Lumien auraus ja muut kevättyöt

[popeye]

Toisilla kentillä aurataan lumet rangelta ja koko kentän alueelta. Toisilla ei aurata. Toisilla hiekotetaan lumen päälle ja toisilla ei. Jos puhutaan kauden aloittamisen aikaistamisesta, niin mikä vaikutus on lumien auraamisella ja hiekoituksilla? Eli kuinka monta viikkoa voi esimerkiksi aurauksella nopeuttaa kentän avautumiseen?

[Rauski1]

popeye kirjoitti: (6.4.2013 9:40:21)
Toisilla kentillä aurataan lumet rangelta ja koko kentän alueelta. Toisilla ei aurata.
Toisilla hiekotetaan lumen päälle ja toisilla ei.

Jos puhutaan kauden aloittamisen aikaistamisesta, niin mikä vaikutus on lumien auraamisella ja hiekoituksilla?
Eli kuinka monta viikkoa voi esimerkiksi aurauksella nopeuttaa kentän avautumiseen?

Veikkaus että noin pariviikkoa, hyvässä tapauksessa kolmekin, riippuen sääoloista.

[CobraNova]

Lumien auraus väyliltä tai rangelta tehdään yleensä juuri siksi, että pyritään nopeuttamaan kauden alkua. Riippuen sääolosuhteista, nämä toimenpiteet voivat nopeuttaa avaamista yhdestä kolmeen viikkoon. Meri-Teijossa ja Vihdissä on tapana aurata laskettelurinteen lumikoneella myös karheikot. Pelkkä väylien hiekottaminen ei yleensä nopeuta kauden alkamista, vaan hiekalla pyritään hoitamaan sitä ’kuuluisaa’ kuitukerrosta ja parantamaan kasvuoloja kesän pelikaudelle.

Viheriöiden osalta tilanne on vähän eri, useimmiten viheriöiden lumien poistoon lähdetään siinä vaiheessa, kun pintaan on muodostunut talven aikana jäätä tai jos lunta on muuten paljon. Viimeaikoina on ollut havaittavissa, että väärin tehdystä lumien poisto voi olla haitallisempaa kevään käyntiin lähdölle kuin se, että lumet jätetään sulamaan omia aikojaan. Jos lumia ei työnnetä tarpeeksi kauas viheriöltä, niin sulamisvedet lähtevät valumaan jäisellä viheriön pinnalla, siinä vaiheessa kun sitten tulee ne kovat yö pakkaset niin soppa on valmis. Jäätyessään vesi voi rikkoa kasvin kasvupisteen, tästä ei ole paluuta vihreään ilman uusia kylvöjä. Varma merkki kasvupisteen hajoamisesta on, kun sulamisveden väri muuttuu vihreäksi. Toisin sanoen jos lumenpoistoon lähtee niin viheriön pinta pitää saada kuivaksi ja lumettomaksi mahdollisimman nopeasti. Kylänurmikkaa lukuunottamatta, muut heinät kestävät kyllä viidestä jopa kahteenkymmeneen astetta pakkasta.

Tälläisinä keväinä maltti on valttia. Tärkeää on myös tiedostaa tilanne kenttäkohtaisesti, yhden kentän sisälläkin voi olla kolme viheriötä teräsjään alla, kaksi ilman routaa ja lopuilla se metri lunta. Näin ollen lähtötilanteesta riippuen asioissa pitäisi edetä myös viheriökohtaisesti ja oikeassa aikataulussa. Hätäilemällä saa paljon enemmän vahinkoa tässä tapauksessa kuin kylmästi odottamalla. Kenttähenkilökunnan kannalta tilanne on tietysti vähän kinkkinen, kaikki talven työt alkaa olla tehty ja hinku ulkotöihin alkaa olla kova.

Tämä kevät on varmasti yksi haastavimmista mitä on aikoihin nähty, toivottavasti yöt lämpenisivät ja päästäisiin taas pistämään kernit tikkiin.

[popeye]

Kiitos Cobra tietoiskusta.
Näin vähän maalaisjärjellä ajattelinkin.

[mandariini]

1. Itseäni on mietityttänyt greenien peittäminen lumien sulamisen jälkeen. Miksi valkeat harsot? Tumma/musta harso lämmittäisi greenin pintaa selvästi paremmin? Vai onko kyseessä suojaaminen auringolta.
2. Eikö greenin rakentamisen aikana kannattaisi asentaa lämmitysvastukset nurmikon alle. Ei paljon maksaisi ja olisi helppo alkukeväästä lämmittää/sulattaa routa pois verkkovirralla tai agrekaattia käyttäen.

[Rauski1]

mandariini kirjoitti: (16.4.2013 10:14:09)
1. Itseäni on mietityttänyt greenien peittäminen lumien sulamisen jälkeen. Miksi valkeat harsot? Tumma/musta harso lämmittäisi greenin pintaa selvästi paremmin? Vai onko kyseessä suojaaminen auringolta.
2. Eikö greenin rakentamisen aikana kannattaisi asentaa lämmitysvastukset nurmikon alle. Ei paljon maksaisi ja olisi helppo alkukeväästä lämmittää/sulattaa routa pois verkkovirralla tai agrekaattia käyttäen.

1. Käsittääkseni harsojen avulla pyritään estämään myös tuulikuivumista, kun kentän kastelujärjestelmää ei vielä saada toimimaan roudan, jäätymisvaaran yms johdosta. Sen lisäksi harson alla aina hieman lämpimämpää kuin ilman harsoa, voidaan siis vähän myös jouduttaa kasvun alkua.

2. Sitten pitäisi olla kakkien kastelujärjestelmän putkien myös olla ns saattolämmitettyjä, jotta voitaisiin saada kasteluvettä, kun greenit kuivuvat lämmityksen johdosta. Ei muuten ole halpaa lystiä ja hyödyt aika marginaaliset väärin käytettynä jopa tuhoisat. Kannattaa muista että että lumen muuttaminen vedeksi 0-asteisena (olomuodon muutos) syö yhtäpaljon energiaa kuin vastaavan vesimäärän lämmittäminen 0 asteesta 80 asteeseen

[alesis]

Luulisi, että musta harso estää myös valon pääsyä heinälle, jonka vuoksi käytetään valkoista.

[CobraNova]

Rauskilla on perustieto hallussa! Harsoja käytetään nimenomaan tuulikuivumisen estoon, kun maa ja juuristo on vielä jäässä. Tosin tänä keväänä tuulikuivumisen riskiä ei ole ollut, koska aurinkoisia ja tuulisia päiviä ei käytännössä ole ollut. Lämpötilaa voidaan myös nostaa harsojen avulla, keskiverto harso nostaa lämpötilaa noin viidellä asteella. Harsojen käytössä on kuitenkin myös muutama haittapuoli. Kun lämpötila nousee harson alla tarpeeksi niin kasvi alkaa kasvaa, joka tarkoittaa, että pitää aloittaa leikkuut, on muuten hemmetin hankala päästä viheriökoneella viheriölle kun muu kenttä on vielä lumen peitossa. Myös harsojen poistamisessa tarvitsee olla tarkkana, kun kasvi on tottunut lämpöiseen kasvihuonetilaan, niin pakkasyö tulee viikon sisään harsojen poistamisesta, pysähtyy kasvu hetkeksi lähes täysin, pahimmassa tapauksessa kylmä pakkasyö voi tappaa koko heinän. Kosteilla säillä harson alla viihtyvät myös homeet, näin ollen vaikka talvesta olisi selvitty niin home voi iskeä vielä keväälläkin. Nykyään tuulikuivumiseen käytetään harsojen sijaan usein ruiskulla levitettävää ’muovia’, estää haihtumisen ja lähtee leikkaamalla pois, toimii kuin unelma.

Mitä noihin lämmitysjärjestelmiin tulee niin ne pitäisi asentaa 30 sentin syvyyteen syväilmastusten vuoksi ja piuhaa menisi aikalailla. Yhdellä kentällä Suomessa on aikoinaan rakennettu kyseinen systeemi mutta se ei ole ikinä ollut päällä. Tuskimpa tuo lämmittäminen ihan ilmaistakaan olisi.

[Julkaisija]

Artikkelit