-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parti kirjoitti: (6.1.2011 14:38:39)
ts kirjoitti: (6.1.2011 13:45:34)
Liittyvätkö nuo sitten jotenkin oikeesti tuon yrityksen tilaan? Onko taseen tai edes tulevaisuuden tuotto-odotusten taso sellainen, että tuo negatiivinen arvo olisi perusteltavissa? Jos se kerta peilaa yhtiön tilaa, miksi kaikki yhtiön osakkeet eivät ole kaupan tuolla hinnalla?Golfosake on aivan oma lajinsa, eikä sen hintakehtiystä tms pidä millään tavoin verrata mihinkään muuhun osakkeeseen sen täysin omalaatuisen käyttäytymisen vuoksi.
Ja hintojen laskuhan ei ole kohdistunut pelkästään tiettyihin yhtiöihin vaan osakkeiden hinnat ovat laskeneet kautta linjan. Se kertoo ongelman olevan myös koko markkinoiden rakenteessa, ei pelkästään tietyissä yhtiöissä.
Itse näen tilanteen niin että Suomen (golf-) markkinat ovat muuttuneet/muuttumassa niin paljon että Korttien ja tasoitusten kanssa näpertely ei riitä pelastamaan mitään.
Hinnoista sen verran, että suunta on todellakin ollut laskeva. Tarkentaisin sen verran määritelmää, että osa on laskenut 0… 30 % ja osalla kenttäyhtiöistä on tuo 0… 30% jäljellä viiden vuoden takaisesta hintatasosta. Nämä ovat ääripäät, osa on siinä välillä.
Tarvitaan ihan oikeita koko toimialaa koskettavia päätöksiä, jotta toiminta saadaan kestävälle pohjalle. Ehkä tärkein on oikeat pelioikeustuotteet. Yhtiöjärjestyksiä on muutettava. Periaate: osta osake ja maksa yhtiövastiketta pelasitpa tei et, on mennyttä aikaa. Kuka haluaa sitoutua tai sitouttaa perikuntansa pelioikeusvastikkeen maksuun, joka on samansuuruinen pelasipa paljon tai vähän – tai ei ollenkaan.
Nyt ja jatkossa kenttäyhtiön tärkein tulonlähde on pelikierrokset, eli vapaa kapasiteetti, jota voidaan tarjota joko osakkaalle tai muille. Edelleen yhtiövastikkeen tärkeimpiä maksumotiiveja on se, että voi pelata golfia. Osakkeenosto ei ole oikeastaan peruste golfin peluulle. Mitä tästä jää jäljellä – pelaamisesta halutaan maksaa mutta osakkeenomistuksesta ei.ts kirjoitti: (6.1.2011 14:50:50)
Ei kai tuosta mitään epäselvyyttä ole, mutta golf- ja muissa osakkeissa kysynnän luovat ihan eri elementit.
Kyllä ja ei.
Puhutaan kuitenkin samojen ihmisten samoista rahoista. Kun pidetään mielessä että golfia voi pelata ilman osaketta ja golf-yhteisöön voi kuulua ilman osaketta, ei elementit enää olekaan niin erilaiset. Kyseessä on pääoman sijoittaminen jollakin aikavälillä ja sijoituksesta saatava hyöty.
Voi sanoa että golf-osakkeen ostamalla saatavioa hyötyjä ei mitata rahalla vaan ne ovat pelioikeus, kuuluminen yhteisöön, pelaamisen varmuus yms. Pidän tätä jossain määrin itsepetoksena koska samoista henklisistä arvoista pääsee nauttimaan kyllä ilman osakettakin.On toki totta että kukaan ei osta ”kannatusmielessä” Nokian osaketta ja että tällaista mesenaatti-toimintaa golfin piirissä on esiintynyt. Nämä mesenaatit ovat valitettavasti sukupuuttoon kuoleva laji ja heidän varaansa ei voi tulevaisuutta rakentaa.
eikka kirjoitti: (6.1.2011 15:24:25)
Osakkeenosto ei ole oikeastaan peruste golfin peluulle. Mitä tästä jää jäljellä – pelaamisesta halutaan maksaa mutta osakkeenomistuksesta ei.
Joka johtaa takaisin syksyn kuuman keskustelun taustoihin.
Kentän perustamisen peruspääoma on jostain hankittava, velkana sitä ei pystytä hoitamaan nykyhinnoin. Jotta joku taho pääomaa moisen summan sijoittaisi, sen tuotto-odotus olisi oltava riittävä, joka tarkoittaa aika liki nykyisten kierrosmäärien säilymistä, mutta hinnan tuplaantumista.
Mielestäni asennemuutos on ainoa todellinen ratkaisu tulossa olevaan kriisiin, eli pelaajien tulee oppia ymmärtämään, että vain heidän sijoittamallaan rahalla kenttiä syntyy ja pystytään pitämään kunnossa. Pakottamalla se ei onnistu, vaan pelaajat on saatava kokemaan, että he saavat sijoittamastaan rahasta riittävän hyödyn. Aika näyttää onko golfyhteisöistä tuon solmun avaajaksi.
eikka kirjoitti: (6.1.2011 15:24:25)
Osakkeenosto ei ole oikeastaan peruste golfin peluulle. Mitä tästä jää jäljellä – pelaamisesta halutaan maksaa mutta osakkeenomistuksesta ei.
eikka on täysin oikeassa siinä, että osakkeen osto ei sinänsä ole golfin peluun peruste, mutta sen sijaan toisin päin voi olla eli golfin pelaaminen saattaa joskus olla peruste osakkeen ostamiselle. Tällä en siis nyt ota kantaa golf-osakkeen omistamisen puolesta tai vastaan. Jotta turha, moneen kertaan käyty, vääntäminen golf-osakkeen omistamisen kannattavuudesta jäisi pois, todettakoon vielä se, että jokainen tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan ja kukaan muu ei voi päättää toisen puolesta päätöksen oikeellisuutta yksilötasolla. Ja päätösten perusteena VOI olla muutakin kuin taloudellinen kannattavuus.
eikka kirjoitti: (6.1.2011 8:59:35)
Ei kai konkan jälkeen osakkeen omistajat ole enää vastuulisia,menettävät vain sijoittamansa summan?
Osakkeenomistajille ei konkurssissa kerry koskaan varoja osakeomistuksen perusteella.
Ensimmäinen kohta pitää paikkansa toinen ei.
Muutama vuosi sitten päättyi oikeudenkäynti Seppo Hautalan yhtiöistä (vesiseppo ym). Konkurssiin hakijana oli 80 -luvulla Postipankki. Konkurssipesään jäi ylimääräistä varsin runsaasti. Oikeudenkäynti kesti useita vuosia ja omistajan perikunta sai ’loput’. En nyt tarkasti muista päätöstä mutta kyllä se perikunta varmaan jakoi omaisuuden omistusten suhteessa. Enkä muista sitäkään kuka maksoi ’kunkurssin viulut’, koska konkurssipesä jakoi uudelleen keskeneräiset varsin hyväkatteiset urakat.On varsin harvinaista, että konkurssiin asetetaan yhtiö, jossa on varoja enemmän kun vastuita, mutta siinä tapauksessa asia selvitetään konkurssimenettelynä ja jätetään yhtiöön se mitä sinne jää. Yhtiö voi sitten jatkaa niin kuin osakkaat päättävät
Kyllä nuo molemmat kohdat pitävät paikkansa.
Osakeyhtiölaki, konkurssilaki eikä laki maksunsaantijärjestyksestä mahdollista sitä, että osakkeenomistaja saisi jotain jako-osuuksia konkurssimenettelyssä. Siinä on mahdollista maksaa vain velkoja pois. Mitään muuta ei voida lain mukaan maksaa. Osekesijoitus ei ole velkasuhde.
Seppo Hautalan yhtiössä ei ollut kysymys siitä, että siellä olisi konkurssin jälkeen maksettu osakkeenomistajille jotain. Ensinnäkään tämä ei olisi voinut olla teoreettisestikaan mahdollista, sillä Hautalan yhtiö ei ollut osakeyhtiö vaan kommandiittiyhtiö ja nimeltään Vise Ky. Konkurssi oli yksi Suomen historian pisimmistä. Toki konkurssimenettely oli menestys, sillä yhtiön kaikki velat ja korot jopa konkurssin ajalta pystyttiin maksamaan kokonaan. Tiedän asiasta paljon enemmänkin, koska olin mm. paikalla konkurssimenettelyn lopetuskokouksessa yhden suuren velkojan edustajana.
Kun yhtiötä haetaan konkurssiin, on edellytyksenä, että yhtiö on maksukyvytön. Ylivelkaisuudella (varat ovat pienemmät kuin velat) ei ole mitään merkitystä. Aina silloin tällöin konkurssiin asetetaan yhtiö, joka ei ole ylivelkainen. Täysin normaalia. Suomen konkurssioikeudessa on aina kysymys likviditeettikonkurssista: jos ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja, voi konkurssimenettely olla mahdollinen, vaikka taseessa olisi varoja kuinka paljon. Yksi poikkeus tähän on: selvitystilassa oleva yhtiö on haettava selvitysmiehen toimesta konkurssiin, jos yhtiö on ylivelkainen.
Jos konkurssimenettelyssä velkojien saatua täyden suorituksen saatavalleen jää vielä varoja jäljelle, ei yhtiö purkaudu, vaan juridisesti se palaa siihen samaan oikeudelliseen tilaan, missä se oli ennen konkurssin alkamista. En tiedä yhtään tapausta, jossa yhtiö olisi tämän jälkeen jatkanut liiketoimintaansa, vaan käytännössä aina yhtiö puretaan tämän jälkeen selvitystilamenettelyllä. Vasta konkurssin jälkeisessä selvitystilamenettelyssä osakkeenomistajat voivat saada ’paaoman palautuksena’ suorituksia osakeomistukseen perustuen.
Kaikki edellä mainittu koskee vain osakeyhtiöitä.
Hörhö kirjoitti: (6.1.2011 18:18:59)
eikka kirjoitti: (6.1.2011 8:59:35)
Ei kai konkan jälkeen osakkeen omistajat ole enää vastuulisia,menettävät vain sijoittamansa summan?
Osakkeenomistajille ei konkurssissa kerry koskaan varoja osakeomistuksen perusteella.
Ensimmäinen kohta pitää paikkansa toinen ei.
Muutama vuosi sitten päättyi oikeudenkäynti Seppo Hautalan yhtiöistä (vesiseppo ym). Konkurssiin hakijana oli 80 -luvulla Postipankki. Konkurssipesään jäi ylimääräistä varsin runsaasti. Oikeudenkäynti kesti useita vuosia ja omistajan perikunta sai ’loput’. En nyt tarkasti muista päätöstä mutta kyllä se perikunta varmaan jakoi omaisuuden omistusten suhteessa. Enkä muista sitäkään kuka maksoi ’kunkurssin viulut’, koska konkurssipesä jakoi uudelleen keskeneräiset varsin hyväkatteiset urakat.On varsin harvinaista, että konkurssiin asetetaan yhtiö, jossa on varoja enemmän kun vastuita, mutta siinä tapauksessa asia selvitetään konkurssimenettelynä ja jätetään yhtiöön se mitä sinne jää. Yhtiö voi sitten jatkaa niin kuin osakkaat päättävät
Kyllä nuo molemmat kohdat pitävät paikkansa.
Osakeyhtiölaki, konkurssilaki eikä laki maksunsaantijärjestyksestä mahdollista sitä, että osakkeenomistaja saisi jotain jako-osuuksia konkurssimenettelyssä. Siinä on mahdollista maksaa vain velkoja pois. Mitään muuta ei voida lain mukaan maksaa. Osekesijoitus ei ole velkasuhde.
Seppo Hautalan yhtiössä ei ollut kysymys siitä, että siellä olisi konkurssin jälkeen maksettu osakkeenomistajille jotain. Ensinnäkään tämä ei olisi voinut olla teoreettisestikaan mahdollista, sillä Hautalan yhtiö ei ollut osakeyhtiö vaan kommandiittiyhtiö ja nimeltään Vise Ky. Konkurssi oli yksi Suomen historian pisimmistä. Toki konkurssimenettely oli menestys, sillä yhtiön kaikki velat ja korot jopa konkurssin ajalta pystyttiin maksamaan kokonaan. Tiedän asiasta paljon enemmänkin, koska olin mm. paikalla konkurssimenettelyn lopetuskokouksessa yhden suuren velkojan edustajana.
Kun yhtiötä haetaan konkurssiin, on edellytyksenä, että yhtiö on maksukyvytön. Ylivelkaisuudella (varat ovat pienemmät kuin velat) ei ole mitään merkitystä. Aina silloin tällöin konkurssiin asetetaan yhtiö, joka ei ole ylivelkainen. Täysin normaalia. Suomen konkurssioikeudessa on aina kysymys likviditeettikonkurssista: jos ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja, voi konkurssimenettely olla mahdollinen, vaikka taseessa olisi varoja kuinka paljon. Yksi poikkeus tähän on: selvitystilassa oleva yhtiö on haettava selvitysmiehen toimesta konkurssiin, jos yhtiö on ylivelkainen.
Jos konkurssimenettelyssä velkojien saatua täyden suorituksen saatavalleen jää vielä varoja jäljelle, ei yhtiö purkaudu, vaan juridisesti se palaa siihen samaan oikeudelliseen tilaan, missä se oli ennen konkurssin alkamista. En tiedä yhtään tapausta, jossa yhtiö olisi tämän jälkeen jatkanut liiketoimintaansa, vaan käytännössä aina yhtiö puretaan tämän jälkeen selvitystilamenettelyllä. Vasta konkurssin jälkeisessä selvitystilamenettelyssä osakkeenomistajat voivat saada ’paaoman palautuksena’ suorituksia osakeomistukseen perustuen.
Kaikki edellä mainittu koskee vain osakeyhtiöitä.
Ok, eli todellisuudessa voikin kertyä varoja, mutta ne ppalautuvat vasta tuon toisen mutkan jälkeen. Tätä jäin ihmettelemään, koska itse en pidä casea ollenkaan mahdottomana esim sellaisessa tilanteessa, että operatiivisen toiminnan jatkamisessa ei ole järkeä esim sen tappiollisuuden johdosta, mutta yhtiön omistuksessa olevan kiinteän omaisuuden, esim kiinteistöjen, realisoinnista saadaankin kasaan huomattavasti velkoja suuremmat varat. Tuo ylimenevä osuushan sitten jaetaan kuitenkin osakkaiden kesken, eikös niin?
ts kirjoitti: (6.1.2011 18:34:52)
Hörhö kirjoitti: (6.1.2011 18:18:59)
eikka kirjoitti: (6.1.2011 8:59:35)
Ei kai konkan jälkeen osakkeen omistajat ole enää vastuulisia,menettävät vain sijoittamansa summan?
Osakkeenomistajille ei konkurssissa kerry koskaan varoja osakeomistuksen perusteella.
Ensimmäinen kohta pitää paikkansa toinen ei.
Muutama vuosi sitten päättyi oikeudenkäynti Seppo Hautalan yhtiöistä (vesiseppo ym). Konkurssiin hakijana oli 80 -luvulla Postipankki. Konkurssipesään jäi ylimääräistä varsin runsaasti. Oikeudenkäynti kesti useita vuosia ja omistajan perikunta sai ’loput’. En nyt tarkasti muista päätöstä mutta kyllä se perikunta varmaan jakoi omaisuuden omistusten suhteessa. Enkä muista sitäkään kuka maksoi ’kunkurssin viulut’, koska konkurssipesä jakoi uudelleen keskeneräiset varsin hyväkatteiset urakat.On varsin harvinaista, että konkurssiin asetetaan yhtiö, jossa on varoja enemmän kun vastuita, mutta siinä tapauksessa asia selvitetään konkurssimenettelynä ja jätetään yhtiöön se mitä sinne jää. Yhtiö voi sitten jatkaa niin kuin osakkaat päättävät
Kyllä nuo molemmat kohdat pitävät paikkansa.
Osakeyhtiölaki, konkurssilaki eikä laki maksunsaantijärjestyksestä mahdollista sitä, että osakkeenomistaja saisi jotain jako-osuuksia konkurssimenettelyssä. Siinä on mahdollista maksaa vain velkoja pois. Mitään muuta ei voida lain mukaan maksaa. Osekesijoitus ei ole velkasuhde.
Seppo Hautalan yhtiössä ei ollut kysymys siitä, että siellä olisi konkurssin jälkeen maksettu osakkeenomistajille jotain. Ensinnäkään tämä ei olisi voinut olla teoreettisestikaan mahdollista, sillä Hautalan yhtiö ei ollut osakeyhtiö vaan kommandiittiyhtiö ja nimeltään Vise Ky. Konkurssi oli yksi Suomen historian pisimmistä. Toki konkurssimenettely oli menestys, sillä yhtiön kaikki velat ja korot jopa konkurssin ajalta pystyttiin maksamaan kokonaan. Tiedän asiasta paljon enemmänkin, koska olin mm. paikalla konkurssimenettelyn lopetuskokouksessa yhden suuren velkojan edustajana.
Kun yhtiötä haetaan konkurssiin, on edellytyksenä, että yhtiö on maksukyvytön. Ylivelkaisuudella (varat ovat pienemmät kuin velat) ei ole mitään merkitystä. Aina silloin tällöin konkurssiin asetetaan yhtiö, joka ei ole ylivelkainen. Täysin normaalia. Suomen konkurssioikeudessa on aina kysymys likviditeettikonkurssista: jos ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja, voi konkurssimenettely olla mahdollinen, vaikka taseessa olisi varoja kuinka paljon. Yksi poikkeus tähän on: selvitystilassa oleva yhtiö on haettava selvitysmiehen toimesta konkurssiin, jos yhtiö on ylivelkainen.
Jos konkurssimenettelyssä velkojien saatua täyden suorituksen saatavalleen jää vielä varoja jäljelle, ei yhtiö purkaudu, vaan juridisesti se palaa siihen samaan oikeudelliseen tilaan, missä se oli ennen konkurssin alkamista. En tiedä yhtään tapausta, jossa yhtiö olisi tämän jälkeen jatkanut liiketoimintaansa, vaan käytännössä aina yhtiö puretaan tämän jälkeen selvitystilamenettelyllä. Vasta konkurssin jälkeisessä selvitystilamenettelyssä osakkeenomistajat voivat saada ’paaoman palautuksena’ suorituksia osakeomistukseen perustuen.
Kaikki edellä mainittu koskee vain osakeyhtiöitä.
Ok, eli todellisuudessa voikin kertyä varoja, mutta ne ppalautuvat vasta tuon toisen mutkan jälkeen. Tätä jäin ihmettelemään, koska itse en pidä casea ollenkaan mahdottomana esim sellaisessa tilanteessa, että operatiivisen toiminnan jatkamisessa ei ole järkeä esim sen tappiollisuuden johdosta, mutta yhtiön omistuksessa olevan kiinteän omaisuuden, esim kiinteistöjen, realisoinnista saadaankin kasaan huomattavasti velkoja suuremmat varat. Tuo ylimenevä osuushan sitten jaetaan kuitenkin osakkaiden kesken, eikös niin?
Kyllä, omistusosuuksien suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksessä ole muuta mainittu.
Ajattelemasi menettely tarkoittaa käytännössä restrukturointia konkurssimenettelyllä, joka joissain tietyissä tapauksissa on mahdollista ja kannattavaa.
Käytännössä kuitenkin yhtiö, joka on taloudellisesti heikossa hapessa, käy sen pitkän tien ja sinnittelee loppuun saakka. Jo kauan ennen loppua on rahoitusta haettu mm. pankista ja vakuudeksi kaikki kiinteä omaisuus on pantattu. Tällöin tavanomaisesti konkurssimenettelyn yhteydessä pantti realisoidaan eli kiinteä omaisuus myydään. Vaikka pankkien arvostusperiaatteet vakuuksien suhteen ovatkin kaikkea muuta kuin 100 %, niin valtaosassa tapauksia kiinteistöjen realisaatioarvo ei kata panttivelkojan saatavaa.
Hörhö kirjoitti: (6.1.2011 18:51:00)
Käytännössä kuitenkin yhtiö, joka on taloudellisesti heikossa hapessa, käy sen pitkän tien ja sinnittelee loppuun saakka. Jo kauan ennen loppua on rahoitusta haettu mm. pankista ja vakuudeksi kaikki kiinteä omaisuus on pantattu. Tällöin tavanomaisesti konkurssimenettelyn yhteydessä pantti realisoidaan eli kiinteä omaisuus myydään. Vaikka pankkien arvostusperiaatteet vakuuksien suhteen ovatkin kaikkea muuta kuin 100 %, niin valtaosassa tapauksia kiinteistöjen realisaatioarvo ei kata panttivelkojan saatavaa.
Näitä on tullut vuosien varrella nähtyä ja monessa kohti pyyhe olisi pitänyt heittää kehään paljon aiemmin. Tosiasioiden myöntäminen vaan on yrittäjälle varmasti tuossa kohti liian tuskainen paikka ja saadaan tuhottua tappioihin ne hyvinä vuosinakin kertyneet omaisuudet.
Pankit ovat kuulemma tosin ottaneet nykyään uutena linjauksena sen, että vakuuksien kautta ei enää kovin helposti rahoitusta järjesty vaan ainoastaan toiminnan. Terve piirre, joka monesta toki saattaa vaikeilla hetkillä tuntua kohtuuttomalta.
Mielenkiintoista keskustelua.
Tuohon alkuperäiseen listaan voisi tietysti lisätä muutamia selviä tapauksia, kuten Hill Siden ja Kulloon. Molemmat metsässä, varsinkin Hill Side, sinänsä sääli koska maisemat ovat harvinaisen upeat suomalaiset maalaismaisemat vaikkei järveä olekaan. Mutta ei sinne ihan helpolla viitsi pääkaupunkiseudulta lähteä ja tuskin Vihdin kirkonkylässä kovin montaa golfaria ole.
Täällä on myös puhuttu väärään aikaan tehdyistä remonteista, Nordcenter on tietysti hirveä esimerkki mutta aika paha on myös SHG:n Lakisto, jossa muutaman äänen enemmistöllä päätettiin tehdä kallis uudistus. Luukkiin on jo mennyt setelikaupalla osakkeenomistajien rahoja ja menee vieläkin, mutta se ei hallitukselle riittänyt. Osakkeita saa tottakai nyt halvalla, ja myöskin pelioikeuksia kun remonttia Lakistossa vielä jatketaan pitkään. Seniorit vastustivat, mutta eivät ihan pystyneet kaatamaan Lakisto-hanketta, joka olisi voitu tehdä paljon helpommalla. Sääli.
No, toivotaan kaikkea hyvää sinänsä hyvälle klubille jossa vain jotkut haluavat liikaa.Cobra 460 kirjoitti: (5.1.2011 13:11:17)
Mikä yhdistää Nordcenteriä ja Kytäjää?Topic’in lähtökohtana hieman erikoinen vertailu/argumentointi. Mutta. mikähän erilaista mahtaisi olla Kytäjässä vs. moni muu kenttä Suomessa?
Muutama perusasia:
– Kytäjällä kaikki osakkeet samaa sarjaa ja jokainen osake osallistuu tasavertaisesti hoitovastikkeen maksuun.
– golfyhtiö on velaton, omistaen kenttäalueen maat, rakennukset sekä kaikki koneet ja laitteet
– kohtuullinen hoitovastike 2 x 18 reikää/ 830,- kausi (2011), huomioiden myös kentänhoidon laatu. Vastike kattaa myös varautumiset kaikkiin uudistuksiin kentän, kaluston jne osalta.
– omistajilla hyvät edut ja kentille pääsee pelaamaan haluamanaan aikana kaikista yritystapahtumista huolimatta (toinen kentistä aina vapaana osakkaille ja gf-pelaajille).Se, onko Kytäjä kaukana tai lähellä on suhteellista. Osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, kuten asiaan kuuluu. Sitä en osaa sanoa onko se halpa tai kallis.
Jokainen verratkoon omaa kotikenttäänsä em. Kytäjän kokonaisuuteen. Itsellä on useampia osakkuuksia eri kentiltä ja pidän niistä Kytäjää ehdottomasti parhaana.
puttarijari-._/ kirjoitti: (7.1.2011 11:26:34)
Se, onko Kytäjä kaukana tai lähellä on suhteellista.
no eikähän tuo riipu ihan siitä missä asuu… ainakin Helsingistä asiaa katsellen yksiselitteisesti kaukana… yli 60 km on yli 60 km vaikka sen voissa paistaisi ja kuoruttaisi vielä sokerilla
jos nyt sattuisin asustelemaan 3-tien varressa ja vieläpä 20km pohjoiseen vaikkapa keimolan kentästä…. voisin kuvitella ostavani kytäjältä, sillä puitteet ovat mukavat ja kenttäkin kohtuullisen väljä.
tai sitten riksulaisena voisin tulla samoihin ajatuksiin… mutta helsingistä…. ei helkutti
Jooseppi kirjoitti: (7.1.2011 11:46:49)
puttarijari-._/ kirjoitti: (7.1.2011 11:26:34)
Se, onko Kytäjä kaukana tai lähellä on suhteellista.
no eikähän tuo riipu ihan siitä missä asuu… ainakin Helsingistä asiaa katsellen yksiselitteisesti kaukana… yli 60 km on yli 60 km vaikka sen voissa paistaisi ja kuoruttaisi vielä sokerilla
jos nyt sattuisin asustelemaan 3-tien varressa ja vieläpä 20km pohjoiseen vaikkapa keimolan kentästä…. voisin kuvitella ostavani kytäjältä, sillä puitteet ovat mukavat ja kenttäkin kohtuullisen väljä.
tai sitten riksulaisena voisin tulla samoihin ajatuksiin… mutta helsingistä…. ei helkutti
Aivan, kaukana olo riippuu asuinpaikasta. Oulusta katsoen koko Etelä-Suomen kentät ovat aivan järjettömän syrjässä.
Cobra 460 kirjoitti: (5.1.2011 13:11:17)
Mikä yhdistää Nordcenteriä ja Kytäjää? Kumpikin perustettiin aikanaan kunnianhimoisesti kiistattomiksi Suomen ykkösklubeiksi,mitä olivatkin.Kumpaakaan ei perustettu siten miten ymmärtääkseni pitäisi perustaa,tehdään harkittu aiesuunnitelma ja etsitään sopiva alue läheltä mahdollisimman isoa pelaajapopulaatiota.Kummankin perustamisen johtoajatus oli olemassa olevan,kentän perustajien jo aiemmin omistaman maa-alueen arvonnosto.Valitettavasti tuo maa sijaitsi kummassakin tapauksessa väärässä paikassa. Ylivoimainen osuus suomalaisista pelaajista tulee kentälle autolla,pelaa,mahdollisesti saunoo ja lounastaa, sekä lähtee kotiin.Kenttien yhteyteen perustettavissa majoitusratkaisuissa asuu kuitenkin pieni vähemmistö pelaajista. .Samaa mieltä – sijainti on tärkeää, muutta vielä tärkeämpi on GOLFKENTTÄ. Huono kenttä ei minulle kelpaisi vaikka olisi ihan takapihalla.
Kytäjän kohdalla tuo perustajan maaomaisuuden kehittäminen oli taustalla, mutta Nodikan perustajat eivät olleet maanomistajia. Nodika osti maat Fiskarsilta ja Ovakolta, jotka tosin merkitsivät osakkeita vähäisessä määrin. Alkuvaiheessa oli osakkaina lukuisa joukko yrityksiä ja yksityishenkilöitä.
Sijaintia pohdittaessa on hyvä muistaa, että Suomi ei ole Helsinkin keskusta. Raaseporissa asuu 29.000 ihmistä ja siellä on 6.200 kesämökkiä (se on 6. eniten Suomessa). Yksin Nodikan alueella on noin 100 loma-asuntoa, joissa poikkeuksettta on 2-5 golfaria. Nordcenterin alueelle on lisäksi kaavoitettu paljon lisää vapaa-ajan kiinteistöjä, joten tulevaisuudessa Nodika tulee olemaan varsin mittava vapaa-ajan keskus. Mikäli haluaa lomailla laadukkaan golfkentän läheisyydessä, johon yhdistyy luonto, meri ja kultturiympäristö, Nodikan ympäristö on yksi parhaista vaihtoehdoista Suomessa – etenkin, jos ottaa huomioon golfosakkeiden nykyhinnat.
Suomesta löytyy monta muutakin laadukasta kokonaisuutta, jotka eivät sijaitse 30 minuuttia Hesan keskustasta, mutta ansaitsevat silti paikkansa. Hyvinä esimerkkeinä Tahko, Pickala ja Vierumäki, joissa kaikissa on merkittävästi vapaa-ajan asutusta.
Siten yhtälöä ’Golfkenttä + Sijainti’ tulee katsoa hieman monipuolisemmin kuin vain Hesan keskusta. Uskon, että perinteinen kesämökkeily tulee entistä enemmän keskittymään laadukkaiden loma-keskusten yhteyteen, jossa perheet voivat harrastaa yhdessä. Tältä näkökulmalta itse uskon Nodikalla olevan hyvä tulevaisuus.
Sijainti
on ainut asia joka ratkaiseen
Helsingin sijaintiahan on ihan P….stä. Saakurin kaukana, meren rannalla ja jos sinne jostain kumman syystä olisi mentävä.
Ei sinne juujrikaan tule eksyttyä, mutta vaseten mentävä jos sattuis olemaan asiaa.
Siksi esim Nordis on erinomaisella paikalla Länsi-uusimaalaisille asujille tai vapaa-ajanviettäjille 🙂
NimetönPutti-Possu kirjoitti: (8.1.2011 10:26:56)
Sijaintia pohdittaessa on hyvä muistaa, että Suomi ei ole Helsinkin keskusta. Raaseporissa asuu 29.000 ihmistä ja siellä on 6.200 kesämökkiä (se on 6. eniten Suomessa). Yksin Nodikan alueella on noin 100 loma-asuntoa, joissa poikkeuksettta on 2-5 golfaria. Nordcenterin alueelle on lisäksi kaavoitettu paljon lisää vapaa-ajan kiinteistöjä, joten tulevaisuudessa Nodika tulee olemaan varsin mittava vapaa-ajan keskus. Mikäli haluaa lomailla laadukkaan golfkentän läheisyydessä, johon yhdistyy luonto, meri ja kultturiympäristö, Nodikan ympäristö on yksi parhaista vaihtoehdoista Suomessa – etenkin, jos ottaa huomioon golfosakkeiden nykyhinnat.Suomesta löytyy monta muutakin laadukasta kokonaisuutta, jotka eivät sijaitse 30 minuuttia Hesan keskustasta, mutta ansaitsevat silti paikkansa. Hyvinä esimerkkeinä Tahko, Pickala ja Vierumäki, joissa kaikissa on merkittävästi vapaa-ajan asutusta.
resortit ovat oma lukunsa.. mutta rehellisyyden nimissä esimerkiksi tuo nordikan ympäritä löytyvä potentiaalisten omistajien massa ei ole riittävä, taikka sitten potentíaalia massassa on vaan liian vähän… meinaan sen näkee noista osakkeen hinnoista
on ihan kukkua väittää että kenttä joka sijaitsee 30 000 asukkaan tuppukylän kupeessa ja kenttä joka sijaitsee 1 000 000 asukkaan kauppalan kupeessa omasivat molemmat yhtähyvät edellytyksen menestyä varsinklin kun kyse oli kumminkin luksuksesta ja sen rakentamisen mielekkyydestä kaukana asutuksesta… jotain viikko-osake pelleilyä en kutsuisi luksukseksi kuten en kutsuisi turistilentojakaan.
joku olisikohan eikka tai joku joka kritisoi kovasti nordiikan investointeja laskusuhdanteen aikana.. no itse pitäisin sitä taas parhaana hetkenä.
investointi hoituu aina halvemmalla laman keskellä, kunhan lompakko vain kestää laskun.mielipide kirjoitti: (8.1.2011 12:43:35)
resortit ovat oma lukunsa.. mutta rehellisyyden nimissä esimerkiksi tuo nordikan ympäritä löytyvä potentiaalisten omistajien massa ei ole riittävä, taikka sitten potentíaalia massassa on vaan liian vähän… meinaan sen näkee noista osakkeen hinnoistaon ihan kukkua väittää että kenttä joka sijaitsee 30 000 asukkaan tuppukylän kupeessa ja kenttä joka sijaitsee 1 000 000 asukkaan kauppalan kupeessa omasivat molemmat yhtähyvät edellytyksen menestyä varsinklin kun kyse oli kumminkin luksuksesta ja sen rakentamisen mielekkyydestä kaukana asutuksesta… jotain viikko-osake pelleilyä en kutsuisi luksukseksi kuten en kutsuisi turistilentojakaan.
joku olisikohan eikka tai joku joka kritisoi kovasti nordiikan investointeja laskusuhdanteen aikana.. no itse pitäisin sitä taas parhaana hetkenä.
investointi hoituu aina halvemmalla laman keskellä, kunhan lompakko vain kestää laskun.Miten niin Nodikan ympärillä ei ole riittävästi potentiaalia. Nodikan kupeessa on noin 100 loma-asuntoa ja parin kilsan säteellä toiset 100. Nordcenterin vahvistettu kaava sisältää noin 10.000 neliötä. Näiden rakentaminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi golfosakkeiden kysyntää, mikä tulee näkymään hinnoissa. Aikataulua on tosin vaikea veikata. Minusta puheet luksuksesta kannattaa sivuuttaa varsinkin näillä hinnoilla – puhuisin mieluummin laadukkaasta golfkeskuksesta.
Freamin peruskorjausta ei valitettavasti toteutettu laskusuhdanetten aikana, vaan merkittävin osa urakkasopimuksista tehtiin suhdannehuipussa. Tämä selittää osin investoinnin hintaa. Jälkiviisaasti voi ajatella, että peruskorjaus olisi ollut halvempi pari vuotta myöhemmin, mutta aikanaan investointipäätöstä tehtäessä suhdanteita oli vaikea ennustaa (vaikka jälkikäteen moni sanoisikin, että ’kyllä minä jo silloin tiesin…’, mutta tuskin nämäkään sanojat osasivat rikastua tuolla ennustajanlahjallaan). Freamin peruskorjaus maksoi alle 2.000 euroa osakkeelta, joten lopulta aika pienistä summista on kyse osakasta kohden.
Putti-Possu kirjoitti: (8.1.2011 13:53:21)
[Miten niin Nodikan ympärillä ei ole riittävästi potentiaalia. .ainakin tällä hetkellä tuo potentiaali ei siirry kauppantekoon eikä hintoihin, tällöin voidaan mielestäni ihan aiheellisesti asettaa koko potentiaali kyseenalaiseksi
varsikin kun kentällä on ikää kumminkin +20 vuotta luulisi vakiintuneen kentän osakkeilla kaupan käyvän, kun puitteet ml. kenttä ovan erinomaiset.
eli ympäristöstä löytyy vain sakkia jota ei ko. kentän osakeet kiinnosta
mistäs tuosta löydät potentiaalisia ostajia???
Nyt on aika hyvät ajat hankkia itselleen varma pelimahdollisuus ostamalla edullinen osake.
Uskoisin ja toivon että jatkossa golf’in pelaaminen ilman sitoutumista tulee huomattavasti nykyistä hankalammaksi erityisesti ruuhkaisemmalla pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa tilanne lienee jonkin verran helpompi. Osakkaat ovat olleet turhan arkoja korottamaan sitoutumattomien pelaajien gf-hintoja sekä pelipakettien ja muiden vieraspelien jne. hintoja. Tästä on pelkkää haittaa osakaspelaajille. Pääkaupunkiseudulla pitäisi osakekentät varata parhaina aikoina, iltapäivisin ja viikonloppuina yksinomaan osakkaiden käyttöön. Parhaiden kenttien vieras-gf tulisi nostaa vähintään 200 euroon ja halvimmillaankin gf tulisi olla reilut 100 euroa. Osakkaiden vieraille taas max 40 euroa. Nordika näyttää tässä upeata esimerkkiä tarjoamalla osakkaan vieraille muutaman ilmaisen kierroksen.
Muutenkin lajille tekisi erittäin hyvää jos kaikkein heikommin sitoutuneista pelaajista vaikkapa luokkaa 50.000 henkeä lopettaisi koko harrastuksen.
Pickalassa (onko se muuten metsässsä?) on jo vuosikaudet ollut erinäisiä peliaikojen varaamiseen, vieraiden tuomiseen ja viikonloppupelaamiseen liittyviä etuja kaikille pelioikeuden haltijoille, mutta ei mitään niistä poikkeavia lisäetuja pelaaville osakkaille. En usko tähän käytäntöön olevan nytkään tulossa mitään muutosta. Onko kotikentällä pelaamisen suhteen ylipäänsä mahdollista tarjota toisistaan poikkeavia etuja a) pelioikeuden lunastaneille, jotka eivät ole osakkaita ja b) osakaspelaajille?
On erotettava kaksi käsitettä: osakkeen oikeudet ja osakkaan oikeudet. Osakas voi saada lisäoikeuksia omistamisensa lisäksi vain jos siitä on yhtiöjärjestyksessä maininta. Sitä harvoin on sinne kirjoitettu, koska siinä on melko hankalia asioita matkassa. Perheessä yksi voi omistaa useamman osakkeen, toinen pelaa ja toinen omistaa. Yritys omistaa ja työntekijä/omistaja pelaa. Joskus voi aviopari nimetä pelioikeudet ’ristiin’, sillä seurauksella että molemmista tulee ’vuokrapelaaja’.
Puttarijari tuossa mainitsi, että 50 000 heikosti sitoutuvaa voisi lopettaa lajin harrastamisen kokonaan. Nämä sitoutumattomat ovat parhaita asiakkaita kunhan hinnoittelu saadaan kohdalleen.
Pieni esimerkki tässäkin keskustelussa Nodikasta:
– siellä oli kierretty noin 23 000 kierrosta/kausi
– kenttäyhtiössä on 1600 osaketta
– molempien kenttien yhteinen max. kapasiteetti on noin 60 000 kierrosta (säiden mukaan)
– tosisitoutunut golfari kiertää 100 kierrosta/kausi
– 600 tosisitoutunutta riittää täyttämään kentän, riittäisikö maksuhaluja
– kapasiteetti on 37,5 kierrosta/osakeParhaita asikkaita ovat 10… 20 kierrosta pelaavat osakkaat, jotka ovat nyt maksajan roolissa. Esimerkin kohteessa heidän kierroshinnaksi tulee 55… 110€/kierros. Osaavat he laskea itsekin. Ei heillä ole halua sitoutua tai sitouttaa perikuntaansa vastikkeen maksuun, kun osakkeesta on niin vaikea päästä eroon. Pelioikeusjalostajat ovat tuoneet tähän vaihtoehdon ja tuskin sitä asiaa risuilla oikaistaan, porkkanoita tarvitaan.
Ballmarker kirjoitti: (9.1.2011 5:37:45)Onko kotikentällä pelaamisen suhteen ylipäänsä mahdollista tarjota toisistaan poikkeavia etuja a) pelioikeuden lunastaneille, jotka eivät ole osakkaita ja b) osakaspelaajille?
Omalla osakkeella pelaavalle voidaanta tarjota parempia etuja pelaamisen suhteen verrattuna niihin, jotka ovat hankkineet nimetyn pelioikeuden vuokraamalla (toiselta osakkaalta), jos
– Rekisteröidyssä yhtiöjärjestyksessä on näin määritelty
– Kaikki osakkeenomistajat tämän hyväksyvät (ja suostuvat)
– Yhtiökokous päättää näin, eikä kukaan moiti päätöstä (moitekanne käräjäoikeuteen)
– Hallitus päättää eikä kukaan moiti hallituksen päätöstä
– Näin on päätetty ja menetelty aikaisempina vuosina
– Myös tilanteissa, joissa golfyhtiö itse vuokraa pelioikeuksia, voi olla eri ehtoja
– Yhdistyspohjaisia kenttiä, joita säätelee yhdistyslaki
– voi olla jokin muukin erityistilanne, mutta ei nyt heti tule mieleenSen sijaan, jos yhtiö ryhtyy suosimaan omalla osakkeella pelaavia eduilla, joita ei myönnetä pelioikeuden (toiselta osakkaalta) vuokranneelle, menettely on käsittääkseni Oylain vastainen ja sitä voidaan menestyksekkäästi moittia käräjäoikeudessa. Tilanne on sama vaikka hallitukselle olisi annettu vatuudet säännellä pelaamista pelioikeusohjesäännöllä. Tällainen päätös syrjii ainakin kaikkia yhtiömuotoisia omistajia, jotka eivät missään tilanteessa voi itse käyttää pelioikeuttaan vaan joutuu nimeämään pelaajaksi luonnollisen henkilön.
Sen sijaan golfyhtiö voi ideoida etuja, jotka tarjotaan osakkeenomistajille (eli ei nimetylle pelioikeutetulle), jotka voidaan hyödyntää irrallisina. Jos yhtiö esimerkiksi tarjoaa kaikille osakkaille tarjouskupongin kesken kautta, jolla pelioikeuden haltija saa tuoda ilmaiseksi yhden lähdön. Tämä siis annetaan myös sellaiselle osakkeenomistajalle, joka on jo vuokrannut pelioikeuden pois, jolloin osakkeenomistaja voi ’myydä’ tai muuten hyödyntää tämän edun irrallisena. Vanajanlinnassa muistaakseni viime vuokka osakas sai muutaman ylimäräisen gf-lipun kesken kauden. Tällaiset kikkailut voivat tosin aiheuttaa ongelmia niille osakkaille, jotka syystä tai toisesta antavat pelioikeuden vuokralle, jos vuokrasopimuksessa ei olle sovittu, kenelle nämä lisäedut kuuluvat.
Etuja osakkeenomistajalle.
Taitaa mennä niin että äänienemmistö päättää mihin osakkeenomistajat rahaansa käyttävät. Maksavat itse kaikki etuna.Sitten on ongelmaa yhtiössä kun pieni nuppi määrä hallitsee valtaosaa äänioikeudellisista osakkeista. Jotka ovat vielä ilman yhiö-/rahoitusvastikke velvollisuuksia. Tuossa sitten kun halutaan ’ilmaiset’ safkat osakkeen omistajille ravintolayrittäjältä OY:n piikkiin niin ei ole íhme että hieman eripuraa synnyttää. Tuollaiselta kentältä ei osakkeita osta kuin tietämättömät ennen kuin on kuprut käyny.
Näprääjä kirjoitti: (9.1.2011 9:58:50)
. Tuossa sitten kun halutaan ’ilmaiset’ safkat osakkeen omistajille ravintolayrittäjältä OY:n piikkiin niin ei ole íhme että hieman eripuraa synnyttää. Tuollaiselta kentältä ei osakkeita osta kuin tietämättömät ennen kuin on kuprut käyny.Tässä on ’ikuinen’ ristiriita aktiivisten ja passiivisten golfarien kesken. Aktiiviset haluaisivat isot vuosimaksut, joilla sitten pelaa, syö, harjoittelee ja safkaa halvalla. Investoinneista ja hyvästä kentänhoidon laadusta hyötyvät käytännössä eniten paljon pelaavat. Passiiviset haluaisivat mieluummin järjestelmän, jossa vuosimaksu olisi halpa ja palvelujen käyttö maksaisi.
Omalla kotikentällä akviitinen golfari mielellään kannattaa korkeita vastikkeita ja halpaa käyttöä. Sen sijaan jos sama pelaaja omistaa toisen golfosakkeen, jossa pelaa vai muutaman kierroksen vuodessa, tilanne on hänenkin osaltaan päinvastainen.
Näprääjä kirjoitti: (9.1.2011 9:58:50)Tuollaiselta kentältä ei osakkeita osta kuin tietämättömät ennen kuin on kuprut käyny.
ongelma lienee siinä, että kenttien käytönnöt muuttuvat, jolloin ostohetkellä maksurakenne on itselle sopiva, mutta seuraavina vuosina enemmistö voi päättää toisin. Kun tätä tehdään usein, kentän ympärille syntyy väistämättä epävarman kentän maine.
Putti-Possu kirjoitti: (9.1.2011 10:47:20)
Näprääjä kirjoitti: (9.1.2011 9:58:50)
. Tuossa sitten kun halutaan ’ilmaiset’ safkat osakkeen omistajille ravintolayrittäjältä OY:n piikkiin niin ei ole íhme että hieman eripuraa synnyttää. Tuollaiselta kentältä ei osakkeita osta kuin tietämättömät ennen kuin on kuprut käyny.Tässä on ’ikuinen’ ristiriita aktiivisten ja passiivisten golfarien kesken. Aktiiviset haluaisivat isot vuosimaksut, joilla sitten pelaa, syö, harjoittelee ja safkaa halvalla. Investoinneista ja hyvästä kentänhoidon laadusta hyötyvät käytännössä eniten paljon pelaavat. Passiiviset haluaisivat mieluummin järjestelmän, jossa vuosimaksu olisi halpa ja palvelujen käyttö maksaisi.
Omalla kotikentällä akviitinen golfari mielellään kannattaa korkeita vastikkeita ja halpaa käyttöä. Sen sijaan jos sama pelaaja omistaa toisen golfosakkeen, jossa pelaa vai muutaman kierroksen vuodessa, tilanne on hänenkin osaltaan päinvastainen.
Näprääjä kirjoitti: (9.1.2011 9:58:50)Tuollaiselta kentältä ei osakkeita osta kuin tietämättömät ennen kuin on kuprut käyny.
ongelma lienee siinä, että kenttien käytönnöt muuttuvat, jolloin ostohetkellä maksurakenne on itselle sopiva, mutta seuraavina vuosina enemmistö voi päättää toisin. Kun tätä tehdään usein, kentän ympärille syntyy väistämättä epävarman kentän maine.
Näinhän se menee, kuvasit nykyisen tilanteen osuvasti. Tosigolfarit ovat näkyvimpiä ja ylensä myös äänekkäimpiä.
Kenttäyhtiön arvaamaton ja tempoileva toiminta karkottaa varovaiset golfarit. On huomattava, että jo nykyisin kenttäyhtiöt ovat onnistuneet ’profiloitumaan’ tiettyyn asiakassegmenttiin, sitä kannattaa pitää asiakkaana ja osakkaana. Uusien asiakkaiden/osakkaiden hankkiminen on yleensä vaikeampaa kuin vanhojen säilyttäminen.Käsitykseni mukaan (sitä vahvisti syksyn golfliiton kannanoton synnyttämä keskustelu) kenttäyhtiöt joutuvat muuttamaan yhtiöjärjestyksiään. On ohi aikansa elänyt periaate: osta osake ja sitoudu (velvoita jopa perikuntasi) maksamaan yhtiövastiketta pelasitpa paljon tai vähän – tai et ollenkaan.
Tämä on ensimmäinen kohta, joka asiassa pitäisi muuttaa. Kuormitukseen perustuva tariffi rajoittaisi pelioikeusjalostajia tehokkaasti. Tässä on kaksi asiaa, jotka painavat osakkeen hankinnassa merkittävästi:
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta sitoutua saman kentän kiertämiseen vuodesta toiseen. Osalle tulee eri syistä välivuosia (tai väliaikoja). Pelioikeuksien vuokramarkkina toimii vain muutamalla kentällä.
– Pelioikeustuotteita pitää lisätä eri elämän tilanteisiin sopiviksi. Nyt niitä sa pelioikeusjalostajilta, mutta vähän tai ei ollenkaan kenttäyhtiöiltäeikka kirjoitti: (9.1.2011 12:41:19)
Käsitykseni mukaan (sitä vahvisti syksyn golfliiton kannanoton synnyttämä keskustelu) kenttäyhtiöt joutuvat muuttamaan yhtiöjärjestyksiään.Siinäpä sitä savottaa onkin! Meinaan ei käy helposti….
-
JulkaisijaArtikkelit