Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Lyöntipituus – simukisa
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Lukaisin jutun mailanpäännopeuskisasta Digigolfissa. Siinä mainittiin mitatuksi seuraavia asioita: Mailanpään nopeus, tehokerroin ja lyöntipituus. Sijoitukset jaettiin lyöntien pituuden mukaan Ihmetyttää, mikä tällainen ’tehokerroin’ on? Miten se lasketaan? Kakkoseksi tulleella oli jutun mukaan hitaampi mailanpään nopeus, mutta kovat tehot. Kolmosella taas suuri nopeus, mutta ’pienemmät tehot’. Mitkä ihmeen ’tehot’? Vaikuttaako siihen mailan lapa? Entäs kierteet? Lähtökulma?
Tästä on keskusteltu joskus aikaisemminkin. Silloin tuli selväksi mm. se , että tehokerroin tarkoitti mailanpään nopeuden ja pallon lähtönopeuden eroa.
Elikkäns mittaa mailanpään hidastuvuutta osuman aikana.
Mistä kyseisen juttu löytyy? Linkki?
Tehokerroin ei todellakaan kuvaa mailanpään hidastuvuutta vaan pallon lähtönopeuden ja mailanpäännopeuden suhdetta. Siihenhän sitten vaikuttavat esim. osuma, lähtökulma, kierre tms.
Fernando siis kertoi jo oikean vastauksen, eli ’tehokerroin’ (joka on välillä 0-1) kertoo mailanpään nopeuden ja pallon lähtönopeuden suhdetta.
Mailanpään nopeus kun ei käytännössä ole aivan suoraan verrannollinen pallon lähtönopeuteen, vaan siihen vaikuttaa monet asiat esim:
– Mailan tulokulmat palloon
– Osumakohta lavassa
– Lyöntipinnan ominaisuudet vaikuttavat varmasti
– Pallon ominaisuudet vaikuttaa myös
Eli vaikka mailanpään nopeus olisi kuika suuri mutta jos et osu hyvin palloon niin ei se pallokaan kovin pitkälle lennä.
NimetönKuten jo onkin mainittu tehokerroin tarkoittaa pallon lähtönopeuden ja mailanpään
nopeuden välistä suhdetta. ’Normaali draiverilla’ tämä suhde voi olla enintään
noin 1.5 . Kyseisessä lyöntikisassa simulaattori näytti eräälle lyöjälle arvoksi 1.63,
joka todennäköisesti on mahdoton. Tämä arvo vaatisi mailanpään painoksi normaalin n. 200 g
sijaan n. 370 g painoisen mailanpään. Tehokertoimen arvon suuruus riippuu hyvin monista tekijöistä,
joista muutama on aiemmin mainittu. Tietolähde: GolfOptimizer ohjelma
Lue lisää: GolfOptimizer
Eli hyvässä lyönnissä hyvällä mailalla pallo lähtee n 1.5 kertaa lujempaa kuin maila siihen osuu. Voittajalla siis pallon lähtönopeus on 145 mph x 1.5 x 1.6 = n. 350 km/h?
Monet asiathan vaikuttavat mailanpään ja pallon nopeuden suhteeseen.
Mielestäni hyvässä lyönnissä on lavan vauhdin pysyminen oikeansuuntaisena koko osumahetken ajan .
Pallon kimmo ominaisuudet ratkaiset sen kuinka kova vauhti / pitkä osuma hetki on paras mahdollinen. Jos mailan lapa hidastuu osumahetkellä tai on muuten hidas pehmeä pallo antaa parhaan tuloksen.
Vertaa vaikka siihen jos pompit hyppylaudalta veteen tai trampoliinissa, korkeimmalle pääsee ajoituksella. Jos jaloissa poweria/elopainoa reiskasti on hyppylautaa säädettävä kireämmäksi.
NimetönNiinpä!
Mutta mitenkäs siihen sanotte ettei siellä mitattu lainkaan pallon lähtönopeutta, vaan pelkkää mailanpään nopeutta ja tulokulmaa?
Eli olette kyllä oikeassa mutta kuinka oikeassa olikaan laite?
Jos pallon lähtönopeutta ei ole mitattu, miten on laskettu teho, joka viestien mukaan on pallon lähtönopeus / mailanpään nopeus?
NimetönNIINPÄ?
Pitää muistaa että mittauslaitteita on hyvin paljon erilaisia ja tulokset vaihtelevat yhtä paljon, kun on laitteitakin.
Eli ne oli sen laitteen teho prossat, ja jossain toisessa on hieman toisenlaiset, mutta totta on et oikeasti pallon lähtö ja mailanpään nopeus on ne millä sitä pitäis periäätteessa mitata.
Mutta mutta, omasta mielestäni sen kuuluisi mennä niin, että lyönin pituus verrattuna mailanpään ja pallon lähtönopeuteen.
Se on taas olosuheista kiinni mutta nekin voi saada tasaisiksi.
Ei mitattu lähtönopeutta juu.. mut silti mä olin väärässä 😀
Niinpä …
joo noita se kone mittaa. Teholukema=SHF eli pallon lähtönopeus suhteessa mailanpään nopeuteen. SHF lukuun vaikutta mm. se tuleeko lapa palloon hidatuvalla vai kiihtyvällä liikkeellä, onko tukijalka pitänyt vai ei, ym, ym.. Lavat toki vaikuttavat siksipä kisassa kaikki käyttivät samaa mailaa, ettei pysty sillä spekuloimaan, kierteet/lähtökulmat ei niinkään. Voittajalla oli toki myös kovin nopeus.
NimetönOK eli se mittaa tukijalkoja ynnä muuta sellasta, niinku lapojen potkuja, ja että onko lapa hidastumassa vai ei.
Kuinka pitkällä matkaala se ottaa lavan nopeuden?
Miten mittaa tukijalan?
ja miten se laskee näistä kaikista ns todellisen tehoprosentin?
Itse en ollut paikalla, mutta olen ymmärtänyt, että Huotelinin laitteet mittaavat mailanpäännopeuden ja pallonlähtönopeuden ja niistä lasketaan hyötysuhde. Mikäli näin ei ole, olisi mukava kuulla mitä parametrejä on mitattu ja millä menetelmällä on laskettu kyseisten lyöntien pituus.
Sanokaas fyysikot lennänkö mä pidemmälle, jos jään busin alle joka:
a) on osumaa edeltavän 5 sekunnin aikana kiihdyttänyt tasaisesti 0-50km/h
b) on osumaa edeltavän 5 sekunnin aikana hidastanut tasaisesti 100-50km/h
Pitäisi tietysti testata tää empiirisesti, mutta epäilen lentomatkan olevan aika tarkkaan sama. Sen sijaan fiat 600 ei saa mua lentämään yhtä pitkälle kuin bussi.
Voisin kuvitella, että lentomatkaan vaikuttavia suureita on törmäävien esineiden paino, osuman laatu ja lähtökulma. Golfissa suurempi lofti pienentää varmaan tehoa (osa energiasta menee kierteen synnyttämiseen). Koska lähtökulma on kuitenkin olennaista lyöntipituuteen, ei loftiton maila ole hyvä ratkaisu. Väittäisin että lyönnin pituus syntyy kyvystä tuottaa riittävän iso lähtökulma suurella teho indeksillä. Teho indeksi mittaa siis ilmeisesti kykyä siirtää mailanpään liike-energia pallon liike-energiaksi (tosin se ei sisällä spinnin pyörimisenergiaa).
En tiedä osaako Markun laite huomioida lähtökulman vaikutuksen. Karrikoidusti polvenkorkuinen lyönti voi olla tehoindeksiltään hyvä, mutta se ei oikeasti mene pitkälle.
NimetönLaite mittaa mailanpään nopeuden ja pallon lähtönopeuden. Sen sijaan tämä laite ei ilmeisesti mittaa pallon lähtökulmaa ja spinniä, jotka vaikuttavat lyöntipituuteen merkittävästi.
Kaikissa mittalaitteissa on oma virhemarginaalinsa ja on selvää, että kun palloa
lyödään erittäin kovaa siten, että lapa esim. on auki tai suljettu useita asteita ja
mailanpään rata paljon vinossa, virhe kasvaa varsinkin monissa optisissa mittalaitteissa.
Vaikka tilanne ei täysin todellisuutta vastaa, niin kyllä se kuitenkin kohtuullisen
oikean suuntainen on.
Isomies ei vissiin ollu lukenu sitä notkeen hepun kommenttia kun ihmetteli miten se tukijalan pitoa mittaa? Ei mittaakaan vaan sen vaikutusta. Vasen pakki vertas dösää draiveriin, hienoa. Ite lyöny siellä monilla rautamailoillakin ja kone ilmoitti max 10m enempi kuin mitä keskimäärin huiskin kentällä. Miksi draivi tulokset sitten olisivat täysin utopistisia jos raudoilla ei. Skeptikoiden pitäis varmaan käydä kokeilemassa.
Nykyajan optisten mittalaitteiden anturit ovat kyllä niin tarkkoja ja nopeita ettei mailanpään vauhti tuota minkäänlaisia vaikeuksia itse mittaamiseen. Taitaa ongelmat olla (jos niitä on) softapuolella ja tulosten analysoinnissa.
Kyy on oikeessa..
NimetönKuten jo onkin mainittu optiikan nopeus ei todellakaan ole ongelmana.
Monissa mittalaitteissa käytetään pistemäisiä valodiodeja, jotka
on ryhmitelty lyöntialustaan. Mahdolliset virheet ovat luonteeltaan esim.
geometrispohjaisia. On mahdollista, että softa ei aina saa
riittävän paljon informaatiota oikeiden päätelmien tekemiseen ja
on mahdollista, että softa tekee vääriä päätelmiä. Jokainen laite
on tietysti oma tapauksensa. Itse en nyt käytettyä laitetta tunne.
Kuitenkin se, että laite antaa tehokertoimeksi arvon 1.63 antaa
aihetta epäillä, että virhettä voi syntyä.
Kokonaan toinen juttu onkin se, miten ohjelma sitten laskee lyöntipituuden.
Kaikesta huolimatta tulokset ovat kohtuullisen lähellä todellisuutta ja
ainakin itse suhtaudun positiivisesti tällaisiin kisoihin.
NimetönKävin alennusmyyntiperjantaina Digissä ja sain testata masiinaa. 150 km autossa, 3 ’lämmittely( lue:notkistelu) lyöntiä’ r7:lla ja perään 10 driveä. Mailanpään nopeus vaihteli 115-119 mph. Paras ’tehoarvo’ oli 1.68, joka oli Markun mukaan erittäin korkea. Lavan tulokulma / lavan asento oli kuulemma ihanteelinen ( koneen ohjelmalle ?? ). Kyseinen tehoarvo tuli mailanpäännopeudelle 116 mph, jolloin lyönnin pituus oli 330 m. Muutkin lyönnit olivat yli 300 m. Kentällä kovaan takatuuleen olen kenttämerkkien mukaan lyönyt vain kerran vast.mittaisen lyönnin. Mielestäni kone antaa reilusti liian pitkän lyöntipituuden, koska siellä lyömät lyönnit eivät olleet kyllä parhaasta päästä. Käytin omaa mailaa, joka on Turnerin ZR-02 (’ tramboliini’ ), 10-ast. ja Harrisonin Stiper J s-varsi. ( varsi meni vaihtoon Markulta ostettuun Aj-Techiin)
En ole fyysikko mutta mitä paremmat suhteeliset kimmoominaisuudet / massasi niin lennät pidemmälle mikäli a) tapaukseessa bussi yrittää jatkaa tasaista kiihdytystä osumahetkellä ja b) tapauksessa bussi edelleen hidastaa tasaisesti vauhtiaan.
Sanokaas fyysikot lennänkö mä pidemmälle, jos jään busin alle joka:
a) on osumaa edeltavän 5 sekunnin aikana kiihdyttänyt tasaisesti 0-50km/h
b) on osumaa edeltavän 5 sekunnin aikana hidastanut tasaisesti 100-50km/h
Veikkaisin, että ihmisen kimmo-ominaisuudet ovat erilaiset kuin golfpallon, joten ei ehkä kovin hyvä vertaus.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Lyöntipituus – simukisa