-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (8.4.2011 20:47:21)
[ Jos kaaren asteluku on 6°, niin vastaavan kaaren pituus 20,001 cm ja vastaavan jänteen pituus 19,992 cm. Erotus 0,009 cm. .Minkä helvatin kaaren? Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?
Sen kaaren joka toimii lähtöpisteenä sille helvatanmoiselle kaarelle, minkä päästä sitä palloa joudutaan etsimään:)
duffeli kirjoitti: (8.4.2011 21:14:20)
Sen kaaren joka toimii lähtöpisteenä sille helvatanmoiselle kaarelle, minkä päästä sitä palloa joudutaan etsimään:)LOL! Juuri näin
ts kirjoitti: (8.4.2011 20:57:13)
PG kirjoitti: (8.4.2011 20:47:21)
[ Jos kaaren asteluku on 6°, niin vastaavan kaaren pituus 20,001 cm ja vastaavan jänteen pituus 19,992 cm. Erotus 0,009 cm. .Minkä helvatin kaaren? Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?
Tuosta tekstistä pitäisi nähdä, että osuma-alueella ei ole mitään eroa kaarella ja suoralla. Ja sieltä aiemmasta tekstistä, pitäisi selvitä, että vaikka osumahetkellä svingisäde olisi kilometri, niin se ei meritse mitään. Muut asiat ratkaisevat, ne on tekstissäni mainittu. Eikö ne näy sinne saakka ollenkaan?
PG, musta tuntuu että ts ja kumppanit miettivät tätä asiaa siten, että kun mailanpään liikerata projisoidaan vaakatasoon, niin miltä tilanne sitten näyttää… Osumahetkellä mailanpää liikkuu (tai pitäisi liikkua hyvässä lyönnissä) tuossa vaakatasoon projisoidussa kuvassa suoraan eteenpäin. Siitä tuo ’suoraan’ (ja jos vielä lapa on suorassa, niin vielä parempi). Oikein sinänsä, mutta eri asia mistä sinä ja minä olemme olleet puhumassa… Kyllä se ympyräliikettä on edelleen siinä planessa jossa maila oikeasti liikkuu, ja nopeuserot sen ympyrän lähemmän ja kauemman pisteen välillä on selviö.
PG kirjoitti: (9.4.2011 0:23:43)
ts kirjoitti: (8.4.2011 20:57:13)
PG kirjoitti: (8.4.2011 20:47:21)
[ Jos kaaren asteluku on 6°, niin vastaavan kaaren pituus 20,001 cm ja vastaavan jänteen pituus 19,992 cm. Erotus 0,009 cm. .Minkä helvatin kaaren? Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?
Tuosta tekstistä pitäisi nähdä, että osuma-alueella ei ole mitään eroa kaarella ja suoralla. Ja sieltä aiemmasta tekstistä, pitäisi selvitä, että vaikka osumahetkellä svingisäde olisi kilometri, niin se ei meritse mitään. Muut asiat ratkaisevat, ne on tekstissäni mainittu. Eikö ne näy sinne saakka ollenkaan?
Voi t’ätä suuren viisauden määrää. Kanta Lapa suorassa ja liike suora, mutta silti kanta ja kärki liikkuvat eri nopeudella. Jos auto ajaa suoraan, niin sinun mielestäsi silti varmaan sen vasen ja oikea kylki kulkevat eri nopeudella. Nyt saat kyllä jo jatkaa ihan keskenäs tätä aiheta.
Swinger? kirjoitti: (9.4.2011 8:14:03)
PG, musta tuntuu että ts ja kumppanit miettivät tätä asiaa siten, että kun mailanpään liikerata projisoidaan vaakatasoon, niin miltä tilanne sitten näyttää… Osumahetkellä mailanpää liikkuu (tai pitäisi liikkua hyvässä lyönnissä) tuossa vaakatasoon projisoidussa kuvassa suoraan eteenpäin. Siitä tuo ’suoraan’ (ja jos vielä lapa on suorassa, niin vielä parempi). Oikein sinänsä, mutta eri asia mistä sinä ja minä olemme olleet puhumassa… Kyllä se ympyräliikettä on edelleen siinä planessa jossa maila oikeasti liikkuu, ja nopeuserot sen ympyrän lähemmän ja kauemman pisteen välillä on selviö.Tuossa se ydin, eli kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole, vaikka hitailla kameroilla siltä näyttäisikin. Suorat jaksot eivät ole kovin pitkiä eikä niitä voi normaalista videosta havaita, ei juurikaan edes noista 4D:n 170fps kuvista, mutta ne on löydettävissä kun tietää mitä katsoa. Takaa tuijottava kaksoistutka niitä ei myöskään näe. Tai ainakaan ne eivät ole mahtuneet tuohon algoritmiin, jossa planekin on niin siloinen, niin siloinen….
ts kirjoitti: (9.4.2011 9:00:13)
Voi t’ätä suuren viisauden määrää. Kanta Lapa suorassa ja liike suora, mutta silti kanta ja kärki liikkuvat eri nopeudella. Jos auto ajaa suoraan, niin sinun mielestäsi silti varmaan sen vasen ja oikea kylki kulkevat eri nopeudella. Nyt saat kyllä jo jatkaa ihan keskenäs tätä aiheta.Tuossa tarkoitin sitä, että silmääräisesti ei voi erottaa, onko maila pyörivässä liikkeessä vai suoraviivaisessa liikkeessä. 20 cm matkalla ei eroa voi huomata. Vastaus oli tarkoitettu lähinnä Rauskille, joka oli päätynyt siihen, että ympyrän halkaisija on 100 m ja että silloin ero nopeuksissa on vain 0,1 km/h. Tässä on paha virhe. Jos näin olisi, niin käsillä ja mailanpäällä on käytännössä sama nopeus. No, ts:n tutkimusten mukaan niillä onkin sama nopeus, jopa 20 cm pallon molemmin puolin! Kädet ja pallo liikkuvat samalla nopeudella osuma-alueella 40 cm matkan! Vaikka 4D näyttää aivan jotain muuta.
4D:n kertomaa: Mailanpään nopeus 98 mph , käsien nopeus 15 mph. Mailanpään nopeus 110 mph, käsien nopeus 17 mph. Molemmissa käsien nopeus on noin 15 % mailanpään nopeudesta. Tarkastellaan vastaava tapausta, jossa mailanpään nopeus on 50 m/s ja käsien nopeus (gripin kohdalta mitattuna) 7,5 m/s. Mailanpää kulkee 0,004 s aikana 20 cm, kädet samana aikana 3 cm.
Simulointi:
Aseta draiveri lattialle.
1. Pidä grippipää paikallaan ja siirrä lapaa 20 cm matkan. Onko rotaatiota?
2. Liikuta grippipäätä 3 cm ja samanaikaisesti lapaa 20 cm. Eroaako edellisestä paljon?
Väitän, että molemmissa on rotaatiota. Eroa ei silmämääräisesti huomaa, mutta matemaattinen tarkastelu on helppo. 1. tapauksessa mailan kulmanopeus on (50 m/s)/(käytetyn varren pituus) eli noin 2800°/s, 2.tapauksessa mailan kulmanopeus on (42,5 m/s)/(käytetyn varren pituus) eli noin 2400°/s. Kulmanopeuden avulla voidaan laskea mailan eri pisteiden nopeudet kaavalla v = wr, jossa w = kulmanopeus, r = otteen etäisyys kyseisestä mailan pisteestä.
Kolmas simulointi: Siirrä sekä lapaa, että grippipäätä samanaikaisesti 20 cm. Rotaatiota ei ole. Käsillä ja kaikilla mailan pisteillä on sama nopeus 50 m/s. Näin ei tapahdu.
Nyt lähden mökille.
PG kirjoitti: (9.4.2011 9:36:09)
Kolmas simulointi: Siirrä sekä lapaa, että grippipäätä samanaikaisesti 20 cm. Rotaatiota ei ole. Käsillä ja kaikilla mailan pisteillä on sama nopeus 50 m/s. Näin ei tapahdu.
Nyt lähden mökille.
Hyvä.Mieti siellä mökillä samalla sitä, että ranteissa on kuulanivel, joka saa lavan kiertymään tiettyyn suuntaan.
PG kirjoitti: (9.4.2011 9:32:41)
Korjaus: Kädet ja pallo – pitää olla tietenkin kädet ja mailanpää – liikkuvat samalla nopeudella osuma-alueella 40 cm matkan, muka! Vaikka 4D näyttää aivan jotain muuta.PG kirjoitti: (9.4.2011 9:56:45)
PG kirjoitti: (9.4.2011 9:32:41)
Korjaus: Kädet ja pallo – pitää olla tietenkin kädet ja mailanpää – liikkuvat samalla nopeudella osuma-alueella 40 cm matkan, muka! Vaikka 4D näyttää aivan jotain muuta.Nopeus on edellen vektorisuure.
ts kirjoitti: (9.4.2011 9:51:31)
PG kirjoitti: (9.4.2011 9:36:09)
Kolmas simulointi: Siirrä sekä lapaa, että grippipäätä samanaikaisesti 20 cm. Rotaatiota ei ole. Käsillä ja kaikilla mailan pisteillä on sama nopeus 50 m/s. Näin ei tapahdu.
Nyt lähden mökille.
Hyvä.Mieti siellä mökillä samalla sitä, että ranteissa on kuulanivel, joka saa lavan kiertymään tiettyyn suuntaan.
Ei mitään tekemistä asian kanssa. Varren taipuminen ja mailanpään sulkeutuminen otetaan tietenkin huomioon lopullisessa tarkastelussa, mutta nehän vain lisäävät nopeuseroa lavan eri kohdissa.
Simuloinnit on aina kivoja. Erityisesti toi kakkoskohta. Mihin suuntaan mahdoit tuota grippipäätä siirtää sen kolme senttiä?
PG kirjoitti: (9.4.2011 10:02:35)
ts kirjoitti: (9.4.2011 9:51:31)
PG kirjoitti: (9.4.2011 9:36:09)
Kolmas simulointi: Siirrä sekä lapaa, että grippipäätä samanaikaisesti 20 cm. Rotaatiota ei ole. Käsillä ja kaikilla mailan pisteillä on sama nopeus 50 m/s. Näin ei tapahdu.
Nyt lähden mökille.
Hyvä.Mieti siellä mökillä samalla sitä, että ranteissa on kuulanivel, joka saa lavan kiertymään tiettyyn suuntaan.
Ei mitään tekemistä asian kanssa. Varren taipuminen ja mailanpään sulkeutuminen otetaan tietenkin huomioon lopullisessa tarkastelussa, mutta nehän vain lisäävät nopeuseroa lavan eri kohdissa.
Vai niin 😀
duffeli kirjoitti: (9.4.2011 10:03:18)
Simuloinnit on aina kivoja. Erityisesti toi kakkoskohta. Mihin suuntaan mahdoit tuota grippipäätä siirtää sen kolme senttiä?Oletin, että 4D:n mittaamat käsien ja mailanpään nopeudet ovat samansuuntaiset. Siirsin siis grippipäätä kohteen suuntaan. Jos nopeudet ovat erisuuntaiset, niin se voidaan tietenkin tarkemmissa laskelmissa ottaa huomioon. Mihin suuntaan siis kädet liikkuvat ja mihin suuntaan mailanpää liikkuu tämän 0,004 s aikana? Muuttuvatko suunnat paljonkin tänä aikana ennen osumaa?
ts kirjoitti 9.4.2011 9:07: Suorat jaksot eivät ole kovin pitkiä eikä niitä voi normaalista videosta havaita, ei juurikaan edes noista 4D:n 170fps kuvista, mutta ne on löydettävissä kun tietää mitä katsoa.
Kuinka pitkä on ei kovin pitkä? Oletetaan, että se on 20 cm. Jos käsien ja sweet spotin välinen etäisyys on 1 m ja kädet ja mailanpää liikkuvat svingitasossa osumahetkellä samaan suuntaan aiemmin ilmoittamillani nopeuksilla, niin kaarevuussäde on 1,17647 m. Jos mailanpää kulkee tällä kaarella juuri ennen osumaa 200,00 mm, niin suoraan mentäessä päästään 0,24 mm lyhyemmällä matkalla.
Miten joku voi nähdä videolta tai kuvasta (vaikka tietäisi mitä katsoa), että mailanpää kulkee suoraan 199,76 mm matkan eikä pitkin kaarta 0,24 mm pitemmän matkan. Mikä on tiedon peruste?
Vaikka matkassa ero on pieni, niin ero käsi- ja mailanpään nopeuksissa on iso riippuen siitä, meneekö lapa suoraan vai kaarta pitkin. Edellisessä tapauksessa nopeudet ovat samat, jälkimmäisessä mailanpäällä on noin 6,7 -kertainen nopeus käsinopeuteen verrattuna. Tai sitten mikä pahinta, 4D näyttää virheellisesti nopeuksiksi 16,8 mph (=7,5 m/s) ja 111,9 mph (=50 m/s), vaikka ne todellisuudessa molemmat ovat 111,9 mph!
PG kirjoitti: (10.4.2011 20:55:00)
Miten joku voi nähdä videolta tai kuvasta (vaikka tietäisi mitä katsoa), että mailanpää kulkee suoraan 199,76 mm matkan eikä pitkin kaarta 0,24 mm pitemmän matkan. Mikä on tiedon peruste?
h!
Koska sitä ei katsota videosta vaan 3D-scenestä.
Tuota… semmonen tuli mieleen, että oletkos katsonut koskaan golmailaa. Mulla on aika monta sellaista, jossa lapa on aika isosti kulmassa varren kanssa. Se saattaa antaa vähän uutta mietittävää asiaan. Kuten tietty sekin edelleen, että mihin suuntaan sitä nopeutta mitataan.
Ai perskules nii.. meinas yks juttu unohtua. Eikös ole aika outoa, etä vaikka kädet tulevat jo osumassa sisään, niin lapa jatkaakin ulos. Kannan lähestyessä kohdetta hieman kärkeä kovempaa.
ts kirjoitti: (6.4.2011 20:55:18)
PG kirjoitti: (6.4.2011 20:46:50)
Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.Kysytäänpäs nyt kerran vielä ja ihan suoraan: Tiedätkö mitä he mittaavat ja mitä dataa syntyy jollain muulla tavoin?
Minä en tiedä, mutta en sokeasti suostu uskomaan yhtään mihinkään, joka ei vastaa todellisuutta ja jonka mitattavuudesta kyseisin menetelmin on liikkeellä hyvin paljon kriittisyyttä. Aika tasaista planeakin kulkevat mailat….Sinänsä uskon että menetelmällä pystyy mittamaan hyvinkin kappaleen eri kohtien nopeuksia, epäilys tosin on että driverin nupin kärjestä ei välttämättä saa parasta kaikua. Käyttäjille sitten kyllä annetaan yksinkertaistettuja tuloksia, esim vertical swing plane kulmana, vaikka tuskin se maila ihan tasossa liikkuu. Mutta mitä ne pelaajat sillä tason taipumisen tiedolla tekisivät, ja miten sen edes esittäisi?
Trackmani julkaisemat tulokset kai ovat jostain kohtaa ennen osumaa, ei osuman läpi (vaikka vsp:stä en kyllä tiedä mistä kohtaa ja kuinka monella pisteellä sen laskevat).Jos yritetään fysiikan avulla laskea lavan liikettä läpi osuman, niin pitäisikö huomioida myös osuman aiheuttama voima, ei pelkkä pelaajan tekeminen? Liikkuuko lapa samalla tavalla suhteessa käsiin harkkaswingissä kuin osuessa palloon? Varsikin varmaan vaikuittaa eri tavalla noissa tapauksissa. Joka tapauksessa käsiä ja mailaa ei voi ajatella olevan menossa ollenkaan samassa kulmassa kaarella, vaan kädet menevät edellä ja lapa tulee perässä ja silloin kädet menevät jo sisään kun lapa on vielä menossa ulos (siis erittäin yksinkertaisetettuna vaikka päältä katsottuna). Pystysuunnassa kädet tietysti menevät jo ylös kun lapa on vielä menossa alas. Lapa lopulta sitten olla deloftattuna vaikka se on menossa jo ylös.
Mulla meneen kyllä ajatus sekaisin ts:n kommenteista kun ei selviä tarkoitetaanko että se lapa aukeaa suhteessa kiertoon ja se saa sen menemään suoraan kohdelinjalla (kanta/kärki), jolloin kuvittelisin että ylä-ja alapinnalla ei voi olla sama vaakasuuntainen nopeuskomponentti vai aukeaako se kohdelinjan suunnassa, jolloin kärjen kai pitäisi mennä ihan hitaammin kuin kanta kohhdelinjan suuntaisella nopeuskomponentilla katseltuna ka silloin ylä-ka alapinnalla (keskellä) ei välttämättä ole nopeuseroa. Eli aukeaa suhteessa mihin? Tuon ensinmainitsemaani pystyn jotenkin mieltämään miten se voisi tapahtua.
ts kirjoitti: (10.4.2011 21:12:07)Eikös ole aika outoa, etä vaikka kädet tulevat jo osumassa sisään, niin lapa jatkaakin ulos. Kannan lähestyessä kohdetta hieman kärkeä kovempaa.
Missä tasossa lavan liike on suoraviivaista tässä tilanteessa? Ylhäältä, DTL, edestä?
Jake2 kirjoitti: (11.4.2011 4:15:38)
Käyttäjille sitten kyllä annetaan yksinkertaistettuja tuloksia, esim vertical swing plane kulmana, vaikka tuskin se maila ihan tasossa liikkuu. Mutta mitä ne pelaajat sillä tason taipumisen tiedolla tekisivät, ja miten sen edes esittäisi?
.Kohta se hauskuus oikeen alkaa kun ruvetaan planen tasosta puhumaan 🙂
Jaa nin että mitä tekisivät? Voisivat oppia oikeesti ymmärtämään mitäs siinä tapahtuu tuon yksinkertaistetun ja harhaanjohtavan mallin sijaan. Aika villiä nimittäin oivaltaa miten paljon ’planen’ kulma muuttuu dsw:n aikana. Jopa negatiivisesta positiiviseksi.
Mutta Trackmanin osalta siis ei ole tarkoitus väittää yhtään mitään, vaikkakin kyseenalaistaa asioita aina voi. On vaan kovin huvittavaa, kun todellisuudessa sen toiminnoista ei kukaan oikeesti tiedä yhtään mitään, mutta silmät kirkkaina selittävät niitä tuloksia maailman suurimpina totuuksina.
ts kirjoitti: (10.4.2011 21:12:07)
PG kirjoitti: (10.4.2011 20:55:00)
Miten joku voi nähdä videolta tai kuvasta (vaikka tietäisi mitä katsoa), että mailanpää kulkee suoraan 199,76 mm matkan eikä pitkin kaarta 0,24 mm pitemmän matkan. Mikä on tiedon peruste?
h!Koska sitä ei katsota videosta vaan 3D-scenestä.
Siitäkö näkee 0,24 mm eron?
ts: Tuota… semmonen tuli mieleen, että oletkos katsonut koskaan golmailaa.
En ole nähnyt golfmailaa koskaan luonnossa, mutta kerran näin sellaista käytettävän elokuvissa. Tosin minulla oli toinen silmä kiinni, mutta se riittää silti hyvin tässä asiassa.
ts: Mulla on aika monta sellaista, jossa lapa on aika isosti kulmassa varren kanssa. Se saattaa antaa vähän uutta mietittävää asiaan.
Juuri tuon varren ja lavan välisen kulman panin merkille. Se ei ollut 90 astetta.
ts: Kuten tietty sekin edelleen, että mihin suuntaan sitä nopeutta mitataan.
Jo aiemmin kerroit sen, mihin suuntaan sitä nopeutta mitataan. ts 8.4.2011 15:13: Laitteiston mittaaman nopeuden vektori lavasta taas on kulkutason mukainen ja hyvin lähellä absoluuttista nopeutta (eli vauhtia). Tuon virkkeen lopussa ei ole mitään tolkkua, mutta ymmärsin sen niin, että mailanpään kohteen suuntainen nopeuden skalaarikomponentti on hyvin lähellä nopeusvektorin suuntaista vauhtia. Siitä seuraa, että lapa ei voi mennä ulos kovin suuressa kulmassa. (Vaikka menisi, niin se ei ole oleellinen asia).
ts: Ai perskules nii.. meinas yks juttu unohtua. Eikös ole aika outoa, etä vaikka kädet tulevat jo osumassa sisään, niin lapa jatkaakin ulos kannan lähestyessä kohdetta hieman kärkeä kovempaa.Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa? Normaalisti mailaa pidetään kädessä niin, että löipä sillä sisältä ulos tai ulkoa sisään, kädet edessä tai takana tai lähes miten vain, niin aina mailan kärki on kantaa etäämpänä otteesta, jolloin se kulkee kantaa kovemmin mailan pyörimisliikkeen takia. Pyörimisliike on väistämätön tosiasia, jos käsillä ja mailanpäällä on suuri nopeusero, tarkastellaanpa tilannetta melkeinpä missä suunnassa hyvänsä.
Toinenkin juttu taisi unohtua epäoleellisten detaljien sekamelskassa – se kuulalaakeri ranteessa…
PG kirjoitti: (11.4.2011 11:55:50)
[
Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa?Nimenomaan sellainen ja liittyy ranteiden käyttöön, sekä lyönnin geometriaan, joka saattaa olla yllättävän kaukana yleisestä olettamuksesta.
Ja toisaan nopeuksiahan voi olla moneen suuntaan. Sekä kehällä olevaa absoluuttista nopeutta sekä esim pallon lähtösuuntaan tai kohteen suuntaan mitattua. Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama.
ts kirjoitti: (11.4.2011 12:21:35)
PG kirjoitti: (11.4.2011 11:55:50)
[
Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa?Nimenomaan sellainen ja liittyy ranteiden käyttöön, sekä lyönnin geometriaan, joka saattaa olla yllättävän kaukana yleisestä olettamuksesta.
Ja toisaan nopeuksiahan voi olla moneen suuntaan. Sekä kehällä olevaa absoluuttista nopeutta sekä esim pallon lähtösuuntaan tai kohteen suuntaan mitattua. Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama.
Tuohon liittyen yritin yöllä kysyä voiko tuossa lavan ylä- ja alapinta myös liikkua samalla nopeudella, kun itsestä tuntuisi että alapinnalla pitäisi olla suurempi nopeus kohteen suuntaan.
Muuten tuntuu selvältä että kädet voi olla menossa sisään ja ylös kun lapa on vielä menossa ulos ja alas.
Jake2 kirjoitti: (11.4.2011 15:41:45)
ts kirjoitti: (11.4.2011 12:21:35)
PG kirjoitti: (11.4.2011 11:55:50)
[
Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa?Nimenomaan sellainen ja liittyy ranteiden käyttöön, sekä lyönnin geometriaan, joka saattaa olla yllättävän kaukana yleisestä olettamuksesta.
Ja toisaan nopeuksiahan voi olla moneen suuntaan. Sekä kehällä olevaa absoluuttista nopeutta sekä esim pallon lähtösuuntaan tai kohteen suuntaan mitattua. Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama.
Tuohon liittyen yritin yöllä kysyä voiko tuossa lavan ylä- ja alapinta myös liikkua samalla nopeudella, kun itsestä tuntuisi että alapinnalla pitäisi olla suurempi nopeus kohteen suuntaan.
Muuten tuntuu selvältä että kädet voi olla menossa sisään ja ylös kun lapa on vielä menossa ulos ja alas.
Kyllä voivat, jos lapa deloftaantuu Esim näin
Selvisikö myös, että liikkeiden yhdistyessä sopivasti lapa liikkuu suoraviivaisesti kohti palloa.
-
JulkaisijaArtikkelit