-
JulkaisijaArtikkelit
-
fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 22:51:22)
PG kirjoitti: (3.2.2011 21:22:45)
Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.Monimutkaisia asioita pelkistämällä luotiin aikanaan 2-vartinen heilurimalli, jossa todettiin, että ihmisellä on yksi käsi, koska kahden käden huomiointi on liian vaikeaa. Sitten tehtiin laskutoimituksia ja oltiin tyytyväisiä.
Jossa kaiken lisäks voimantuoton akseli oli 90 astetta väärässä kulmassa 😉
ts kirjoitti: (3.2.2011 23:03:55)
fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 22:51:22)
PG kirjoitti: (3.2.2011 21:22:45)
Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.Monimutkaisia asioita pelkistämällä luotiin aikanaan 2-vartinen heilurimalli, jossa todettiin, että ihmisellä on yksi käsi, koska kahden käden huomiointi on liian vaikeaa. Sitten tehtiin laskutoimituksia ja oltiin tyytyväisiä.
Jossa kaiken lisäks voimantuoton akseli oli 90 astetta väärässä kulmassa 😉
Olisikin aika saada uutta tutkimustietoa julki. Tulosten soveltamisessa on muuten vastuu aina soveltajilla. Jos tutkimus on kirjoitettu normaaliin tieteelliseen kaavaan, sitä pitää vaan osata lukea ja tulkita. Tässä nyt toki ei ole ymmärtääkseni oltu tekemässä svingimallinnusta. PG on ansiokkaasti laskenut aiheeseen liittyviä fysikaalisia komponentteja, että saataisi suuruusluokat selville. Toivottavasti kukaan ei ole lähtenyt Viroon teettämään ranteiden luudutuksia sen innoitamana.
B kirjoitti: (3.2.2011 23:44:17)
Olisikin aika saada uutta tutkimustietoa julki. Tulosten soveltamisessa on muuten vastuu aina soveltajilla. Jos tutkimus on kirjoitettu normaaliin tieteelliseen kaavaan, sitä pitää vaan osata lukea ja tulkita. Tässä nyt toki ei ole ymmärtääkseni oltu tekemässä svingimallinnusta. PG on ansiokkaasti laskenut aiheeseen liittyviä fysikaalisia komponentteja, että saataisi suuruusluokat selville. Toivottavasti kukaan ei ole lähtenyt Viroon teettämään ranteiden luudutuksia sen innoitamana.Olen samaa mieltä, että PG on ansiokkaasti esitellyt kaavojaan ja hyvä että suuruusluokat ovat selvinneet myös niille, joille se aiemmin on ollut hämärän peitoissa.
Mitä tulee svingimallinnukseen, sitä ei ole tehnyt tässä ketjussa kukaan. Katsopa alkuperäistä viestiä niin aika hyvin on pysytty mailanpään hidastumisessa, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen seurauksista, mistä kysyjä halusi faktoja ja tulkintoja.
Asiallisuuksissakin on pysytty, vaikka nimimerki B parhaansa mukaan yrittää piikitellä ts:ää tuomatta keskusteluun mitään lisäarvoa.
B kirjoitti: (3.2.2011 23:44:17)
[
Olisikin aika saada uutta tutkimustietoa julki. Tulosten soveltamisessa on muuten vastuu aina soveltajilla. Jos tutkimus on kirjoitettu normaaliin tieteelliseen kaavaan, sitä pitää vaan osata lukea ja tulkita.Mites se nyt oli sen Newtonin ja hitausmomentin osalta?
PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
…Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.
…Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.
Pehmeitä palloja on jo aika kauan ollut pidentämään tuota aikaa joillekin pelaajille.
Varsien kohdalla ’löysä’ varsi antaa lisä metrejä tiettyyn rajaan asti. Tuo raja määräytyy osuma hetken kiihtyvyys voimista ei lavan nopeudesta.
Swingin osalta tässä ketjussa FDS jo mainitsikin että usein alakuolokohta on yli puoli metriä liian aikaisessa.Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.
Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.
ts kirjoitti: (4.2.2011 10:29:41)
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.
Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.
Pystysuuntaisesti kiihtyvyytää osumassa lisätään ’tuealla’ oikea käsi. Vaakasuuntaiseti kiihtyvyyttä osumassa lisätään pitämällä gripin pää liikeessä läpi osuman vaikka samanaikaisesti rannekulmat ’suoristuvat’. Jos vaaka suuntainen liike on oikea niin grippi ei vastusta vasenta kättä ’lainkaan’ vaan asemoituu oikeaan kohtaan.
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:55:20)
ts kirjoitti: (4.2.2011 10:29:41)
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.
Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.
Pystysuuntaisesti kiihtyvyytää osumassa lisätään ’tuealla’ oikea käsi. Vaakasuuntaiseti kiihtyvyyttä osumassa lisätään pitämällä gripin pää liikeessä läpi osuman vaikka samanaikaisesti rannekulmat ’suoristuvat’. Jos vaaka suuntainen liike on oikea niin grippi ei vastusta vasenta kättä ’lainkaan’ vaan asemoituu oikeaan kohtaan.
Tuossapa pari myyttiä taas murrettavaksi.
Pystysuuntaista kiihtyvyyttä ei ole havaittavissa, vaan kaikki liike tuossa tapahtuu varsin vaakatasossa tai ainakin kehän suuntaisena ilman kulmamuutoksia.
Rannekulmat purkaantuvat vasta osuman jälkeen, eli pelaaja ei ’väännä’ kiihtyvyyttä lapaan osumaan tullessaan. Rannekulmien purkaantumista tapahtuu ulnaari deviaation suuntaan toki, muta sen vaikutus lavan nopeuteen on oman käsitykseni mukaan erittäin vähäinen.
Jos pelaajat ymmärtäisivät tuon jälkimmäisen kappaleen ja pääsisivät irti lavan kiihdyttämisen ajatuksesta, koko maailman keskimääräinen händäri putoaisi noin 10 pykälää. Niin suuri on se mileikuvavirhe ollut.
ts kirjoitti: (4.2.2011 11:31:19)
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:55:20)
ts kirjoitti: (4.2.2011 10:29:41)
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.
Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.
Pystysuuntaisesti kiihtyvyytää osumassa lisätään ’tuealla’ oikea käsi. Vaakasuuntaiseti kiihtyvyyttä osumassa lisätään pitämällä gripin pää liikeessä läpi osuman vaikka samanaikaisesti rannekulmat ’suoristuvat’. Jos vaaka suuntainen liike on oikea niin grippi ei vastusta vasenta kättä ’lainkaan’ vaan asemoituu oikeaan kohtaan.
Tuossapa pari myyttiä taas murrettavaksi.
Pystysuuntaista kiihtyvyyttä ei ole havaittavissa, vaan kaikki liike tuossa tapahtuu varsin vaakatasossa tai ainakin kehän suuntaisena ilman kulmamuutoksia.
Rannekulmat purkaantuvat vasta osuman jälkeen, eli pelaaja ei ’väännä’ kiihtyvyyttä lapaan osumaan tullessaan. Rannekulmien purkaantumista tapahtuu ulnaari deviaation suuntaan toki, muta sen vaikutus lavan nopeuteen on oman käsitykseni mukaan erittäin vähäinen.
Jos pelaajat ymmärtäisivät tuon jälkimmäisen kappaleen ja pääsisivät irti lavan kiihdyttämisen ajatuksesta, koko maailman keskimääräinen händäri putoaisi noin 10 pykälää. Niin suuri on se mileikuvavirhe ollut.
Pystysuunnassa tosiaan tuetaan ettei saavutettu kiihtyvyys putoaisi, suurissa nopeuksissa. Ja suurissa nopeuksissa Ilman palloa ei tuota kiihtyvyyttä ole mutta pienissä nopeuksissa kyllä.
Ranne kulmat purkaantuvat ’kokonaan’ vasta osuman jälkeen, kyllä.
Ajatuksen pois jättö lavan kiihtdyttämisestä istuu kyllä pituus suunnan kontrollia vaativaan lyöntiin, suurin osahan näin menee. Tosin monet pelaavat maksimi mitoilla tekniikan suhteen.
Jos suurinta pallon vauhtia halutaan on kuitenkin lavan kiihtymisen maksimi ajoitettava osumaan.Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 12:09:28)
[Ranne kulmat purkaantuvat ’kokonaan’ vasta osuman jälkeen, kyllä.
Rannekulmat eivät esim Hoganilla ja Sneadilla purkautuneet liikesuunnan mukaisesti lainkaan edes osuman aikana tai ennen sitä. Se mitä nähtiin hitaiden kameroiden johdosta swingissä tapahtuvan, tapahtuukin paljon myöhemmin.
Enkä ole kuullut, että kysisillä herroilla olisi ollut pituuden suhteen ongelmia.
Toinen rannekulmien purkaantumiseen liittyvä myytti syntyy siitä, kun kyynärvarren asento kääntyy 90 astetta osumaan tultaessa. Se mikä face on kuvassa näkyy kulmien purkkantumisena kohdesuuntaan dsw:n puolivälissä, onkin liikettä 90 astetta poikittain kohdelinjaan osumassa.
Tuo purkautuminen on välttämätöntä jotta lapa yltäisi palloon asti, mutta voimantuotollisesti siitä ei saada mitään lisää. Sen säilyttämisestä pitkään kylläkin, koska rotaation kehä saadaan pidettyä pienenä ja samlaa energialla sillin suurempaan nopeuteen.
ts kirjoitti: (4.2.2011 12:22:23)
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 12:09:28)
[Ranne kulmat purkaantuvat ’kokonaan’ vasta osuman jälkeen, kyllä.
Rannekulmat eivät esim Hoganilla ja Sneadilla purkautuneet liikesuunnan mukaisesti lainkaan edes osuman aikana tai ennen sitä. Se mitä nähtiin hitaiden kameroiden johdosta swingissä tapahtuvan, tapahtuukin paljon myöhemmin.
Enkä ole kuullut, että kysisillä herroilla olisi ollut pituuden suhteen ongelmia.
Toinen rannekulmien purkaantumiseen liittyvä myytti syntyy siitä, kun kyynärvarren asento kääntyy 90 astetta osumaan tultaessa. Se mikä face on kuvassa näkyy kulmien purkkantumisena kohdesuuntaan dsw:n puolivälissä, onkin liikettä 90 astetta poikittain kohdelinjaan osumassa.
Tuo purkautuminen on välttämätöntä jotta lapa yltäisi palloon asti, mutta voimantuotollisesti siitä ei saada mitään lisää. Sen säilyttämisestä pitkään kylläkin, koska rotaation kehä saadaan pidettyä pienenä ja samlaa energialla sillin suurempaan nopeuteen.
Purkaantumista se ’vaakaankin’ on.
Entäs kun kehä loppuu ja menee kurvista suoraan?
Rauta vitosella tuomoinen 14-16 mph pallon lähtönopeus ero.Eli hieman voimatuotollisestikin on merkitystä.Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 13:20:59)
[Purkaantumista se ’vaakaankin’ on.
Entäs kun kehä loppuu ja menee kurvista suoraan?
Rauta vitosella tuomoinen 14-16 mph pallon lähtönopeus ero.Eli hieman voimatuotollisestikin on merkitystä.En ymmärrä mitä tarkoitat sanalla ’vaakaan’ mutta mitään pallon lähtösuuntaan tapatuvaa purkaantumista tuossa ei tapahdu. Siksi ei myöskään lavassa tapahdu nopeusmuutosta joka rannekulmien vuoksi välittyisi palloon.
4par kirjoitti: (2.2.2011 18:39:55)
PG kirjoitti: (2.2.2011 15:08:53)mikä oli pallon lähtönopeus
Olen törmännyt vastaavilla lukuarvoilla varustettuun graafiin, jossa
– pallon lähtönopeus 123,7 mph
– maila rauta-6
Rauta-6 lavan paino on tavallisesti haarukassa 260 – 265 g.Epäilin lyöntiä aluksi duffiksi, mutta varsinainen duffi tuli itselleni, kun lofti unohtui. Laskin tuon varren kautta lapaan välittyvän voiman uudestaan, kun lavan massa on 260 g ja loft 29 astetta. Tulos oli F = 730 N. Se on 14 % palloa kiihdyttävästä voimasta. Tämän voiman korvaisi lapaan lisätty 44 g virtuaalimassa varrettomassa lyönnissä. (Aika moinen temppu. En kehota ketään sitä kokeilemaan).
Klubiaskin kanteen piirtämä mallini perustuu voiman ja vastavoiman lakiin. Saadaan liikemääräyhtälö. Liikemäärä on vektorisuure eli tarkastelussa nopeudet pitää sovittaa samansuuntaisiksi. Tarvitaan huomattavasti enemmän mittaustuloksia varmistuakseni siitä, riittääkö pelkkä loft ja muutenkin ihan vain uskonvahvistukseksi. Mahdollinen korjauskerroin saadaan kokeiden avulla. Draiverilyönneissä loftin kautta tuleva virhe on huomattavasti pienempi. Jos duffeja tulee silloinkin, on syytä tarkistaa laskut. Mallini on myös hyvin herkkä mittausvirheille. Absoluuttisella voiman arvolla ei ole suurta merkitystä, jos halutaan tutkia kokeellisesti sitä, millä tekniikalla varren kautta tulevaa voimaa voidaan lisätä. Näissä laskelmissa kyseisellä voimalla tarkoitetaan sitä voimaa, joka kohdistuu osuman aikana lapaan varren, käsien, hartioiden, lantion ym. lyöntitapahtumaan osallistuvien ruumiinosien liikemäärän vaikutuksesta ja sisältää myös mahdollisen varren potkaisuvoiman.
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 20:10:34)
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Jäi mainitsematta, että 730 N ulkoinen voima tuottaa laskelmani mukaan tässä tapauksessa nopeuslisän 1,2 m/s. Vaikka ulkoinen voima on 14,4 % (=p) palloa kiihdyttävästä voimasta, on voiman tuottama nopeuden lisäys vain 2,2 % (=q) pallon lähtönopeudesta. Tuo suhde tässä on p/q=14,4/2,2 = 6,5. Draiverilla yleensä p/q on 5…6 eli ”voimasta saadaan irti vain 1/5… 1/6 ”.
Kontaktiajan lisääntyminen kolmanneksella nostaa kolmanneksella tuota voiman tuottamaa nopeuden lisää. Tässä tapauksessa 1,2 m/s -> 1,6 m/s. Kokonaisnopeus eli lähtönopeus ei nouse samassa suhteessa, missä kontaktiaika nousee, tässä 55,3 m/s -> 58,0 m/s, siis vajaa 5% edellyttäen, että varren kautta välittyvä voima olisi sama 730 N. Aika ovela juttu muutenkin. Siitä joskus toiste. Kaikki muutokset mielipiteisiini pidätetään…
PG kirjoitti: (4.2.2011 21:26:06)
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 20:10:34)
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Jäi mainitsematta, että 730 N ulkoinen voima tuottaa laskelmani mukaan tässä tapauksessa nopeuslisän 1,2 m/s. Vaikka ulkoinen voima on 14,4 % (=p) palloa kiihdyttävästä voimasta, on voiman tuottama nopeuden lisäys vain 2,2 % (=q) pallon lähtönopeudesta. Tuo suhde tässä on p/q=14,4/2,2 = 6,5. Draiverilla yleensä p/q on 5…6 eli ”voimasta saadaan irti vain 1/5… 1/6 ”.
Kontaktiajan lisääntyminen kolmanneksella nostaa kolmanneksella tuota voiman tuottamaa nopeuden lisää. Tässä tapauksessa 1,2 m/s -> 1,6 m/s. Kokonaisnopeus eli lähtönopeus ei nouse samassa suhteessa, missä kontaktiaika nousee, tässä 55,3 m/s -> 58,0 m/s, siis vajaa 5% edellyttäen, että varren kautta välittyvä voima olisi sama 730 N. Aika ovela juttu muutenkin. Siitä joskus toiste. Kaikki muutokset mielipiteisiini pidätetään…
Jos maksimi voima lavassa on vaikkapa 40 kN ja sen kiihtyvyys vauhdin suhteen on 0 pallo lähtee nopeudella X.
Jos kiihtyvyyttä on ja osuma hetkellä voimasta vaikkapa 36kN maksimivoima saavutetaan ennen pallon irtoamista niin pallon nopeus on X+ jotain. Saatko tuosta arviota pallon vauhdin eron suuruudesta kontrattuna kontakti aikaan?
Jos kiihtyvyys nolla niin maksimi nopeus on saavutettu ennen osumaa ja toisessa sitä ei saavuteta koskaan vaikka kaik voimat on pelissä koska valkoinen pallo osuu lavan tielle…Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 21:54:47)
[
Jos maksimi voima lavassa on vaikkapa 40 kN ja sen kiihtyvyys vauhdin suhteen on 0 pallo lähtee nopeudella X.
Jos kiihtyvyyttä on ja osuma hetkellä voimasta vaikkapa 36kN maksimivoima saavutetaan ennen pallon irtoamista niin pallon nopeus on X+ jotain. Saatko tuosta arviota pallon vauhdin eron suuruudesta kontrattuna kontakti aikaan?
Jos kiihtyvyys nolla niin maksimi nopeus on saavutettu ennen osumaa ja toisessa sitä ei saavuteta koskaan vaikka kaik voimat on pelissä koska valkoinen pallo osuu lavan tielle…Kyllä se lapa onnistuneissa lyönneissä aina kiihtyy osumaan asti ja varmaan kiihtyisi sen jälkeenkin jos pallo ei tulisi tielle.
Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 20:10:34)
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)Siinä vaiheessa kun ymmärretään pallon muodonmuutokseen liittyvät asiat, ymmärretään myös miksi pidempi kontaktiaika tuo pallolle lisää nopeutta, kuinka paljon palloon varastoituu energiaa joka sitä litistää ja kuinka se purkautuu. Potku johtuu tietty osumasta, mutta mistä siitä ei törmäyksestä vaan siitä että pallo kuristuu kasaan ja palautuu takaisin jolloin palloon latautunut energia potkaisee taaksepäin, kun se palautuu. Noihin PG:n laskelmiin kun lisätään energiatarkastelu, ei pelkästään vaikuttavia voimia tai liikemääriä niin aletaan päästä jo lähelle oikeampia johtopäätelmiä. Toisaalta mitä hyötyä tuollaisesta on onkin toinen kysymys. Palataan siis tekniikkaan ja miten varsi välitää kehitetyn energian palloon. Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.
Siinä voi joku miettiä jos viitsii.
Rauski kirjoitti: (4.2.2011 23:28:38)
Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.Siinä voi joku miettiä jos viitsii.
On mietitty ja kantapään kautta opittu. Alhaisimpaan scoreen pyrkivän golfpelaajan suurin ongelma on hyväksyä se, että suurin, nopein, voimakkain, tarkin, toisettavin, pisin jne. ovat vasta toissijaisesti tavoiltavia superlatiiveja. Kaikkein tärkeintä on saada luontaisen svingin alakuolokohta mahdollisimman kauas vasemman jalan etupuolelle.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.2.2011 3:30:26)
Rauski kirjoitti: (4.2.2011 23:28:38)
Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.
Siinä voi joku miettiä jos viitsii.
On mietitty ja kantapään kautta opittu. Alhaisimpaan scoreen pyrkivän golfpelaajan suurin ongelma on hyväksyä se, että suurin, nopein, voimakkain, tarkin, toisettavin, pisin jne. ovat vasta toissijaisesti tavoiltavia superlatiiveja. Kaikkein tärkeintä on saada luontaisen svingin alakuolokohta mahdollisimman kauas vasemman jalan etupuolelle.
Ja siten vain pidetään suu hymyssä ja pelataan?
Käytänössä moni asia on helpompi. Esim pallojen kanssa sen kun ja testaa niin näkee mitkä ok. Mutta mielenkiintoista olisi tietää pallojen käyttäyminen tarkaan ottaen. Ehkä joskus joku kertoo.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.2.2011 3:30:26)
Kaikkein tärkeintä on saada luontaisen svingin alakuolokohta mahdollisimman kauas vasemman jalan etupuolelle.Tuohon muten mielenkiintoinen havainto liitteeksi. Tuo alakuolokohta on varsin eri paikassa käsien ja lavan osalta kaikilla täällä mitatuilla pelaajilla. Kädet ovat jo nousemassa osuman tapahtuessa vaikka lapa vielä matkaa alas jatkaakin.
ts kirjoitti: (5.2.2011 10:03:54)Tuo alakuolokohta on varsin eri paikassa käsien ja lavan osalta kaikilla täällä mitatuilla pelaajilla. Kädet ovat jo nousemassa osuman tapahtuessa vaikka lapa vielä matkaa alas jatkaakin.
Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).
-
JulkaisijaArtikkelit