-
JulkaisijaArtikkelit
-
Lisäyksenä edelliseen: Varren kautta välittyvä voima selittyy 99,9 % osalta Newtonin I aksiooman (jatkavuuden lain) pohjalta ja 0,1% Newtonin II aksiooman (F = ma) perusteella. I- laki: Kun massat on pantu liikkeelle, ei niitä pirukaan pidättele, paitsi toinen piru.
PG kirjoitti: (7.2.2011 14:26:52)
Laskelmissani tarvitsen tarkat tiedot siitä missä kulmassa vaakasuuntaan nähden lapa osuu palloon, missä kulmassa se jatkaa matkaansa ja missä kulmassa pallo lähtee ilmaan. .Etkä siltikään tiedä tarvittavaa. Lähtökohtainen virhe tulee jo siitä, jos kuvitellaan palloon osuttavan kuten yleensä kuvitellaan, eli lavan alareunan olevan pallon alla osumassa.
Kun ensikontakti sattuukin siihen alimpaan uraan sen osuessa kohtalaisen korkealle pallossa, muuttuu moni asia taas kerran. Sen vuoksi tuo 4Parin taulukkokin on vain raakaa yksinkertaistamista, jolla on hyvin vähän tekemistä hyvän pallonlyönnin kanssa.
Newtonin III aksioomaa (voiman ja vastavoiman laki) ei ole kukaan vielä pystynyt kumoamaan. Yritätkö nyt sitä?
PG kirjoitti: (7.2.2011 18:33:16)
Newtonin III aksioomaa (voiman ja vastavoiman laki) ei ole kukaan vielä pystynyt kumoamaan. Yritätkö nyt sitä?Eikun kerroin että pallon lähtökulmaan vaikuttaa monta asiaa ja se ensimmäinen kontakti palloon saattaa tapahtua niin että lofti on 0 astetta. Se onkin sitten mielenkiintoista miten tuo tuosta etenee, mutta onhan se aika erikoista että samalla loftilla voidaan lyödä niin erikorkuisia lyöntejä. Wsim 60 asteisella 3-4m korkea 40m lyönti joka pysähtyy toiseen pomppuun.
PG kirjoitti: (7.2.2011 16:49:21)
Kun yhdistetään Jaken tiedot näihin, näyttää siltä, että tour-pelaajien hyviin lyönteihin voi varren kautta välittyä korkeintaan 5% palloa kiihdyttävästä keskimääräisestä kokonaisvoimasta.Paitsi Ben Hoganilla noin 10%.
ts kirjoitti: (7.2.2011 18:55:06)
PG kirjoitti: (7.2.2011 18:33:16)
Newtonin III aksioomaa (voiman ja vastavoiman laki) ei ole kukaan vielä pystynyt kumoamaan. Yritätkö nyt sitä?Eikun kerroin että pallon lähtökulmaan vaikuttaa monta asiaa ja se ensimmäinen kontakti palloon saattaa tapahtua niin että lofti on 0 astetta. Se onkin sitten mielenkiintoista miten tuo tuosta etenee, mutta onhan se aika erikoista että samalla loftilla voidaan lyödä niin erikorkuisia lyöntejä. Wsim 60 asteisella 3-4m korkea 40m lyönti joka pysähtyy toiseen pomppuun.
Näin on. Olen nähnyt, kun driverilla henkilö lyö kutakuinkin suoraan ylöspäin (2d-tarkastelu) ja pallo päätyi 7.38 metriä tiiauskohdasta suoraan taaksepäin. Juotiin isot tuopit ehtoommalla.
PG kirjoitti: (7.2.2011 16:49:21)
Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Vai onko nuo kaikki jo sen optimoineen ja puhumme vain siitä mitä tuuppareilta puuttuu?
Vai onko vika mittalaitteessa (Trackman) joka ei näe oikeita mailanpään nopeuksia?
Vai mitä sen osuma aikaisen tuen sitten pitää saada aikaiseksi, jos se ei näy smash factorissa?
Jatketaan hyödyttömien laskelmien sarjaa tähän aiheeseen liittyen. Jos varren kautta välittyvä voima kasvaa 0 N -> 5%:iin palloa kiihdyttävästä voimasta (F), niin mallini mukaan smash factor kasvaa 0 -> n. 1%.
Esim. 1,463 -> 1,477, kun F = 0 -> 5 %, COR = 0,80, lavan m = 200 g
Esim. 1,477 -> 1,490, kun F = 0 -> 5 %, COR = 0,80, lavan m = 210 g
Mailanpää hidastuminen pieneni voiman vaikutuksesta osumassa 1,3…1,4 %- yksikköä.
Kun yhdistetään Jaken tiedot näihin, näyttää siltä, että tour-pelaajien hyviin lyönteihin voi varren kautta välittyä korkeintaan 5% palloa kiihdyttävästä keskimääräisestä kokonaisvoimasta.Onko tuo (varmasti hyödytön) tulos ero varrettoman ja varrellisen lyönnin välillä? Silloin tukilisän ero kutistuu jo kovin pieneksi varrellisen tuupparilyönnin ja tour-lyönnin välillä. Edellyttäen, että jaksaa odottaa tuupparin osuvan pallollaan mailansa lapaan kutakuinkin 0-asteen true pathilla ja 0-asteen sidespinillä. Huteja ja huippulyöntejä ei toimita vertailla.
ts kirjoitti: (7.2.2011 18:55:06)
PG kirjoitti: (7.2.2011 18:33:16)
Newtonin III aksioomaa (voiman ja vastavoiman laki) ei ole kukaan vielä pystynyt kumoamaan. Yritätkö nyt sitä?Eikun kerroin että pallon lähtökulmaan vaikuttaa monta asiaa ja se ensimmäinen kontakti palloon saattaa tapahtua niin että lofti on 0 astetta. Se onkin sitten mielenkiintoista miten tuo tuosta etenee, mutta onhan se aika erikoista että samalla loftilla voidaan lyödä niin erikorkuisia lyöntejä. Wsim 60 asteisella 3-4m korkea 40m lyönti joka pysähtyy toiseen pomppuun.
Tuplakosketuksesta on säädetty Randan kirjoissa.
Mutta vakavammin, oletko lyönyt ulkosalla noita lyöntejä vaikkapa Trackmanillä osuma-arvoja analysoiden. Täytyy joskus kokeilla, minkälaisia arvoja antaa.B kirjoitti: (7.2.2011 23:45:35)
Mutta vakavammin, oletko lyönyt ulkosalla noita lyöntejä vaikkapa Trackmanillä osuma-arvoja analysoiden. Täytyy joskus kokeilla, minkälaisia arvoja antaa.
Et kai sä ihan vakavissas usko, etttä Trackman näkis siitä osumasta oikeesti jotain?
ts kirjoitti: (8.2.2011 9:10:49)
Et kai sä ihan vakavissas usko, etttä Trackman näkis siitä osumasta oikeesti jotain?Olenkin vähän herkkäuskoinen. Otan pettymyksen tyynesti kuitenkin vatsaan, jos niin käy. Logiikka on selkeä ja niinpä olisikin todella mielenkiintoista pähkäillä nähtyä lopputulosta vaikapa 20-60 m lyönneissä suhteessa saatuihin arvoihin.
On totta, että fysikaalinen tarkastelu on ylivertainen.B kirjoitti: (8.2.2011 10:27:32)
ts kirjoitti: (8.2.2011 9:10:49)
Et kai sä ihan vakavissas usko, etttä Trackman näkis siitä osumasta oikeesti jotain?Olenkin vähän herkkäuskoinen. Otan pettymyksen tyynesti kuitenkin vatsaan, jos niin käy. Logiikka on selkeä ja niinpä olisikin todella mielenkiintoista pähkäillä nähtyä lopputulosta vaikapa 20-60 m lyönneissä suhteessa saatuihin arvoihin.
On totta, että fysikaalinen tarkastelu on ylivertainen.Fysikaalinen tarkastelu on ylivertainen varmasti jos tiedetään kaikki tapahtumaan liittyvät asiat. Tällä hetkellä kuitenkaan ei ole olemassa laitteistoja, jotka nuo näkisivät ja pystyisivät kertomaan.
Parhaiten tapahtumista lienee saatavilla tietoa pulverilla tai vastaavalla riittävän ’herkällä’ lapaan sijoitettavalla aineella (teippi ei sitä ainakaan ole) joka kertoo mihin kaikkiin kohtiin lapaa pallo osuu osuman aikana. Lisäksi pitää tietysti lyöjän osata lyödä tuo lyönti.
Mikään tiedossani oleva laitteisto maailmassa ei tällä hetkellä noita asioita yksinkertaisesti voi nähdä.
ts kirjoitti: (8.2.2011 10:35:40)
Mikään tiedossani oleva laitteisto maailmassa ei tällä hetkellä noita asioita yksinkertaisesti voi nähdä.Eikös You-tube tarjoa nähtäväksi 30000 fps videoita, joissa koko osuma-aikanen pallon ja lavan välinen vuoropuhelu esitetään.
B kirjoitti: (8.2.2011 10:54:30)
ts kirjoitti: (8.2.2011 10:35:40)
Mikään tiedossani oleva laitteisto maailmassa ei tällä hetkellä noita asioita yksinkertaisesti voi nähdä.Eikös You-tube tarjoa nähtäväksi 30000 fps videoita, joissa koko osuma-aikanen pallon ja lavan välinen vuoropuhelu esitetään.
Laita toki linkki jos sellaisen sieltä löydät. Ja nimenomaan niin, että sen voi katsoa myös tuolla nopeudella.
ts kirjoitti: (8.2.2011 9:10:49)
B kirjoitti: (7.2.2011 23:45:35)
Mutta vakavammin, oletko lyönyt ulkosalla noita lyöntejä vaikkapa Trackmanillä osuma-arvoja analysoiden. Täytyy joskus kokeilla, minkälaisia arvoja antaa.
Et kai sä ihan vakavissas usko, etttä Trackman näkis siitä osumasta oikeesti jotain?
Ei varmaan, mutta olisihan se kiva nähdä mitä se arvaisi mm. (dyn.)loftin olevan.
Olen käsittänyt ettei Tm mallinnus osumasta ole mitenkään täydellinen ja käyttäjän vastuulle jää tulkinnat mm. ei-svetariosumista. Vertikaalinen gear-effect vaikuttaa mm. spinniin oleellisesti kun osutaan lavan ala- ta yläosaan.
Jake2: Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%? Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
B: Onko tuo (varmasti hyödytön) tulos ero varrettoman ja varrellisen lyönnin välillä?
Näiden kysymysten jälkeen oli pakko jatkaa malliini pohjautuvaa hyödytöntä laskentaa. Ruuvasin varren lapaan ja väänsin kaavan:
smash factor = m1(1+COR)/(mi+m2) + Ft/(u(m1+m2)
Päin helvettiä tietenkin koko paska? Katsotaan kuitenkin vähän, ennen kuin heitetään romukoppaan. Jos COR – arvolle annetaan maksimiarvo 0,83 eikä ulkoista voimaa ole (eli varrella on annettu mailanpäälle vain vauhtia, mutta osumassa sillä ei ole merkitystä), saadaan lavan painolla m1= 200 g smash factoriksi 1, 488. COR –arvolla 0,82 tulee 1,480, joka oli tourpelaajien hyvien lyöntien arvo +- 1 %. Lähdetään siis siitä, että keskimääräinen COR- arvo pelaajien hyvissä lyönneissä on 0,82 eikä maksimi 0,83 ja oletetaan draiverin nupin massaksi 200g.
Jos varren kautta välittyvä voima F = 426 N eli 5 % palloa kiihdyttävästä keskimääräisestä voimasta 8,52 kN ja se vaikuttaa ajan t = 0,0005 sekuntia ja mailanpään nopeus on 140 mph, niin smash factor on 1,494. Lisäystä siis 0,014, joka on noin 1 % lisäys ilman ulkoista voimaa tehtyyn lyöntiin verrattuna.
Jos Ben Hoganin svingi oli sellainen, että kropan ja varren massan ja vauhdin sekä Newtonin I lain ansiosta lapaan välittyi 10% lapaan kohdistuneesta kokonaisvoimasta, niin Ben sai hienolla svingillään etua niihin pelaajiin nähden, jotka eivät kroppaansa osanneet käyttää. Etu oli 1,9 % ja smash kuvatunlaisessa lyönnissä 1,508. Mutta muistaakseni Benin maila oli raskas. Jos hän käytti 11% painavampaa lapaa, kuin muut, niin se selittäisi smash- parannuksen ilman ulkoisen voiman mukana oloa.
Tuohon +- 1- %:iin sisältyy myös erot välineissä. Ne vaikuttavat smash factoriin joko suoraan tai välillisesti COR- arvon kautta. Jos mikään muu, kuin varren kautta välittyvä voima ei kasvattaisi smash factoria 1 %:lla, niin kyseisen voiman maksimiosuus olisi 5% kokonaisvoimasta. Ei muita tekijöitä voi jättää huomioon ottamatta. Ulkoisen voiman osuuden täytyy olla pienempi kuin 5%. Saavutettava etu mailanpään nopeudessa on pienempi kuin 1%.
Mikäli ulkoista voimaa ei ole, mailanpään nopeus ei vaikuta smash factoriin. Jos on, niin sen vaikutus on 3 promillen luokkaa, jos ulkoinen voima on 5% palloa kiihdyttävästä voimasta.
Jos kaksi kappaletta törmää toisiinsa, syntyy lyhytkestoisia, mutta yleensä valtavan suuria voimia, olkoonpa kappaleissa varsi tai ei. Jos toisen kappaleen massa on 200g ja vauhti 140 mph ja toinen paikallaan oleva 46 g painava kappale saa 0,0005 s kestävässä törmäyksessä nopeuden 1,48*140 mph = 92,6 m/s, niin pienemmän kappaleen keskikiihtyvyys törmäyksen aikana on 92,6 /0,000s m/s^2 = 185200 m/s^2 ja siihen vaikuttava keskimääräinen voima F = 8520 N. Jos kyseessä on lapa ja pallo ja lavalla törmäykseen mentäessä kiihtyvyyttä melkoinen 185m/s^2, sen vaikutus smash factoriin on 1 promille.
Uskon, että ts ja Fukke ovat löytäneet svingin, jolla mailanpäälle saadaan hallitulla tekniikalla suuri vauhti ja lyönnille hyvä tarkkuus. Sitä kannattaa siis markkinoida, mutta ei fysiikan termein. Tukivoima on harhaanjohtava, sen yksikkö on joku muu, kuin Newton.
Kaavassani oli kirjoitusvirhe, mi pitää olla m1 ja loppusulkukin puuttui. Siis
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessaPG kirjoitti: (8.2.2011 11:53:28)
Uskon, että ts ja Fukke ovat löytäneet svingin, jolla mailanpäälle saadaan hallitulla tekniikalla suuri vauhti ja lyönnille hyvä tarkkuus. Sitä kannattaa siis markkinoida, mutta ei fysiikan termein. Tukivoima on harhaanjohtava, sen yksikkö on joku muu, kuin Newton.Minä en täällä ainakaan markkinoi mitään enkä ole valitettavasti vielä löytänyt mitään svingiä. Sen sijaan olen kiinnostunut tutkimaan asioita ja heitän omia ajatuksiani muiden pureskeltavaksi, vaikka ne eivät olekaan virheettömiä ja termitkin ontuvat.
Uskon, että jos jotain joskus svingistä löytyy, niin se on pystyttävä perustelemaan ja osoittamaan toimivaksi sekä golfin että fysiikan keinoin. Siksi yritän selvittää näitä kysymyksiä käyttämällä hyväkseni molempia tieteenhaaroja. Toisaalta minulle on ihan sama, jos fyysikot pysyvät omissa koloissaan ja golfgurut omissaan. Minä en mene kumpaankaan.
Pidätän kuitenkin itselläni oikeuden esittää ajatuksiani niin hyvin ja niin oikein kuin voin varsinkin tällä foorumilla, jonka tarkoitus on herättää keskustelua.
PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)
Kaavassani oli kirjoitusvirhe, mi pitää olla m1 ja loppusulkukin puuttui. Siis
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
Yksinkertainen on kaunista ja tehokasta (meniköhän jälkimmäinen termi oikein :-))
Kiitokset PG!Täytyypä hieman tutkailla noita meidän pallon lähtöarvoja. Eipä ole kukaan päässyt vielä lähellekään 1,48 lukemia. Kuitenkin lavan mittaukset antavat varsin samaa tulosta muiden laitteiden kanssa ja pikasilmäyksellä pallon koordinaateista laskien pallonkin lähtönopeus näyttäisi olevan oiken. Mielenkiintoista jos näin on….
PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)B kirjoitti: (8.2.2011 22:10:03)
PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)Mielenkiintoinen huomio joka saattaa oikeesti tuoda jotain uutta keskusteluun. Hyvin sotkettu.
B kirjoitti: (8.2.2011 22:10:03)
PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)Laskelmassani COR tarkoittaa törmäyksen COR- arvoa, joka riippuu lavan ja pallon todellisista loppunopeuksista. Se on mailan ja pallon välinen suure ja on lyöntikohtainen, ei mailalle ilmoitettu max.COR. Jos lavan massa on 200g ja törmäyksen COR- arvo hyvä 0,75, niin smash factor on ”vain” 1,42. Jos lavan massa on 200g ja COR suurin mahdollinen 0.83, on suurin mahdollinen smash factor 1,488. Eli erittäin rajoilla LPGA ja PGA- pelaajien hyvät osumat liikkuvat, mikäli 1,48 on keskiarvo. Mittauslaitteiden mittausvirheisiin minäkin luotan kuin seinään. Siksi lasken.
Kaavassani smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2)) on mielestäni kaikki smash factoriin vaikuttavat tekijät mukana. COR -arvoon sisältyy liike-energian häviöt. Vaikka COR riippuisi ajasta, sekin on mukana, koska COR on todellinen COR. Voimaan F sisältyy mailan varren ja pelaajan massan lapaan välittämä voima, varren potkaisu, myös jalkaterien asento, mikäli se voimaan vaikuttaa.
Eli en lämpene ajatukselle käsitellä smash factoria lavan ja pallon oletettujen COR- arvojen pohjalta. Mielestäni se vain tekee asian vaikeammaksi. Erittäin hyvä kuitenkin, että mietit asiaa ja otit sen esille. Muuten useimmille olisi saattanut jäädä mielikuva, että tarkoitin COR- arvollani mailalle ilmoitettua max.arvoa. Sitä en tarkoittanut.
PG kirjoitti: (9.2.2011 12:55:06)
Laskelmassani COR tarkoittaa törmäyksen COR- arvoa, joka riippuu lavan ja pallon todellisista loppunopeuksista. Se on mailan ja pallon välinen suure ja on lyöntikohtainen, ei mailalle ilmoitettu max.COR. Jos lavan massa on 200g ja törmäyksen COR- arvo hyvä 0,75, niin smash factor on ”vain” 1,42. Jos lavan massa on 200g ja COR suurin mahdollinen 0.83, on suurin mahdollinen smash factor 1,488. Eli erittäin rajoilla LPGA ja PGA- pelaajien hyvät osumat liikkuvat, mikäli 1,48 on keskiarvo. Mittauslaitteiden mittausvirheisiin minäkin luotan kuin seinään. Siksi lasken.Kaavassani smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2)) on mielestäni kaikki smash factoriin vaikuttavat tekijät mukana. COR -arvoon sisältyy liike-energian häviöt. Vaikka COR riippuisi ajasta, sekin on mukana, koska COR on todellinen COR. Voimaan F sisältyy mailan varren ja pelaajan massan lapaan välittämä voima, varren potkaisu, myös jalkaterien asento, mikäli se voimaan vaikuttaa.
Eli en lämpene ajatukselle käsitellä smash factoria lavan ja pallon oletettujen COR- arvojen pohjalta. Mielestäni se vain tekee asian vaikeammaksi. Erittäin hyvä kuitenkin, että mietit asiaa ja otit sen esille. Muuten useimmille olisi saattanut jäädä mielikuva, että tarkoitin COR- arvollani mailalle ilmoitettua max.arvoa. Sitä en tarkoittanut.
Juurikin näin. Kun lausekkeeseen sijoitetaan esim sallittu max COR 0.83, pitää tuokin arvo sisällään pallon osuuden määritelmän mukaan, koska se on määritetty ampumalla pallo lapaan 100mph nopeudella. Mittausten toleransseilla siis mennään.
No, kunhan yritin ajatella. 🙂PG kirjoitti: (9.2.2011 12:55:06)
B kirjoitti: (8.2.2011 22:10:03)
PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)Laskelmassani COR tarkoittaa törmäyksen COR- arvoa, joka riippuu lavan ja pallon todellisista loppunopeuksista. Se on mailan ja pallon välinen suure ja on lyöntikohtainen, ei mailalle ilmoitettu max.COR. Jos lavan massa on 200g ja törmäyksen COR- arvo hyvä 0,75, niin smash factor on ”vain” 1,42. Jos lavan massa on 200g ja COR suurin mahdollinen 0.83, on suurin mahdollinen smash factor 1,488. Eli erittäin rajoilla LPGA ja PGA- pelaajien hyvät osumat liikkuvat, mikäli 1,48 on keskiarvo. Mittauslaitteiden mittausvirheisiin minäkin luotan kuin seinään. Siksi lasken.
Kaavassani smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2)) on mielestäni kaikki smash factoriin vaikuttavat tekijät mukana. COR -arvoon sisältyy liike-energian häviöt. Vaikka COR riippuisi ajasta, sekin on mukana, koska COR on todellinen COR. Voimaan F sisältyy mailan varren ja pelaajan massan lapaan välittämä voima, varren potkaisu, myös jalkaterien asento, mikäli se voimaan vaikuttaa.
Eli en lämpene ajatukselle käsitellä smash factoria lavan ja pallon oletettujen COR- arvojen pohjalta. Mielestäni se vain tekee asian vaikeammaksi. Erittäin hyvä kuitenkin, että mietit asiaa ja otit sen esille. Muuten useimmille olisi saattanut jäädä mielikuva, että tarkoitin COR- arvollani mailalle ilmoitettua max.arvoa. Sitä en tarkoittanut.
Mihin olettamukseen perustat sen, että suurin mahdollinen smash factor on 1,488? Jos voima ja kontaktiaika ovat suuria ja mailanpään nopeus osumaan tultaessa on hyvin pieni, lausekkeen jälkimmäinen osa nousee helposti sen yli.
Toisaalta, varren ja pelaajan massaan lapaan vaikuttava voiima ei ole sama kuin varren potkaisu, koska voiman voi välittää ilman varren potkaisuakin. Sitä et varmaan tarkoittanut, vaikka sellaisen kuvan tekstistä voisi saada.
fukke diise saisse kirjoitti: (9.2.2011 14:23:36)
Mihin olettamukseen perustat sen, että suurin mahdollinen smash factor on 1,488? Jos voima ja kontaktiaika ovat suuria ja mailanpään nopeus osumaan tultaessa on hyvin pieni, lausekkeen jälkimmäinen osa nousee helposti sen yli.Toisaalta, varren ja pelaajan massaan lapaan vaikuttava voiima ei ole sama kuin varren potkaisu, koska voiman voi välittää ilman varren potkaisuakin. Sitä et varmaan tarkoittanut, vaikka sellaisen kuvan tekstistä voisi saada.
Hyvä. Itsekin huomasin jälkikäteen, että sivulause ”mikäli ulkopuolista voimaa ei ole”, oli jäänyt tekstistäni pois. COR 0,75 ja sf 1.42 sekä COR 0,83 ja sf 1,488 ovat kuitenkin vertailukelpoisia. Kummassakaan ei ole otettu varren kautta tulevaa voimaa huomioon. Smash factor kasvaa ulkopuolisen voiman myötä, kuten kaavasta suoraan näkee. Smash factor 1,488 ei siis ole maksimi 200g lapaisella mailalla lyötäessä. Mikäli minua on oikein informoitu, niin käytännössä se kuitenkin lienee aika lähellä maksimia. Varren potkaisu oli epätarkka ilmaisu, hyvä että kiinnitit siihen huomiosi. Tässä yhteydessä tarkoitin sillä varren jousivoimaa, joka osuma-aikana palloon vaikuttaa, kun varsi on osumaan tultaessa taipunut. Se voi olla positiivinen tai negatiivinen
-
JulkaisijaArtikkelit