-
JulkaisijaArtikkelit
-
Voisiko joku opastaa minua loogiikassa, etenkin näiden kuuluisten lordien. Olen juhannuksena lueskellu Deccareita (nimenomaan c-kirjaimilla) ja törmäsrin hassuun logiikkaan. Verratkaapa tätä: 24/6 Stone Broken Away from Retaining Wall in Water Hazard Q. A player’s ball in a water hazard is in a playable lie but it is directly behind a stone which has broken away from a retaining wall in the hazard. The wall is an immovable obstruction from which the player is not entitled to relief without penalty. Is the stone which has broken away a movable obstruction, in which case the player may remove it before playing a stroke? A. Yes. ja tätä: 23-1/2 Large Stone Removable Only with Much Effort Q. A player’s ball lies in the rough directly behind a loose stone the size of a watermelon. The stone can be removed only with much effort. Is it a loose impediment which may be removed? A. Yes. Stones of any size (not solidly embedded) are loose impediments and may be removed, provided removal does not unduly delay play (Rule 6-7). Ja tätä: 23/3 Half-Eaten Pear Q. A half-eaten pear lies directly in front of a ball in a bunker and there is no pear tree in the vicinity of the bunker. In the circumstances, is the pear an obstruction rather than a loose impediment, in which case the player could remove it without penalty? A. No. A pear is a natural object. When detached from a tree it is a loose impediment. The fact that a pear has been half-eaten and there is no pear tree in the vicinity does not alter the status of the pear. Huomioiden tämän: 23/1 When Loose Impediment Transformed into Obstruction Loose impediments may be transformed into obstructions through processes of construction or manufacturing. For example, a log (loose impediment) that has been split and had legs attached has been changed by construction into a bench (obstruction); or a piece of wood (loose impediment) becomes an obstruction when manufactured into a charcoal briquette. (Revised) Mutta alkuperäiseen. Kivi on kivi. Ei sitä mitenkään valmisteta. Mutta osaisiko joku valaista logiikkaa. Koska minun mielestäni tuo on joka tapauksessa (jos ei esimerkiksi sementin peitossa) irrallinen haittatekijä. (tai mikä se nyt virallisen hölmön käännöksen mukaan olikaan).
Yritetäänpä. Kivistä on siis tehty tukiseinä, josta on yksi kivi irronnut. Kivet joista seinä on tehty ovat rakennusvaiheessa muuttuneet irrallisista haittatekijöistä haitoiksi ja irronnut kiinteän haitan osanen on liikuteltava haitta, se ei siis palaa enää haittatekijäksi jos se selkeästi on seinästä irronnut osa.
Sama tilanne on vaikkapa metsään kaadettujen ja sinne jätettyjen puunrunkojen suhteen, metsässä lojuessaan ne ovat irrallisia haittatekijöitä, mutta kun niistä tehdään vaikkapa esteen tukirakennelma, niistä tulee haitta. Puitakaan ei silti valmisteta. Riittää että niistä ihminen tekee jonkin rakennelman.
Päärynän haukkaaminen taas ei ole rakennelman tekemistä ja päärynästä ei näin ollen tule haittaa vaan se säilyy haittatekijänä.
Hyvä selvitys Cleveltä, näissä esitetyissä deccareissa minun mielestäni on selvä logiikka.
Sen sijaan en oikein ymmärrä sitä, miksi neuvon kysyminen kierroksen aikana on kiellettyä, mutta kierroksen ollessa keskeytyksissä se onkin sallittua. Esim: A ja B pelaavat juuri parkolkkia ja B ehtii avata. Nyt peli keskeytetään. A kysyy B:ltä millä mailalla hän löi pallonsa griinille ja B vastaa. Sitten toimikunta ilmoittaa pelin jatkuvan ja A valitsee mailansa B:n neuvojen mukaan ja tyrkkää omankin pallonsa tikun viereen.
Vaikka tuossa on sellainen logiikka, että sääntöjen mukaan neuvoa ei saa kysyä kierroksen aikana, niin eikö pelin hengen pitäisi olla se, ettei neuvoa saa kysyä myöskään pelin ollessa keskeytettynä? Tähän joku varmasti vastaa, että voihan se peli keskeytyä seuraavaan päivään eikä pelaajia voida velvoittaa olemaan keskustelematta avauksistaan ja mailoistaan niin pitkää aikaa. Kenties näin, mutta peräkkäisinä päivinä tuulen suunta on jo kenties ehtinyt muuttua, voimakkuudesta puhumattakaan, ja lämpötilakin voi olla toinen. Sen sijaan puolen tunnin keskeytyksen aikana olosuhteet tuskin aivan järisyttävästi ehtivät muuttua ja silloin esimerkin tapauksessa neuvolla voi jo ihan oikeasti olla käyttöarvoa.
Kiellettyä on se mikä on kielletty., muu on sallittu.
vieraspelaaja kirjoitti: (22.6.2009 2:18:09)
Kiellettyä on se mikä on kielletty., muu on sallittu.Juu, niinhän se on, tosin tässä ketjussa oli kaiketi kyse siitä logiikasta.
Mikäs on tämän logiikka sitten: Pelaaja ei saa kysyä toiselta pelaajalta mitä mailaa tämä käytti, jos pelaaja ei itse ole vielä lyönyt vastaavaa lyöntiä. Hän saa kuitenkin kysyä millä mailalla toinen löi edellisen kerran samanmittaisen lyönnin (Dec 8-1/6). Sääntö 8-1 kuitenkin kieltää neuvon kysymisen kierroksen aikana.
Golfsääntöjen ja suomalaisen lain ero on siinä, että laki on se mitä on kirjoitettu, golfsääntö on todellisen säännön huono passikuva, jota deccarit tarkentavat.
Golfin hengen mukaisestihan esim dropatessa mailan mitta, pitäisi käyttää sitä mailaa, millä aikoo jatkolyönnin suorittaa. Bägistähän kuitenkin kaivetaan aina raippa. Tämä on mielestäni aika suora analogia tuohon KL:n pohdintaan neuvosta, eli henkeä kyllä ylläpidetään, kunhan se ei haittaa omia etuja 🙂
Saas nähä minkälaisia juttuja tulee ens vloppuna…
StiX kirjoitti: (1.7.2009 10:46:16)
Golfin hengen mukaisestihan esim dropatessa mailan mitta, pitäisi käyttää sitä mailaa, millä aikoo jatkolyönnin suorittaa. Bägistähän kuitenkin kaivetaan aina raippa. Tämä on mielestäni aika suora analogia tuohon KL:n pohdintaan neuvosta, eli henkeä kyllä ylläpidetään, kunhan se ei haittaa omia etuja 🙂Saas nähä minkälaisia juttuja tulee ens vloppuna…
kenen henkeä lienet haistellut, kun loordit ovat asiasta kovasti eri mieltä.
Kun >>haetaan<< lähintä vapauttavaa paikkaa tarkasti, pitää käyttää mailaa jolla aikoo seuraavaksi lyödä, mutta kun näkee lopullisen makauksen, voi käyttää jotain muuta mailaa, ja mitattaessa yhden / kahden mailan pudotusaluetta, voi vapaasti valita omasta bägistä mailan, jota käyttää mittaamiseen. periaatteessa pudotustilanteessa voi olla käyttöä jopa kolmelle eri mailalle: sille jolla vapauttavaa paikkaa haetaan, sille jolla pudotusalue mitataan ja sille jolla lopulta lyödään. mailoja voi olla siis yksi, kaksi tai kolme.
No yllä olevaan hyväksyn sitten että joku näki tuossa logiikkaa. Tietysti asialla on merkitystä, onko kivi muotoiltu vai ns. luonnon kivi. Jälkimäisessä tapausessa voi olla vaikeampi todistaa kiven olevan peräisin juuri muurista.
Lisää logiikan ihmeitä ennen tilanteen selvittämistä:
Decision 28/11 Ball Unplayable in Tree and Player Opts to Drop Within Two Club-LengthsQ. A player’s ball is eight feet off the ground, lodged in a tree. The player deems the ball unplayable. May the player proceed under option c of Rule 28 which permits him to drop a ball within two club-lengths of where his ball lay unplayable?
A. Yes. The player would be entitled to drop a ball within two club-lengths of the point on the ground immediately below the place where the ball lay in the tree. In some instances this may allow the player to drop a ball on a putting green.
Ja sitten:
Decision 28/12 Ball Unplayable at Base of Cliff and Player Wishes to Drop Within Two Club-Lengths of Point Above Ball
Q. Under Decision 28/11, if a ball in a tree is deemed unplayable, the player may, under Rule 28c, drop a ball within two club-lengths of the spot on the ground directly beneath where the ball lies.
Suppose a player deems unplayable a ball lying at the base of a cliff and wishes to proceed under Rule 28c. May the player drop a ball within two club-lengths of a point directly above where the ball lies in order to get himself onto the top of the cliff?
A. No.
In Decision 28/11, the player was permitted to ignore vertical distance in taking relief under Rule 28c only because his ball was off the ground. In this case, the ball at the base of the cliff is on the ground.
Tässä selkeästi yritetään selvittää ero, joka arvon loordien mielestä on selkeä.
Sitten kysymys: Jos pallo sijaitsee pystysuoran painauman reunassa (vaikka 10cm reunasta). Kuinka syvä se voi olla, jotta määrittäessä pelaamatonta ei tarvitse käyttää 28 a tai b (’uusi lyönti’ tai ’lipun linja’) optioita.
Missä menee raja painauman syvyydessä 5 cm, 10cm, mailan mitta, kaksi mailaa-10cm, kaksi mailaa, jne.En nimittäin usko että esimerkiksi 50 cm painaumasta kukaan sanoisi ettei siitä ’kahta mailaa’ saisi pelaamattomana ottaa, mutta jossain vaiheessa ’lordien logiikka’ astuu kuvaan. Ja onko nimenomaan kyse kahdesta mailanmitasta (joka tosiasiassa siitä kyllä otetaan), vai kaksi mailaa -(50+10) cm.
jälkimmäisessä tapauksessa ei kielletä droppaamasta kahden mailanmitan päähän, vaan sanotaan, että droppialue on mitattava maata pitkin ja alkuperäisestä paikasta lähtien. Rinteessä 2 mailan mittaa on siis lähempänä kuin tasaisella.
Kun pallo on ilmassa yli 2 mailan korkeudella, koko pudotusaluetta olisi ilmassa, eikä palloa voisi pudottaa laillisesti edes huonoon paikkaan. Loordit ovat harkinneet, että on reilumpaa jättää tällaisissa tapauksissa korkeusero huomiotta kuin pistää pelaajat droppaamaan puun oksalla seisten. Aikas käytännöllinen ja pelaajaystävällinen päätös minusta.vieraspelaaja kirjoitti: (4.7.2009 16:53:53)
jälkimmäisessä tapauksessa ei kielletä droppaamasta kahden mailanmitan päähän, vaan sanotaan, että droppialue on mitattava maata pitkin ja alkuperäisestä paikasta lähtien. Rinteessä 2 mailan mittaa on siis lähempänä kuin tasaisella.
Kun pallo on ilmassa yli 2 mailan korkeudella, koko pudotusalue olisi ilmassa, eikä palloa voisi pudottaa laillisesti edes huonoon paikkaan. Loordit ovat harkinneet, että on reilumpaa jättää tällaisissa tapauksissa korkeusero huomiotta kuin pistää pelaajat droppaamaan puun oksalla seisten. Aikas käytännöllinen ja pelaajaystävällinen päätös minusta.Entä jos pallo on puun oksalla 1,5 metrin korkeudella? Pitääkö tuo korkeus vähentää siitä kahdesta mailanmitasta??
Minä ymmärrän tuon 28/12 täsmennyksen siten, että pallon ollessa ilmassa tuo pallon etäisyys maahan jätetään huomiotta. Siten sillä ei ole mitään merkitystä kuinka korkealla maasta pallo on.
Onkos muuten Bogikoneelle tullut tuommoinen kuvailemansa tilanne jossakin vastaan eikä kyseessä ole ollut oja (siis vesieste) eikä kentänhoitajan tekemä kaivanto (siis GUR)? Kysymys sinälläänhän on akateemisuudestaan huolimatta verraten mielenkiintoinen, mutta tuommoinen tilanne ei välttämättä tule ihan heti vastaan. Usein tuo lipun suunnassa taaksepäin toimii kuitenkin ihan hyvin.
pallon ollessa ilmassa korkeusero jätetään huomiotta. Yritin tuossa kuvata, millaisiin ongelmiin jouduttaisiin, jos niin olisi.
KL kirjoitti: (4.7.2009 17:24:56)
vieraspelaaja kirjoitti: (4.7.2009 16:53:53)
jälkimmäisessä tapauksessa ei kielletä droppaamasta kahden mailanmitan päähän, vaan sanotaan, että droppialue on mitattava maata pitkin ja alkuperäisestä paikasta lähtien. Rinteessä 2 mailan mittaa on siis lähempänä kuin tasaisella.
Kun pallo on ilmassa yli 2 mailan korkeudella, koko pudotusalue olisi ilmassa, eikä palloa voisi pudottaa laillisesti edes huonoon paikkaan. Loordit ovat harkinneet, että on reilumpaa jättää tällaisissa tapauksissa korkeusero huomiotta kuin pistää pelaajat droppaamaan puun oksalla seisten. Aikas käytännöllinen ja pelaajaystävällinen päätös minusta.Entä jos pallo on puun oksalla 1,5 metrin korkeudella? Pitääkö tuo korkeus vähentää siitä kahdesta mailanmitasta??
Minä ymmärrän tuon 28/12 täsmennyksen siten, että pallon ollessa ilmassa tuo pallon etäisyys maahan jätetään huomiotta. Siten sillä ei ole mitään merkitystä kuinka korkealla maasta pallo on.
Onkos muuten Bogikoneelle tullut tuommoinen kuvailemansa tilanne jossakin vastaan eikä kyseessä ole ollut oja (siis vesieste) eikä kentänhoitajan tekemä kaivanto (siis GUR)? Kysymys sinälläänhän on akateemisuudestaan huolimatta verraten mielenkiintoinen, mutta tuommoinen tilanne ei välttämättä tule ihan heti vastaan. Usein tuo lipun suunnassa taaksepäin toimii kuitenkin ihan hyvin.
No esimerksiksi voisi miettiä Vierumäen kentän reikiä 9 tai 16.
Voisi ajatella myös samanlaisia jossa reunus olisi myös suorempi.
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 20:50:28)
KL kirjoitti: (4.7.2009 17:24:56)
vieraspelaaja kirjoitti: (4.7.2009 16:53:53)
jälkimmäisessä tapauksessa ei kielletä droppaamasta kahden mailanmitan päähän, vaan sanotaan, että droppialue on mitattava maata pitkin ja alkuperäisestä paikasta lähtien. Rinteessä 2 mailan mittaa on siis lähempänä kuin tasaisella.
Kun pallo on ilmassa yli 2 mailan korkeudella, koko pudotusalue olisi ilmassa, eikä palloa voisi pudottaa laillisesti edes huonoon paikkaan. Loordit ovat harkinneet, että on reilumpaa jättää tällaisissa tapauksissa korkeusero huomiotta kuin pistää pelaajat droppaamaan puun oksalla seisten. Aikas käytännöllinen ja pelaajaystävällinen päätös minusta.Entä jos pallo on puun oksalla 1,5 metrin korkeudella? Pitääkö tuo korkeus vähentää siitä kahdesta mailanmitasta??
Minä ymmärrän tuon 28/12 täsmennyksen siten, että pallon ollessa ilmassa tuo pallon etäisyys maahan jätetään huomiotta. Siten sillä ei ole mitään merkitystä kuinka korkealla maasta pallo on.
Onkos muuten Bogikoneelle tullut tuommoinen kuvailemansa tilanne jossakin vastaan eikä kyseessä ole ollut oja (siis vesieste) eikä kentänhoitajan tekemä kaivanto (siis GUR)? Kysymys sinälläänhän on akateemisuudestaan huolimatta verraten mielenkiintoinen, mutta tuommoinen tilanne ei välttämättä tule ihan heti vastaan. Usein tuo lipun suunnassa taaksepäin toimii kuitenkin ihan hyvin.
No esimerksiksi voisi miettiä Vierumäen kentän reikiä 9 tai 16.
Voisi ajatella myös samanlaisia jossa reunus olisi myös suorempi.
Siis täsmennettynä. Ruohobunkkerissa halutaan ylös reunalle, eikä droppia ’bunkkeriin’.
Missä sanotaan että sitä mitataan maata myöten eikä vaakatasossa.
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 21:07:13)
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 20:50:28)
No esimerksiksi voisi miettiä Vierumäen kentän reikiä 9 tai 16.Voisi ajatella myös samanlaisia jossa reunus olisi myös suorempi.
Siis täsmennettynä. Ruohobunkkerissa halutaan ylös reunalle, eikä droppia ’bunkkeriin’.
Missä sanotaan että sitä mitataan maata myöten eikä vaakatasossa.
Eräs kotimainen kv-tuomarikoulutukseen osallistunut henkilö taannoin mainitsi, että jossakin sääntökuulustelunomaisessa tilanteessa R&A:ssa oli jokseenkin analoginen tilanne tullut kysymyksenä eteen ja siinä korkeussuunta oli otettu matkana, eli suoraan vaakatasossa ei saanut lähteä mittaamaan. Itse en asiaa sen paremmin tunne, joten en ota asiaan sen enempää kantaa.
Se, että mittaus tapahtuu maata pitkin eikä vaakatasossa, sanotaan jälkimmäisessä niistä tapauksista, joita itse lainasit. Siinä EI sanottu, että 2 mailanmitan vaihtoehtoa ei saa käyttää ollenkaan, vaan ainoastaan se, että mittaamista ei saa tehdä pallon yläpuolella olevasta pisteestä, siis sillä tavalla, josta käytät termiä ’vaakatasossa mittaaminen’.
KL kirjoitti: (4.7.2009 22:09:11)
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 21:07:13)
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 20:50:28)
No esimerksiksi voisi miettiä Vierumäen kentän reikiä 9 tai 16.Voisi ajatella myös samanlaisia jossa reunus olisi myös suorempi.
Siis täsmennettynä. Ruohobunkkerissa halutaan ylös reunalle, eikä droppia ’bunkkeriin’.
Missä sanotaan että sitä mitataan maata myöten eikä vaakatasossa.
Eräs kotimainen kv-tuomarikoulutukseen osallistunut henkilö taannoin mainitsi, että jossakin sääntökuulustelunomaisessa tilanteessa R&A:ssa oli jokseenkin analoginen tilanne tullut kysymyksenä eteen ja siinä korkeussuunta oli otettu matkana, eli suoraan vaakatasossa ei saanut lähteä mittaamaan. Itse en asiaa sen paremmin tunne, joten en ota asiaan sen enempää kantaa.
Tsek
BayStream kirjoitti: (5.7.2009 8:50:47)
KL kirjoitti: (4.7.2009 22:09:11)
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 21:07:13)
Bogikone kirjoitti: (4.7.2009 20:50:28)
No esimerksiksi voisi miettiä Vierumäen kentän reikiä 9 tai 16.Voisi ajatella myös samanlaisia jossa reunus olisi myös suorempi.
Siis täsmennettynä. Ruohobunkkerissa halutaan ylös reunalle, eikä droppia ’bunkkeriin’.
Missä sanotaan että sitä mitataan maata myöten eikä vaakatasossa.
Eräs kotimainen kv-tuomarikoulutukseen osallistunut henkilö taannoin mainitsi, että jossakin sääntökuulustelunomaisessa tilanteessa R&A:ssa oli jokseenkin analoginen tilanne tullut kysymyksenä eteen ja siinä korkeussuunta oli otettu matkana, eli suoraan vaakatasossa ei saanut lähteä mittaamaan. Itse en asiaa sen paremmin tunne, joten en ota asiaan sen enempää kantaa.
Tsek
Eli tuossa sitten saadaan yksi lisää ’knoppeihin’. Eli pieni suppa 50cm syvä, kanervojan reunalla … valitaan pelaamaton, ja mitataan noin 1,5 mailaa.
Bogikone kirjoitti: (5.7.2009 12:10:07)
Eli tuossa sitten saadaan yksi lisää ’knoppeihin’. Eli pieni suppa 50cm syvä, kanervojan reunalla … valitaan pelaamaton, ja mitataan noin 1,5 mailaa.Pitää vissiin ruveta kantamaan bägissä 2 x raivelin mittaista köydenpätkää, niin tulee mitattua tarkasti.
Tuli muuten mieleen, että monta kertaa on tullut mitattua ihan vituralleen, kun ei ole mitattu maata pitkin. Eihän se maa varsinkaan metsässä ole kovin tasainen. Köysi olisi ollut tarpeen….
Jos tällä ei saa reikäpelivastustajan selkärankaa rutisemaan niin ei sitten millään!
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 19 viestiä, 1 - 19 (kaikkiaan 19)
Esillä 19 viestiä, 1 - 19 (kaikkiaan 19)