-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kysymys kuuluu: Jos saisit kuulla eläväsi enää 0.0005 sekuntia, miten käyttäisit aikasi. Vastaus max A4- kokoiselle arkille.
PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
Valitettavasti ts ei ymmärrä, mihin näitä laskelmia voisi käyttää. Mittareihin minäkin luotin aiemmin. Eräänä heinäkuun aamuna lämpömittari osoitti 30 astetta pakkasta. Ei muuta, kuin villahousut jalkaan, turkki niskaan ja kentälle. Hikoilutti aika tavalla. Se ei sinänsä ihmetyttänyt, hikoilen golfkierroksella usein muutenkin. Mutta miksi muut pelasivat shortseissa? Asian oikea laita paljastui aikanaan. Sen jälkeen en ole mittareihin luottanut. Lasken mieluummin alleni, kuin katson mittariin.En minäkään, jos sokeasti käytetään ulkoa opittuja kaavoja, joita sovelletaan asiayhteydestä irrottamalla.
Jousienergia keräytyy varteen ds:n aikana, kun mailaa heilutetaan varren toisesta päästä ja inertia sekä ilmanvastus taivuttavat vartta. Mutta jousienergian purkaumisen (varren potkaisun) luonne vaatii lisätarkastelua, ennen kuin kaavojen sovellettavuuden mahdollistamiseksi tehdään sellainen teoreettinen olettamus, että jousienergia purkautuu vain mailanpään suuntaan.
Kuten tiedämme, varren toisessa päässä on ihminen, jonka täytyy myös toimia tietyllä tavalla. Jousienergia purkautuu, kun varsi pyrkii suoristumaan jousen taitepisteen (kickpoint) molemmiilla puolilla, jolloin siihen syntyy momentti, joka antaa mailanpäätä kiihdyttävän voiman ja grippipäätä hidastavan voiman. Jotta kaikki jousienergia purkautuisi mailanpäätä nopeuttaen, täytyy grippipäähän synnyttää käsien hidastumista estävä voima. Tämän ihmiset tuntevat läpilyöntiä vastustavana voimana, ja sen voíttaminen on aika työlästä. Mistä me voimme tietää, kuinka paljon varren potkaisu nopeuttaa mailanpäätä ja kuinka paljon se hidastaa käsiä? Ainakin tiedämme mittauksista sen, että kädet hidastuvat useimmilla pelaajilla jo ennen osumaa aikalailla. Johtuuko se pelkästään ilmanvastuksesta?
Näitä vastaavalla tavalla jousienergiaan, ranteiden taittoon, vasemman olkapään vääntöön yms. perustuvia kickpointeja on matkalla mailanpäästä moottoriin (jalat) muutamia, ja kaikki ne pyrkivät nopeuttamaan heilurin mailanpuoleisen osuuden liikettä mutta valitettavasti hidastamaan moottorinpuoleisen osuuden liikettä. Jokaisen näiden kickpointin hyväksikäyttäminen on kuin kuormasta syömistä ja silloin, kun näet pelaajan, joka lyönnin jälkeen jää epätasapainoisesti oikealle jalalle, tiedät, että kaikki kickpointit on yritetty hyödyntää (yleensä tunteen mukaan golfia opetellen).
Ja mitä nuo paikalliset momentit saavatkaan muuta aikaan. Svingin ominainen alakuolokohta on puoli metriä liian takana. Golffaaminen on duffia, svaijaamista ja blokkeja.
Tätä kuormasta syömistä muuten harrastaa aika moni meidän parhaista ammattilaisistakin. Vuosien aikajänteellä lupaavasta juniorista tule klubipro ja innokkaasta urheilutaustaisesta perusgolffaajasta ikuinen duffaaja.
fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 15:14:06)
En minäkään, jos sokeasti käytetään ulkoa opittuja kaavoja, joita sovelletaan asiayhteydestä irrottamalla.
Jousienergia keräytyy varteen ds:n aikana, kun mailaa heilutetaan varren toisesta päästä ja inertia sekä ilmanvastus taivuttavat vartta. Mutta jousienergian purkaumisen (varren potkaisun) luonne vaatii lisätarkastelua, ennen kuin kaavojen sovellettavuuden mahdollistamiseksi tehdään sellainen teoreettinen olettamus, että jousienergia purkautuu vain mailanpään suuntaan.
Kuten tiedämme, varren toisessa päässä on ihminen, jonka täytyy myös toimia tietyllä tavalla. Jousienergia purkautuu, kun varsi pyrkii suoristumaan jousen taitepisteen (kickpoint) molemmiilla puolilla, jolloin siihen syntyy momentti, joka antaa mailanpäätä kiihdyttävän voiman ja grippipäätä hidastavan voiman. Jotta kaikki jousienergia purkautuisi mailanpäätä nopeuttaen, täytyy grippipäähän synnyttää käsien hidastumista estävä voima. Tämän ihmiset tuntevat läpilyöntiä vastustavana voimana, ja sen voíttaminen on aika työlästä. Mistä me voimme tietää, kuinka paljon varren potkaisu nopeuttaa mailanpäätä ja kuinka paljon se hidastaa käsiä? Ainakin tiedämme mittauksista sen, että kädet hidastuvat useimmilla pelaajilla jo ennen osumaa aikalailla. Johtuuko se pelkästään ilmanvastuksesta?
Näitä vastaavalla tavalla jousienergiaan, ranteiden taittoon, vasemman olkapään vääntöön yms. perustuvia kickpointeja on matkalla mailanpäästä moottoriin (jalat) muutamia, ja kaikki ne pyrkivät nopeuttamaan heilurin mailanpuoleisen osuuden liikettä mutta valitettavasti hidastamaan moottorinpuoleisen osuuden liikettä. Jokaisen näiden kickpointin hyväksikäyttäminen on kuin kuormasta syömistä ja silloin, kun näet pelaajan, joka lyönnin jälkeen jää epätasapainoisesti oikealle jalalle, tiedät, että kaikki kickpointit on yritetty hyödyntää (yleensä tunteen mukaan golfia opetellen).
Ja mitä nuo paikalliset momentit saavatkaan muuta aikaan. Svingin ominainen alakuolokohta on puoli metriä liian takana. Golffaaminen on duffia, svaijaamista ja blokkeja.
Tätä kuormasta syömistä muuten harrastaa aika moni meidän parhaista ammattilaisistakin. Vuosien aikajänteellä lupaavasta juniorista tule klubipro ja innokkaasta urheilutaustaisesta perusgolffaajasta ikuinen duffaaja.
Pallo ei tiedä. Mailan pää ei tiedä. Varsi ei tiedä. Grippi ei tiedä. Mikään näistä ei tiedä muuta kuin kylmiä numeerisia fysikaalisia suureita. Niitä voidaan hahmottaa esiin asiansa osaaville suhteellisen yksinkertaisilla kaavoilla.
Se, miten moottori eli tuuppari tai pelimies voiman grippipäähän tuottaa on matemaattisesti vaikeampi käsiteltävä.PG on tietoisesti jättänyt ne ongelmat golfammattilaisten murheeksi.
En torjuisi laskelmia hyödyttöminä ,vaikka tulokset horjuttaisivat omia svingikäsityksiäni.
Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 15:14:06)
En minäkään, jos sokeasti käytetään ulkoa opittuja kaavoja, joita sovelletaan asiayhteydestä irrottamalla.
Fysiikan peruskaavat ovat todellakin syöpyneet rom- muistiini, mutta tarkoitatko, että en osaa niitä soveltaa? Tarkoitatko, että nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa ei voida käsitellä kokonaisuuden osina? Täytyy aina tarkastella koko kokonaisuutta yhdellä kertaa? Tarkoitatko, että auton keskinopeuden laskemiseksi ei riitä pelkästään tieto matkan pituudesta ja siihen käytetystä ajasta? Täytyy tietää lisäksi auton teho ja muut ominaisuudet tarkasti? Pitää tuntea kuljettajan jalkaterien asento, nivelpisteet ja miten ne liikkuvat ajon aikana jne?
Mielestäni on parempi, että osaa edes kaavat ja termistön ulkoa, kuin että osaa ulkoa vain muutaman termin, mutta ei ymmärrä niiden sisältöä. Silti niitä viljellään ahkerasti. Yleensä tuloksena on sekamelska, jonka sisällöstä ei saa kukaan mitään selvää.
Olen moneen kertaa korostanut sitä, että en tiedä miten pitää lyödä jotta potkun voi hyödyntää. Mutta jos potkulla tarkoitetaan jousienergian (ds:ssa taipuneen varren varastoiman energian) purkautumista varren oietessa, niin sen maksimivaikutus mailanpään nopeutta lisäävänä tekijänä voidaan laskea hyvin yksinkertaisesti klubipelaajalle riittävällä tarkkuudella. Tästä maksiminopeuslisästä on koko ajan ollut puhe. Osuma-aikainen, varren kautta lapaan välittyvän voiman aiheuttama nopeuslisä tulee todellakin hyvin yksinkertaisesta perusyhtälöstä mv = Ft. Voima F on se tekijä johon pelaaja voi itse vaikuttaa. Mistä se koostuu, on toinen juttu. Siihen en ole ottanut kantaa vielä millään tavalla.
Golf Digest 1/2011: ”Dustin Johnsonin dynaamisessa svingissä on voimaa ja tyyliä.” Svingi on kuvattu suoraan sivulta, takaa ja edestä. Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?
B kirjoitti: (3.2.2011 17:24:36)
Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.
Vai oliskohan se oikea elementti hitausmomentti. Lavan siirtyessä kauemmas kehällä, hitausmonentti vaikuttaa käsiin. Tuota hidastavaa voimaa vastaan voidaan sitten taas taistella koko vartalon lihastyöllä ja juuri tästä on kyse.
Vuosikymmeniä uskottiin kaksoisheilurin maailmaan, jossa ’swinged around the fixed hub’ oli ytimenä. Onneksi tekniikan kehityksen myötä tuosta on varsin hyvin päästy ammattilaispiireissä irti, vaikka vielä jonkin verran vannotaankin kineetisen ketjun nimiin.
PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
Fysiikan peruskaavat ovat todellakin syöpyneet rom- muistiini, mutta tarkoitatko, että en osaa niitä soveltaa? Tarkoitatko, että nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa ei voida käsitellä kokonaisuuden osina? Täytyy aina tarkastella koko kokonaisuutta yhdellä kertaa? Tarkoitatko, että auton keskinopeuden laskemiseksi ei riitä pelkästään tieto matkan pituudesta ja siihen käytetystä ajasta?
Ei varmaan tarvi tietää, mutta todennäköisesti olis hyvä hahmottaa molemman puolen renkaiden kulkema matka. Jos katsoo vain toisia saattaa ihmetellä kun auto on muka kulkenut kilometrin, mutta silti edelleen samassa paikassa.
PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
[Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?Tuota… näetkö itse tuossa mitään ristiriitaa?
Lapa on siis käsien perässä, mutta varsi on taipunut valtavasti eteen?
stice kirjoitti: (19.1.2011 23:27:36)
ts kirjoitti: (16.1.2011 10:14:25)
PG kirjoitti: (16.1.2011 10:09:10)
B kirjoitti: (16.1.2011 8:00:38)
Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
corHyviä linkkejä olet löytänyt. Mutta eikö tässä cor – linkissä esiintyvässä tekstinpätkässä
’The current USGA rule limiting the coefficient of restitution of a clubhead states that the COR cannot be higher than a measurement of 0.830. This means that when the clubhead impacts the ball, there cannot be more than an 83-percent transfer of the energy of the head to the ball.’
tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?
Täh?
100mph osuva pallo kimpoaa takaisin 83mph ja sun mielestä se on prosentteina 69?
Tästä tulee vielä sääntökeskustelujakin mielenkiintoisempi 😉
Kumpikos näistä on oikeassa?
Jos B:n ja 4parin epäsuorat vastaukset jäivät jollekin epäselväksi, niin vahvistan: 69 % on oikein.
Tiedän, että ts:n päätä on mahdoton kääntää. Yritän silti valistaa: nopeus ei ole sama, kuin energia.
PG kirjoitti: (3.2.2011 18:17:08)
Tiedän, että ts:n päätä on mahdoton kääntää. Yritän silti valistaa: nopeus ei ole sama, kuin energia.
Ei tuon hyväksyminen ollut lainkaan vaikeaa. Siksi en koskaan väittänytkään vastaan. Pitäs varmaan vaan infota noitakin jotka cor:ista kirjoittelevat, että korjaavat määreen tuossa.
ts kirjoitti: (3.2.2011 18:02:08)
PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
[Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?Tuota… näetkö itse tuossa mitään ristiriitaa?
Lapa on siis käsien perässä, mutta varsi on taipunut valtavasti eteen?
En todellakaan näe ristiriitaa. Havaintoni mukaan Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla, siis pystysuorassa suunnassa ja että varrella on valtava etutaipuma.
PG kirjoitti: (3.2.2011 18:29:50)
ts kirjoitti: (3.2.2011 18:02:08)
PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
[Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?Tuota… näetkö itse tuossa mitään ristiriitaa?
Lapa on siis käsien perässä, mutta varsi on taipunut valtavasti eteen?
En todellakaan näe ristiriitaa. Havaintoni mukaan Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla, siis pystysuorassa suunnassa ja että varrella on valtava etutaipuma.
OK. Täällä lyöneet eivät sellaista kyllä ole saaneet aikaiseksi, mutta minä katsonkin sitä suoraan ylhäältä, jolloin alataipuma ei hämää kuten edestä katsoessa.
Silti edelleen hieman ihmetyttää, jos lapa on käsien perässä ja varsi taipunut eteen…
Mutta siis oikeesti tuota etutaipumaa ei juurikaan esiinny. Ei ainakaan sellaista määrää, että sillä jotain saavutettaisiin jousivoimana. Lapa tulee osumaan käsien perässä ja jää lisää jälkeen osuman vaikutuksesta.
ts kirjoitti: (3.2.2011 18:41:17)
Mutta siis oikeesti tuota etutaipumaa ei juurikaan esiinny. Ei ainakaan sellaista määrää, että sillä jotain saavutettaisiin jousivoimana.Oletko sitä mieltä, että jos todellisuudessa varsi olisi taipunut osumaan tultaessa tuon vähintään 20 cm, niin sillä olisi saavutettu jotain jousivoimana?
PG kirjoitti: (3.2.2011 19:00:01)
ts kirjoitti: (3.2.2011 18:41:17)
Mutta siis oikeesti tuota etutaipumaa ei juurikaan esiinny. Ei ainakaan sellaista määrää, että sillä jotain saavutettaisiin jousivoimana.Oletko sitä mieltä, että jos todellisuudessa varsi olisi taipunut osumaan tultaessa tuon vähintään 20 cm, niin sillä olisi saavutettu jotain jousivoimana?
Jos se samaan aikaan on hukattu varren läpään nopeudesta, niin eipä tuo lavan nopeus juurikaan todellisuudessa uskoakseni ole kasvanut. Mutta 20cm taipumalla varsi todennäköisesti olisi jo poikki ja kaikki josuvioimat menetetty. Lentäisköhän se pallo sillon yhtä pitkälle….
Mutta mietis nyt edelleen hieman sitä etutaipuman ja alataipuman suhdetta että miltä alataipuma saa kuvan näyttämään.
ts kirjoitti: (3.2.2011 17:56:10)
B kirjoitti: (3.2.2011 17:24:36)
Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.
Vai oliskohan se oikea elementti hitausmomentti. Lavan siirtyessä kauemmas kehällä, hitausmonentti vaikuttaa käsiin. Tuota hidastavaa voimaa vastaan voidaan sitten taas taistella koko vartalon lihastyöllä ja juuri tästä on kyse.
Luepa se Newtonisi uudelleen.
B kirjoitti: (3.2.2011 19:39:25)
ts kirjoitti: (3.2.2011 17:56:10)
B kirjoitti: (3.2.2011 17:24:36)
Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.
Vai oliskohan se oikea elementti hitausmomentti. Lavan siirtyessä kauemmas kehällä, hitausmonentti vaikuttaa käsiin. Tuota hidastavaa voimaa vastaan voidaan sitten taas taistella koko vartalon lihastyöllä ja juuri tästä on kyse.
Luepa se Newtonisi uudelleen.
Mitäs jos sä koittasit kirjottaa edes yhden asiallisen viestin?
Kerro missä kohti tuossa olen väärässä?
ts kirjoitti: (3.2.2011 19:53:25)
Mitäs jos sä koittasit kirjottaa edes yhden asiallisen viestin?
Kerro missä kohti tuossa olen väärässä?
Newtonin mukaan inertia ei jarruta kappaletta. Ei tosin kiihdytäkään, mikä on sääli.
ts kirjoitti: (3.2.2011 19:16:11)
Mutta mietis nyt edelleen hieman sitä etutaipuman ja alataipuman suhdetta että miltä alataipuma saa kuvan näyttämään.Oli mukava virkistää vanhoja deskriptiivisen geometrian taitoja. Sekä kavaljeeriperspektiivissä että Mongen projektioina tulos oli sama: valtavalta etutaipumalta näyttävä taipuma näytti valtavalta etutaipumalta ja olematon alataipuma näytti edelleen olemattomalta alapaipumalta. Oli tuostakin kurssista sentään jotain hyötyä ;).
PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
Fysiikan peruskaavat ovat todellakin syöpyneet rom- muistiini, mutta tarkoitatko, että en osaa niitä soveltaa? Tarkoitatko, että nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa ei voida käsitellä kokonaisuuden osina? Täytyy aina tarkastella koko kokonaisuutta yhdellä kertaa? Tarkoitatko, että auton keskinopeuden laskemiseksi ei riitä pelkästään tieto matkan pituudesta ja siihen käytetystä ajasta? Täytyy tietää lisäksi auton teho ja muut ominaisuudet tarkasti? Pitää tuntea kuljettajan jalkaterien asento, nivelpisteet ja miten ne liikkuvat ajon aikana jne?Jos käytetään esimerkkinä auton keskinopeuden laskemista, niin täytyy muistaa, että mainitsemillasi tiedoilla sen voi laskea vain maapallon pinnan suhteen. Et kuitenkaan esim. auringon suhteen
Samalla tavoin voit laskea jousella nopeuden lisäyksen esim. jousen kiinnityskohdan (vaikka kädet) suhteen. Jos jousen kiinnityskohta antaa periksi, se vaikuttaa ilman muuta kokonaisuuteen. Ei svingissä voida tehdä sellaista olettamusta, että kädet on varren potkaisun ajaksi valettu betoniin …… tai voidaan mutta mitä se palvelee???
B kirjoitti: (3.2.2011 20:06:37)
ts kirjoitti: (3.2.2011 19:53:25)
Mitäs jos sä koittasit kirjottaa edes yhden asiallisen viestin?
Kerro missä kohti tuossa olen väärässä?
Newtonin mukaan inertia ei jarruta kappaletta. Ei tosin kiihdytäkään, mikä on sääli.
Voi herra isä, että vallan noin pihalla on herra B.
Tuosta voit alkaa perehtymään aiheeseen hieman paremmin.Toki on sekin mahdollisuus, että olet seingin tapahtumista niin kuutamolla, että et osaa sitä tuohon liittää. Siinä et toki ole yksin ja pikemminkin uhri kuin syyllinen.
ts kirjoitti: (3.2.2011 20:46:07)
voit alkaa perehtymään aiheeseen hieman paremmin.
’..is a measure of an object’s resistance to changes to its rotation.’
Tässä sama mitä kirjoitin, jos ymmärrät englantia paremmin.PG kirjoitti: (3.2.2011 20:07:46)
ts kirjoitti: (3.2.2011 19:16:11)
Mutta mietis nyt edelleen hieman sitä etutaipuman ja alataipuman suhdetta että miltä alataipuma saa kuvan näyttämään.Oli mukava virkistää vanhoja deskriptiivisen geometrian taitoja. Sekä kavaljeeriperspektiivissä että Mongen projektioina tulos oli sama: valtavalta etutaipumalta näyttävä taipuma näytti valtavalta etutaipumalta ja olematon alataipuma näytti edelleen olemattomalta alapaipumalta. Oli tuostakin kurssista sentään jotain hyötyä ;).
Nyt sain tuon lehden eteeni ja olet aivan oikeassa. Tuossa ei ole kyse 2D-harhasta vaan kameravirheestä. Käytetty vahingossa kameraa joka piirtää pikselit riveittäin ja tuossa lopputulos.
Katselepas netistä swing visionin haulla vaikka videoita ja pysäyttele niitä vähän ennen osumaa niin näet paremmalla teknolgialla tallennetuja otoksia.
Tuossa yksi hyvä esimerkki Tigerin osumaan tulosta.fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 20:24:34)
Samalla tavoin voit laskea jousella nopeuden lisäyksen esim. jousen kiinnityskohdan (vaikka kädet) suhteen. Jos jousen kiinnityskohta antaa periksi, se vaikuttaa ilman muuta kokonaisuuteen. Ei svingissä voida tehdä sellaista olettamusta, että kädet on varren potkaisun ajaksi valettu betoniin …… tai voidaan mutta mitä se palvelee???
Kaikenlaisia olettamuksia voidaan tehdä. Valamalla kädet betoniin, saadaan suurin mahdollinen nopeuden lisäys, sitähän laskettiin. Yleinen tasoliike on etenevän liikkeen ja pyörimisliikkeen yhdistelmä. Maila on tällaisessa liikkeessä. Hetkellä t grippipää kulkee tietyllä nopeudella vA johonkin suuntaan ja suorana oletetun varren toinen pää taas omalla nopeudellaan vB johonkin toiseen suuntaan. vB = vA + vB/A, jossa vB/A on pisteen B nopeus pisteen A suhteen.Tämä yhtälö on vektoriyhtälö. Lisäksi tulee varren taipuminen, joka siirtää lavan svingitasossa ajassa delta t pisteestä B pisteeseen B’. Varren AB kulmanopeus hetkellä t on (vB/A)/(rB/A), jossa rB/A on varren pituus jne. Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.
ts kirjoitti: (3.2.2011 20:55:11)
Nyt sain tuon lehden eteeni ja olet aivan oikeassa. Tuossa ei ole kyse 2D-harhasta vaan kameravirheestä. Käytetty vahingossa kameraa joka piirtää pikselit riveittäin ja tuossa lopputulos.
Tuo kuulostaa uskottavalta. Vastaavia olen nähnyt monta kertaa. Tarkoittaa siis myös sitä että oikeasti kädet on vielä hieman pidemmällä kun lapa on siellä missä se kuvassa on.
Sitäpaitsi etutaipumalla ennen osumaa pitäisi olla hidastava vaikutus mailanpäähän. Mahdollinen nopeutuma voisi tulla siitä että takataipumaa purkautuu ennen osumaa.
ts kirjoitti: (3.2.2011 20:55:11)
Nyt sain tuon lehden eteeni ja olet aivan oikeassa. Tuossa ei ole kyse 2D-harhasta vaan kameravirheestä. Käytetty vahingossa kameraa joka piirtää pikselit riveittäin ja tuossa lopputulos.Jos etutaipuma on aina pieni ja esiintyy suurimmillaan aina klo 8, niin silloin ei tule hajontaa potkun takia. Eikö svingejä kuitenkin ole montaa eri sorttia? Sen takia olen spekuloinut eri mahdollisuuksilla, mutta en ole väittänyt varsinaisesti mitään, enkä väitä edelleenkään mitään.
Kun vaihdoin vuosi sitten teräsvartiset regut grafiittivartisiin lighteihin, lyönnit pitenivät 20 m. Tosin loftit eivät olleet samat, niillä on oma osuutensa asiassa, jota en ole tutkinut. Tarkkuudessa en ole huomannut eroa, yhtä epätarkkoja lyöntejä kuin ennenkin. Tuntuu siltä, että sain vahingossa (regut piti ottaa) minulle sopivat mailat. Hyvä vaihtokauppa.
PG kirjoitti: (3.2.2011 21:22:45)
Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.Monimutkaisia asioita pelkistämällä luotiin aikanaan 2-vartinen heilurimalli, jossa todettiin, että ihmisellä on yksi käsi, koska kahden käden huomiointi on liian vaikeaa. Sitten tehtiin laskutoimituksia ja oltiin tyytyväisiä.
Myöhemmin on todettu, että tämän pelkistämisen takia koko golfsvingin tutkimus harhautui vuosikymmeniksi syvälle metsään ja on aiheuttanut mittaamatonta tuskaa monelle kehityksensä kanssa painivalle golffaajalle. Minea B ei ole niistä viimeinen, Toni H on jo perstuntumalla ja Hippu lähtee samaan putkeen parin vuoden sisällä.
-
JulkaisijaArtikkelit