-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ei ratkaisevaa ole SEN pituus vaan miten lopputulos tyydyttää ! Heh-heh !
Tärkeintä on tietää omat taitonsa ja toimia sen mukaan. Ei oppikirjojen taulukot ole kuin suuntaa antavia. Jokainen laatikoon oman taulukkonsa ja valitkoon mailat ja pelitaktiikan sen mukaan.
No kyllähän siinä eroa on lyökö lähestymisen esim. I7:lla vai LW:lla. Lobilla voi tähdätä lipulle ja yleensä onnistuakin, mutta jo keskipitkillä raudoilla on täysi työ osua greeniin (ainakin mulla). Driverilla avaamiseen liittyvä riski vain kuuluu golffiin. Ja rohkaisihan Ilosen valmentajakin ET:n lähetyksessä junnuja käyttämään enemmän driveria. Kommentoi vielä, että jos nämä haluavat kehittyä golfissa, se ei tapahdu ilman riskien ottamista.
Vaikkei tässä mitään junnuja enää ollakkaan, niin kyllä itse otan neuvosta vaarin.
Tuåta noin, kun oli puhe keskiarvopelaajasta niin katson esitettyjen lukujen perusteella olevani sellainen, hcp 28,5. Ja kyllä 165 meetteriä tiketille tarkoittaa, että I7 tai I6 on ulkoiluvuorossa.
Draiveriin ei kannata edes koskea, tulee kärmeksille kiire mettän siimeksessä 😉
Golf club reviewin sivuilla on ’mielenkiintoinen’ taulukko eri mailojen ja erilaisten pelaajien pituus odotusarvoista.
http://www.golfclubreview.com/yardage_expectations.htm
siitä vertailemaan….
Kun 165 m on noin 180 jaardia, niin Tiikeri ilmoittaa keskimäärin ottavan käyttöön silloin i7 (172) tai i6 (190) glof diggestin mukaan. Se poika saa tietty melkoista pituusvaihtelua aikaiseksi jos haluaa….
Molemmat kertovat paiskaavansa rauta7:lla tuollaiset 165 m, mikä merkistee, rauta3:lla tuollaisia 210 m lyöntejä.
Kuinkahan pitkiä lyöntejä varsinaisilla pituusmailoilla ko. kaverit lyövätkään.
Molemmat luokittelevat itsensä ns. keskivertogolffariksi. Näillä lyöntipituuksilla ei ole mitään tekemistä keskivertoklubigolffarin kanssa. Ehkäpä keskivertoammattilaispelaajan pituuksien kanssa paremminkin.
Tai ei ehkä sentään: Eikka kertoo, että rauta 7 tulee ilmassa 145 m ja loppu on rulleja eli tuollaiset 20 m rulleja rauta7:lla. Kyllä oikeaoppinen rautaseiskalyönti pysähtyy griinillä heti paikalleen ja/tai tulee hieman taaksepäin.
Ehkä tässä se ero piileekin.
Eikös I7:stakin voi tehdä helposti I5:n kun lavan kulmaa muuttaa…. ihan tietämättään…
Minäkin ihmettelin miten pitkälle toiset saavat pallon rullimaan vaikkapa I7:lla tai kasilla. Mainittakoon että, itse valitsisin normaali oloissa 165 metriin rauta vitosen.
Todella älykästä keskustelua.
Mielestäni jokainen pystyy lyömään SW:lla 150m. Eikä siinä backspinni lyhennä lyöntiä yhtään.
On se kyllä ihme mitenkä pitkälle kaverit täällä lyö! Keskiverto klubipelaajat paukuttaa 165 metriä rautaseiskalla… Itse lyön seiskalla 140-150 metriä ja draiverilla n.240-250. Mistä se peli kiikastaa jos tuollaisia mittoja lyö? Ei voi olla niin huono lähipelaaja etteikö sitä palloa saisi useasti forelta kolmella lyönnillä sisään. Bogeypeliä, niin tasoitus olisi ainakin 10 pienempi. En ymmärrä mitenkä kaikki mittaavat lyöntinsä, mutta todellakin useat ammattilaisetkaan eivät lyö niitä pituuksia mitä tällä keskustelupalstalla. Onnea pituuslyöntikisoihin kaikille, jos kerran normaalit klubipelaajat lyövät jo seiskalla 165 metriä, niin kuinkahan pitkälle tämän palstan pelimiehet lyövät?
Tere! Nyt siis keskustellaan siitä ja sen pituudesta.
Kun katson tuota Tomsin ylläolevaa taulukkoa, niin täytyy häpeäkseni myöntää, että lähes kaikilla mailoilla lyön lyhyempiä lyöntejä kuin nämä ’keskiverto’-harrastajat.
Tasoitukseni on 30 pinnassa, olen keski-ikäinen ja keski-ikäisenä golfin aloittanut, pienellä kaljamahalla ja tosijäykällä vartalolla varustettu perustuuppari Etelä-Suomesta ja teen toimistotyötä. Tietojeni mukaan olen aivan tyypillinen keskivertogolffari, jos Golf-liiton tiedot pitävät paikkansa.
Mutta takaisin aiheeseen. Varsinkin pitkillä raudoilla jään noistakin pituuksista useita kymmeniä metrejä. Väyläpuilla pystyn sitten hieman paikkaamaan asiaa. Vika on varmasti lyöntitekniikassa, mutta paremmalla tekniikallakin olen ihan tyytyväinen jos joskus pääsen edes noihin mittoihin.
Onhan se toisaalta niinkin, että kaikki eivät voi olla keskiarvoa parempia vaan jonkun täytyy olla huonompikin muuten keskiarvon määritelmä pitää uusia. Tämä lohdutukseksi niille palstan seuraajille jotka eivät näiden lyöntiuroiden mittoihin yllä. Toisaalta joku on sanonut ettei sillä pituudellakaan ole niin väliä, kunhan se pallo menee sinne minne on ajatellut.
Viikonloppuja
Onhan nuo nyt _miesten_ etäisyyksiä mitä Toms alussa luetteli? Vai koko golfpopulaatio mukaanlukien naiset?
Jos kyseessä on miehet ja data oikeasti pitää paikkansa :-/, niin kuten täällä joku taisi jo sanoakin, epäilen, että yksi suuri syy lisääntyneisiin pituuksiin on nykymailojen tiukemmat loftit. Mutta se ei selitä kuin noin yhden mailan heiton, nyky i3 = vanha i2 etc…
Väitän, että tämän palstan lukija/kirjoittajakunta ei todellakaan edusta suomalaista golfpopulaatiota kattavasti. Tällä palstalla viihtyvät vain ne, jotka ovat kiinnostuneita golfista ja pyrkivät aktiivisesti kehittymään siinä. Tämä taas korreloi sen kanssa että tänne kirjoittajat ovat sieltä pallonlyöjien paremmasta – tai pidempilyöntisestä päästä. Golfia suomessa pelaa miltei 100 000 ihmistä, tänne kirjoittaa ehkäpä pari sataa (hihavakio?). Kirjoittajien joukossa ei varmasti ole sitä klubin koukkuselkäisintä pappaswingisintä isoisää tai kerran kuukaudessa työkaverien kanssa hcp 54:lla pelaavaa it-uraohjusta joka ei golfista statusarvoa kummemmin perusta. Keskiarvoon lasketaan kuitenkin heidätkin mukaan samalla painolla kuin kuka tahansa meistä.
Ja tuohon tutkimukseen, itse käyttäisin 165 m lipulta todennäköisesti rautavitosta, jos pallona on balata. Rautakuutosella yrittäessä menisi riuhtomiseksi, tai sitten pitäisi pallona olla joku pituuskivi joka ei kyllä aloilleen pysähdy.
Yhdyn Tuplabogiukon kommenttiin että ei sen pituudella ole niin suurta merkitystä kuin sen suoruudella.
Onhan se mukava lyödä pitkälle, jos 200m:n par 3:lla voi vielä turvallisesti tarttua vaikka rauta 5:een.
Luulempa kuitenkin että moni ammattilainenkin ottaisi lyönnestään 10-15m pois jos vastaavasti saisi pallon lentämään aina siiheen suuntaan jonne sitä yrittää.
Kyllähän se pallo lentää 100m vaikka putterilla. Joten lyöniten pituudella on kuitenkin aika pieni merkitys pelitulokseen. Vai mitä? 🙂
Vastaus aluperäiseen kysymykseen:
Välineet varsinkin puumailat ja pallot ovat varmasti kehittyneet vuoden 1995 jälkeen joten luulempa että tuo talukkon pituudet ovat hieman alakanttiin.
Christy O´Connor pelasi kerran par kolmosta itseään nuoremman kaverin kanssa, joka sitten leuhki että löi griinille pykälää lyhyemmällä raudalla kuin vanha mestari.
Sanaakaan sanomatta O´Connor löi pallon griinille kaikilla muilla 13:lla mailallaan, harjoittelemassa kun olivat.
Taisin kirjoittaa epätarkasti, tarkalleen kerroin näin:
Olen pelannut sigeleiden kanssa ja kyllä niillä rauta7 on oikea maila jos lippu on 160… 170 m päässä, mutta pallo koskettaa maata jossain siellä 145… 155m kohdalla.
Jos rautaseiskalla lyö (kuten singelikaverini) 150 m kaaren, niin ainakin hänellä pallo yleensä rulli eteenpäin.
Itselläni lyönnit ovat lyhempiä: I9=105, I8=120, I7=135, I6=145, I5=155, w5=170, Driver=190… 230. Noistakin matkoista on poikkeamia kumpaankin suuntaan. Puttaukseni onkin ollut todella huono, jotain 3 pinnassa/reikä. Pusikossa pelaamisen lisäksi tässä on merkittävä syy miksi tasoitukseni on 24,0 edustaen hyvin pelitaitojani. Mutta tästä on hyvä parantaa ihan muulla kuin sen pituudellla. Golf on upea….
Tämä ylivertaisten singelipelaajien ’ihannointi’ pakotti kirjoittamaan. Oma tasoitukseni on 2,7 tänään, alimmillaan se on ollut 1,4, enkä millään muotoa pidä itseäni ’pelimiehenä’, vaikka olen joskus jossain kisassa sattunut pärjäämäänkin. Peli ailahtelee kuitenkin tällä tasolla vielä aikalailla. Noista lyöntipituuksista sen verran, että itse lyön 165 m. rautakutosella, draivin ilmalento tyynellä kelillä ja tasaisella väylällä on 235 m. draiviin rullit päälle väylästä riippuen, rautakutoseen ei rulleja (toivottavasti) riippuen tietysti griinistä. Että tällaista.
ps. tuo hassu nimimerkkini on oma nimeni, joka tietysti rauhoittaa tämän kärkkäämpiä kannanottoja toki myös eletyt 42 ja puol vuotta.
Viime kesänä otimme kaverin kanssa ihan piruuttaan parin väylän kisan iltahämärässä pelkkää putteria käyttäen. Tämä tapahtui päivän normaalin kierroksen jälkeen, joten oli hyvä verrata tulosta normaaliin pelaamiseen.
Pienen treenin jälkeen putteri alkoi toimia. Väylän, jolla kaverini pelasi aiemmin päivällä triplan (par4 310m), selvitti hän nyt putterilla paariin. Kolmella griinille ja yksi putti. Mainittakoon vielä, että avaus pikku tiin päältä n. 135m… Ja siis kyseessä on kaveri, jonka händäri tuossa hivenen alle 30! Eli tämä mailasuosituksista…;-)
En silti suosittele tätä ainakaan kalliiden puttereiden omistajille. Voipi nimittäin naksahtaa varsi nätisti poikki, jos duffaa oikein kunnolla…
Ihan uteliaisuudesta..Monenko tuopin jälkeen? Mulla muuten yhdellä kaverilla napsahti tosiaan putterin varsi poikki ko. toiminnassa.
Täytyy kyllä myöntää, että tämä tapahtui muutaman tuopillisen jälkeen…
W1:250m.
W3:180m.
I4:175m
I5:160m
I6:150m
I7:145m
I8:135m
I9:125m
PW:100m
SW:75
Kyllä mä luulen että aikuisen keskilyöntipituudet pitäis vähän korkeemmat olla kun mun lyöntimitat on tota luokkaa.
Olen lueskellut näitä keskusteluja jonkin aikaa. No nyt rekisteröidyin ja kirjoitan oman viestin ensimmäistä kertaa. Melko pitkälyöntisiä täällä palstalle näyttää liikkuvan. Minä olen tyytyväinen tuollaiseen 215 m drive lyöntiin, W3 190m, W5 170,
I3 155 ja siitä sitten alaspäin PW noin 95m. Näilläkin luvuilla pääsee alle 12 tasoituksen.
Täytyy nyt kantaa myöskin kortensa kekoon. Totta hemmetissä sitä lyö pidemmälle kuin tuossa taulukossa ilmoitetaan! Mutta silloin revitään tosissaan kaikki voimat kehiin ja näin ollen epäonnistumisen riski kasvaa. Elikkä itse kuulun edellä mainittuun tyyliluokkaan, mutta yritän lyhentää lyöntejäni tänä kautena rennommalla lyönnilla ja täten toivottavasti tarkkuus ja varmuus kasvaa.
Eihän se ylimääräinen 10-20 metriä niin paljoa ole että kannattaa ihan brassailun vuoksi käyttää pienempää mailaa ja epäonnistua…
No niin aika monta kommenttia ja löytyihän sieltä muutama ’närkästynytkin’.
Kysymyksellä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä mailoja pitää/saa käyttää saamatta brassailuleimaa otsaan vaan esim.kun arvioidaan lyöntimatkaa edelliseen ryhmään jne.Itse käytän mittatietojani siten että kun tiedän millä mailalla onnistuneella täysswingillä yltää otan pykälää pitemmän mailan ja lyön rennosti tietäen että pituus riittää. Joskus on myös hyvä tietää että jos lyön hyvän lyönnin se ei ole ylipitkä esim. Hyvinkää 5 väylä rankaisee greenin ylityksestä armotta(pöheikkö syö palloja).Silloin on parempi yrittää maksimi suoritusta lyhyemmällä mailalla vaikka se sitten jäisi lyhyeksi.
Totuus ainakin omalla kohdallani on että mitä lyhyempi (lue:helpompi)maila sen paremmin lyönti onnistuu.
76 aamua ja KAVERILLE EI JÄTETÄ………
Vähän kyllä ihmetyttää porukan pitkälyöntisyys. Itselläni on hcp 1 ja lyön rautaseiskalla n.140m ja siitä n.10 metrin heitto molempiin suuntiin rautamailaa vaihtaessa. Hyvin nämä mitat on riittänyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jos löisin seiskalla sen 165m minkä monet tämän palstan klubipelaajat lyövät, siirtyisin välittömästi täyspäiväiseen golfiin.. Lisäksi ihmetyttää se kuinka rautaseiskalla ja kasilla saa aikaan 10-20metrin rullin, sillä eihän svingiradassa ja palloon tulossa voi kauheasti olla vikaa jos se pallo tosiaan rautaseiskalla lentää ilmassa sen 150-165m?
Jos I7 lyönti on (kuten se useimmiten on) korkea ja alastulo jyrkkä, kaarikin on tällöin 135… 145, rulli on lyhyt tyypillisesti 1… 5 m luokkaa ja lähes aina se on lyöntisuunan mukainen. Mutta näyttää se rulli pitenevän lentomatkan pidentyessä (samalla kaaren loivetessa).
Tosi golfarit osaavat näköjään lyödä hallitusti ’matalan’ ja ’korkean’ sekä sitten vielä osaavat lyödä (kylläkin epävarmemmin) kaaren loppupäähän ’hännän’ kumpaakin suuntaan.
Onpas täällä pitkälyöntistä porukkaa!
Onhan se hyvä että sinne tänne roiskittuihin lyönteihin hukattu matka on noin helppo kuroa umpeen…
Kyllähän noilla lyöntipituuksilla klubitiiltä katsottuna kentillä on keskimäärin 14 par-kolmosta ja neljä par-nelosta. Ihan tulee ikävä par-viitosia.
PS. Olisikohan etenkin vanhoja pituustaulukoita lukiessa syytä muistaa, että mailat jotka 10-15 vuotta sitten merkittiin numerolla viisi tai kuusi saatetaan tänään merkitä numerolla seitsemän, kun tuppaa tuo kiivas markkinointi keksimään milloin mitäkin keinoja päämäärän saavuttamiseksi.
-
JulkaisijaArtikkelit