Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 376 - 400 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    Energiaperiaatteen mukaan mailanpään nopeus hidastuu osuman aikana sitä enemmän, mitä puhtaampi osuma on. Ketjun alussa B huomauttikin osuvasti, että hutilyönnissä nopeus putoaa vähiten. Huonossa osumassa energiaa välittyy palloon huonosti. Välittymättä jäänyt osa ei silti välttämättä näy mailanpään vauhdin hidastumisen vähentymisenä. Huono osuma voi kuluttaa myös mailanpään energiaa ja mailanpää hidastuu sitä kautta. Myös ulkoinen voima – mikäli sellaista peliin onnistuu saamaan – vähentää mailanpään hidastumista. Luku erikseen on duffilyönnit, joissa osa energiasta siirtyy mattoon tai maahan.

    Kuinka suuri draiverin mailanpään hidastuminen korkeintaan voi olla?

    COR- arvolla 0,83 pallo irtoaa lavasta suurimmalla mahdollisella sallitulla nopeudella lapaan nähden. Tällaisessa lyönnissä osuman tulee olla puhdas. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että energiahäviö osumassa menee tällöin lähinnä vain lämmön tuottamiseen, joka vähentää pallon nopeuden 83%:iin siitä, mikä se teoriassa olisi ilman häviötä. Spinni kuluttaa myös jonkin verran suoraviivaisen liikkeen energiaa, joten aivan COR- arvoon 0,83 ei päästä puhtaalla osumallakaan.

    Ihan huvikseni ilman hyötytarkoitusta pyörittelin kirjaimia, numeroita ja muutamaa erikoismerkkiä nojautuen energiaperiaatteeseen, jossa oletin energiaa kuluvan vain COR- arvon määrän mukaisesti. Ne päätyivät tällaiseen asentoon:

    p = [1 – (-qxCOR + neliöjuuri(q^2x(COR^2 – 1) +1))/(1+q)]*100%

    p = mailanpään hidastumisprosentti hyvässä osumassa
    q = pallon ja lavan massojen suhde, q = m2/m1

    Jos COR = 0,83 ja m1 = 200 g, niin p = 34,9 %. Se lienee siis suurin putoamis- % laillista 200 g painavaa lapaa käytettäessä ilman ulkoista voimaa, mikäli liike-energiaa ei häviä enempää, kuin COR- arvoon liittyvä määrä. Jos COR = 0,83 ja m1 = 295 g, niin p = 25 %. Mitä painavampi lapa, sitä vähemmän mailanpään nopeus putoaa. Huonommalla COR- arvolla p pienenee myös. Uskon, että kaava antaa luotettavimman arvioin puhtaissa osumissa, joissa ”energiaa kuluttaa vain COR”. Huonoilla COR- arvoilla en lähde spekuloimaan. Käytännössä putoamisprosentit ovat vaihdelleet 34 % ja 22 % välillä. Osumien puhtautta ja lapojen massaa ei niissä ole eritelty. Tuntuu siltä, että mittauslaitteet ovat tällä kertaa olleet kunnossa.

    Miten ulkoinen voima vaikuttaa mailanpään hidastumiseen?

    Otan esimerkiksi lyönnin, jossa lapa on 200 g ja sen nopeus osuman alussa 100 mph. Ilman varsivoimaa pallo saa mallini mukaan COR- arvolla 0,82 lähtönopeuden 148 mph eli smash factor on 1,48. Mailanpää hidastuu osumassa 34,0 %. Palloa kiihdyttävä voima on 6085 N. Kun peliin pannaan 325 N ulkoista voimaa, kasvaa lähtönopeus 1%:lla eli arvoon 149,5 mph. Mailanpään hidastuu nyt 32,6 %. Palloa kiihdyttävä voima kasvaa arvoon 6146 N, vain 61 N:lla. Se on 18,7 % ulkoisesta voimasta. Ulkoista voimaa lisättäessä putoamisprosentti pienenee, mutta sama suhde Fulk/Fkok säilyy, mikäli mailaa ei vaihdeta. Lavan painon lisääntyessä varsivoiman osuus palloa kiihdyttävästä voimasta pienenee. Se näyttää riippuvan suhteesta m2/(m1+m2). Esim. 46 g/(200 g + 46 g) = 18,7 %.

    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

    Miksi käytän aikaani tällaisiin hyödyttömiin laskelmiin, kun analysaattoritkin on keksitty? Siksi, että vaikka löisin miljoona kertaa analysaattorissa, en saisi ketjun aiheeseen liittyen tuloksista mitään irti ilman laskelmissani esiintuotuja näkökohtia. Vastaus viestin aloittajan kysymyksiin jäisi tasolle: nopeus näyttää hidastuvan 34 % … 22 %. Siitäkin saattaa olla hyötyä, mutta aika vähän.

    B

    PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

    No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

    ts

    B kirjoitti: (10.2.2011 23:24:27)

    PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

    No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

    Vaiko niin, että varsi joustaa osuman vaikutuksesta sitä enemmän, mitä suurempi voima sen kautta välittyy?

    ts kirjoitti: (10.2.2011 23:31:23)

    B kirjoitti: (10.2.2011 23:24:27)

    PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

    No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

    Vaiko niin, että varsi joustaa osuman vaikutuksesta sitä enemmän, mitä suurempi voima sen kautta välittyy?

    Vaiko molemmat edelliset ja sen lisäksi tarvitaan voimaa differentiaalisesti kasvavan ilmanvastuksen voittamiseen.

    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (11.2.2011 2:29:38)

    ts kirjoitti: (10.2.2011 23:31:23)

    B kirjoitti: (10.2.2011 23:24:27)

    PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

    No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

    Vaiko niin, että varsi joustaa osuman vaikutuksesta sitä enemmän, mitä suurempi voima sen kautta välittyy?

    Vaiko molemmat edelliset ja sen lisäksi tarvitaan voimaa differentiaalisesti kasvavan ilmanvastuksen voittamiseen.

    Hyviä hatusta vetoja… mutta ei sinne päinkään :-(. Tarkennan vielä kysymystäni: Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta tuntuu kiihdyttävän palloa? Kyllä koko ulkoinen voima kiihdyttää, mutta vain 1/5…1/6 siitä tulee hyödynnetyksi. Pienenä vinkkinä – kyse on voiman ja vastavoiman laista.

    B

    PG kirjoitti: (11.2.2011 8:11:54)
    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta tuntuu kiihdyttävän palloa? Kyllä koko ulkoinen voima kiihdyttää, mutta vain 1/5…1/6 siitä tulee hyödynnetyksi. Pienenä vinkkinä – kyse on voiman ja vastavoiman laista.

    Huutokauppa jatkuu.
    Kaksoisheilurin ylämassa pyrkii hidastumaan alamassan kiihtyessä ja sen hidastuvuuden voittamiseksi täytyy ponnistella ennenkuin alamassaa saadaan kovempaan vauhtiin?

    PG

    B kirjoitti: (11.2.2011 9:11:14)

    PG kirjoitti: (11.2.2011 8:11:54)
    Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta tuntuu kiihdyttävän palloa? Kyllä koko ulkoinen voima kiihdyttää, mutta vain 1/5…1/6 siitä tulee hyödynnetyksi. Pienenä vinkkinä – kyse on voiman ja vastavoiman laista.

    Huutokauppa jatkuu.
    Kaksoisheilurin ylämassa pyrkii hidastumaan alamassan kiihtyessä ja sen hidastuvuuden voittamiseksi täytyy ponnistella ennenkuin alamassaa saadaan kovempaan vauhtiin?

    No tosta mä en ymmärtäny yhtään mitään :-(. Pitää keskittyä siihen puoleen millisekuntiin.

    PG

    Vaihdan sittenkin kysymykseni alkuperäiseen: Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Näin se tosiasiassa on, tuntuu miltä hyvänsä.

    PG

    Olen puhunut ulkoisesta voimasta, varren kautta välittyvästä voimasta ja varsivoimasta samaa tarkoittaen. Selvennän vielä: Ulkoinen voima kohdistuu lapaan.

    Pitäisköhän sitä lapaakin kiihdyttää?

    ts

    4par kirjoitti: (11.2.2011 16:02:14)
    Pitäisköhän sitä lapaakin kiihdyttää?

    Aivan varmasti ei!

    Eikös se nyt jo riitä että sitä on miljoonat ihmiset yrittäny vuosikymmeniä päätyen tasoituksen keskiarvoon 26 miehillä.

    Tuo jos joku on nimenomaan koko ongelman alku ja juuri!!!

    PG

    4par kirjoitti: (11.2.2011 16:02:14)
    Pitäisköhän sitä lapaakin kiihdyttää?

    No sieltähän se tuli. Ulkoinen voima joutuu kiihdyttämään paitsi palloa, myös lapaa. Pallolle tuleva osa on (pallon massa)/(pallon ja lavan yhteinen massa). Esim 440 N voima lisää pallon vauhtia niin kuin ennenkin on laskettu eli määrällä 440 Nx0,0005 s/(200g + 46 g) = 2,00 mph. (Kaava v = Ft/(m1+m2)).

    Tätä asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella alusta lähtien eli voiman ja vastavoiman näkökulmasta. Otan numeerisen esimerkin.

    1. Ilman ulkoista voimaa, lapa 110 mph -> 75,5 mph =>pallo 150 mph
    2. Ulkoinen 440 N voima, lapa 110 mph -> 77,5 mph => pallo 152 mph
    Kummassakin tapauksessa pallo vaikuttaa lapaan samalla voimalla, jolla lapa vaikuttaa palloon. Lavan nopeuden muutos on 1. tapauksessa 34,5 mph ja 2. tapauksessa 32,5 mph.
    1. tapauksessa pallon ei tarvitse vastustaa muuta voimaa, kuin lavan ”massavoimaa” = 0,2 kgx34,5 mph/0,0005 s = 6168 N, joka on siis sama kuin pallon massavoima = 0,046 kgx150 mph/0,0005 s = 6168 N.

    2. tapauksessa pallon tulee vastustaa sekä lavan massavoimaa, että ulkoista 440 N voimaa. Lavan nopeuden muutos on 2 mph pienempi, kuin 1. tapauksessa. Siksi lavan massavoimakin on pienempi ja se on 0,2 kgx32,5 mph/0,0005 s = 5810 N. Pallon nopeuden muutokseen 0-> 152 mph tarvitaan nyt voima 0,046 kgx152mph/0,0005 s = 6250 N. Se otetaan irti lavan massavoimasta + ulkoisesta voimasta. Pallo vaikuttaa lapaan 6250 N voimalla ja lapa palloon 5810 N + 440 N = 6250 N voimalla. Ulkoisesta 440 N voimasta tulee hyötykäyttöön m2/(m1+m2)- osa, nyt vajaa viidennes, 82 N. Puolen millisekunnin aikana voi liike-energiaa mennä hukkaan paljonkin, mutta voiman ja vastavoiman lakiin se ei vaikuta. Se pätee aina.

    Huom 1. Jos ulkoinen voima vähentää mailanpään hidastumista määrällä x, niin pallon vauhti lisääntyy samalla määrällä x edellyttäen, että COR pysyy samana (mikä ettei pysyisi).
    Huom 2. ”Massavoima” ei ole virallinen termi. Toivottavasti tässä yhteydessä enemmän selvittää, kuin sekoittaa.

    Nyt täällä aletaan olemaan jollain hehtarilla asian suhteen. Heitänpä vielä yhden ajatuksen: veto vai lyönti? Ajatelaan asiaa ns kahdella autolla peräänajon kannalta, milloin vahingot ovat suurimmat (milloin energia siirtyy pahimpiin muodonmuutoksiin)? Edellä oleva auto ei paina jarrua ja peräänajo tapahtuu? Edellä olevalla autolla on jarrut lukossa ja peräänajo tapahtuu? Takana tuleva auto pyrkii kiihdyttämään osuman aikana edellä oleva auto pitää jarrua pohjassa tai ei pidä? Missä on suurin kontaktiaika jolloin energia siirtyy kohteeseen tai muodonmutokseen? Kysmys on hyvin pitkälti juuri kontaktiajan pituudesta jolloin energiaa siirtyy kohteeseen (siis palloon) ja siitä että pelaaja osumaan tullessaan yrittää mailanpään hidastumisesta huolimatta lisätä vartalonkierrolla ja tukipisteiden periksiantamattomuudella lisätä kontaktiaikaa jotta se energia sinne palloon siirtyy mahdollisimman pitkän aikaa. Jos tukipisteet (mikä tahansa niistä) antaa periksi (antaa varmasti), mutta kyse on siitä kuinka paljon ja millaisella teknisellä swingisuorituksella.

    Tuupparin löysä grippi ja löysä huitaisu verrattuna todellla tiukkaan ammattilsien tekemään swingiin jossa on sekä rentoutta mailanpään nopeuden kasvattamiseksi, että tiukkuutta tukipisteiden osalta tuottanee aika erilaisen lopputuloksen vaikka mailanpään nopeus ennen osumaa olisi edes samalla hehtaarilla. Ei siis ole helppoa. Sanoisin jopa että lihaskäskytys swingin eri vaihessa saattaa olla avainasemassa tässä asiassa.

    B

    Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
    Tuupparin löysä grippi ja löysä huitaisu verrattuna todellla tiukkaan ammattilsien tekemään swingiin jossa on sekä rentoutta mailanpään nopeuden kasvattamiseksi, että tiukkuutta tukipisteiden osalta tuottanee aika erilaisen lopputuloksen vaikka mailanpään nopeus ennen osumaa olisi edes samalla hehtaarilla. Ei siis ole helppoa. Sanoisin jopa että lihaskäskytys swingin eri vaihessa saattaa olla avainasemassa tässä asiassa.

    Miten tuntuu siltä, että yrität aloittaa ketjun alusta uudelleen. Mitä, jos lukisit ensin nuo PG:n parit yhteenvedot ajatuksella?

    B kirjoitti: (11.2.2011 22:02:37)

    Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
    Tuupparin löysä grippi ja löysä huitaisu verrattuna todellla tiukkaan ammattilsien tekemään swingiin jossa on sekä rentoutta mailanpään nopeuden kasvattamiseksi, että tiukkuutta tukipisteiden osalta tuottanee aika erilaisen lopputuloksen vaikka mailanpään nopeus ennen osumaa olisi edes samalla hehtaarilla. Ei siis ole helppoa. Sanoisin jopa että lihaskäskytys swingin eri vaihessa saattaa olla avainasemassa tässä asiassa.

    Miten tuntuu siltä, että yrität aloittaa ketjun alusta uudelleen. Mitä, jos lukisit ensin nuo PG:n parit yhteenvedot ajatuksella?

    Luettu ja ajatuksella, tuossa vain kiteytettynä ja ehkäpä vähän ajatuksella kaiken sälän joukossa.

    B

    Ai niin. Sehän on sapatti tänään. 🙂

    B

    Olisi mukava kuulla ketjun aloittajan vaikutelmat fyysikon loppupäätelmistä suhteessa omaan tekemiseen. Tuliko ajatuksia? Toinen kysymys LD-harrastajille ja seuraajille. Onko LD-pelaajista samanlaista Trackman-analyysistatistiikkaa kuin löytyy PGA-tourpelaajista? Mielenkiinnosta kyselen.

    PG kirjoitti: (11.2.2011 16:48:56)

    0,046 kgx152mph/0,0005 s = 6250 N…

    Jos tuota tutkailee niin pääsee ytimeen.
    Eli kontaktiaikaan.

    Pidentämällä kontakti aikaa tarvittava voima pienenee.
    Toisinpäin käyttää saman voiman mutta pidemmällä kontaktiajalla ja avot pallo lähtee reilusti lujempaa.

    PG

    Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
    Ajatelaan asiaa ns kahdella autolla peräänajon kannalta, milloin vahingot ovat suurimmat (milloin energia siirtyy pahimpiin muodonmuutoksiin)? Edellä oleva auto ei paina jarrua ja peräänajo tapahtuu? Edellä olevalla autolla on jarrut lukossa ja peräänajo tapahtuu? Takana tuleva auto pyrkii kiihdyttämään osuman aikana edellä oleva auto pitää jarrua pohjassa tai ei pidä? Missä on suurin kontaktiaika jolloin energia siirtyy kohteeseen tai muodonmutokseen?

    Tarkoitatko Rauski, että tiitikun ja pallon välisellä kitkalla ja vain sillä on merkitystä? Energian siirtyminen ja kontaktiaika riippuvat siitä, vierii vai liukuuko pallo tiitikun päällä osuman aikana? Nopeudella ja massalla ei ole mitään merkitystä? Jos et tätä tarkoittanut, niin sorry, vertaus on huono.

    Olen tarkastellut vain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat osuman aikana pallon lähtönopeuteen ja smash factoriin. Ne ovat: mailanpään nopeus osumaan tultaessa, pallon ja lavan massa, törmäyksen COR- arvo, ulkoinen voima ja itse kontaktiaika. Mitkään muut tekijät eivät vaikuta smash factoriin tai pallon nopeuteen. Tärkeät, kontaktiajan ulkopuolella vaikuttavat tekijät olen jättänyt tarkasteluni ulkopuolelle, mutta ne sisältyvät mailanpään nopeuteen, COR- kertoimeen ja ulkopuoliseen voimaan. Itselleni tämä noin 0,5 ms aika on pientä viilausta vaille aika lailla hanskassa. Siitä muusta noin 160 millisekunnista en tiedä mitään.

    Kahden kappaleen vapaassa törmäyksessä, jossa ei ole ulkopuolista voimaa mukana, kontaktiajalla ei ole merkitystä, mikäli voiman ja vastavoiman lakiin on luottaminen. Tässä yhteydessä laki kertoo: lavan massa x (lavan nopeuden muutos/ kontaktiaika) = pallon massa x (pallon nopeuden muutos / kontaktiaika). Yhtälöstä häviää kontaktiaika. Jäljelle jää liikemäärän säilymislaki. Se on tunnettu jo 1600 –luvulta lähtien. Descartes sen ensimmäisenä esitti. Papit julistivat Descartesin harhaoppiseksi (tosin syy ei tainnut olla pelkästään tämä). Käytäntö on osoittanut, että liikemäärän säilyminen ei ole harhaa. Jos mukana on ulkopuolinen voima, kuten golflyönnissä aina (varren kautta sitä välittyy lapaan enemmän tai vähemmän), on lähdettävä voiman ja vastavoiman laista, ei liikemäärän säilymislaista. Silloin kontaktiaika tulee kuvioihin mukaan, mutta se vaikuttaa vain ulkopuolisen voiman aiheuttamaan nopeuslisään.

    Mielestäni kontaktiaikaan ei pelaaja itse voi mitenkään vaikuttaa – paitsi ellei kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta. Suurilla nopeuksilla kontaktiaika on suurempi, kuin pienillä? Onko hakukone Ruski 😉 löytänyt tästä aiheesta jotain?

    B

    Löytyykö Einsteinilta (Albert) mitään tuohon kontaktiaikaan ja mailanpään nopeuteen liittyen?

    PG kirjoitti: (12.2.2011 11:39:27)

    Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
    Ajatelaan asiaa ns kahdella autolla peräänajon kannalta, milloin vahingot ovat suurimmat (milloin energia siirtyy pahimpiin muodonmuutoksiin)? Edellä oleva auto ei paina jarrua ja peräänajo tapahtuu? Edellä olevalla autolla on jarrut lukossa ja peräänajo tapahtuu? Takana tuleva auto pyrkii kiihdyttämään osuman aikana edellä oleva auto pitää jarrua pohjassa tai ei pidä? Missä on suurin kontaktiaika jolloin energia siirtyy kohteeseen tai muodonmutokseen?

    Tarkoitatko Rauski, että tiitikun ja pallon välisellä kitkalla ja vain sillä on merkitystä? Energian siirtyminen ja kontaktiaika riippuvat siitä, vierii vai liukuuko pallo tiitikun päällä osuman aikana? Nopeudella ja massalla ei ole mitään merkitystä? Jos et tätä tarkoittanut, niin sorry, vertaus on huono.

    Olen tarkastellut vain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat osuman aikana pallon lähtönopeuteen ja smash factoriin. Ne ovat: mailanpään nopeus osumaan tultaessa, pallon ja lavan massa, törmäyksen COR- arvo, ulkoinen voima ja itse kontaktiaika. Mitkään muut tekijät eivät vaikuta smash factoriin tai pallon nopeuteen. Tärkeät, kontaktiajan ulkopuolella vaikuttavat tekijät olen jättänyt tarkasteluni ulkopuolelle, mutta ne sisältyvät mailanpään nopeuteen, COR- kertoimeen ja ulkopuoliseen voimaan. Itselleni tämä noin 0,5 ms aika on pientä viilausta vaille aika lailla hanskassa. Siitä muusta noin 160 millisekunnista en tiedä mitään.

    Kahden kappaleen vapaassa törmäyksessä, jossa ei ole ulkopuolista voimaa mukana, kontaktiajalla ei ole merkitystä, mikäli voiman ja vastavoiman lakiin on luottaminen. Tässä yhteydessä laki kertoo: lavan massa x (lavan nopeuden muutos/ kontaktiaika) = pallon massa x (pallon nopeuden muutos / kontaktiaika). Yhtälöstä häviää kontaktiaika. Jäljelle jää liikemäärän säilymislaki. Se on tunnettu jo 1600 –luvulta lähtien. Descartes sen ensimmäisenä esitti. Papit julistivat Descartesin harhaoppiseksi (tosin syy ei tainnut olla pelkästään tämä). Käytäntö on osoittanut, että liikemäärän säilyminen ei ole harhaa. Jos mukana on ulkopuolinen voima, kuten golflyönnissä aina (varren kautta sitä välittyy lapaan enemmän tai vähemmän), on lähdettävä voiman ja vastavoiman laista, ei liikemäärän säilymislaista. Silloin kontaktiaika tulee kuvioihin mukaan, mutta se vaikuttaa vain ulkopuolisen voiman aiheuttamaan nopeuslisään.

    Mielestäni kontaktiaikaan ei pelaaja itse voi mitenkään vaikuttaa – paitsi ellei kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta. Suurilla nopeuksilla kontaktiaika on suurempi, kuin pienillä? Onko hakukone Ruski 😉 löytänyt tästä aiheesta jotain?

    Enpä ole nyt etsinyt mitään uutta. Lähinnä mua on kiinnostanut ajatuksena, mikä vaikutus kontaktiajan pituudella ja miten kontaktiaikaa saadaan pidennettyä tai oikeammin miten saada minimoitua kontakiajan lyhenemä. Varmaankin toistoa, mutta homma kallistuu aika pitkälle siihen miten kehossa olevat tukipisteet antavat osumassa periksi ja miten nittä voidaan minimoida, veikkaisin että on melko mahdoton alkaa niitä mitenkään laskemaan. Kontaktiaikaan kyllä mun mielestä voi vaikuttaa välillisesti siten että mistään osasta kehoa ei tule liikaa periksiantoa ja että kehon liikettä pystytään pitämään yllä mahdollisimman pitkään osuman läpi, tulee ns ’pitkä osuma.’ Tärkeimpänä varmaankin ranteet se ensimmäinen periksi antava nivelpiste koko ketjussa.

    PG

    Näprääjä kirjoitti: (12.2.2011 11:16:48)

    PG kirjoitti: (11.2.2011 16:48:56)

    0,046 kgx152mph/0,0005 s = 6250 N…

    Jos tuota tutkailee niin pääsee ytimeen.
    Eli kontaktiaikaan.

    Pidentämällä kontakti aikaa tarvittava voima pienenee.
    Toisinpäin käyttää saman voiman mutta pidemmällä kontaktiajalla ja avot pallo lähtee reilusti lujempaa.

    Keskimääräisestä palloa kiihdyttävästä 6250 N voimasta johtuu 5810 N itse törmäyksestä ja loput 440 N ulkoisesta voimasta. Vain siihen pelaaja voi vaikuttaa.

    B

    Rauski kirjoitti: (12.2.2011 12:04:45)
    Kontaktiaikaan kyllä mun mielestä voi vaikuttaa välillisesti siten että mistään osasta kehoa ei tule liikaa periksiantoa ja että kehon liikettä pystytään pitämään yllä mahdollisimman pitkään osuman läpi, tulee ns ’pitkä osuma.’ Tärkeimpänä varmaankin ranteet se ensimmäinen periksi antava nivelpiste koko ketjussa.

    Eikös tämä nyt ole samaa tukivoima-asiaa, jonka osuutta PG juuri valotti varsin kattavasti ja aukottomasti?

    PG kirjoitti: (12.2.2011 11:39:27)
    Mielestäni kontaktiaikaan ei pelaaja itse voi mitenkään vaikuttaa – paitsi ellei kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta. Suurilla nopeuksilla kontaktiaika on suurempi, kuin pienillä?

    PG, nostan sinulle hattua laskelmistasi ja päätelmistäsi. Vaikka usein päätät postauksen niiden merkitystä vähättelevään kommenttiin, niin ne jättävät kyllä paljon mielenkiintoisia ajattelun aiheita.

    Sanoit, ettei pelaaja pysty vaikuttaman kontaktiaikaan. Tarkoitatko, ettei sillä ole merkitystä, mitä pelaaja on tehnyt ennen osumaa? Mainitsit aiemmin, ettei pelaaja pysty tuomaan voimaa varren kautta millään osuman aikana tehtävällä toimenpiteellä, vaan ainoa tapa on vartalon kierron avulla välittyvä liikemäärä (menikö oikein).

    Tästä minä tein sen päätelmän, että maasta tukea ottava jalkojen työ (lantion liike) on lähes ainoa tapa tuon vedon ylläpitämiseen, siis lantion kierto olisi säilytettävä osuman läpi. Näin voitaisiin lisätä kiihtyvyyttä ja sen myötä kontaktiaikaa, mutta tämän toteuttamiseksi pelaaja ilmeisesti (siis käytännössä havaittu) joutuu tulemaan palloon hieman hitaammalla nopeudella, jolloin pelkän mailanpään massan nopeudella tuotettavan liikemäärän avulla synnytettävä pallon lähtönopeuden osuus on pienempi.

    Mielestäni kontaktiajan pidentäminen palvelee enemmänkin score-pelaajan tarpeita kuin LD-golfia.
    Onko muita mielipiteitä?

    B kirjoitti: (12.2.2011 13:31:44)

    Rauski kirjoitti: (12.2.2011 12:04:45)
    Kontaktiaikaan kyllä mun mielestä voi vaikuttaa välillisesti siten että mistään osasta kehoa ei tule liikaa periksiantoa ja että kehon liikettä pystytään pitämään yllä mahdollisimman pitkään osuman läpi, tulee ns ’pitkä osuma.’ Tärkeimpänä varmaankin ranteet se ensimmäinen periksi antava nivelpiste koko ketjussa.

    Eikös tämä nyt ole samaa tukivoima-asiaa, jonka osuutta PG juuri valotti varsin kattavasti ja aukottomasti?

    Joo kyllä, mutta homma oikeastaan lähti osaltani liikkeelle kun katselin tuon juniorin mailanpäänkäyttäytymistä 4Dswing käppyröistä, niitä on muutamia, Osumassa mailanpään nopeus tietysti tippuu mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu muutamassa graafisaa on se että se ei lähde laskemaan tasaisesti osuman jälkeen joissain lyönneissä, osassa se pysyy hetken aikaa samalla tasolla ja 1-2 lyönnissä se lähtee jopa uudelleen kiihtymään osuman jälkeen. Jotenkin sellainen tunne että tuo liittyy juuri noihin tukivoimiin, nivelpisteiden periksiantamattomuuteen, miten kehitetty energia välittyy palloon, swingiin saadaan vetoa aikaiseksi jne. Myös se että kun laitoin sen peräänajoesimerkin jossa takana tuleva kiihdyttää osuman jälkeen lisää kontaktiaikaa. En tiedä olenko yhtään hehtaarilla asian suhteen, mutta osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kommentoida tuota asiaa. Vai onko kyseessä kenties joku mittausvirhe?

Esillä 25 viestiä, 376 - 400 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #447503 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen