-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (21.4.2011 8:26:40)
Ketjussa on verrattu golflyöntejä kuopan kaivamiseen. Vertaus tuntuu hyvältä, onhan molemmissa työvälineessä mm. varsi.
Mä luulen että toi vertaus on tullut lähinnä sun swingikäsityksen arvioimisesta. Noilla ajatuksilla peli varmasti muistututtaa enemmän kuopan kaivamista kuin pallon lyömistä.
ts kirjoitti: (21.4.2011 8:31:22)
Entäs sitten jos otetaan riittävästi asioita huomioon?Olet pyrkinyt tuomaan keskusteluun asioita, joilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä käsiteltävän kysymyksen kanssa. Kylmät fysikaaliset faktat ovat pitäneet pintansa. Mittauspuolen havainnot ovat tukeneet täysin sitä, mitä kaavat kertovat. Huonommat mittausvälineet ovat paljastuneet tässä tarkastelussa myös.
ts kirjoitti: (21.4.2011 8:33:03)
PG kirjoitti: (21.4.2011 8:26:40)
Ketjussa on verrattu golflyöntejä kuopan kaivamiseen. Vertaus tuntuu hyvältä, onhan molemmissa työvälineessä mm. varsi.
Mä luulen että toi vertaus on tullut lähinnä sun swingikäsityksen arvioimisesta. Noilla ajatuksilla peli varmasti muistututtaa enemmän kuopan kaivamista kuin pallon lyömistä.
En ole huomannut PG:n tuoneen esiin svingikäsityksiään. Fukke toi lapion mukaan kuvastoon. PG kertoikin, miksi se on huono väline tässä yhteydessä.
B kirjoitti: (21.4.2011 8:50:02)
ts kirjoitti: (21.4.2011 8:31:22)
Entäs sitten jos otetaan riittävästi asioita huomioon?Olet pyrkinyt tuomaan keskusteluun asioita, joilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä käsiteltävän kysymyksen kanssa. Kylmät fysikaaliset faktat ovat pitäneet pintansa. Mittauspuolen havainnot ovat tukeneet täysin sitä, mitä kaavat kertovat. Huonommat mittausvälineet ovat paljastuneet tässä tarkastelussa myös.
Niitten laskelmien tukena ei ole ollut yhtään luoeteeeavaa mittauspuolen havaintoa, koska sellaisia ei oikeesti oel käytettävissä. Lisäksi koko kappaaleen liikkeeseen liittyvä rata ja malli on laskijalta täysin hukassa, kuten golflyönnin tapahtumatkin.
Sitä kautta kun sitten lasketaan asioita samalla kaavalla kuin muutkin, päästään yllättääen samoihin tuloksiin.
Olen tuuminut jonkun verran tuota swingin luonnetta ja sitä, mitä siinä yritetään tehdä.
Joskus aikaisemmassa ketjussa tuumasin juonen olevan muuttaa pyörivä liike suoraviivaiseksi liikkeeksi. Tarkoitan tällä ajatuksella sitä, että vartalon kiertämisestä muodostuva ympyräliike muuttuu melko lineeriseksi lavan liikkeeksi. Olen edelleen samaa mieltä.
Kuitenkaan en usko, että parhaimmatkaan suoraan lyövät pelaajat saavat lavan kulkemaan absoluuttisesti suoraviivaisesti, vaan se on kuitenkin jonkin verran ympyräliikkeessä kehon käytön ja mailan fyysisten mittojen ja liikkeen aikaisen asennon seurauksena.
Siksi arvioin PG:n olevan oikeassa olettaessaan lavan kannan ja kärjen olevan kuitenkin eri nopeudella toisiinsa verrattuna teoreettisesti tarkasteltuna. Kun ne on ’samaa puuta’, niin tokihan ne kulkee ’samaa nopeutta’, mutta tällöin mielestäni puhutaan kulmanopeudesta.
Tämän voi päätellä myös 4DSwing-käyristä verratessaan lavan nopeutta ja käsinopeutta (varren yläpää) keskenään. Etenkin se GolfWRX:stä löytyvä 3D-matokuva osoittaa näin olevan.
Olisikin mielenkiintoista nähdä 3D-mallina, mikä on koko mailan liike swingin tärkeimmällä alueella noin 30 – 40 cm ennen ja jälkeen osumakohdan. Lavan liikkeestä en niinkään ole tässä yhteydessä kiinnostunut, vaan koko mailasta. Jos tuppi hidastuu osuma-alueen ohitettuaan, niin on selvää, että johonkin kohtaan saakka lapa on ympyräliikkeessä ja epäilen sen olevan ympyräliikkeessä myös näennäisen suorassa liikkeessään osumakohdassa.
En ole lukenut Hoganin kirjaa. Ajatukseni perustuvat täällä käydyille keskusteluille, joiden pohjalta olen harjoitellut lyömään kokeilu mielessä molemmilla tavoilla, mielestäni kohtalaisella menestyksellä.
Jso heittää palloa kuin alakautta niin sen mahdollisen kehän jänne osuma-alueella on paljon lyhyempi kuin heilurisvingissä.
Tuo pallonpaikka-stanssi muutos johtuu enemmänkin osuma-alueen pystysuoran kehän vaatimuksista.B kirjoitti: (21.4.2011 7:43:55)
Hogan ymmärsi kyllä, mikä ero on svingikäsitteillä square contact ja path. Hoganin ’pallonpaikka-stanssi-muutos’ kuvasto kertoo myös siitä, että hän ymmärsi lyövänsä alusta loppuun kaarevalla radalla.Olenko aistinut tukivoiman?
Itse olen tukivoimauskovainen, joten kirjoitukseni voidaan laittaa sen mukaiseen kategoriaan. Alun kysymykseen. Kun lyön hyvän lyönnin varsinkin ohjurilla, niin tuntuu siltä että osuman paikkeilla maila tuntuu tulevan ’painavammaksi’. Eli tuntuu siltä että voima välittuisi ihan fyysisestikin havaittuna paremmin palloon. Tukivoimaako?
Vaihdanko reseptin?
omm kirjoitti: (21.4.2011 9:17:03)
En ole lukenut Hoganin kirjaa. Ajatukseni perustuvat täällä käydyille keskusteluille, joiden pohjalta olen harjoitellut lyömään kokeilu mielessä molemmilla tavoilla, mielestäni kohtalaisella menestyksellä.
Jso heittää palloa kuin alakautta niin sen mahdollisen kehän jänne osuma-alueella on paljon lyhyempi kuin heilurisvingissä.
Tuo pallonpaikka-stanssi muutos johtuu enemmänkin osuma-alueen pystysuoran kehän vaatimuksista.
Ne ranget alkavatkin Suomessa olla jo auki. 🙂
omm kirjoitti: (21.4.2011 9:17:03)
Jso heittää palloa kuin alakautta niin sen mahdollisen kehän jänne osuma-alueella on paljon lyhyempi kuin heilurisvingissä.
Juuri näin, eli kaaren kehältä leikataan todella rajusti sisään tuon suuntaisen tarkastelun osalta. On se ajatus sitten RR tai vastakkaiset kaaret, se muuttaa rotaation suoraksi liikeeksi osuma-alueella.
Toiset vaan luulee, että kun nörtti on jonkun oletusarvon järjestelmään koodannut, että se olisi mitattua tietoa. Ja sitten hämmästellään taas kun itse saadaan samoilla otetusarvoilla samoja tuloksia. Vallan ihmeellistä.
ts kirjoitti: (21.4.2011 8:57:13)
Sitä kautta kun sitten lasketaan asioita samalla kaavalla kuin muutkin, päästään yllättääen samoihin tuloksiin.Käyttääkö 4D erilaista fysiikkaa?
ts kirjoitti: (21.4.2011 9:49:51)
Toiset vaan luulee, että kun nörtti on jonkun oletusarvon järjestelmään koodannut, että se olisi mitattua tietoa. Ja sitten hämmästellään taas kun itse saadaan samoilla otetusarvoilla samoja tuloksia. Vallan ihmeellistä.Seuraavan kerran poliisiauton takapenkillä maantien laidassa kannattaa muistaa tuo boldattu lause ulkoa. 🙂
Miten on. Jos ajelee vakionopeudella matkan A-B ja poliisi kellottaa keskinopeudeksi X km/t.
Jos saman matkan aikana otetaan hetkellinen nopeus pistoolitutkalla ja saadaan sama X km/t.
Pitääkö oikeudessa väite, että sekä kello, mittanauha, tutka ja auton keskinopeussäädin ja nopeusmittari kaikki ovat samassa matemaattisesa salaliitossa köyhää autoilijaa vastaan?B kirjoitti: (21.4.2011 9:52:42)
ts kirjoitti: (21.4.2011 8:57:13)
Sitä kautta kun sitten lasketaan asioita samalla kaavalla kuin muutkin, päästään yllättääen samoihin tuloksiin.Käyttääkö 4D erilaista fysiikkaa?
En tiedä mistä puhut, kun meillä ei noita asioita lasketa mihin viittaan. Ja kuten olen aiemminkin sanonut, minkään nykylaitteen mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, etä näitä juttuja voisi niiden pohjalta ratkoa.
B kirjoitti: (21.4.2011 10:12:18)
ts kirjoitti: (21.4.2011 9:49:51)
Toiset vaan luulee, että kun nörtti on jonkun oletusarvon järjestelmään koodannut, että se olisi mitattua tietoa. Ja sitten hämmästellään taas kun itse saadaan samoilla otetusarvoilla samoja tuloksia. Vallan ihmeellistä.Seuraavan kerran poliisiauton takapenkillä maantien laidassa kannattaa muistaa tuo boldattu lause ulkoa. 🙂
Miten on. Jos ajelee vakionopeudella matkan A-B ja poliisi kellottaa keskinopeudeksi X km/t.
Jos saman matkan aikana otetaan hetkellinen nopeus pistoolitutkalla ja saadaan sama X km/t.
Pitääkö oikeudessa väite, että sekä kello, mittanauha, tutka ja auton keskinopeussäädin ja nopeusmittari kaikki ovat samassa matemaattisesa salaliitossa köyhää autoilijaa vastaan?
Mun mielestä noissa kaikissa on laskennan pohjalla oikeesti mitattua tietoa. Ei jonkun toisen auton mahdollisesti ajama nopeus vertailulukuna.
ts kirjoitti: (21.4.2011 10:19:04)
Ja kuten olen aiemminkin sanonut, minkään nykylaitteen mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, etä näitä juttuja voisi niiden pohjalta ratkoa.Siksi tarvitaankin fysikaalista tarkastelua mm tukivoimauskomusten selvittelyssä tai näissä viimeisissä väännöissä ja näyttää siltä, että jos argumentteja katsotaan, et ole kovin vahvoilla. Lievästi ilmaistuna.
Se ei onneksi estä ketään oppimasta pallonlyömistä sinunkin ohjeillasi.B kirjoitti: (21.4.2011 10:48:18)
ts kirjoitti: (21.4.2011 10:19:04)
Ja kuten olen aiemminkin sanonut, minkään nykylaitteen mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, etä näitä juttuja voisi niiden pohjalta ratkoa.Siksi tarvitaankin fysikaalista tarkastelua mm tukivoimauskomusten selvittelyssä tai näissä viimeisissä väännöissä ja näyttää siltä, että jos argumentteja katsotaan, et ole kovin vahvoilla. Lievästi ilmaistuna.
Se ei onneksi estä ketään oppimasta pallonlyömistä sinunkin ohjeillasi.Kyllä ensin tarvittaisiin todellisia mittaustuloksia jotta voitaisiin rakentaa faktapohjalle laskentamalleja. Jokainen laskentakaava josta puuttuu yksikin muuttuja on yksinkertaisesti pielessä. Yksinkertaisettuja malleja on maailam jo ennestään täynnä, mutta mikään niistä ei tahdo olla yhtäpitävä todellisuuden kanssa
ts kirjoitti: (21.4.2011 10:51:15)
Kyllä ensin tarvittaisiin todellisia mittaustuloksia jotta voitaisiin rakentaa faktapohjalle laskentamalleja. Jokainen laskentakaava josta puuttuu yksikin muuttuja on yksinkertaisesti pielessä. Yksinkertaisettuja malleja on maailam jo ennestään täynnä, mutta mikään niistä ei tahdo olla yhtäpitävä todellisuuden kanssa
Tässä ketjussa ei ole esitetty svingimalleja. Vaikka yrität koko ajan tuoda ’puuttuvia’ tekijöitä peliin, et ole voinut tuoda mitään, millä olisi tähän mennessä ollut käyttöä osumahetken fysiikan tarkastelussa mitä tulee käsiteltyyn tukivoima-asiaan. Ei ollenkaan haittaisi jos löytyisi jotain.
Se, että yrität kumota aiemmin esitetyn uudella fysikaalisesti absurdilla väittämällä on tyhjän päällä seisomista.
Kaikki mittaustulokset ovat todellisia. Ne voivat olla lähempänä tai kauempana oikeaa tulosta. oikea tulos on usein määritelty fysiikan lakien perusteella.
Esimerkki: auto ajaa tasaisella nopeudella 100 km matkan tunnissa. Mikä on sen nopeus. Mikä olisi sen nopeus, jos matkaan menisi 0.25 tuntia
Asia voidaan laskea. Se voidan käytännössä mitata. Tutka. Mittanauha ja kello Auton nopeusmittari. Jälkimmäiseen kysymykseen saa helpommin vastauksen laskemalla, jos autona on vanha Lada.B kirjoitti: (21.4.2011 11:20:47)
Kaikki mittaustulokset ovat todellisia. Ne voivat olla lähempänä tai kauempana oikeaa tulosta. oikea tulos on usein määritelty fysiikan lakien perusteella.
Esimerkki: auto ajaa tasaisella nopeudella 100 km matkan tunnissa. Mikä on sen nopeus. Mikä olisi sen nopeus, jos matkaan menisi 0.25 tuntia
Asia voidaan laskea. Se voidan käytännössä mitata. Tutka. Mittanauha ja kello Auton nopeusmittari. Jälkimmäiseen kysymykseen saa helpommin vastauksen laskemalla, jos autona on vanha Lada.Siis et vieläkään ymmärrä. Ei ole olemassa sellaisia mittaustuloksia, joissa esim lavan sijainti olisi määritety riittävän hyvin, että sen nopeuksia voitaisiin noilta aikaväleiltä laskea riittävän tarkasti. Ja kun noita mittaustuloksia ei ole olemassa, on päädytty laskemaan joka paikassa jollain tavoin olettaen noita nopeuksia ja sijainteja, yleensä samoilla kaavoilla kuin PG.
Todellisuuden selvittäminen vaatisi varmaan tuollaiset 30.000 fps kamerat (vähintään kaksi synkattuna) ja niiden näkemästä johdetun 3D mallin, jossa oikeesti nähtäisiin myös lyöntipinnan asento koko osuma-alueen ajan.
Suuntaa antavat arvot saadaan paljon helpommin ja niiden hyöty on riittävä suurimmalle osalle pelaajista, ellei jopa kaikille. Pystytään sanomaan mennäänkö parempaan suuntaan asioissa vai ei. Niiden valossa edelleen jää kuitenkin selvittämättä mysteeri, miksi joku lyö yhtä hyvällä osumalla ja samoilla mailanpään nopeuksilla palloa pidemmälle ja paremmalla kaarella kuin toinen. Miksi minun draivi samalla lapanopeudella ja hyvällä osumalla on 20m lyhyempi luonnossa kuin jos molemmat pelaajat lyövät vertailulyönnit johonkin laitteeseen. PG:n laskelmien mukaan se ei voi olla totta, mutta kun luonto ja totuus ovat toista mieltä.
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.
duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.Ei tarvitse, jokaisella käyrän palalla on polttopiste jossain avaruudessa. Se voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla havaintojen sijainteja suhteessa johonkin systeemin ulkopuoliseen pisteeseen tai suoraan.
Pointti on ts:n ja osin minunkin mielestäni siinä, että havaintoväli on liian pitkä. Lavan liike ei ole swingissä ympyrän kehä, vaan vaihteleva käyrä. Kaikkia tuon käyrän tangentin muutoksia ei näin pitkien havaintovälien vuoksi havaita, mikä johtaa oletuksiin.
Pekka Pelimies kirjoitti: (21.4.2011 12:54:05)
duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.Ei tarvitse, jokaisella käyrän palalla on polttopiste jossain avaruudessa. Se voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla havaintojen sijainteja suhteessa johonkin systeemin ulkopuoliseen pisteeseen tai suoraan.
Pointti on ts:n ja osin minunkin mielestäni siinä, että havaintoväli on liian pitkä. Lavan liike ei ole swingissä ympyrän kehä, vaan vaihteleva käyrä. Kaikkia tuon käyrän tangentin muutoksia ei näin pitkien havaintovälien vuoksi havaita, mikä johtaa oletuksiin.
Mutta tuokin on 3D-maailmassa vähintään haastavaa touhua, koska kiintopisteeseen vertaaminen ei anna todellsta kuvaa tapahtumista ja taas jos kiintopiste siirretään esim torson yläosaan (rakennetaan kehoon kuviteltu swingin keskipiste) niin tuokin piste liikkuu moneen suuntaan. Siksi nuo monet mallit, kuten tuo animaatiokin, ovat usein yksinkertaistettuja versioita, ja jos ei tiedetä miten asia siinä on ratkaistu, ei tiedetä lukujen todellisuuttakaan.
Mielestäni duffeli oli juurikin oikeilla jäljillä pohdinnassaan ja oivalsi enemmän kuin suuret tutkijat 60-luvulla.
ts kirjoitti: (21.4.2011 13:00:47)
Pekka Pelimies kirjoitti: (21.4.2011 12:54:05)
duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.Ei tarvitse, jokaisella käyrän palalla on polttopiste jossain avaruudessa. Se voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla havaintojen sijainteja suhteessa johonkin systeemin ulkopuoliseen pisteeseen tai suoraan.
Pointti on ts:n ja osin minunkin mielestäni siinä, että havaintoväli on liian pitkä. Lavan liike ei ole swingissä ympyrän kehä, vaan vaihteleva käyrä. Kaikkia tuon käyrän tangentin muutoksia ei näin pitkien havaintovälien vuoksi havaita, mikä johtaa oletuksiin.
Mutta tuokin on 3D-maailmassa vähintään haastavaa touhua, koska kiintopisteeseen vertaaminen ei anna todellsta kuvaa tapahtumista ja taas jos kiintopiste siirretään esim torson yläosaan (rakennetaan kehoon kuviteltu swingin keskipiste) niin tuokin piste liikkuu moneen suuntaan. Siksi nuo monet mallit, kuten tuo animaatiokin, ovat usein yksinkertaistettuja versioita, ja jos ei tiedetä miten asia siinä on ratkaistu, ei tiedetä lukujen todellisuuttakaan.
Mielestäni duffeli oli juurikin oikeilla jäljillä pohdinnassaan ja oivalsi enemmän kuin suuret tutkijat 60-luvulla.
Liikkuva kiintopiste torsossa. Juuei. Systeemin ulkopuolisella kiinteällä referenssipisteellä tarkoitan systeemin ulkopuolista kiinteää suoraa, tasoa tai pistettä, jonka asema ei riipu siitä, mitä pelaaja tai lapa tekee liikkuessaan.
Pisteen etäisyys suorasta on perusgeometriaa, eikä kovin haastavaa edes. Pytaghoran lause on aika pätevä tohon hommaan.
Pekka Pelimies kirjoitti: (21.4.2011 13:14:47)
Liikkuva kiintopiste torsossa. Juuei. Systeemin ulkopuolisella kiinteällä referenssipisteellä tarkoitan systeemin ulkopuolista kiinteää suoraa, tasoa tai pistettä, jonka asema ei riipu siitä, mitä pelaaja tai lapa tekee liikkuessaan.
Pisteen etäisyys suorasta on perusgeometriaa, eikä kovin haastavaa edes. Pytaghoran lause on aika pätevä tohon hommaan.
Mutta taas pitää tietää mitä halutaan tietää. Meillä on tuosta syystä esim kaksi lavan nopeutta ilmaisevaa käyrää käytössä ja varmaan kolmas vielä tarvitaan. Kehällä torson pisteeseen nähden kulkeva nopeus näyttäisi olevan ylläättävän paljon pienempi kuin absoluuttinen nopeus. Tuo johtunee juurikin siitä, että torsoon kiinnitetty piste on liikeessä ja muuttaa koko oletusrataa. Noiden kahden käyrän eroavaisuuksista voidaan sitten johtaa jotain päätelmiä käytetystä lihastyöstä.
Minkäsuuruinen tukivoimalisä on saatavissa, jos lapa tulee oikosenaan pallolla ja jatkaa samaan tyyliin. Kuinka pitkä tuo suora osuus on. paljonko kontaktiaika pitenee ja paljonko mittaa tulee lyöntiin lisää 100mph mailanpään nopeudelle. Ei väliä onko mitattu vai todellinen kumpikin on kaavaan sopiva.
Siis Mitä??? Puhutsä vielä siitä Ladasta? 🙂
duffeli kirjoitti: (21.4.2011 13:52:35)
Siis Mitä??? Puhutsä vielä siitä Ladasta? 🙂Mä en jaksa edes noihn enää vastaila. Siis en tarkoita sun kirjoitusta vaan tuon B:n
Ei sillä oikeesti ole mitään sanottavaa ollut koko aikana, kuten Fukke jo aiemmin totesi. Kunhan louskuttaa leukojaan
-
JulkaisijaArtikkelit