Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 701 - 725 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    PG kirjoitti: (18.4.2011 19:35:30)

    Hyvä ts, kerrankin olet oikeassa. Mutta miten tämä ’en tiedä- tieto’ on yhteensopiva aiempien väitteittesi kanssa. Esim. ’Ei muuten, mutta kun itse tietää joistain asioista aika paljon enemmän kuin mitä markkinointikanavat ja myyntimiehet asioista kertovat, ’ ja useaan kertaan toteamasi ’Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama’. Miten ilman kysymiäni tietoja ja laskelmia tuo voidaan tietää?

    t

    Ja sitten pitää munata itsensä vielä irrottamalla sanoja asiayhteyksistään. Kyllä minä tiedän vastin paljon noiden eräiden laitteiden mittaustavoista ja muusta. Liikaakin.

    Minusta tämä on hienoa, että asiaa on vatvottu yli 700 viestiä, huomioiden että ts vastasi topicin kysymykseen ensimmäisessä postauksessa 🙂 Toisaaltaan mielenkiintoisia kaavoja on esitetty ja olen PG:n kanssa samaa mieltä, että riittävän tarkka olettama tässä asiassa on riittävä.. Mikäli lähestymme asiaa laskemalla on pakko ottaa olettama, sillä tulokset muuttuvat varmasti huomattavasti pelaajien kesken..

    Ongelma lienee siinä, että jos osuman kokonaiskestoksi oletetaan nyt se 0,005 s. Pallo saa kierteensä ja suunnan siinä tilanteesta jossa se on juuri irtomassa lavasta, ennen sitä se ei tiedä mitään missä asennossa lapa, koska on siinä kiinni. Kierre ja suunta määräytyy siis oletuksena noin 0,0001s ennen irtomista ja lavalla on ollut aikaa kiertyä tai vääntyä 0,0049s ajan. Tuon perusteella voisin jopa väittää, että täysin älytöntä tulla palloon jollain kaarella siihen pitää tulla suorassa linjassa ja kun haluaa vielä hallita erilaisia kierteitä niin pitää osta tulla suoraan sisältä-ulos tai suorassa ulkoa sisään tai jotain muuta mutta ei kaarevalla käyrällä. Voin olla väärässä.

    ts

    PG kirjoitti: (18.4.2011 19:35:30)

    Oletetaan, että mailan varsi kiertyy ennen osumaa oman akselinsa ympäri aiheuttaen 0,05 s aikana 5 asteen suuruisen lavan sulkeutumisen tai avautumisen. Lavan kulmanopeus varren ympäri on ±100 deg/s. Sweet spotista 1″ etäisyydellä olevakärkipiste on 20 mm kauempana varresta, kuin sweet spot ja sen nopeus sweet spotiin nähden on ±0,08 mph.

    Em. edellytyksillä lavan sulkeutumis/avautumis-rotaation vaikutus verrattuna varren pidentämisen vaikutukseen on viiden kuuden prosentin luokkaa, jos eroja nopeuksien suunnassa ei oteta huomioon. Draiverin tapauksessa suuntaerot ovat kuitenkin pienet. Jos lavan rotaatio varren ympäri on oletettua suurempi tai pienempi, niin se luonnollisesti vastaavasti lisää tai vähentää lavan rotaation merkitystä. Lavan avautuminen 85 astetta 0,05 s aikana (jolloin lavan rotaationopeus varren ympäri on 1700 deg/s) ennen osumaa kompensoi varren pidentymisen vaikutuksen. Silloin sweet spot ja siitä 1″ etäisyydellä kärjen suuntaan oleva piste kulkevat samalla vauhdilla. Onko näin suuri avautumisnopeus mahdollinen?

    .

    Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

    ts

    B kirjoitti: (18.4.2011 18:26:32)

    ts kirjoitti: (18.4.2011 18:17:16)
    Ja mä vielä erehdyin asiallisesti vastaamaan tähän ketjuun. Ei tule toistumaan.

    Uskoisin vilpittömästi osumahetken tutkijoiden olevan kiinnostuneita tässä ketjussa PG:n ansiokkaasti esittämistä asioista.

    Ihan varmasti juu. Heillä tuskin on yht’ään noin pätevää kaveria talossa tuollasita perustlaskentaa tekemässä 😀

    Voihan toki olla, että tutkivat hieman monimutkaisepia asioita….

    PG

    Rauski kirjoitti: (18.4.2011 21:06:47)
    Ongelma lienee siinä, että jos osuman kokonaiskestoksi oletetaan nyt se 0,005 s. Pallo saa kierteensä ja suunnan siinä tilanteesta jossa se on juuri irtomassa lavasta, ennen sitä se ei tiedä mitään missä asennossa lapa, koska on siinä kiinni. Kierre ja suunta määräytyy siis oletuksena noin 0,0001s ennen irtomista ja lavalla on ollut aikaa kiertyä tai vääntyä 0,0049s ajan. Tuon perusteella voisin jopa väittää, että täysin älytöntä tulla palloon jollain kaarella siihen pitää tulla suorassa linjassa ja kun haluaa vielä hallita erilaisia kierteitä niin pitää osta tulla suoraan sisältä-ulos tai suorassa ulkoa sisään tai jotain muuta mutta ei kaarevalla käyrällä. Voin olla väärässä.

    Mailan rotaationopeus aiemmin esitetyssä videossa sen kun vain kasvaa osumaan tultaessa. Huippuarvo osumassa 2250 deg/s. Kyllä maila pyörii…

    Mutta mennään välillä tuohon Rauskin postaamaan mielenkiintoiseen 17500 fps- videoon. Oletteko mitanneet nopeuksia? Sain itse mailanpään nopeudeksi kontaktin alussa 54 m/s, kontaktin lopussa 40 m/s ja pallon nopeudeksi 67 m/s. Smash factor yllättävän alhainen 1,24.
    Mailanpään putoamis% = 26%. Se on muuten sama, kuin r*sf*100% = 0,207*1,24*100%= 26%. Ällistyttävää. En manipuloinut.

    PG

    ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
    Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

    Kyllä jonkinlainen tuntuma on. Jos mailan rotaatio on 2250 deg/s vähän ennen osumaa, niin ei se voi romahtaa nollaan 0,0001 s ennen osumaa palatakseen taas n. 70%*2250 deg/s tasolle. Kuten itse sanoit, ihan perusasioista on kyse. Kyllä proffat nämä asiat hallitsee. Jos heillä matemaattisia vaikeuksia on, niin ne liittyvät vaikeimpiin asioihin.

    ts

    PG kirjoitti: (18.4.2011 22:27:15)

    ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
    Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

    Kyllä jonkinlainen tuntuma on. Jos mailan rotaatio on 2250 deg/s vähän ennen osumaa, niin ei se voi romahtaa nollaan 0,0001 s ennen osumaa palatakseen taas n. 70%*2250 deg/s tasolle. Kuten itse sanoit, ihan perusasioista on kyse. Kyllä proffat nämä asiat hallitsee. Jos heillä matemaattisia vaikeuksia on, niin ne liittyvät vaikeimpiin asioihin.

    Mutta kun ei sitä rotaatiota ole vähän ennen osumaa. Paitsi flippaajilla ja crossaajilla.

    Kyllä ne liikesuunnat sulta tässä on vallan hukassa ja sen myötä kaikki.

    PG

    animaation

    Ei tuossa ole mitään tulkinnanvaraista.

    ts

    PG kirjoitti: (18.4.2011 22:47:15)

    animaation

    Ei tuossa ole mitään tulkinnanvaraista.

    Vaikka kuinka paljon.

    Mutta mä jatkan keskusteluja swingipuolesta tuolla toisaalla missä on sellaista väkeä jotka oikeesti ymmärtää golfpallon lyömisestä jotain. Ja sen geometriasta vähän syvemmin.

    B

    mesikämmen kirjoitti: (18.4.2011 20:55:09)
    Minusta tämä on hienoa, että asiaa on vatvottu yli 700 viestiä, huomioiden että ts vastasi topicin kysymykseen ensimmäisessä postauksessa 🙂 Toisaaltaan mielenkiintoisia kaavoja on esitetty ja olen PG:n kanssa samaa mieltä, että riittävän tarkka olettama tässä asiassa on riittävä.. Mikäli lähestymme asiaa laskemalla on pakko ottaa olettama, sillä tulokset muuttuvat varmasti huomattavasti pelaajien kesken..

    Topicin aloittaja halusi vastausta myös kysymykseen: ’Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. ’Siitä sikisi vilkas ’tukivoima’-keskustelu, mikä sai varsin hyvin perustellun vastauksen. Jatko onkin mennyt perinteisemmän kaavan mukaan.

    PG

    Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä?

    PG

    PG kirjoitti: (19.4.2011 9:56:30)
    Edit: Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä pallokontaktin lopussa?

    ts

    PG kirjoitti: (19.4.2011 9:56:30)
    Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä?

    Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

    Vaikka enhän mä tuostakaan mitään tiedä….

    PG

    ts kirjoitti: (19.4.2011 10:05:51)
    Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

    No, mitkä olivat mittaustilokset?

    ts

    PG kirjoitti: (19.4.2011 10:30:44)

    ts kirjoitti: (19.4.2011 10:05:51)
    Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

    No, mitkä olivat mittaustilokset?

    Sähän voit laskea ne kaavoilla 😉

    Mä olen nyt muutaman viikon koittanu saada menemään ymmärrykseen sen, että asiat eivät ole yksinkertaisia ja niitä tarkastellessa pitäisi ihan oikeesti tietää mitä on mitattu ja minkä suhteen. Sen lisäksi pitäisi tietää, mitä arvoja johdetaan joistain mittauksista laaskennalla, vaikka niitä väitetään mitatuiksi. Jos noihin arvoihin tukeudutaan, pitäisi tietää myös algoritmit koodissa, jotka nuo arvot tuottavat. Siihen liittyy se, että olen jossain sanonut, että en tiedä, jonka ivailuksi eritäin ansiokkaasti käänsit ja kuvittelit edelleen itse tietäväsi, vaikka et mitenkään voi tietää. Minä taas tiedän noista asioista työni kautta enemmän kuin voin kertoa.

    Tähän kun vielä liitetään erittäin yksinkertaistettu käsityksesi lavan liikkumisesta jollain kaarella, ollaan yhtä syvällä suossa kuin -68, kun julkaistiin suuriin tutkimuksiin pohjautuva merkkiteos, joka todellisuudessa johti koko golfaavan maailman harhaan vuosikymmeniksi karkeine ja väärine oletuksineen swingin tapahtumista. Eivät ymmärtäneet sitä, että swingissä saattaa olla jopa top down suunnasta ajatellen kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertyvää kehää….

    PG

    ts kirjoitti: (19.4.2011 10:05:51)

    PG kirjoitti: (19.4.2011 9:56:30)
    Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä pallokontaktin lopussa?

    Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

    Vaikka enhän mä tuostakaan mitään tiedä….

    Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.

    Pallokontaktin alussa oleva mailanpään nopeushan on arvioitu laskemalla ja se on raameissa. Ei siitä mitään. Pallokontaktin lopussa olevaa nopeutta ei ole ilmoitettu. Se minua lähinnä kiinnostaa.

    ts

    PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)

    Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.
    .

    Ristiinvertailun mukaan samaa luokkaa kuin noilla laitteilla, joiden antamaa tietoa olet esittänyt totuutena.

    PG

    ts kirjoitti: (19.4.2011 11:35:39)

    PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)

    Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.
    .

    Ristiinvertailun mukaan samaa luokkaa kuin noilla laitteilla, joiden antamaa tietoa olet esittänyt totuutena.

    Olisi kiva tietää mitä tarkoitat? Mitkä laitteet? Mikä tieto? Etsi teksteistäni jonkin laitteen antama tieto, jota olen esittänyt totuutena ilman omaa harkintaa. Ja vielä edellisetä. ts: ’Siihen liittyy se, että olen jossain sanonut, että en tiedä, jonka ivailuksi eritäin ansiokkaasti käänsit ja kuvittelit edelleen itse tietäväsi, vaikka et mitenkään voi tietää’. Mitä tällä tarkoitit. Käänsin kyllä ’En tiedä’ vastauksesi vitsiksi: ts on kerrankin oikeassa. Sen sijaan tuo loppu on täyttä soopaa. Halusin,että annat laskelmilleni lähtöarvot, koska luulin, että tiedät niistä jotain (itselläni ei hajuakaan) ja varsinkin kun olit juuri kritisoinut ankarasti mitä-jos-laskelmassa käyttämääni 0,5ms kontaktiaikaa (miten voit sen tietää, tiedätkö miten on tutkittu jne.). Et osannut antaa minkäänlaisia lähtöarvoja, et edes haarukkaa, jossa liikutaan.Olet koko ajan vain änkyröimassä vastaan ja vääntämässä ketjua asialinjalta pois. Sorry kaikille asialinjalta lipumiseni vuoksi.

    ts

    PG kirjoitti: (19.4.2011 12:30:47)

    Olisi kiva tietää mitä tarkoitat? Mitkä laitteet? Mikä tieto? Etsi teksteistäni jonkin laitteen antama tieto, jota olen esittänyt totuutena ilman omaa harkintaa. Ja vielä edellisetä. ts: ’Siihen liittyy se, että olen jossain sanonut, että en tiedä, jonka ivailuksi eritäin ansiokkaasti käänsit ja kuvittelit edelleen itse tietäväsi, vaikka et mitenkään voi tietää’. Mitä tällä tarkoitit. Käänsin kyllä ’En tiedä’ vastauksesi vitsiksi: ts on kerrankin oikeassa. Sen sijaan tuo loppu on täyttä soopaa. Halusin,että annat laskelmilleni lähtöarvot, koska luulin, että tiedät niistä jotain (itselläni ei hajuakaan) ja varsinkin kun olit juuri kritisoinut ankarasti mitä-jos-laskelmassa käyttämääni 0,5ms kontaktiaikaa (miten voit sen tietää, tiedätkö miten on tutkittu jne.). Et osannut antaa minkäänlaisia lähtöarvoja, et edes haarukkaa, jossa liikutaan.Olet koko ajan vain änkyröimassä vastaan ja vääntämässä ketjua asialinjalta pois. Sorry kaikille asialinjalta lipumiseni vuoksi.

    Olet moneen kertaan tässä ketjussa poiminut lukuja esim Trackmanin pohjalta ja viimeisimpänä tuo animaatio. Kumankaan todenperäisyydestä mitattujen asioiden osalta sinulla vaan ei voi olla tietoa, mutta kaikki väitteesi perustat niihin, kuten kärjen ja kannan nopeuseron. Samalla jätät totaalisesti kommentoimatta ja ottamatta huomioon sellaiset väitteet, jotka eivät maailmankuvaasi sovi, vaikka ne olisi miten perusteltuja.

    Tää vääntäminen on vaan ihan yhtä turhaa kuin on ollut kanssasi muutamissa sääntökysymyksissä, joissa et vaan ole pystynyt ymmärtämään sinuule kerrottuja yksinkertaisia asioita, jotka poikkeavat omasta fakkiintuneesta ajatuksestasi. Siksi tätä en jaksa enää asiatasolla yrittää edes selventää.

    PG

    ts kirjoitti: (19.4.2011 12:50:29)
    Olet moneen kertaan tässä ketjussa poiminut lukuja esim Trackmanin pohjalta ja viimeisimpänä tuo animaatio. Kumankaan todenperäisyydestä mitattujen asioiden osalta sinulla vaan ei voi olla tietoa, mutta kaikki väitteesi perustat niihin, kuten kärjen ja kannan nopeuseron..

    Juu, totta. En saanut sinulta kerjäämälläkään tietoja 4D- analysaattorin lyönneistä. Oli pakko turvautua PGA- tour pelaajista laadittuihin tilastotietoihin. Katsoin sopiiko kaavat niihin. Sopi, kuin nyrkki silmään edellyttäen, että lavan massaan lisätään 20-25 grammalla. Tämän perusteella aloin puhumaan mailanpään tehollisesta massasta korostaen, että otanta on liian suppea varmojen johtopäätösten tekemiseen. Ovatko tilastotiedot kenties pielessä ja sen takia laskelmani olivat yhteensopivat niiden kanssa. Hyvä kysymys.

    Mitä animaatioon tulee, niin siitä otin lähtöarvoksi mailan kulmanopeuden 2250 deg/s, ei muuta. Tuosa 4D- lyönnissä se on vähän isompi. Samanlainen totuus kuin olettaisi jossakin laskelmassa kontaktiajaksi 0,0005 s tai vaikkapa 0,005 s, jollaista käytinkin nimim. Lipulle pyynnöstä.

    Väitteeni, että jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa riippuen varren pituudesta ja taipumisesta sekä lavan rotaatiosta perustuu pelkästään laskelmiini, joissa olen käyttänyt yksinkertaista käytännön fysiikkaa, ei mitään sellaista, että joku on väittänyt niin, ja minä kirkassilmäisesti sen uskon. Kaikki tekstini on edelleenkin luettavissa. Niistä se näkyy.

    En ole tässä ketjussa juuri mitään väittänyt ehdottomina totuuksina. Tässä on kuitenkin yksi sellainen: Väitteesi, että mailalla ei ole osuma-alueella rotaatiota ja että lavan kärki ja kanta kulkevat yhtä kovaa, on absurdi.

    Muutamia poimintoja teksteistäni, jotka kertovat aivan jostain muusta, mitä yrität uskotella:

    Ja lopuksi varmuuden vuoksi: Esitin laskelmia, ajatuksia ja kysymyksiä, mutta varsinaisesti en väittänyt yhtään mitään.

    Ja riskikin on, että laskut ovat päin p******ä. Mutta siihenhän olemme jo tottuneet.

    Ainakin minun laskelmani perustuvat puutteellisiin tietoihin. En tunne varren osuutta asiassa

    Kaikki muutokset mielipiteisiini pidätetään…

    Ei tällaista juttua kyllä netistä löydy, paitsi täältä. Siis syytä suhtautua varauksellisesti, kuten nettijuttuihin yleensäkin.

    Malli on herkkä mittausvirheille ja voihan se muutenkin pielessä olla, mutta mitä siitä.

    Päin helvettiä tietenkin koko paska?

    Mitä hyötyä laskelmistani on? Ei minulle ainakaan. Mutta jos ne antavat edes karkealla tasolla oikeita tuloksia, niin pro voisi niitä ehkä hyödyntää tutkiessaan kokeellisesti….

    B

    PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)
    Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.
    I]

    Arvioin +/-2,5%

    ts

    PG kirjoitti: (19.4.2011 13:54:33)

    En ole tässä ketjussa juuri mitään väittänyt ehdottomina totuuksina. Tässä on kuitenkin yksi sellainen: Väitteesi, että mailalla ei ole osuma-alueella rotaatiota ja että lavan kärki ja kanta kulkevat yhtä kovaa, on absurdi.

    Ja tuosta et tunnu ymmärrystä saavan edes kymmenen kerran selityksen jälkeen, koska perusajatuksesi on jumissa ympyrän kaaressa.

    Keero nyt hyvä mies miten suoran ja suorassa kohteeseen kulkevan lavan kannalla ja kärjellä voi olla siihen suntaan eri nopeus?

    Sen syihin voit aloittaa tutustumisen vaikka tuosta ketjusta

    PG

    B kirjoitti: (19.4.2011 14:16:10)

    PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)
    Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.

    Arvioin +/-2,5%

    Totuutta en tiedä, mutta oma arvioni ei paljon tuosta poikkea. Millä tavalla perustelet? Nyt suljen mikron ja jätän oman perusteluni huomiseksi.

    omm

    Voi olla että vastaan asiaan joka on itsestään selvyys muille, mutta itse jouduin tätä pohtimaan :
    Miten on mahdollista että kädet/grippipää ja lapa kulkevat osuma-aluueella saman 20cm matkan kohdetta kohden vaikka niillä on eri nopeus tai miten mailanpäällä ei olisi osuma-alueella rotaatiota, ja kärki ja kanta kulkevat samaa vauhtia.
    Ehkä vastaus on se että ne eivät kulje ollenkaan samalla kaltevalla kehällä, ja itse asiassa kulkevat kahdella eri vierekkäisellä pystysuoralla kehällä, kädet auton renkaan kokoisella kehällä ja lapa traktorinrenkaan kokoisella kehällä. Silloin samalla 20cm matkalla molemmat kulkisivat samassa ajassa lippua kohden saman matkan suoraa liikettä, mutta nuppi kulksisi sen kiertotietä.
    Tämä ei oikeasti taida tapahtua todellisilla rannekulmilla ja varren pituuksilla. Samavauhtinen suoraviivainen liike lippua kohden eri nopeuksilla on mahdollista jos nopeuden suureeksi otetaan VMG (velocity made good). VMG lippua kohden olisi sama käsillä ja lavalla vaikka todellinen nopeus käsillä ja lavalla olisi eri ja suunta täysin eri. Nimittäin lapa suoraan lippua kohden horisontaalisessa tasossa hitaammin ja vertikaalisessa tasossa suoraan palloa kohden kovalla vauhdilla. Kädet taas liikkuvat samalla nopeudella lippua kohden, mutta myös samanaikaisesti ylöspäin ja taakse vasemmalle alkuasennosta jollakin nopeudellä.

Esillä 25 viestiä, 701 - 725 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #448065 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen