-
JulkaisijaArtikkelit
-
…eli missä se on? Suomessa vanhan kotikenttäni Ruukin 14. väylä (backtee 600 m) lienee pisimpiä, ellei pisin, mutta entäpä muualla? Muistan joskus lukeneeni jostain Guinnessin ennätysten kirjasta, että Japanissa olisi joku n. 700-800 m väylä, jonka par taisi olla 8. Mielenkiintoista, mutta ei kuulosta enää ihan normaalilta kentältä..
Ruukin 14. on slopemittauksen yhteydessä määritelty 603-metriseksi.
Thaimaassa ole pelannut 3 par-6-väylää, joista kaksi on reilut 750-metrisiä, pidempi 861 yardia eli yli 780 metriä. Kenttä on St. Andrews 2000 Pattayalla. Kolmas on vähän lyhyempi ja se on uudella Pattana Golfin kentällä Pattayan lähellä.
Tanskassa kuulemma on joku par-6-väylä. Ruukin 14. on kuitenkin suht pitkä parviitoseksi. Minä jopa pidän siitä väylästä!
Bakariltä en pituutta tiedä.
Lue lisää: Kuva keltaisilta tiiltä
622 näkyi olevan takatiiltä. Siellä näkyi olevan strokesaverin mukaan myös 396-metrinen par-3! ;)). Pinovihre!
Lue lisää: Ponte de Lima strokesaver
’Siellä näkyi olevan strokesaverin mukaan myös 396-metrinen par-3! ;)). Pinovihre!’
Tuolla ilmoitetulla väylän 15 Par3 -pituudella kentän pituudeksi keltaisilta tulee 5907 metriä, kun ilmoitettu on 5653 metriä. Näin ollen kyseinen väylä lienee 142 metriä.
Ponte de Liman 15 väylä par3 on tosiaan tuo Ditton laskema 142m.Tuossa Partin kuvalinkissä väylä jatkuu dog leginä oikealle hieman alamäkeen viiniviljelmien välissä.
Lue lisää: Pohjois-Portugali
NimetönPar-5:sta tiedä, mutta just lueskelen Vivien Saundersin kirjaa ja siellä maininta maailman pisimmästä reiästä, joka olis tämän mukaan Satsuki Golfglubin Sano-kentän seitsemäs reikä, pituus 827,par-7.
Tuolla reiälla meikäläiseltä menis varmaan hermot näillä lyönneillä : )
Par 7:lla tai par 8 olis ainakin paremmat mahdollisuudet tehdä albatrossi, jonkun pitkälyöntisen. Sille ei taida olla nimeä jos tekee par 8:lla 4 eli 4 alle.
Oisko se sit joku satelliitti? Sehän lentää korkealla ja pitkään. Voittanee lentämisajallaan albatrossinkin..?
Jos vaan pysytellään lintukannassa niin miten olisi tervapääsky; sehän nukkuu ja jopa parittelee lennossa!
Jees. Neljä alle! Tuli pääskysen pesä!
Mut onko niitä maailmallakin vaiko vaan tääl pohjoisemmassa?
No niitähän ne kiinalaiset syövät, niitä pääskysenpesiä!
Kyllä lintu on tuttu ympäri maailman. Euroopassa 4 000 000 pesivää paria. Ja kun tämä lähtee menemään niin se pyyhkäisee Afrikan puolelle talvehtimaan niin sukkelasti ettei edes Berlusconi saa sitä pataan. Kottaraisethan se on jo kohta syönyt sukupuuttoon..
Lue lisää: täältä
Ensinnäkin tervapääskynimi on harhaanjohtava. Se ei ole pääsky eikä pääskynen. Kuuluu kokonaan toiseen linturyhmään. Tervapääskylajeja on kymmeniä ympäri maapallon. Ne vaan eivät ole tervapääskyjä vaan kiitäjiä. Helppoa eikö totta?
Tervapääsky on hyvä nimi. Sehän kuuluu kirskulintuihin. Kyllä hampaat kirskuu, kun yrittää 4 alle päästä!
kun en itse tuota tiennyt. Hänen mielestään pisin parfemma löytyy tietenkin sieltä missä kaikki on muutenkin suurta eli Wake Forestin-kenttä Pohjois-Carolinassa.
Gene Hammin suunnitteleman kentän avausväylällä on mittaa yli 700 jaardia eli noin 640 metriä.
Kukas vetäisee kahdella päälle?
Lue lisää: Maailman pisin par5
Tehdään asia lopullisesti monimutkaiseksi; tervapääsky ei todellakaan ole pääsky vaan kirskulintu. Näitähän ovat myös nämä kiitäjät.
Neljä alle-lyöntiä voisi myös hyvin kutsua kirskulinnuksi tai kiitäjäksi mutta tällöin lyönnin todellinen luonne paljastuisi vain kovin harvoille…
Lue lisää: täältä
Jos joskus neljä alle menee, ni huudan kyl sit: apus apus!!!
Vielä pari sanaa näistä kotimaisista linnunnimistä, kun ei ole parempaakaan kirjoitettavaa. Kun nimiä tässä taannoin rukattiin uuteen uskoon, valmistelijaporukka vaati, että kaikkien tervapääskyjen nimet tulee muuttaa, koska ne eivät ole pääskyjä. Mahdottoman vastustuksen vuoksi itse tervapääsky jäi silleen, mutta muut muuttuivat kiitäjiksi. Niinpä Suomessakin nähty entinen alppitervapääsky on nyt alppikiitäjä jne. Sekaannuksia voivat nämä uudetkin nimet aiheuttaa, kun kiitäjät ovat myös perhosia.
Valmistelijaporukan logiikka petti, sillä on olemassa myös linturyhmä vesipääskyt. Nekään eivät ola pääskyjä vaan kahlaajia. Toinen pääsky-loppuinen kahlaajaryhmä kahlaajapääskyt sentään muutettiin pääskykahlaajiksi.
Meriharakalla ei ole mitään tekemistä harakan kanssa, merimetso ei ole kanalintu eikä liioin karikukkokaan. Eli korjattavaa olisi ollut paljon. Olisivat vaan saaneet jäädä tervapääskytkin ennalleen.
Jäin pohdiskelemaan tuota pääskysenpesäkeittoa. Sehän valmistetaan lintujen syljestään muuraamista pesistä. Haiskahtaa vähän siltä, että tässäkin tapauksessa kyseessä on kiitäjä tai jokin toinen kirskulintu eikä pääsky. Nimittäin kotoinenkin tervapääskykin liimaa pesänsä kasaan syljellään kaikesta rojusta, minkä se taivaalta tavoittaa.
Mennään vielä kauemmaksi otsikosta mutta mennään vain. Pääskysenpesäkeitto tehdään todellakin kiitäjän lähisukulaisen, salangaanin ( swiftlet, engl.) pesästä. Kyseinen epeli muuraa omalla syljellään oljista pesänsä luolaan josta kiinalaiset niitä silmät kiiluen käyvät poimimassa. Pesä on kuulemma suht mauton sinällään, mutta kun soppaan pistää jotain muuta sekaan (HK:n Bleu?) niin kai sillä nälkä lähtee?
Unohdit muuten listaltasi taivaanvuohen joka ei suinkaan ole sorkkaeläin…
Ruisrääkkä olisi sopiva nimi puimakonelle.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)