-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (12.5.2011 16:12:28)
Näprääjä kirjoitti: (12.5.2011 15:11:49)
Miksi lapa ei voi kulkea suoraan golf lyönnissä?
Mielestäni ihmisen fysiikka ei sitä estä…Ei myöskään golfin säännöt. Tietääkseni.
Kokeilepa kiihdyttää golfmailan lapaa 100mph nopeuteen niin, että lapa kulkee suoraa rataa. Vaatii aika vikkelät jalat? Se lienee lähtökohta.
Toisaalta: miksi lavan pitäisi kulkea suoraan golflyönnissä?Toisaalta edelleen varmaan pitäisi ymmärtää mihin suuntaan suoraa. Sillon ei tarvis niin vikkeliä jalkojakaan.
Mutta tämän ymmärtäminenhän on todettu jo kahdelle kirjoittajalle mahdottomaksi aikaa sitten.
Ainii… sen suoran radan merkityksen ymmärtää kun oppii sen tekemään ja lyö palloa. Ennen sitä se voi olla pahastikin pimennossa.
Swinger? kirjoitti: (12.5.2011 11:30:16)
Vedosta ja sen tuesta en osaa sanoa, mutta tuosta ’vain mailanpään nopeudella on vaikutusta’ kannattaa ehkä muistaa että tehtyjen laskelmien perusteella pallon lähtönopeuteen suurin vaikutus oli mailanpään nopeudella ja tietty lavan kulmalla. Mutta, tämä oli siis muistaakseni käyttäen oletusta että smash factor on enempi vähempi vakio (’aina osutaan svetariin’). Todellisuudessahan tuo smash factor ei välttämättä ole niinkään vakio, vaan voi vaihdella aika paljonkin lyönnistä toiseen. Eli, mailanpään vauhti ei yksinään vaikuta pallon lähtönopeuteen.
Puhtaissa osumissa pallon lähtönopeuteen vaikuttaa merkitsevästi paitsi mailanpään nopeus ja lavan loft, myös COR- kerroin, pallon ja mailanpään massojen suhde, pallon lähtökulma ilmaan ja AoA. Näitä asioita käsittelin tarkemmin viesteissä 414 – 416. Smash factor riippuu kaikista mainituista suureista. Sitä ei oletettu vakioksi. Draiverilyönneissä suurin vaikutus on mailanpään nopeudella, COR- kertoimella sekä pallon ja mailanpään massojen suhteella. Huonoissa lyönneissä on luonnollisesti enemmän muuttujia.
PG kirjoitti: (12.5.2011 23:27:43)
Puhtaissa osumissa pallon lähtönopeuteen vaikuttaa merkitsevästi paitsi mailanpään nopeus ja lavan loft, myös COR- kerroin, pallon ja mailanpään massojen suhde, pallon lähtökulma ilmaan ja AoA. Näitä asioita käsittelin tarkemmin viesteissä 414 – 416. Smash factor riippuu kaikista mainituista suureista. Sitä ei oletettu vakioksi. Draiverilyönneissä suurin vaikutus on mailanpään nopeudella, COR- kertoimella sekä pallon ja mailanpään massojen suhteella. Huonoissa lyönneissä on luonnollisesti enemmän muuttujia.
Tarkoitukseni ei ole olla provosoiva tai mitään muuta vastaavaa, mutta oletko aivan varma ja miksi?
PG kirjoitti: (12.5.2011 23:27:43)
Swinger? kirjoitti: (12.5.2011 11:30:16)
Vedosta ja sen tuesta en osaa sanoa, mutta tuosta ’vain mailanpään nopeudella on vaikutusta’ kannattaa ehkä muistaa että tehtyjen laskelmien perusteella pallon lähtönopeuteen suurin vaikutus oli mailanpään nopeudella ja tietty lavan kulmalla. Mutta, tämä oli siis muistaakseni käyttäen oletusta että smash factor on enempi vähempi vakio (’aina osutaan svetariin’). Todellisuudessahan tuo smash factor ei välttämättä ole niinkään vakio, vaan voi vaihdella aika paljonkin lyönnistä toiseen. Eli, mailanpään vauhti ei yksinään vaikuta pallon lähtönopeuteen.
Puhtaissa osumissa pallon lähtönopeuteen vaikuttaa merkitsevästi paitsi mailanpään nopeus ja lavan loft, myös COR- kerroin, pallon ja mailanpään massojen suhde, pallon lähtökulma ilmaan ja AoA. Näitä asioita käsittelin tarkemmin viesteissä 414 – 416. Smash factor riippuu kaikista mainituista suureista. Sitä ei oletettu vakioksi. Draiverilyönneissä suurin vaikutus on mailanpään nopeudella, COR- kertoimella sekä pallon ja mailanpään massojen suhteella. Huonoissa lyönneissä on luonnollisesti enemmän muuttujia.
Jep, sorry, muistin tämän väärin. Luultavasti mieleeni oli jäänyt tuo laskentatilanteen oletus puhtaista osumista, joten saadaan verraten hyvä COR-arvo, ja siitä taas hyvä smash factor. Pointtini oli vaan se että vaikka se on laskennallisesti selkeä lähtökohta, niin todellisissa lyönneissä se aina toteudu niin vakiosti, lyönteihin vaan tuppaa tulemaan (usein ei-toivottua) vaihtelua.
Näprääjä kirjoitti: (12.5.2011 15:11:49)
Miksi lapa ei voi kulkea suoraan golf lyönnissä?
Jätetään pois törmäys pallon kanssa ja huiskitaan ilmaa.
Jätetään myös aika pois jolla ei ole mitään tekemistä onko mahdollista vai ei.
Mielestäni ihmisen fysiikka ei sitä estä…Kannatta huiskia täysillä ja täydellä svingillä, hidastettu svingi tekee helposti tepposet: käsiä liikutetaan suhteellisesti paljon enemmän, mitä ne oikeassa svingissä osuma-alueella liikkuvat. Putissa tietenkin kädet ja lapa voivat edetä saman matkan samassa ajassa samaan suuntaan, mutta kummallinen lyönti sekin olisi pitemmissä puteissa.
Matemaattinen tarkastelu osoittaa, että täysin suora osuus mailanpään radassa normaalisvingillä edellyttäisi omituista lyhytkestoista ja oikea-aikaista mailanpään kiepsauttamista erittäin suurella kulmanopeudella. En usko, että siitä mitään tulee. Tosin en ole väitettäni vedenpitävästi todistanut. Mailanpään horisontaaliprojektion suoraan kulkeminen sen sijaan on tavattoman paljon helpompi toteuttaa, vaikka ts ei sitä usko ja änkyröi kovasti vastaan. Eli mailanpää pannaan kulkemaan osuma-alueella vertikaalitasossa, jossa mailanpää piirtää kutakuinkin ympyrän kaaren. Jos mailanpää kulkee n. 20 cm, niin radan kaarevuuskeskipiste liikkuu n. 3 cm ja kaarevuussäde muuttuu sinä aikana esim. sentin verran. Todellisista lyönneistä on helppo tehdä tarkat laskelmat, kunhan vain on käytettävissä mittaustulokset ko. lyönneistä. Ne ovat kiven alla nykyään ja tasoa nopeus on suurin silloin kun se on pienin. Mutta mitä radan yhtälöllä tekee? Riittää kun tietää, että homma on mahdollinen. ts:lle sitä on mahdoton selittää.
PG kirjoitti: (13.5.2011 0:17:55)
Todellisista lyönneistä on helppo tehdä tarkat laskelmat, kunhan vain on käytettävissä mittaustulokset ko. lyönneistä. Ne ovat kiven alla nykyään ja tasoa nopeus on suurin silloin kun se on pienin. Mutta mitä radan yhtälöllä tekee? Riittää kun tietää, että homma on mahdollinen. ts:lle sitä on mahdoton selittää.Kyllä niitä on fiksusti käyttäytyville ihmisille jaettu ihan ympäri maailmaa, kuten noita lyöntejä tarkasteltavaksi muutenkin.
Sellaisille, jotka esim oikeesti ymmärtävät tuon boldatun lauseen merkityksen ja heräävät miettimään. Minkähän takia sen melkein kaikki on aika nopeesti ymmärtäny, josko tuota on tarvinut kertoakaan. Aika paljon enemmän kysyneet minulta samaa mitä minä olen kysynyt PG:ltä ja koittanut saada heräämään. PG:lle noita on vaan mahdoton selittää.
PG kirjoitti: (13.5.2011 0:17:55)
Mailanpään horisontaaliprojektion suoraan kulkeminen sen sijaan on tavattoman paljon helpompi toteuttaa, vaikka ts ei sitä usko ja änkyröi kovasti vastaan..Heeetkinen…. pitäskös sun oikeesti uusia näyttö tai alkaa lukemaan? Kuinkahan monta kymmentä kertaa olen alusta asti sanonut, että tuo suoruus on vain yhteen tarkastelutuunttaan.
Face on suunnasta tarkasteltuna lapa voi piirtää vain muutaman sentin mittaisen suorahkon osuuden alaviistoon osuman seudulla. Top down view antaa pidemmän suoran osuuden lavalle jos osaa tehdä oikeat liikkeet käsivarsissa ja ranteissa. Itse asiassa noita suoria osuiúksia on swingissä varsin monta ja liike tuolta osin tarkasteltuna yllättävän kulmikas. Kysyin jo jossain alkuvaiheissa ketjua PG:ltä, että onko hän nähnyt mutkittelevaa planea. Itse en vielä ole kovin kaarevaa sellaista tuossa puolivälin alapuolella havainnut, vaikka se ylempänä S:n tekeekin.
Lapa voi siis edelleen kulkea täysin suoraa linjaa johonkin nähden, samalla kun se piirtää kaarta toiseen suuntaan tarkasteltuna. Edelleen maailmassa on varmaan nuo kaksi herraa jotka eivät tätä saa millään päähänsä mahtumaan.
ts kirjoitti: (13.5.2011 8:49:08)
PG kirjoitti: (13.5.2011 0:17:55)
ts:lle sitä on mahdoton selittää.PG:lle noita on vaan mahdoton selittää.
Minun käsitykseni selittämisestä on sellainen, että vain toinen näistä nimimerkeistä on yrittänyt selittää.
ts kirjoitti: (13.5.2011 9:08:36)
Lapa voi siis edelleen kulkea täysin suoraa linjaa johonkin nähden, samalla kun se piirtää kaarta toiseen suuntaan tarkasteltuna.Tämä on triviaalia yleistietoa, ts.
B kirjoitti: (13.5.2011 9:25:20)
ts kirjoitti: (13.5.2011 9:08:36)
Lapa voi siis edelleen kulkea täysin suoraa linjaa johonkin nähden, samalla kun se piirtää kaarta toiseen suuntaan tarkasteltuna.Tämä on triviaalia yleistietoa, ts.
No minkä hemmetin takia te kaksi olette sitten väittäneet sitä vastaan kymmnenien viestien voimin. Heti alusta asti ja WRX:n forallakin postattuna kerrottu nimenomaan yksittäisestä tarkastelusuunnasta.
Luulen, että PG on ollut kiinnostunut saamaan nähtäville edustavan graafin tarpeellisisine numeerisine tietoineen sen laskennalliseksi arvioimiseksi, miten pitkää ’suoraa kaarta’ lapa oikeasti kohdelinjalla kulkee. Nyt videoiden perusteella on jo puhuttu maton leveydestä jne.
Ko suoralla alueella lavan kaari piirtää alustaan nähden kohtisuoraa tasoa, jos olen oikein ymmärtänyt.
Sitä en tiedä, miksi tuon tarkastelu voi olla niin vaikeaa hyvässä yhteisymmärryksessä?Draivi ja/tai r-6 esim voisivat olla hyviä kohteita?
B kirjoitti: (13.5.2011 10:12:41)
L
Sitä en tiedä, miksi tuon tarkastelu voi olla niin vaikeaa hyvässä yhteisymmärryksessä?Eihän se aluksi ollutkaan. Voit lukea teidän kahden ivallisia viestejä tuosta muutaman, niin näet miksi se muuttui vaikeaksi. Toisaalta kyläästyin tuota nyt selvinnyttä itsestäänselvyyttä selittämään, kun se ei vaan mennyt jakeluun. Hyvä että nyt edes pääsi valo pään sisään.
Liittyykö tuo ’mailanpään nopeus on suurimmillaan silloin, kun se on pienimmillään’ siihen, että puhutaan mailan eri päistä? Jos näin on, niin silloin grippipäässä nopeus on pienimmillään, muttei kuitenkaan nollassa. Jos olisi nollassa, silloinhan olisi kyse heilurista? Ja näinhän asia ei ole.
Tää on vain tälläistä pohdintaa. Jos meni metsään, voitko ts avata hieman tuota väittämääsi?
ts kirjoitti: (13.5.2011 9:08:36)
PG kirjoitti: (13.5.2011 0:17:55)
Mailanpään horisontaaliprojektion suoraan kulkeminen sen sijaan on tavattoman paljon helpompi toteuttaa, vaikka ts ei sitä usko ja änkyröi kovasti vastaan..Heeetkinen…. pitäskös sun oikeesti uusia näyttö tai alkaa lukemaan? Kuinkahan monta kymmentä kertaa olen alusta asti sanonut, että tuo suoruus on vain yhteen tarkastelutuunttaan.
Face on suunnasta tarkasteltuna lapa voi piirtää vain muutaman sentin mittaisen suorahkon osuuden alaviistoon osuman seudulla. Top down view antaa pidemmän suoran osuuden lavalle jos osaa tehdä oikeat liikkeet käsivarsissa ja ranteissa. Itse asiassa noita suoria osuiúksia on swingissä varsin monta ja liike tuolta osin tarkasteltuna yllättävän kulmikas. Kysyin jo jossain alkuvaiheissa ketjua PG:ltä, että onko hän nähnyt mutkittelevaa planea. Itse en vielä ole kovin kaarevaa sellaista tuossa puolivälin alapuolella havainnut, vaikka se ylempänä S:n tekeekin.
Lapa voi siis edelleen kulkea täysin suoraa linjaa johonkin nähden, samalla kun se piirtää kaarta toiseen suuntaan tarkasteltuna. Edelleen maailmassa on varmaan nuo kaksi herraa jotka eivät tätä saa millään päähänsä mahtumaan.
Eikö tuo PG tuon jo ole sanonut että se on hänenkin mielestään ja mallinsa perusteella ihan mahdollista.Täytyy myöntää että en minäkään heti ymmärtänyt että kyseessä oli ennen kaikkea tilanne päältä katsottuna (horisontaaliprojektio) ennen kuin sanoit sen niin selvästi ettei sitä enää voinut millään ymmärtää väärin.
Tuosta Kelvinin ’What’s a Shoulder Turn Part 3’ artikkelista kohdasta ’Left Arm Straight?’ tuli mieleen että se ihminen vaan kykenee mitä ihmeellisimpiin liikkeisiin. Esim tuo että etukäsi pysyy hieman koukussa (vahvempi asento sanoo Kelvin) ennen osumaa ja on parempi että oikenee vasta osuman aikana ja/tai sen jälkeen. Tuli vaan mieleen että tuossahan voisi olla yksi mahdollinen pelaajan tekemä liike joka voisi selittää sen lyhyen suoran osuuden face-on tarkastelussa. Ei varmaan ainoa mahdollinen, mutta ei noita mahdollisuuksia niin helposti kannata sulkea poiskaan.
Moerkoe kirjoitti: (13.5.2011 10:49:16)
Liittyykö tuo ’mailanpään nopeus on suurimmillaan silloin, kun se on pienimmillään’ siihen, että puhutaan mailan eri päistä? Jos näin on, niin silloin grippipäässä nopeus on pienimmillään, muttei kuitenkaan nollassa. Jos olisi nollassa, silloinhan olisi kyse heilurista? Ja näinhän asia ei ole.Tää on vain tälläistä pohdintaa. Jos meni metsään, voitko ts avata hieman tuota väittämääsi?
Ei se siihen liity vaan nimenomaan tarkastelun suuntaan. Olen koittanut PG:n saada alusta asti ymmärtämään (myönnän: omaan miettimistä vaativaan tyyliini), että pitäisi ihan oikeesti tietää miten eri asioita on mitattu, ennen kuin alkaa niitä käyttämään laskelmien pohjana.
Kysymässäsi tapauksessa esim käsien nopeus on huipussaan mittauksissa silloin, kun ne eivät liiku käytännössä lainkaan kohteen suuntaan, vaan saattavat jopa loitontua siitä tai putoavat pystyyn alas. Tiettyyn suuntaan tarkasteltuna siis käsien nopuden putoamisen ajankohta mittauksissa saattaa olla sama hetki, kun toiseen suntaan liikettä tarkastellessa niiden nopeus satakertaistuu. Minulla kun on nuo raakadatat (johon B tuon loolinsa heitti) käytettävissäni, voin niistä helposti poistaa esim x ja y koordinaatit ja laskea puhdasta mutosta esim z:n suuntaan. Yleinen tapa siis on mitata noita nopeuksia kehällä ja absoluuttisina siirtyminä kahden pisteen välillä ja siksi syntyy eroja tietyyn projektioon verrattuna.
Samaa asiaa koitin joskus herättää AoA:n suhteen, eli kun uskotaan jonkun laitteen antamaan tietoon, pitäisi olla aina mysö tiedossa miten tuo asia on määritelty mitattavaksi. Vertailtaessa tuolla ei ole juurikaan merkitystä, koska mittaus tehdään samalla laitteella aina samoin kriteerein, eli voidaan ajatella merkittävän tiedon olevan ’enemmän’ johonkin suuntaan olisi parempi. Jos sitten verrataan kahden eri laitteen antamia arvoja, esim Trackman ja Flightscope, pitäisi tietää johtuvatko erot mittausvirheistä vai määrittelyerosta. Jossain kansainvälisellä foorumilla joku moitti FS:ää ja kehui trackmania, koska trackman antoi hänen mielestään oikeammat luvut ja FS aina pari astetta poikkeavat tuosta, joskin tasaisesti myös samaan suuntaan joka kerta. Kumpikaan ei ole absoluuttinen totuus, kuten ei ole meidänkään, koska standardia ei ole luotu. Toisaalta AoA:n absoluuttisen oikea mittaaminen ja ilmoittaminen lukuarvona on liki mahdotonta, koska se ei säily vakiona kovin pitkää matkaa. Tärkeintä tuossakin on kuitenkin tunnistaa muutoksen vaikutus lyöntitulokseen ja kumpaan suuntaan meneminen parantaa tai heikentää lopputulosta.
Tuo nopeuksien suuntien hahmottaminen taitaa olla melko monelle se hankala asia, mikä on käynyt ilmi myös hyvin tässä ketjussa (ei kettuilua, kuulun tuohon porukkaan myös itse). Ja ei taida olla ainut hankala asia tuo tekemisien/nopeuksien/ym. hahmottainen eri suuntiin pyörivässä liikkeessä.
Hankalaksi tuon itselleni tekee tekemisen tasolla sen, että lähes kaikki opetukset pohjautuvat ajatukseen työskentelemiseen vakio plane tasolla kohteen suuntaan (ja illuusiosta suoran lyönnin ihannoinnista). Eletään vain kaksi ulotteisessa maailmassa, missä ei ole tilaa/mahdollisuutta/halua hahmottaa asioita reaalimaailman 3D tapahtumissa.
Yritäppä ottaa sitten käyttöön näitä ts:n tai vaikka Kelvinin juttuja, kun ajatus maailman perustuu tuohon vuosikymmeniä vanhoihin teeseihin. Kun voisi vain tyhjentää kovalevyn ja asentaa puhtaalle pöydälle uusi versio svingistä. Nyt sitten ollaan vasemmalla ja rajusti, joko pulleina tai rehellisesti sanottuna räkä-hookkeina 🙂
Ts:lle kiitokset ja hatun nosto hyvistä havainnoista ja ajatuksista, vaikka paskaa ropisee välillä kohtuuttoman paljon!
Tukivoima-asia tuli tiensä päähän ja keskustelu jatkui suoran kaaren ja kaarevan suoran eri projektioiden välisenä vääntönä. Tukivoimaan 4D tarkastelu ei tainnut antaa minkäänlaista lopullista vastausta vaan se saatiin fysiikan keinoin laskemalla. Se on hyvä esimerkki siitä, miksi mittausten ja fysikaalisten lainalaisuuksien olisi hyvä kohdata.
Pelkäänpä pahoin, että kinemaattinen tarkastelu ei kelpaa edelleenkään ts:lle, mikäli tulos ei tyydytä. Se lienee kuitenkin validi tapa tarkastella asiaa ts:n mielipiteestä riippumatta.
Itse asia ei suinkaan ole uusi tai ihmeellinen. Tarkastellaanhan Ben Hoganin svingiopetusten pohjalla olevaa tapaa svingata. Se onko tietty tapa käyttää käsivarsia ja ranteita edullista siksi, että näin lapa kulkee pitkään kohdelinjalla tarkastelun kohteena. Voi olla, että edut ovat suuremmat esim osumageometrian kannalta. Etua voidaan saada myös itse mailanpään kiihdyttämisen ajoitukseen.
ts esitti horisontaalitason projektiokaaria, joissa piti olla suora osuus, mitä niissä graafeissa ei kuitenkaan ollut edes silmämääräisessä tarkastelussa. Sen jälkeen seurasi surkuhupaisa todistelu videolla. Nähdäksen tähän vaiheeseen jumittui eteenpäin pääsy. saa nähdä seuraako parempaa.B kirjoitti: (13.5.2011 13:41:05)
ts esitti horisontaalitason projektiokaaria, joissa piti olla suora osuus, mitä niissä graafeissa ei kuitenkaan ollut edes silmämääräisessä tarkastelussa. Sen jälkeen seurasi surkuhupaisa todistelu videolla. Nähdäksen tähän vaiheeseen jumittui eteenpäin pääsy. saa nähdä seuraako parempaa.
Ja sen lisäksi jätti monia esittämättä, koska ei perustelu olisi kuitenkaan tehonnut. Graafeja, joissa tuo suora osuus on vielä näkyvämi, kuten myös vertailuksi sellaisia, joissa kaari on selkeämpi.
Parempaa ei ole tulossa. Teidän kahden ansiosta jatka noiden asioiden puimista privassa aiheesta aidosti kiinnostuneiden kesken sen mitä tässä vaiheessa kautta suinkin ennätän.
Tämän jo arvasinkin. Mukavuusvyöhyke ja takapuolen pussaajat kiinnostavat enemmän kuin todellinen tieto. Sääli.
B kirjoitti: (13.5.2011 16:42:49)
Tämän jo arvasinkin. Mukavuusvyöhyke ja takapuolen pussaajat kiinnostavat enemmän kuin todellinen tieto. Sääli.Niinhän se toki menee, että kun en tuota tietoa kaikille jaa, se on merkki siitä, että tieto ei minua kiinnosta. Tämä kyllä ylittää jo naisen logiikankin. Sekään ei tosin yllätä.
ts kirjoitti: (13.5.2011 19:53:38)
B kirjoitti: (13.5.2011 16:42:49)
Tämän jo arvasinkin. Mukavuusvyöhyke ja takapuolen pussaajat kiinnostavat enemmän kuin todellinen tieto. Sääli.Niinhän se toki menee, että kun en tuota tietoa kaikille jaa, se on merkki siitä, että tieto ei minua kiinnosta. Tämä kyllä ylittää jo naisen logiikankin. Sekään ei tosin yllätä.
Näyttä siltä, että pelkäät, että 4D tulkintasi osoittautuu tosiasioiden valossa kestämättömäksi. Itse olisin mielelläni väärässä omassa epäilyssäni. Sinä tuskin sitä olisit.
B kirjoitti: (13.5.2011 20:04:34)
ts kirjoitti: (13.5.2011 19:53:38)
B kirjoitti: (13.5.2011 16:42:49)
Tämän jo arvasinkin. Mukavuusvyöhyke ja takapuolen pussaajat kiinnostavat enemmän kuin todellinen tieto. Sääli.Niinhän se toki menee, että kun en tuota tietoa kaikille jaa, se on merkki siitä, että tieto ei minua kiinnosta. Tämä kyllä ylittää jo naisen logiikankin. Sekään ei tosin yllätä.
Näyttä siltä, että pelkäät, että 4D tulkintasi osoittautuu tosiasioiden valossa kestämättömäksi. Itse olisin mielelläni väärässä omassa epäilyssäni. Sinä tuskin sitä olisit.
Siis tarkoitat, että en osaa viedä noita pelkkiä Z-arvoja koordinaatistoon? Sinähän vallan hauska veikko olet 😀 Kyllä Manzella, Aymers ja minä ollaa sitten täysiä typeryksiä tämän asian ympärillä…
Oikeesti kun noissa ei ole mitään tulkintaa. Katsotaan vaan numeroita ja piirretään viiva niden välille. Mutta jatka vaan valitsemallasi linjalla. Olet saanut jo paljon ’ystäviä’ tälläkin nimimerkilläsi. Olisiko kohta jo taas aika vaihtaa?
Kuinka pitkään parhaimmillaan mailanlapa draiverilla on kohdelinjalla mittauksissanne pysynyt ennen impactiä ? Entä sen jälkeen? Kysyn puhtaasta mielenkiinnosta.
B kirjoitti: (13.5.2011 21:17:53)
Kuinka pitkään parhaimmillaan mailanlapa draiverilla on kohdelinjalla mittauksissanne pysynyt ennen impactiä ? Entä sen jälkeen? Kysyn puhtaasta mielenkiinnosta.Äitiiii… mä oon ihan kiltisti nyt. Saanko jätskiä ja karkkia….
Siis etkö vieläkään ymmärrä, että et tule käytöksesi jälkeen saamaan yhtään ainutta asiallista vastausta näihin asioihin? Lue tuo viesti 1119 ja koita ymmärtää sen sisältö.
-
JulkaisijaArtikkelit