Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

6.5.–13.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][19]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 401 - 425 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    Rauski kirjoitti: (12.2.2011 22:19:34)
    Osumassa mailanpään nopeus tietysti tippuu mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu muutamassa graafisaa on se että se ei lähde laskemaan tasaisesti osuman jälkeen joissain lyönneissä, osassa se pysyy hetken aikaa samalla tasolla ja 1-2 lyönnissä se lähtee jopa uudelleen kiihtymään osuman jälkeen. Jotenkin sellainen tunne että tuo liittyy juuri noihin tukivoimiin, nivelpisteiden periksiantamattomuuteen, miten kehitetty energia välittyy palloon, swingiin saadaan vetoa aikaiseksi jne. Myös se että kun laitoin sen peräänajoesimerkin jossa takana tuleva kiihdyttää osuman jälkeen lisää kontaktiaikaa. En tiedä olenko yhtään hehtaarilla asian suhteen, mutta osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kommentoida tuota asiaa. Vai onko kyseessä kenties joku mittausvirhe?

    Joskus projektin alkuaikoina tuota varren käyttäytmistä tutkittiin enemmänkin ja ajettiin jollain 800 fps nopuksilla ja taisi olla tiheämpäänkin puristettua jossain vaiheessa ja samaa ilmiötä esiintyi niissä ja nimenomaan vain osassa lyöntejä.

    Omissa lyönneissä joskus huomasin tuon jälkikiihtymisen liittyvän aina siihen tunteeseen kun myös varren potku tuntui käsissä ja siitä joskus muistaakseni siihen ketjuun kirjoitinkin. Enpä tiedä voisiko tuo liittyä muuhun kuin siihen, että joissain lyönneissä varsi antaa osumassa enemmän periksi ja sen oikeneminen sitten antaa tuon jälkikiihdytyksen.

    Pistetäänpä taas johonkin lähempää tarkastelua vaativien asioiden listaan.

    B kirjoitti: (12.2.2011 10:29:11)
    Olisi mukava kuulla ketjun aloittajan vaikutelmat fyysikon loppupäätelmistä suhteessa omaan tekemiseen. Tuliko ajatuksia? Toinen kysymys LD-harrastajille ja seuraajille. Onko LD-pelaajista samanlaista Trackman-analyysistatistiikkaa kuin löytyy PGA-tourpelaajista? Mielenkiinnosta kyselen.

    Tuolta sivuilta 12 ja 13 löytyy jotain LD dataa:
    newsletter6

    PG

    ts kirjoitti: (12.2.2011 22:38:11)

    Rauski kirjoitti: (12.2.2011 22:19:34)
    Osumassa mailanpään nopeus tietysti tippuu mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu muutamassa graafisaa on se että se ei lähde laskemaan tasaisesti osuman jälkeen joissain lyönneissä, osassa se pysyy hetken aikaa samalla tasolla ja 1-2 lyönnissä se lähtee jopa uudelleen kiihtymään osuman jälkeen. Jotenkin sellainen tunne että tuo liittyy juuri noihin tukivoimiin, nivelpisteiden periksiantamattomuuteen, miten kehitetty energia välittyy palloon, swingiin saadaan vetoa aikaiseksi jne. Myös se että kun laitoin sen peräänajoesimerkin jossa takana tuleva kiihdyttää osuman jälkeen lisää kontaktiaikaa. En tiedä olenko yhtään hehtaarilla asian suhteen, mutta osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kommentoida tuota asiaa. Vai onko kyseessä kenties joku mittausvirhe?

    Joskus projektin alkuaikoina tuota varren käyttäytmistä tutkittiin enemmänkin ja ajettiin jollain 800 fps nopuksilla ja taisi olla tiheämpäänkin puristettua jossain vaiheessa ja samaa ilmiötä esiintyi niissä ja nimenomaan vain osassa lyöntejä.

    Omissa lyönneissä joskus huomasin tuon jälkikiihtymisen liittyvän aina siihen tunteeseen kun myös varren potku tuntui käsissä ja siitä joskus muistaakseni siihen ketjuun kirjoitinkin. Enpä tiedä voisiko tuo liittyä muuhun kuin siihen, että joissain lyönneissä varsi antaa osumassa enemmän periksi ja sen oikeneminen sitten antaa tuon jälkikiihdytyksen.

    Pistetäänpä taas johonkin lähempää tarkastelua vaativien asioiden listaan.

    Jos kappale kiihtyy, siihen on olemassa vain yksi syy: kappaleeseen vaikuttaa jokin voima (tarkalleen ottaen kappaleeseen vaikuttavien voimien vektorisumma ei ole nollavektori). Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta. Ts:n havainto on siis aivan oikea. Jos varsi on osumahetkellä ollut taaksepäin taipuneena, niin osuman jälkeen jäljellä oleva jousivoima antaa mailanpäälle kiihtyvyyttä eteenpäin, mailanpää kiihtyy, osa jousienergiasta menee harakoille. Jos varsi on ollut osumahetkellä eteenpäin taipuneena, niin jousivoima antaa osumassa ja sen jälkeen mailanpäälle kiihtyvyyttä taaksepäin ja mailanpää hidastuu Osa jousienergiasta on ehtinyt menemään harakoille jo ennen osumaa.

    PG kirjoitti: (13.2.2011 0:07:16)
    Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta.

    Eikö muka ole mahdollista, että pelaajan tekemän työn (esim. vartalon kierron) kautta välittyy tukivoimaa vielä osumahetken jälkeenkin?

    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (13.2.2011 0:50:38)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 0:07:16)
    Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta.

    Eikö muka ole mahdollista, että pelaajan tekemän työn (esim. vartalon kierron) kautta välittyy tukivoimaa vielä osumahetken jälkeenkin?

    Hyvä. Kyllä se mahdollista on. Mutta koska osuman jälkeen lapa aina silloin tällöin kiihtyy, joskus menee tasaisesti ja joskus (useimmiten?) hidastuu, niin ilmiö viittaa vahvasti osuman ajoitukseen ja jousivoimaan. Myös ts:n mainitsema havainto, että varren potku tuntui tällaisessa lyönnissä käsissä, tukee tätä ajatusta. Voisi kuvitella, että tukivoima olisi samalla mailalla ja saman pelaajan lyömänä vakiintunut, ellei sitten kyse ole jonkinlaisesta eri lyöntitekniikoiden kokeilusta. Käsitin, että ei. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana. Mutta aivan oikean huomion teit. Kiihtyminen voi johtua joko jousivoimasta, pelaajan aktiivisesta mailanpään kiihdyttämisestä tai yhdessä molemmista. Kappaletta kiihdyttävä voima on kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien vektorisumma.

    ts

    PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
    . Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

    Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

    PG

    ts kirjoitti: (13.2.2011 8:51:17)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
    . Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

    Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

    OK. Mutta mailanpään nopeus jää silloin perin vaatimattomaksi. Kiihtyvyys = nopeuden muutos/aika.

    ts

    PG kirjoitti: (13.2.2011 9:19:11)

    ts kirjoitti: (13.2.2011 8:51:17)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
    . Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

    Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

    OK. Mutta mailanpään nopeus jää silloin perin vaatimattomaksi. Kiihtyvyys = nopeuden muutos/aika.

    Niinhän se jää. R6 näyttäs olevan tuollaista 98 mph luokkaa ja draiveri vähän päälle 120mph. Jostain syystä tuli mieleen se vanha tarina jossa äitin mielestä norsun vehje ei ollu mikään 🙂

    PG

    ts kirjoitti: (13.2.2011 9:40:00)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 9:19:11)

    ts kirjoitti: (13.2.2011 8:51:17)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
    . Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

    Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

    OK. Mutta mailanpään nopeus jää silloin perin vaatimattomaksi. Kiihtyvyys = nopeuden muutos/aika.

    Niinhän se jää. R6 näyttäs olevan tuollaista 98 mph luokkaa ja draiveri vähän päälle 120mph. Jostain syystä tuli mieleen se vanha tarina jossa äitin mielestä norsun vehje ei ollu mikään 🙂

    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    B

    PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

    ts

    B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

    Emmää venkoile 🙂 Mä puhun vaan siitä mitä pelaajan pitäs tehdä, mitä ne ikävä kyllä yleensä tekee jne… Tokihan se lapakin kiihtyy kun toista päätä kiihdyteään, mutta sinne yläpäähän se ajatus pitää saada. Ja vieläpä jopa gripinkin yläpäähän.

    B

    Fysiikkaa koskien: sattui silmiini teksti, josta olin ymmärtävinäni lauseen, jonka mukaan kimmoisat driverien lyöntipinnat ovat hyödyttäneen enemmän tourpelaajia kuin tavallisia klubituuppareita. Tarkoitettiin ilmeisesti lisääntyneitä lyöntipituuksia ja yhteys olisi siis lähinnä tourpelaajien suurempaan mailanpäänopeuteen. Löytyy tällaista yhteyttä kaavoistasi?
    Toinen asia, joka jäi ilmaan oli se kontaktiajan mahdollinen lisääntyminen suuremmilla mailanpäänopeuksilla.

    B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

    Niin, eiköhän se lapakin saa vauhtia, kun sitä antaa riittävästi gripille 😉

    PG

    B kirjoitti: (13.2.2011 13:06:02)
    Fysiikkaa koskien: sattui silmiini teksti, josta olin ymmärtävinäni lauseen, jonka mukaan kimmoisat driverien lyöntipinnat ovat hyödyttäneen enemmän tourpelaajia kuin tavallisia klubituuppareita. Tarkoitettiin ilmeisesti lisääntyneitä lyöntipituuksia ja yhteys olisi siis lähinnä tourpelaajien suurempaan mailanpäänopeuteen. Löytyy tällaista yhteyttä kaavoistasi?
    Toinen asia, joka jäi ilmaan oli se kontaktiajan mahdollinen lisääntyminen suuremmilla mailanpäänopeuksilla.

    Ei löydy suoraan, mutta mikäli kontaktiaika (tai COR) kasvaa suuremmilla mailanpään nopeuksilla, niin välillisesti kyllä. Kaavaan pitää laittaa silloin yksinkertaisesti vain suurempi kontaktiaika. Nopeuslisä tulee mallini mukaan ainoastaan ulkoisen voiman vaikuttaessa (kyllähän sitä jonkin verran aina on, vaikkei yrittäisikään, koska varsi on mallissani ulkopuolinen tekijä). Jos olisi tietoa, miten kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta –kokeellinen juttu – niin se tieto voitaisiin helposti ujuttaa kaavoihini. Ei sieltä kyllä paljon taida herua. Jos lapa painaa 200 g ja F on hurjalta tuntuva 1000 N, niin yksinkertainen mallini antaa nopeuslisäksi vain 0,9 mph, mikäli t kasvaa 0,5 ms -> 0,6 ms. En väitä, että tämä olisi todellisuus, mutta mielestäni mitään suurta parannusta pallon nopeuteen kontaktiajan kasvaminen ei voi tuoda.

    PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)

    fukke diise saisse kirjoitti: (13.2.2011 0:50:38)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 0:07:16)
    Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta.

    Eikö muka ole mahdollista, että pelaajan tekemän työn (esim. vartalon kierron) kautta välittyy tukivoimaa vielä osumahetken jälkeenkin?

    Hyvä. Kyllä se mahdollista on. Mutta koska osuman jälkeen lapa aina silloin tällöin kiihtyy, joskus menee tasaisesti ja joskus (useimmiten?) hidastuu, niin ilmiö viittaa vahvasti osuman ajoitukseen ja jousivoimaan. Myös ts:n mainitsema havainto, että varren potku tuntui tällaisessa lyönnissä käsissä, tukee tätä ajatusta. Voisi kuvitella, että tukivoima olisi samalla mailalla ja saman pelaajan lyömänä vakiintunut, ellei sitten kyse ole jonkinlaisesta eri lyöntitekniikoiden kokeilusta. Käsitin, että ei. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana. Mutta aivan oikean huomion teit. Kiihtyminen voi johtua joko jousivoimasta, pelaajan aktiivisesta mailanpään kiihdyttämisestä tai yhdessä molemmista. Kappaletta kiihdyttävä voima on kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien vektorisumma.

    Mä ymmärrän, että tuo ilmiö voisi tapahtua hyvinkin draiverilla ja suurilla mailanpäännopeuksilla ja suurilla taipumilla varressa, nyt on kuitenkin kyse rautavartisella (stiff) r6:lla lyödyllä vedolla. Mä en osaa oikein kuvitella että sillä saataisiin kuitenkaan tuollaisia potkuja aikaiseksi, mielestäni enemmänkin on kyseessä jotain muuta. Olen toki avoin kaikille ajatuksille, teorioille, laskelmille ja havainnoille, sen verran mielenkiintoinen asia jolle olisi kiva löytää selitys.

    PG

    Rauski kirjoitti: (13.2.2011 14:20:30)
    …, mielestäni enemmänkin on kyseessä jotain muuta.

    Jos mailanpää kiihtyy osuman jälkeen, niin ainoa selitys on voima, joka siihen vaikuttaa (Newtonin I laki). Kyse voi olla myös mittalaitteiden virheestä. Jos katsotaan, että se ei voi olla mahdollista, niin mikään muu ei tule kysymykseen, kuin varren kautta lapaan vaikuttava voima.

    ts

    PG kirjoitti: (13.2.2011 15:57:24)

    Rauski kirjoitti: (13.2.2011 14:20:30)
    …, mielestäni enemmänkin on kyseessä jotain muuta.

    Jos mailanpää kiihtyy osuman jälkeen, niin ainoa selitys on voima, joka siihen vaikuttaa (Newtonin I laki). Kyse voi olla myös mittalaitteiden virheestä. Jos katsotaan, että se ei voi olla mahdollista, niin mikään muu ei tule kysymykseen, kuin varren kautta lapaan vaikuttava voima.

    … joka saattaa syntyä seim siitä että kontakti maahan on varsin vahva ja se taivuttaa vartta.

    Paksupekka kirjoitti: (13.2.2011 13:06:02)

    B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

    Niin, eiköhän se lapakin saa vauhtia, kun sitä antaa riittävästi gripille 😉

    Eiköhän sille gripillekin saa vauhtia, kun kädet liikkuu tarpeeksi kovaa suhteessa maapalloon. Jne. jne.

    Tämä on hyvinkin tieteellinen ketju ja hyvä sellainen. Josko pidettäisiin siitä mielikuvat poissa, sille ne eivät oikein sovellu yhteen tieteellisen tekstin kanssa.

    ts

    Hörhö kirjoitti: (14.2.2011 11:04:59)

    Paksupekka kirjoitti: (13.2.2011 13:06:02)

    B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

    Niin, eiköhän se lapakin saa vauhtia, kun sitä antaa riittävästi gripille 😉

    Eiköhän sille gripillekin saa vauhtia, kun kädet liikkuu tarpeeksi kovaa suhteessa maapalloon. Jne. jne.

    Tämä on hyvinkin tieteellinen ketju ja hyvä sellainen. Josko pidettäisiin siitä mielikuvat poissa, sille ne eivät oikein sovellu yhteen tieteellisen tekstin kanssa.

    Kyllähän ne kuuluvat varsin olennaisena osana siihen, koska ei kysymys ole mielikuvista vaan todellisista tapahtumista ja siitä miten ja mihin pelaaja voimaa tuottaa ja kohdistaa. Mielikuvia sikäli, että suurin osa onnistuu täuydellisesti siinä mitä yrittää. Valitettavasti.

    ts kirjoitti: (13.2.2011 16:20:01)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 15:57:24)

    Rauski kirjoitti: (13.2.2011 14:20:30)
    …, mielestäni enemmänkin on kyseessä jotain muuta.

    Jos mailanpää kiihtyy osuman jälkeen, niin ainoa selitys on voima, joka siihen vaikuttaa (Newtonin I laki). Kyse voi olla myös mittalaitteiden virheestä. Jos katsotaan, että se ei voi olla mahdollista, niin mikään muu ei tule kysymykseen, kuin varren kautta lapaan vaikuttava voima.

    … joka saattaa syntyä seim siitä että kontakti maahan on varsin vahva ja se taivuttaa vartta.

    Enta puumailoilla kontakti pallon kanssa? High speed-kameroilla näkyy joissain tapauksissa, että osuma taivuttaa vartta lavan tulosuuntaan. Osuman jälkeen varsi luonnollisesti oikeaa ja lapa kiihtyy suhteessa varteen.

    ts

    Hörhö kirjoitti: (14.2.2011 11:09:11)

    ts kirjoitti: (13.2.2011 16:20:01)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 15:57:24)

    Rauski kirjoitti: (13.2.2011 14:20:30)
    …, mielestäni enemmänkin on kyseessä jotain muuta.

    Jos mailanpää kiihtyy osuman jälkeen, niin ainoa selitys on voima, joka siihen vaikuttaa (Newtonin I laki). Kyse voi olla myös mittalaitteiden virheestä. Jos katsotaan, että se ei voi olla mahdollista, niin mikään muu ei tule kysymykseen, kuin varren kautta lapaan vaikuttava voima.

    … joka saattaa syntyä seim siitä että kontakti maahan on varsin vahva ja se taivuttaa vartta.

    Enta puumailoilla kontakti pallon kanssa? High speed-kameroilla näkyy joissain tapauksissa, että osuma taivuttaa vartta lavan tulosuuntaan. Osuman jälkeen varsi luonnollisesti oikeaa ja lapa kiihtyy suhteessa varteen.

    Niinhän tuo Rauski jo kirjoitti tuon ymmärtävänsä ja ihmetteli tapahtumaa rautalyönnin osalta. Siihen lähinnä slitykseni annoin

    ts kirjoitti: (14.2.2011 11:08:19)

    Hörhö kirjoitti: (14.2.2011 11:04:59)

    Paksupekka kirjoitti: (13.2.2011 13:06:02)

    B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
    Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

    ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

    Niin, eiköhän se lapakin saa vauhtia, kun sitä antaa riittävästi gripille 😉

    Eiköhän sille gripillekin saa vauhtia, kun kädet liikkuu tarpeeksi kovaa suhteessa maapalloon. Jne. jne.

    Tämä on hyvinkin tieteellinen ketju ja hyvä sellainen. Josko pidettäisiin siitä mielikuvat poissa, sille ne eivät oikein sovellu yhteen tieteellisen tekstin kanssa.

    Kyllähän ne kuuluvat varsin olennaisena osana siihen, koska ei kysymys ole mielikuvista vaan todellisista tapahtumista ja siitä miten ja mihin pelaaja voimaa tuottaa ja kohdistaa. Mielikuvia sikäli, että suurin osa onnistuu täuydellisesti siinä mitä yrittää. Valitettavasti.

    Olen ollut siinä käsityksessä, että fysikaalisia ilmiöitä tulisi tieteellisesti tutkia mm. fysiikan lakien ja matemaattisten suureiden, sekä yhtälöiden avulla. Syy- ja seuraussuhteet ovat tärkeitä. Tunteet ja mielikiuvat eivät siihen käsittääkseni kuulu, vaan kylmät faktat.

    Mielikuvat voivat olla hyviä mm. opetustoiminnassa ja sen hahmottamisessa, mitä todella pitäisi tehdä, jos ei muuten sitä osaa.

    ts kirjoitti: (14.2.2011 11:16:19)

    Hörhö kirjoitti: (14.2.2011 11:09:11)

    ts kirjoitti: (13.2.2011 16:20:01)

    PG kirjoitti: (13.2.2011 15:57:24)

    Rauski kirjoitti: (13.2.2011 14:20:30)
    …, mielestäni enemmänkin on kyseessä jotain muuta.

    Jos mailanpää kiihtyy osuman jälkeen, niin ainoa selitys on voima, joka siihen vaikuttaa (Newtonin I laki). Kyse voi olla myös mittalaitteiden virheestä. Jos katsotaan, että se ei voi olla mahdollista, niin mikään muu ei tule kysymykseen, kuin varren kautta lapaan vaikuttava voima.

    … joka saattaa syntyä seim siitä että kontakti maahan on varsin vahva ja se taivuttaa vartta.

    Enta puumailoilla kontakti pallon kanssa? High speed-kameroilla näkyy joissain tapauksissa, että osuma taivuttaa vartta lavan tulosuuntaan. Osuman jälkeen varsi luonnollisesti oikeaa ja lapa kiihtyy suhteessa varteen.

    Niinhän tuo Rauski jo kirjoitti tuon ymmärtävänsä ja ihmetteli tapahtumaa rautalyönnin osalta. Siihen lähinnä slitykseni annoin

    No sepä jäi lukematta.

    ts

    Hörhö kirjoitti: (14.2.2011 11:19:59)
    ]

    Olen ollut siinä käsityksessä, että fysikaalisia ilmiöitä tulisi tieteellisesti tutkia mm. fysiikan lakien ja matemaattisten suureiden, sekä yhtälöiden avulla. Syy- ja seuraussuhteet ovat tärkeitä. Tunteet ja mielikiuvat eivät siihen käsittääkseni kuulu, vaan kylmät faktat.

    Mielikuvat voivat olla hyviä mm. opetustoiminnassa ja sen hahmottamisessa, mitä todella pitäisi tehdä, jos ei muuten sitä osaa.

    Kyllä n eklmiä faktoja olivatkin mitä esitin ja selkeitä eroja osaavien ja vähemmän osaavien pelajien välillä.

    Mielikuvat astuvat sitten peliin kun halutaan oppia tekemään paremmin. Tai itse asiassa ovat jo taustalla tuossa huonossa tekemisessä. Ne kuitenkin juurikin muuttuvat jos fakoista syntyy ymmärrys.

    Eli tästä viisastuneena tuupparina ostan mahdollisimman keveän ja jäykän varren draiveriini ensikesäksi ja opettelen lyömään?

    Vai viisastuinko sittenkään?

Esillä 25 viestiä, 401 - 425 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #447320 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Kotimaista laatusisältöä evästeiden avulla​

Keräämme yhdessä kumppaneidemme (56) kanssa eväste- ja tunnistetietoja esimerkiksi vierailluista sivuista, IP-osoitteista ja laitteiden ominaisuuksista. Tietoja kerätään, jotta voimme tarjota kävijöillemme parempia sisältöjä ja palveluita sekä kohdennettua mainontaa ja markkinointia. Tietoja hyödynnetään myös kävijämäärien ja mainonnan mittaamisessa. Hyväksymällä evästeet sallit tietojesi käsittelyn em. tarkoituksiin. Voit muuttaa valintojasi milloin tahansa evästeasetuksistasi näytön alalaidassa olevan linkin kautta.

Lue tarkemmin, mihin tarkoituksiin tietojasi käytetään:

Tällä välilehdellä voit antaa suostumuksesi evästeiden ja vastaavien teknologioiden käyttöön painamalla Hyväksy kaikki tai valitsemalla yksityiskohtaisesti, mihin tarkoituksiin annat suostumuksesi ja painamalla Hyväksy valitut. Jos valitset Estä kaikki tai et tee muokkauksia ja valitset sen jälkeen Hyväksy valitut, evästeitä tai muita vastaavia teknologioita ei hyödynnetä. Suostumuksesi vaaditaan myös siihen, että Toimittajat -välilehdellä luetellut yhteistyökumppanit saavat käsitellä tietojasi. Huomaathan, että sivuston ja palvelun toiminnan kannalta välttämättömät evästeet ovat aina käytössä.

Tarkoitukset

Evästeet, laitteet tai vastaavat verkkotunnisteet (esimerkiksi kirjautumisperusteiset tunnisteet, satunnaisesti määritetyt tunnisteet, verkkopohjaiset tunnisteet) sekä muut tiedot (esimerkiksi selaimen tyyppi ja tiedot, kieli, näytön koko, tuetut tekniikat jne.) voidaan tallentaa laitteellesi tai lukea laitteellasi laitteen tunnistamiseksi joka kerta, kun se muodostaa yhteyden sovellukseen tai verkkosivustoon yhdessä tai useammassa tässä esitetyssä tarkoituksessa.

Mainonta ja sisältö voidaan yksilöidä profiilin perusteella. Toimintaasi tässä palvelussa voidaan käyttää sinua koskevan profiilin luomiseen tai parantamiseen yksilöityä mainontaa ja sisältöä varten. Mainosten ja sisällön tehokkuutta voidaan mitata. Raportit voidaan luoda oman ja muiden toiminnan perusteella. Toimintasi tässä palvelussa voi auttaa kehittämään ja parantamaan tuotteita ja palveluita.

Erityisominaisuudet

Hyväksynnälläsi tarkkaa sijaintiasi (alle 500 metrin säteellä) voidaan käyttää tässä ilmoituksessa kuvattujen tarkoitusten tueksi.

Hyväksynnälläsi tiettyjä laitettasi koskevia ominaisuuksia saatetaan pyytää ja käyttää erottamaan se muista laitteista (kuten asennetut fontit tai laajennukset, näyttösi resoluutio) tässä ilmoituksessa kuvattujen tarkoitusten tueksi.

Hyväksymällä sallit tietojesi käsittelyn. Suostumuksesi koskee tätä palvelua, hyväksymättä jättäminen voi vaikuttaa asiakaskokemukseesi. Jotkut teknologiat saattavat perustella tietojen käsittelyä oikeutetulla edulla, voit vastustaa tätä tai muuttaa muita asetuksia klikkaamalla "Asetukset" linkkiä.

Tietosuoja