-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (5.2.2011 22:43:34)
PG kirjoitti: (5.2.2011 21:58:16)
[ Ulkoinen vain siksi, että lapaa on tarkasteltu erikseen ja kaikkea muuta erikseen. Mielestäni näin on syytä tehdäkin.:).Tätä juuri en ole missään vaiheessa ymmärtänyt.
Täytyy täsmentää. Vaikka aluksi laskeskelin ilman vartta, nyt varsi on laskuissa mukana heti alusta pitäen. Siinä vain käy niin, että lopputulos on se, että lapaa ja varren kautta välittyvää voimaa voidaan tarkastella erikseen. Ei siinä mitään pahaa ole, päinvastoin. Ehkä saadaan selville kuinka paljon varren kautta vaikuttava voima lisää pallon nopeutta ja mikä itse voima on. Malli on herkkä mittausvirheille ja voihan se muutenkin pielessä olla, mutta mitä siitä.
ts kirjoitti: (5.2.2011 23:43:37)
Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.Kaikilla hyvillä, vaiko niillä, jotka halutaan nostaa esimerkkeinä esiin?
Miksi minun smash factor oli jonkun laitteen mittauksissa 150 ja silti 111-115 lavan nopeudella pallo lentää vain noin 220m?
Miksi tulee hyvälläkin osumalla pataan 50m kaverilta jonka lapanopeus on vain 4-5 mailia kovempi? Miksi tuo toinen pelaaja ei saavuttanut kuin 140 smashin laitteiston mukaan?
Paljon kysymyksiä ja niin pirun vähän hyviä vastauksia 😉
Jos oletetaan että malanpään nopeutesi on mitattu oikein ja laitteen antama smash on edes sinne päin, niin pitää muistaa että kova pallon nopeus ei takaa tiettyä metrimäärää, pitää vielä olla lähtökulma ja spinni kohdallaan. Oletko kuvitellut että pallon lähtönopeus = pituus.
Olen lyönyt joskus laitteissa joissa pienikin muutos mittalaitteiden ja/tai pallon paikan kanssa muuttaa tuloksia ihan tolkuttomasti. En ole itse asiassa koskaan lyönyt laitteessa, jonka tuloksiin olisin luottanut varauksettomasti (en ole päässyt kokeilemaan Trackmanisa tai Flightscopea). Siis vertailua niissä voi ehkä tehdä eri mailojen välillä jollain tarkkuudella, mutta ei niitä tuloksia voi verrata jonkun toisen laitteen antamiin.
Luvut joihin viittasin ammattilaisten osalta on mitattu Trackmanilla ja aika suurella otannalla. Ehkä sieltä on jätetty jotain huonoja lyöjiä pois jotta saataisi keskiarvotkin näyttämään sopivilta, en vain tiedä miksi.
PG kirjoitti: (5.2.2011 21:58:16)
4par kirjoitti: (5.2.2011 20:44:16)
PG kirjoitti: (5.2.2011 19:54:52)
F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N.Ok, kokonaisvoima on annetuilla lähtöarvoilla 8,8 – 11 kN. Tästä ei syntyne suurempaa vääntöä. Minua kuitenkin kovasti kiinnostaa mistä/miten saadaan aikaiseksi vaikkapa 10% ulkoinen voima, eli siis 880 – 1100 N?
Hyvä kysymys, koko keskustelun a ja o. Se voi tulla (jos tulee) vain ja ainoastaan varren ja kropan massan ja nopeuden kautta, ei minään pelaajan aktiivivoimana, jonka vaikutus kestää 0,5 ms.
Niin, siitähän se tulee on pelaajan vartalo 1) pyörii ja 2) pyöriessä vetää heiluria ja 3) heilurin nivelpisteet pysyvät vedon välittymisen vaativassa lukitus- tai veynytystilassa. Olen aikaisemmin puhunut pelaajan kohteen puoleisten lihasten pitämisestä venytystilassa (vasen kylki, olkapään seutu, vasen käsivarsi eli RR ja vasemman ranteen bowaus kaarelle). Jos niissä kohdin tapahtuu vapautusta (release) tai supistusta (esim. krossaus), kyse on PG:n mainitsemasta aktiivivoimasta.
(c) PJS Inc. kirjoitti: (5.2.2011 23:08:34)
Minua tässä henkilökohtaisesti kiinnostaa se, että kuinka merkittävä on tuo ylimääräinen voima? 4%? 10%? 57%? Sen tiedon hyödyntäminen, eli kannattaako sitten esim. harjoittelussa painottaa mailanpään nopeuden maksimointia varren tukemisen kustannuksella vai toisin päin, on sitten taas muiden kuin minun tehtävä…Jos maltat odottaa, eikä kukaan ala nussimaan pilkkuja tai syyttelemän toisia, voimme jossain vaiheessa päästä siihen, mikä tuon ylimääräisen voiman merkitys on? Se vaatii myös PG:n osallistumista viestissä 290 esittämääni kysymyksen ratkaisuun, koska jos pääsemme siinä kohdin yhteisymmärrykseen, voimme jatkaa keskustelua eteenpäin.
Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Vai mitä sen osuma aikaisen tuen sitten pitää saada aikaiseksi, jos se ei näy smash factorissa?
Tähänkin on tulossa vastaus jos kaikki menee hyvin. Nyt on tulossa vieraita Suomesta saakka ja pitää mennä laittamaan uuniperunoita.
ts kirjoitti: (5.2.2011 23:43:37)
Miksi minun smash factor oli jonkun laitteen mittauksissa 150 ja silti 111-115 lavan nopeudella pallo lentää vain noin 220m?Miksi tulee hyvälläkin osumalla pataan 50m kaverilta jonka lapanopeus on vain 4-5 mailia kovempi? Miksi tuo toinen pelaaja ei saavuttanut kuin 140 smashin laitteiston mukaan?
Paljon kysymyksiä ja niin pirun vähän hyviä vastauksia 😉
No toi ei voi johtua muuta kuin vääristä välineistä tai sitten Smash factor on laskettu väärin. Ammutko sä taivaaseen tai tuleeko draiverilla kahden pompun jälkeen pallo taaksepäin?
Mielestäni tarkasteluikkuna (n 6 ms) on aivan liian iso lyhytkestoisen ( n 0,5 ms) osuman havainnointiin. Voi hyvinkin olla mahdollista, että lapa on menettänyt mitattua enemmän nopeudestaan ja varsi on ehtinyt potkaista lavalle uutta vauhtia ennen mittauskohtaa. Samoin grippipään hidastuminen osumassa voi olla seurausta osuman jälkeisistä tapahtumista. Tämän takia olen ehdottanut, että osuman aikaista dataa kerättäisiin mikrokontrolleripohjaisella laitteella, vaikkapa vain vaatimattomat 100 mittausta/osuma. 4DSwingin teknologiajohtaja onkin alustavasti luvannut, että tämä on mahdollista vuoden 2018 mallissa 😉
Palaan vielä Domenic Mazzan lyöntiin:
F = 0, p = 34,0 %, COR =0.818, vF = 0
F= 10%, p = 30,5%, COR = 0,779, vF = 1,8 m/s
F = 20%, p = 27,1 %, COR = 0,744, vF = 3,6 m/S
F = 30%, p = 23,8 %, COR = 0,716, vF = 5,4 m/sKaikilla oletetuilla arvoilla mailanpään nopeus on 145 mph ja pallon lähtönopeus 214 mph, smash factor = 1,475. Mailanpään putoamisnopeuden aleneminen varren kautta välittyvän voiman kasvaessa ei ole mikään yllätys. Yllätys on COR- arvon putoaminen ulkoisen voiman kasvaessa. Vai onko sekään yllätys? Reuhtominen ei kannata, se tiedetään. Selitykseksi on tarjottu, että osumat huononevat. OK, hyvä selitys. Mutta tässä kun osumat eivät huonone! Kaikki ovat samanlaisia osumia. Oikea selitys on se, että varren kautta välittyvä voima huonontaa COR- arvoa sitä enemmän, mitä suurempi voima on. Ts, reuhdotko? 😉
Tulos olisi merkittävä uusi tieto (onko?), ellei kyseessä olisi täysin paikkaansa pitämätön ei mitään hyötyä –laskelma.
Tuo edellinen pätee tietyllä edellytyksellä ja oli vain eräänlainen heitto. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sen takia on syytä vielä tarkemmin pohtia, alentaako ulkoinen voima sittenkään COR- arvoa.
F= 10%, p = 30,5%, COR = 0,779 (Varren kautta 10% palloa kiihdyttävästä voimasta).
F = 30%, p = 23,8 %, COR = 0,716 (Varren kautta 30% palloa kiihdyttävästä voimasta).Vastaan edelliseen kysymykseeni itse. Hylkään aiemman heittoni ja tulkitsen tuon yllä olevan niin, että ulkoisen voiman kasvattaminen sallii epäpuhtaamman osuman. Sama smash factor saadaan puhtaalla osumalla ja pienellä ulkoisella voimalla tai epäpuhtaalla osumalla ja riittävän suurella ulkoisella voimalla. Ei mitään uutta tietoa siis.
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 2:21:06)
…pelaajan vartalo 1) pyörii ja 2) pyöriessä vetää heiluria ja 3) heilurin nivelpisteet pysyvät vedon välittymisen vaativassa lukitus- tai veynytystilassa.Tuo heilurin vetäminen on mielenkiintoinen asia. Uskon, että sen kautta saadaan tehokkaasti aikaiseksi mailanpäätä kiihdyttävää voimaa; kysymys on siis varren suuntaisesta voimasta. Sitävastoin sellaista rannelukkoa tuskin onkaan, että mailan päähän pystyisi välittämään useamman kymmenen Newtonin voiman grippiin synnytettävän momentin avulla.
4par kirjoitti: (6.2.2011 10:04:36)
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 2:21:06)
…pelaajan vartalo 1) pyörii ja 2) pyöriessä vetää heiluria ja 3) heilurin nivelpisteet pysyvät vedon välittymisen vaativassa lukitus- tai veynytystilassa.Tuo heilurin vetäminen on mielenkiintoinen asia. Uskon, että sen kautta saadaan tehokkaasti aikaiseksi mailanpäätä kiihdyttävää voimaa; kysymys on siis varren suuntaisesta voimasta. Sitävastoin sellaista rannelukkoa tuskin onkaan, että mailan päähän pystyisi välittämään useamman kymmenen Newtonin voiman grippiin synnytettävän momentin avulla.
Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus. Ilmaisun vajavaisuus lähtee jo siitä, että kuvitellaan gripin olevan yksi kohta, vaikka siinä on kaksi päätä. Pelaajan tekemisen kannalta erittäin isossa roolissa on se, kohdistaako hän tekemisellään painetta gripin ylä vai alaosaan.
Kuten jo aiemmin sanoin, saattaa olla että koko swingin perustan ymmärryksessä on erittäin suuri ero kirjoittajien välillä ja siten koko paketti on levällään.
Ero syntyy siitä, kun esim face on kuvasta tarkasteltuna katsotaan mailan lapaa käsien ollessa tuossa vyön korkeudella dsw:n osalta, lapa näyttäisi olevan noin 90 astetta kiertoa perässä. Dtl-kuvasta se näyttäisi olevan ehkäpä 100-110 astetta, mutta todellinen luku selviää yläkamerasta, josta katsottuna luku on liki 180. Esim draiverin lapa siis kulkee tuosta osumaan huomattavasti pidemmän matkan 90 asteen kulmassa kohdelinjaan nähden kuin sen suuntaisena!
ts kirjoitti: (6.2.2011 10:46:58)Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus.
Pahoittelen. Kirjoitukseni ovat ehkä enemmän suunnattu teknisesti orientoituneille lukijoille. Perustietämys fysikasta ja mekaniikasta auttanee myös yhteisen kielen löytämisessä.
4par kirjoitti: (6.2.2011 11:29:03)
ts kirjoitti: (6.2.2011 10:46:58)Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus.
Pahoittelen. Kirjoitukseni ovat ehkä enemmän suunnattu teknisesti orientoituneille lukijoille. Perustietämys fysikasta ja mekaniikasta auttanee myös yhteisen kielen löytämisessä.
Ei se tuohon kohtaan mitään muutosta tuo. Edelleen gripissä on kaksi päätä ja ymmärrys siitä ja sen hyödyntämisestä johtaa kahteen täysin erilaiseen vääntömomenttiin lavan suhteen.
Rauski kirjoitti: (5.2.2011 21:13:19)
Olisko tuosta mitään apua, lähestyminen asiaan on nimenomaan energiatarkastelu ja mikä kehon osa tai maila vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Tuossa linkki.Luin ties kuinka monennen kerran tuon Rauskin postaaman tutkimuksen, mutta vasta kirjoitukseni 4Parille räväytti silmät auki. Olen tuossa ihmetellyt montaa kohtaa aikaisemmin, mutta nyt tutkimus rävähti auki kristallinkirkkaana. Hienointa tuossa on se, että tajusin nyt miksi noin tapahtuu. Siis senkin, mitä nuo tutkijat eivät ole oivaltaneet ja esiin tuoneet!
Se on samalla selitys sille miksi käsinopeus saavuttaa huippunsa jo niin paljon ennen osumaa ja selitys sille, miksi paremmat pelaajat pystyvät ylläpitämään tuon käsinopeuden paremmin. Ja kaiken lisäksi istuu täydellisesti aiemmin esittämiini swinginäkemyksiin.
4par kirjoitti: (6.2.2011 11:29:03)
ts kirjoitti: (6.2.2011 10:46:58)Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus.
Pahoittelen. Kirjoitukseni ovat ehkä enemmän suunnattu teknisesti orientoituneille lukijoille. Perustietämys fysikasta ja mekaniikasta auttanee myös yhteisen kielen löytämisessä.
Uskon ymmärtäneeni molempien viestin. En näe ristiriitaa niiden välillä (viestien sisällön).
ts kirjoitti: (6.2.2011 11:46:12)
Rauski kirjoitti: (5.2.2011 21:13:19)
Olisko tuosta mitään apua, lähestyminen asiaan on nimenomaan energiatarkastelu ja mikä kehon osa tai maila vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Tuossa linkki.Luin ties kuinka monennen kerran tuon Rauskin postaaman tutkimuksen, mutta vasta kirjoitukseni 4Parille räväytti silmät auki. Olen tuossa ihmetellyt montaa kohtaa aikaisemmin, mutta nyt tutkimus rävähti auki kristallinkirkkaana. Hienointa tuossa on se, että tajusin nyt miksi noin tapahtuu. Siis senkin, mitä nuo tutkijat eivät ole oivaltaneet ja esiin tuoneet!
Se on samalla selitys sille miksi käsinopeus saavuttaa huippunsa jo niin paljon ennen osumaa ja selitys sille, miksi paremmat pelaajat pystyvät ylläpitämään tuon käsinopeuden paremmin. Ja kaiken lisäksi istuu täydellisesti aiemmin esittämiini swinginäkemyksiin.
Kehtaatko avata. Saattaa olla, että olemme tulleet samaan lopputulokseen. Ei sitä koskaan tiedä 🙂
fukke diise saisse kirjoitti: (5.2.2011 17:46:17)
1) Liikemäärän säilymisen lakiin perustuvissa kahden kappaleen törmäyslaskelmissa oletuksena on, että osa kappaleiden yhteenlasketusta kineettisestä energiasta häviää törmäyksen aikana lämpöenergiaksi ym.2) Mutta voisitko auttaa minua tarkastelemaan asiaa sellaistesta näkökulmasta, jossa pyritään määrittämään paikaltaan liikkeeseen saatettavan kappaleen saaman liike-energian, kun tiedetään kappaleen alkunopeus ja siihen osumassa tietyn aikaa vaikuttava voima.
3) Aiemmin täällä muistelin liike-energian olevan mv + at(2), joka ei ollut ihan näin, mutta samat muuttujat, jotka voitaisiin päätellä seuraavasti:
m = pallon massa
4) v = pallon saama lähtönopeus, joka on siis se nopeus jolla mailanpää ja pallo liikkuvat ollessa kiinni toisissaan. Mittauksissa voidaan havaita, että palloon puristimisen aikana mailanpään nopeus hidastuu tietylle tasolle, jossa se taas pysyy kohtuullisen vakaasti ainakin laskelmien tarpeitva vaativan ajan.t = aika, jonka verran kiihtyvyys/hidastuvuus vaikuttaa, siis kuinka kauan pallon ja mailanpään katsotaan olevan kiinni toisissaan. Tämä on hiukan tulkinnanvarainen arvo, sillä puristuminen muuttaa pallon massakeskipistettä, mistä johtuen voi tulla kinaa. Selvää kuitenkin on, että pallo ja mailanpää ovat jonkin aikaan kiinni toisissaan.
5) a = kiihtyvyys/hidastuvuus sen aikaa, kun pallo ja mailanpää ovat kiinni toisissaan. Tähän pelaaja voi vaikuttaa varren välityksellä kaavalla a = F/m, jossa m on mailanpään ja pallon yhteinen massa ja F on voima, jolla yhteistä massaa tuetaan varren kautta.
Jostain syystä en taas löydä tuota kaavaa, mutta olen joskus tämän asian itselleni uskottavasti järkeillyt ja mielestäni se auttaa golfiin tosi paljon, koska sen avulla voi ymmärtää osuman luonteen sekä lyönnin että välineiden kehittämisen näkökulmasta. Oleellista ei kuitenkaan ole se, mikä eksakti arvo tästä saadaan laskemalla vaan se, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja niiden suhteet ovat kyllä aika selvästi pääteltävissä.
Jos kerrot/tarkennat tuon kaavan, lupaan hiillostaa ts:ää antamaan sinulle mittaustuloksia.
Fukke, ehkä aavistan mitä ajat takaa, mutta en kuitenkaan pääse täysin siihen sisälle. Tuota virkettä 2) en oikein ymmärrä. Onko siinä yhdestä vai kahdesta kappaleesta kyse? Virkkeessä 3) mv + at(2) on todellakin vajavainen energian lauseke, mv viittaa liikemäärään, at on myös liikemäärä, jos se kerrotaan m:llä. (2) ehkä tarkoittaa kaavaa (2)? Eli lauseke mv + at(2) ei avannut silmiäni tarkoitusperästäsi, vaikka kuumeisesti (flunssaakin) yritin päästä siihen sisään. Jonkin verran liikemäärän suuntaan se osoittaa. Väite1) ei ole oikein. Liikemäärän säilymisen oletuksena ei ole energian häviäminen, vaikka käytännössä niin tapahtuu. Jos lavan ja pallon pinta käsitellään räjähtävällä aineella, niin törmäyksen jälkeen pallolla ja lavalla voi olla enemmän liike-energiaa, kuin ennen törmäystä. Yhteinen liikemäärä säilyy silti. Oikea tapa käsitellä yhteentörmäystä on käsitellä liikemääriä. Ulkoisen voiman mukana olo tarkoittaa, että säilymislakia ei voi soveltaa, mutta voiman ja vastavoiman laki pätee aina. Erikoistapauksena sen soveltamisessa tupsahti säilymislakikin esiin. Virkkeet 4) ja 5) tarkoittavat sitä, että lapa ja pallo ovat toisiinsa kiinni tarrautuneina ja niitä pitää käsitellä yhtenä massana. Näin voidaan tietenkin ajatella, mutta ongelmia syntyy varsinkin kiihtyvyystarkastelussa, kun lapa hidastuu ja pallo kiihtyy. Tuntuu siltä, että en voi auttaa sinua tässä asiassa. Toivottavasti joku muu voi sen tehdä, sorry.
Energiatarkastelut ovat tietenkin aina paikallaan. Itse tuossa laskeskelin, että jos mailanpäällä on vauhtia juuri ennen osumaa 100 mph, niin 200 g painavan lavan liike-energia on 200 J, varrella voisi olla 20 J ja käsillä esim. 400 J. Pieni osa varren ja käsien ja muunkin kropan liike-energiasta päätyy pallollekin. Kuinka suuri määrä? Se selviäisi, jos tietäisi kuinka suuri voima varren kautta osumaan välittyy.
B kirjoitti: (6.2.2011 12:10:59)
[
Kehtaatko avata. Saattaa olla, että olemme tulleet samaan lopputulokseen. Ei sitä koskaan tiedä 🙂Varmaan paras kun kysyt herra Newtonilta 😉
Kysyin jo. ;-D
Nyt tarkemmin kun luin viestiäsi, epäilen, että voimme hakea ratkaisua aika eri teitä. Kerrot sitten muille salaa, kun aika on kypsä. Pärjään kyllä omillani. 😛
PG kirjoitti: (6.2.2011 13:50:05)
Tuntuu siltä, että en voi auttaa sinua tässä asiassa. Toivottavasti joku muu voi sen tehdä, sorry.
Siisa kappale lähtee paikaltaan liikkeelle tietyllä alkunopeudella ja siihen vaikuttaa vielä tietyn aikaa tietyn suuruinen voima. Tarkoitatko, että tuon voiman vaikutusajan jälkeen kappaleen saamaa liikemäärä ei voi laskea?
B kirjoitti: (6.2.2011 14:18:02)
Nyt tarkemmin kun luin viestiäsi, epäilen, että voimme hakea ratkaisua aika eri teitä. Kerrot sitten muille salaa, kun aika on kypsä. Pärjään kyllä omillani. 😛Käsinopeuden maksimin ajoittumiselle tiettyy vaiheeseen swingiä löytyy selitys, kun miettii (tietää) mihin suuntaan ne silloin oikeesti liikkuvat. Samoin osasyy niiden vauhdin putoamiseen löytyy vartalon asennosta / asemasta tuossa vaiheessa ja ympyrän geometrian tarkasteluun.
Samalla löytyy selitys siihen, miksi paremmat pelaajat jalkatyöllään saavat tuon nopeuden säilymään paremmin, kuten myös siihen, miksi se nopeushuippu on myöhemmin.
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 17:01:53)
PG kirjoitti: (6.2.2011 13:50:05)
Tuntuu siltä, että en voi auttaa sinua tässä asiassa. Toivottavasti joku muu voi sen tehdä, sorry.
Siisa kappale lähtee paikaltaan liikkeelle tietyllä alkunopeudella ja siihen vaikuttaa vielä tietyn aikaa tietyn suuruinen voima. Tarkoitatko, että tuon voiman vaikutusajan jälkeen kappaleen saamaa liikemäärä ei voi laskea?
Ahaa. Eli kappaleeseen, jonka alkunopeus hetkellä t = 0 on v, vaikuttaa voima F ajan t. Mikä on liikemäärä? Tämä on kyllä helppo laskea. Liikemäärä p = mv + Ft. Siitä varmaan oli kysymys, eikä energiasta.
Näissä omissa laskelmissani olen aina lähtenyt siitä, että jos kappale on paikallaan, niin sen nopeus hetkellä t =0 on nolla ja vasta sitten jotain muuta. Siksi en ymmärtänyt ollenkaan. Mutta ok, näinkin voidaan ajatella.
Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?
PG kirjoitti: (6.2.2011 17:50:12)Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?
Jospa minä kiilaan väliin:
pallon lähtökulma = -.0065 * a^2 + .9415 * a (a= mailan todellinen loft)
tässä muutamia valmiiksi laskettuja arvoja:
10 – 8.8
13 – 11.2
16 – 13.4
19 – 15.6
22 – 17.6
25 – 19.5
28 – 21.3
31 – 22.9 -
JulkaisijaArtikkelit