivät korreloi lyöntipituuksien kanssa,mut siinä voi tietty tulla lähtökulmat ja kierteetkin väärentävinä tekijöinä….
    Luonnossa lyönntipituudet tippuu rajusti noilla painavimmilla mailoilla,vaikka enrgioissa ei näyttäis isoja eroja olevan.

    B

    fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 6:22:29)
    Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

    Vaikka avaamaan silmät ja pohtimaan omia luutuneita ajatusmalleja uudelta tuoreelta kannalta. Löytämään yhtymäkohtia niihin sanallisesti kuvattuihin ilmiöihin, jotka svingissä voivat parantaa suoritusta. Tutkimuksen apuna testaamaan vaikkapa mittaustulosten suuruusluokan järkevyyttä suhteessa luonnonlakeihin. Kehittämään empiirisen tiedon käyttöä vielä paremman lopputuloksen saamiseksi. Vähentämään turhaa työtä.
    Ja paras kaikista: hiljentämään meidät egopullistelijat hetkeksi. Menen varaamaan teeaikaa, toivottavasti pysyy poutana 🙂

    ts

    B kirjoitti: (19.1.2011 9:52:53)

    fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 6:22:29)
    Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

    Vaikka avaamaan silmät ja pohtimaan omia luutuneita ajatusmalleja uudelta tuoreelta kannalta. Löytämään yhtymäkohtia niihin sanallisesti kuvattuihin ilmiöihin, jotka svingissä voivat parantaa suoritusta. Tutkimuksen apuna testaamaan vaikkapa mittaustulosten suuruusluokan järkevyyttä suhteessa luonnonlakeihin. Kehittämään empiirisen tiedon käyttöä vielä paremman lopputuloksen saamiseksi. Vähentämään turhaa työtä.
    Ja paras kaikista: hiljentämään meidät egopullistelijat hetkeksi. Menen varaamaan teeaikaa, toivottavasti pysyy poutana 🙂

    Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

    Esimerkkinä ajatus, että tapahtumaa tutkitaan ikäänkuin narun päässä heiluvan lavan liikkeenä, vaikka kysymys on koko mailan liikkeestä?

    Uskotko esim varren taipuman olevan sama jos mailasta päästetään irti ennen osumaa ja lapa ohittaa gripin? Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

    B

    ts kirjoitti: (19.1.2011 8:55:38)
    Näin se varmsti menee, vaikka mittaukset näyttävät päinvastaista. Uskomme siis teoriaoihin mieluummin 🙂

    Odotan avoimin mielin ja valtavalla mielenkiinnolla tarkempia tuloksia tutkimustyöstäsi. Onko alallasi tutkijoilla tapaamisia, että saataisi vaikkapa pieni abstracti käsiimme?

    B

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

    Esimerkkinä ajatus, että tapahtumaa tutkitaan ikäänkuin narun päässä heiluvan lavan liikkeenä, vaikka kysymys on koko mailan liikkeestä?

    Uskotko esim varren taipuman olevan sama jos mailasta päästetään irti ennen osumaa ja lapa ohittaa gripin? Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

    Niin. Viittaan edelliseen.
    En ole huomannut kenekään ehdottavan mailan heittämistä palloon. Enkä väittävän, että tuella ei olisi merkitystä.
    Yksi erittäin suuri merkitys ’laskelmilla’ jäi mainitsematta. Niillä voidaan tarkastella osia kokonaisuudsta. Sinun tulostesi haasteellisuus liittyy paitsi metodiin, myös eri tekijöiden merkityksen arviointiin. Tutkijalle on välttämätöntä olla ennakkoluuloton vaikka hypoteesi olisikin pohjalla.

    Jake2 kirjoitti: (18.1.2011 23:44:49)
    Siitä syntyvä työ 50N x 0.019m = 0,95 J, eli alle prosentti lavan luovuttamasta energiasta.

    Jotta tuo voima voisi vaikuttaa koko osuman ajan, pitäisi varren olla jo ennen osumaa maksumaalisesti taakse taipuneeena, mitä käytännössä ei tapahdu, vaan varsi ’potkaisee’ ennen osumaa ja on eteen taipuneena, jolloin varmasti osa tuostakin mahdollisuudesta menetetään.

    Minunkin mielestäni 50N tukivoima on aivan liian suuri luku. Jos kuitenkin leikitään numeroilla, niin millaisen nopeuden saisit palloon 0,95 J työllä? Kuinka monen prosentin lisäys se olisi?

    Ennen osumaa varsi pyrkii taipumaan eteenpäin eli yrittää hakeutua asemaan, jossa lavan painopiste on varren keskiviivan jatkeella. Varren jäykkyyden takia tätä asemaa ei kuitenkaan saavuteta. Kuvitellaan, että tasapaino löytyy tilasta, jossa loft (verrattuna varren keskilinjaan) on lisääntynyt 4 astetta. Jos nyt varren kautta tuodulla ’tukivoimalla’ saataisiin aikaan se, että loft olisikin vain +2 astetta, niin eikö tämä tukivoima olisi käytettävissä pallon kiihdyttämiseen vaikka varsi vieläkin on taipuneena eteenpäin? Osuman aikana varsi tietenkin taipuu taaksepäin, mutta eikö se tukivoima tee siellä työtä koko ajan?

    PG

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

    Ainakin minun laskelmani perustuvat puutteellisiin tietoihin. En tunne varren osuutta asiassa. Tarkoitukseni oli selvittää sitä niin, että ensin jätän varren kokonaan laskuista pois. Sen jälkeen vertaan tuloksia todellisilla golfmailoilla tehtyihin mittauksiin. Eroja aivan varmasti on. Ehkä niistä selviää jotakin. Tai sitten ei. Nähdäkseni © PJS inc. tarkoitti jotain tällaista. Siksi lähdin leikkiin mukaan vielä kerran. Mielestäni tämä on parempi vertailukohde, kuin esim. jalka- tai biljardipallon käyttäytyminen tilanteessa, joka ei kovin paljon golflyöntiä muistuta.

    Kaipaan arvoja ja mittaustuloksia suureille

    – mailanpään nopeus ennen ja jälkeen osuman
    – pallon lähtönopeus
    – lyönnissä käytetyn draiverin (rajoitun draiveriin) lavan massa

    Mistä niitä saisi? Postaisko ts muutaman. Itse en lähde lyömään.

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    … Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

    Vahvemmat lähtöarvot versus mailanpää nopeus?

    2 lyöntiä:
    Toisessa lavan nopeus 124 mph ja toisessa 139 mph. Pallon nopeus sama molemissa 186mph.
    Herää kysymys mitkä olisivat nopeudet ilman palloa?
    Vaikkapa 124 -> 137, 139->141.
    Jos osumahetki on vielä hyvän kiihtyvyyden kohdalla saataneen energia siirrossa paremmat speksit, kontaktiaika pitenee. Ei pääse pallo karkuun…

    PG

    HOF Prototype kirjoitti: (19.1.2011 9:29:54)
    Mielenkiintoisia laskelmia. Itse treenaan painomailoilla paljon ,kun toi ld juttu kiinnostaa. Eli peruslapa painaa 195-205grammaa (Integra teki just 175 grammasen pitempää vartta ajatellen).
    Just kävin treenaamassa analysaattorissa ja täs vähän lukuja…..
    Normilapa (196g) 127mph
    Lavassa 65 g lisäpainoa 114mph
    Lavassa 200g lisäpainoa 100mph
    Eli noi energialaskujen lukuarvot eivät korreloi lyöntipituuksien kanssa,mut siinä voi tietty tulla lähtökulmat ja kierteetkin väärentävinä tekijöinä….
    Luonnossa lyönntipituudet tippuu rajusti noilla painavimmilla mailoilla,vaikka enrgioissa ei näyttäis isoja eroja olevan.

    Eli raskaimmalla mailalla lensi lyhyimmän matkan huolimatta siitä, että käytit energiaasi siihen eniten. (196 g: 316 J, (196+65)g: 339 J, (196+200)g:396 J). Mittaustuloksesi eivät kuitenkaan taida olla pahasti ristiriidassa kaavojeni kanssa. COR- arvolla 0.7 lähtönopeudet olisivat laskujeni mukaan 196g:175 mph, 261g: 169 mph ja 396g:152 mph. COR- arvosta tietenkin on paljon kiinni, kuinka lujaa lähtee ja kuinka pitkälle menee.

    Yrititkö lyödä kaikilla mailoilla täysillä? Jos niin on, niin painavammalla mailalla näyttä tulevan lyöntiin enemmän energiaa (mutta sekään ei auta).

    Näprääjä kirjoitti: (19.1.2011 13:39:42)

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    … Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

    Vahvemmat lähtöarvot versus mailanpää nopeus?

    2 lyöntiä:
    Toisessa lavan nopeus 124 mph ja toisessa 139 mph. Pallon nopeus sama molemissa 186mph.
    Herää kysymys mitkä olisivat nopeudet ilman palloa?
    Vaikkapa 124 -> 137, 139->141.
    Jos osumahetki on vielä hyvän kiihtyvyyden kohdalla saataneen energia siirrossa paremmat speksit, kontaktiaika pitenee. Ei pääse pallo karkuun…

    Millä mittaisit? Oliko dynaaminen lofti tai backspin mitattu / sama? Oliko osumat samassa kohtaa lapaa?

    Tää onkin muuten aika mielenkiintoinen juttu…
    Toi 200 gramman lisäpaino on tosi iso….sillä repii helposti paikat rikki,en siksi sitä kauheesti lainailekaan….nää on kaikki viel sen maksimi 50′ seinää vasten,eli swingweightit on tosi isoja. Tietty tää normimaila on 5 asteinen Geek (suunniteltu pituuslyöntiin),eli spinnit ym saa hyvin kohdalleen treenin kans. Painomailoilla paljon vaikeempi saada esim hallittua draw kierrettä…tai sit se on voiman/tekniikan puutetta.
    On myös kavereita,joilla yllättävän pieni ero painomailoilla ja normimailalla-musta se kuvastaa silloin puutteellista tekniikkaa,en tiedä????
    Tosiaan perusfysiikalla noi energia laskut pelkästään massoilla ja nopeuksilla ei täsmää todellisuuteen. Muutaman tuhannen lyöntien kokemuksella uskalla näin väittää pomalta kohdaltani…

    Hienoja laskelmia teette kyllä…

    Jake2 kirjoitti: (19.1.2011 14:28:06)

    Millä mittaisit? Oliko dynaaminen lofti tai backspin mitattu / sama? Oliko osumat samassa kohtaa lapaa?

    Tuskinpa ne nyt samoja on, riippuu tosin millä toleransseilla mennään;)

    Ei sinällään merkitystä tässsä tarkastelussa, näillä toleransseilla.

    Pointti on nimenomaan:
    Mikä lavan vauhti olisi ilman palloa?

    Pallojen kanssa arvot mitattuja mutta pallottomana ei tietoa.
    Mutta jos pallon vauhti on sama niin hitaamman lavan nopeuden pitää nousta enemmän ilman palloa.
    Omaa arvelua on se että sen tarvitse nousta samaksi kun saadaan kontaktia ajallisesti pidemmäksi kiihtyvyyden osuessa kohdalleen.

    PG kirjoitti: (19.1.2011 12:53:09)

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

    Mielestäni tämä on parempi vertailukohde, kuin esim. jalka- tai biljardipallon käyttäytyminen tilanteessa, joka ei kovin paljon golflyöntiä muistuta.

    Ei muistuta, eikä sitä ole kukaan väittänytkään.

    Niiden esimerkkien avulla olikin vain tarkoitus valaista tilannetta, jossa kaksi kappaletta törmäävät toisiinsa ja havainnollisesti verrata sitä, mikä ero törmäyksissä on, jos toista kappaletta tuetaan ulkoisesti jalan, kepin, mailan tms. avulla.

    Jos tätä ei ymmärrä, ei voi koskaan tulla hyväksi goflpelaajaksi, ellei sattumalta ole pikkupoikana tai -tyttönä ymmärtänyt jotain ymmärtämättömän asiantuntijan ohjetta väärin ja siis tsäkällä tajunut kyseiseen asiaan liittyvät syy/seuraus-suhteen asiaa sen tarkemmin pohtimatta.

    Jotkut prot höpöttää siitä, että palloon pitää saada painetta mutta heillä on asiasta vain tunnepitoinen mielikuva, joskaan he eivät osaa sitä tarkemmin selittää. En kai sitten minäkään.

    Näprääjä kirjoitti: (19.1.2011 15:03:43)

    Jake2 kirjoitti: (19.1.2011 14:28:06)

    Millä mittaisit? Oliko dynaaminen lofti tai backspin mitattu / sama? Oliko osumat samassa kohtaa lapaa?

    Tuskinpa ne nyt samoja on, riippuu tosin millä toleransseilla mennään;)

    Ei sinällään merkitystä tässsä tarkastelussa, näillä toleransseilla.

    Pointti on nimenomaan:
    Mikä lavan vauhti olisi ilman palloa?

    Pallojen kanssa arvot mitattuja mutta pallottomana ei tietoa.
    Mutta jos pallon vauhti on sama niin hitaamman lavan nopeuden pitää nousta enemmän ilman palloa.
    Omaa arvelua on se että sen tarvitse nousta samaksi kun saadaan kontaktia ajallisesti pidemmäksi kiihtyvyyden osuessa kohdalleen.

    Mielenkiintoinen juttu jos nuo mailanpään nopeudet pitävät oikeasti paikkaansa. Kaveria ja välineitä vaihtamalla tuollaisia eroja tulee helposti.
    Tulee vaan mieleen että kuinka tarkaan se maksiminopeus juuri ennen osumaa on oikeasti pystytty mittaamaan. Siksi kysyin sitä mittarin tyyppiä.

    PG

    HOF Prototype kirjoitti: (19.1.2011 15:00:45)
    Tosiaan perusfysiikalla noi energia laskut pelkästään massoilla ja nopeuksilla ei täsmää todellisuuteen. Muutaman tuhannen lyöntien kokemuksella uskalla näin väittää pomalta kohdaltani…

    Kaiken järjen mukaan ei pitäisikään täsmätä. Muutaman tuhannen laskun kokemuksella uskallan näin väittää omalta kohdaltani ;-). Tuo ero juuri kiinnostaa. Ei tuossa 0,5 millisekuntia kestävässä osumatapahtumassa mitään ihmeitä tarvita, kun tyydytään saamaan vain suuntaa antavia tuloksia, esim. onko varren tukemisella suuri vai pieni merkitys. (Lentoradan laskeminen on jo ihan toinen juttu). Vertailussa tarvitaan lavan massan ja nopeuden lisäksi lavan nopeus osuman jälkeen sekä pallon lähtönopeus. Siitä voisi saada jotain irti. Sen jälkeen voisi lisätä sen varren, jos siltä tuntuu…

    B

    PG kirjoitti: (19.1.2011 16:42:48)
    Vertailussa tarvitaan lavan massan ja nopeuden lisäksi lavan nopeus osuman jälkeen sekä pallon lähtönopeus. Siitä voisi saada jotain irti. Sen jälkeen voisi lisätä sen varren, jos siltä tuntuu…

    Trackman (+4D?)jJa riittävän hyvä pallonlyöjä mannekiiniksi. Olikos se Mr Purhonen aikanaan piraatti päreiksi mannekiinina? Mahtaisiko olla käytettävissä.
    Luulisi jonkun ammattimiehen tai naisen olevan kiinnostuneita tämän pienen kysymyksen ratkaisemisesta. 🙂

    PG kirjoitti: (19.1.2011 8:35:21)

    Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)

    …Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
    Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

    Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

    Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

    Suljetun systeemin liikemäärä säilyy myös plastisessa törmäyksessä. Molemmat esittämistäsi esimerkeistä ovat mahdollisia, mutta tarkemmin tutkien huomataan, että tuossa jälkimmäisessä tapauksessa ei pärjätä pelkällä mailan tuottamalla energialla. Siinä nimittäin pallon ja mailan yhteenlaskettu liike-energia on suurempi törmäyksen jälkeen, kuin ennen törmäystä. Mahdollista sekin on, mutta törmäyksessä pitäisi tapahtua jonkinlainen räjähdys, josta se lisä-energia tulee. Yhdistämällä COR liikemäärän säilymiseen, varmistetaan se, että käytettävissä oleva liike-energia riittää.

    Viestissäni #49 kerroin törmäävän kappaleen ja levossa olleen törmätyksi tulleen kappaleen nopeuksien kaavat ideaalisessa, täysin kimmoisessa törmäyksessä. Jos liike-energia ei muutu kokonaan suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi, tulee kaavoista tämän näköiset:

    v1 = (1 + COR)*m1*u1/(m1+m2)
    v2 = (m1 – COR*m2)*u1/(m1+m2)

    Ennen törmäystä kehitetystä liike-energiasta muuttuu muuksi, kuin suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi määrä

    E = ½*(m1*u1^2 – m1*v1^2 – m2*v2^2)

    Kaavojen kehittely ei vaatinut ’kummoista matematiikkaa’. Tuo COR pyrkii poistamaan idealisoinnin, mutta jonkin verran sitäkin kaavoissa edelleen saattaa olla. Ja kyseessä on todellakin vain kahden kappaleen yhteentörmäys. Löytyykö käyttöä? Estää ikiliikkujan keksimisen. Mitä käyttöä se muka on? Ilon pilaamista.

    P.S. Tuo huomautuksesi ’ Mitä enemmän mailan massan nopeus hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta’, kannattaa pitää mielessä. Mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pahasta, päinvastoin. Tosin ulkoisella voimalla hidastumista voidaan vähentää, mutta vain minimaalisesti. Jaken teksti tuossa edellä on sellaista tekstiä, jota meikäläinenkin ymmärtää.

    Hyvin olet kaavat johtanut, tuskin olisin itse lopulta pystynyt parempaan. ( hymiö). En tarkistanut noita liike-energioita, mutta hidastuvuus 34% on siis teoriassa liikaa. (osuman aikana)

    Tuossa laskeskelit tuota tukivoimaa, mutta pitäisikö vartta ajatellakin jousena? Eli varteen saadaan jännitetyn jousen vaikutus johtuen massan hitaudesta svingin suunnan muutoksessa ja downswingin aikana eli kropan voiman tuomasta kiihtyvyyssuunnan muutoksesta ja ilmanvastuksenkin vaikutuksesta. Siis voima F = k*x, jossa k on jousivakio (jäykkyys) ja x on poikkeutusmatka tasapainotilasta ( varren taipuma). Saisitko laskettua tästä lisää, kun laskupääsi on jo sopivan lämmin?

    Jos mietitään sitä, että hyvin jäykkä varsi vaatii nopean swinginopeuden, jotta pallo lentäisi pidemmälle, kuin löysällä varrella. Tästä voisi johdatella sitä, että onko varteen vielä osumahetkellä latautunut jousen voimaa, vaiko ei? Pallo lentäisi pidemmälle, jos voimaa on vielä varteen latautunut, tällöin vaaditaan myös nyt jo paljon puhuttu tuki varren gripin päähän..

    Löysemmällä varrella saadaan jousivoimaa varteen hitaammallakin swinginopeudella, minkä vuoksi pallo lentää pidemmälle, kuin jäykällä varrella?

    No ylläoleviin vaikuttaa varmasti loftin muutokset myös.

    Aiemmin mainittiin, että lapa ehtii varren edelle jo ennen osumaa.. jos oikein ymmärsin. Sehän johtuisi tuosta jousivoiman purkautumisesta? Toisaalta, jos raskaammalla lavalla saadaan hitaampi pallon lähtönopeus, niin se taas johtuisi siitä, että painava lapa hidastaa varren josivoiman ’läpimenoa’ osumassa.

    En tiedä osasinko taaskaan ilmaista ajatuksiani oikein, mutta eiköhän niihinkin jokunen kommentti kuitenkin irtoa.

    fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 16:22:36)

    PG kirjoitti: (19.1.2011 12:53:09)

    ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
    Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

    Mielestäni tämä on parempi vertailukohde, kuin esim. jalka- tai biljardipallon käyttäytyminen tilanteessa, joka ei kovin paljon golflyöntiä muistuta.

    Ei muistuta, eikä sitä ole kukaan väittänytkään.

    Niiden esimerkkien avulla olikin vain tarkoitus valaista tilannetta, jossa kaksi kappaletta törmäävät toisiinsa ja havainnollisesti verrata sitä, mikä ero törmäyksissä on, jos toista kappaletta tuetaan ulkoisesti jalan, kepin, mailan tms. avulla.

    Jos tätä ei ymmärrä, ei voi koskaan tulla hyväksi goflpelaajaksi, ellei sattumalta ole pikkupoikana tai -tyttönä ymmärtänyt jotain ymmärtämättömän asiantuntijan ohjetta väärin ja siis tsäkällä tajunut kyseiseen asiaan liittyvät syy/seuraus-suhteen asiaa sen tarkemmin pohtimatta.

    Jotkut prot höpöttää siitä, että palloon pitää saada painetta mutta heillä on asiasta vain tunnepitoinen mielikuva, joskaan he eivät osaa sitä tarkemmin selittää. En kai sitten minäkään.

    En ole lukenut koko ketjua läpi, joten en tiedä kaikkea käsiteltyä.
    Kiinnitti huomio tähän tuntuvaan paineeseen. Se on merkki hyvästä lyönnistä, jossa svingi, osuma ja varren ajoitus on kohdallaan ja lyönti ei oikeastaan tunnu miltään. Tällaisessa tapauksessa ilmeisesti mailan pään nopeuden hidastuminen on suurta, kun energia siirtyy pallon muodonmuutokseen ja edelleen pallon kiihtymiseen ja lyönnistä tulee hyvä.
    Mitä tulee TS:n mainitsemaan nopeuden lisäykseen pallossa käsien ollessa osumassa edenpänä, niin se on loftikysymys. Periaatteessa 0 (nolla) loftilla saadaan suurin pallon nopeus, mutta pallo ei pysy ilmassa spinnin vähyyden vuoksi. Toisinpäin ajatellen, mitä suurempi lofti, sitä pienempi pallon nopeus. MOT (ei yle)

    Järvipallo kirjoitti: (19.1.2011 21:44:54)
    Jos mietitään sitä, että hyvin jäykkä varsi vaatii nopean swinginopeuden, jotta pallo lentäisi pidemmälle, kuin löysällä varrella. Tästä voisi johdatella sitä, että onko varteen vielä osumahetkellä latautunut jousen voimaa, vaiko ei? Pallo lentäisi pidemmälle, jos voimaa on vielä varteen latautunut, tällöin vaaditaan myös nyt jo paljon puhuttu tuki varren gripin päähän.

    Tästä nimenomaan on kysymys.

    Ehkä lisäpituutta tuovan elementin lisäksi tärkeämpää on kuitenkin se, että varrella tuettu (kiihtyvä tai vähemmän hidastuva) mailanpää pysyy paremmin linjassa ja lapa osumaatuloasennossa, jos osuma ei ole aivan keskinen. Joskus nimittäin ei osu ihan swetariin ainakaan minulla.

Esillä 25 viestiä, 101 - 125 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #448315 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen