-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kettu, sinun kanssasi toissa vuonna tämän palstan suuressa kisassa pelanneena toivon, että luet tarkkaan Jylanin varoituksen jäniksen syömisestä.
Juu vähän leikkimielinen provohan tuo oli, notta ihan noinhan se on 🙂
Mutta totta toinen puoli.
Henkka kirjoitti: (1.3.2006 12:11:20)
Edelleenkin jankutan edellisen viestini asiaa.Ongelma ei tule olemaan se, että lintuinfluenssa leviää linnuista toisiin, tahi linnuista ihmisiin, vaan se että muuntautumiskykyinen virus pääsee käsiksi geneettisesti ihmistä lähempänä olevaan nisäkkääseen ja kehittää keinon alkaa leviämään. Ei ole juurikaan merkitystä kuinka monta lintua on rengastanut, jos lintuinfluenssa leviää sikoihin, joka geneettisesti on hyvin lähellä ihmistä.
Olet sekä oikeassa että väärässä. Influessavirustyyppejä on kymmeniä erilaisia. Linnuissakin niitä on vaikka kuinka monta erilaista. Meistä rengastajista tutkittiin taannoin verinäyttein vasta-aineita juuri lintuinfluenssoille. En enää muista monelleko itse olin saanut vastustuskyvyn. Voi jopa olla niin, että lintujen kanssa paljon tekemisissä olleet eivät lainkaan sairastuisi tähän nykyiseen viirustyyppiin. Eikä se viirus kaipaa lainkaan sitä sikaa väli-isännäkseen. Se voi kyllä muuntua ihmisestä toiseen leviäväksi suoraan ihmisessä. En muista missä tiedelehdessä oli artikkeli, jossa kuitenkin todettiin, että tämä nykyinen esillä oleva muoto on syystä tai toisesta aika kehno muuttumaan. Ei myöskään tarvitse pelätä, että muuntuminen tapahtuisi juuri Suomessa. Olosuhteet siihen ovat varsin heikot. Kyllä se muuntuminen tapahtuu nimenomaan Kaakkois-Aasian ’viirushautomoissa’, joissa on tolkuttomasti liikaa ihmisiä, sikoja ja kanoja ja sääolot muutenkin otollisemmat viirusten kehittymiselle.
Jos lintuinfluenssapandemia syntyisi, se käyttäytyisi todennäköisesti kuten enpanjantauti vuosisadan alussa. Siinä oli paljon mielenkiintoisia piirteitä. Alttiimpia sairastumaan olivat vähän yli kaksikymppiset aivan terveet nuoret, vähiten puolestaan viisi-kuusikymppiset (vasta-aineet?). ’Tavallinen’ Influenssa muuten tappaa maailmassa vuodessa 300 000 – 500 000 ihmistä, yleensä vanhuksia tai muiden sairauksien heikentämiä.
Jylan kirjoitti:
Itse näen vaan hyväksi että kaupunkien puistoissa, urheilukentillä, rantalaitureilla, huviloiden pihoilla yms. ihmisasutuksen läheisyydessä paskaansa levittävät joutsen ja hanhiparvet hieman harventuvat. Itseasiassa kyseisten lintujen luonnollinen elinympäristö lienee jossain kaukaisilla tundrasoilla, eikä tosiaankaan kaupunkien keskustoissa.Helsingin ympäristössä pyörii kahden hanhilajin yksilöitä. Suurempaa niistä, kanadanhanhea saadaan kiittää metsästäjiä, jonka sen tänne rahtasivat suurempien saaliiden toivossa. Saisivat nyt hoitaa myös sen pois päiväjärjestyksestä. Ei se tänne kuuluu. Toinen hanhilaji, valkoposki on todellakin kotoisin tundralta. Valitettavasti Ruotsin Skanssenilta päästettiin aikoinaan vapauteen joukko yksilöitä, jotka jäivät pesimään kaupungin vesille ja sieppasivat mukaansa tundralle muuttavia lajitovereitaan. Aika pian ne loikkasivat lahden yli Suomen puolelle.
Meillä pesii kaksi joutsenlajia: tuontitavaraa oleva, eteläinen kyhmy- eli pullajoutsen, joka istutettiin Lounais-Suomeen joskus 1930-luvulla. Olisi se kyllä hieman myöhemmin tänne omin avuinkin levinnyt. Toinen laji, kansallislintumme laulujoutsen ei kyllä puistoja sotke. Toki niitäkin mm. Peuramaalla pysähtelee väylillä etenkin syksyisin ruokailemassa. Olipa toissakesänä pariskuntakin pitkiä aikoja kentän lampareissa. Laulujoutsen on kyllä yleensä kohtuullisen arka erämaalaji. Sen kannan taantuminen olisi suuri vahinko
Geneettisesti ihmistä lähinnä lienee apina. Näitähän näkee golfkentillä Aasiassa. Ei pidä mennä esim. suutelemaan tai muuten hankkiutua limakalvokontaktiin.
Jäsen XXL kirjoitti: (1.3.2006 15:04:05)
Geneettisesti ihmistä lähinnä lienee apina. Näitähän näkee golfkentillä Aasiassa. Ei pidä mennä esim. suutelemaan tai muuten hankkiutua limakalvokontaktiin.Ymmärrän toki piikin. Korostan kuitenkin, että kyseisessä tilanteessa ei ole limakalvot kontaktissa. Jotenkin vaan iski niin vastustamaton himo kiivetä sen apinan olkapäälle.
Totta Mooses (ja kaikki sen sukulaiset) ! Näinhän se on. Paljon astiaa ja meinasin heittää jonkun fiksun kommentin mutta kun molemmat kirjoitimme niin pitkät ja hyvin perustellut viestit niin kerkisi jo unohtumaan tässä matkalla 🙂
Mutta noinhan sen on pakko olla (mikäli oikein muistan. Alan kohta vänkämään kun lukaisen viestit muistin virkistämiseksi uudemman kerran)
Mutta enivei. Samaa asiaa puhumme, vaikkakin pikkuisen eri kielellä. Mutta vaan pikkuisen. Ei paljon !
Jäsen XXL kirjoitti: (1.3.2006 15:04:05)
Geneettisesti ihmistä lähinnä lienee apina. Näitähän näkee golfkentillä Aasiassa. Ei pidä mennä esim. suutelemaan tai muuten hankkiutua limakalvokontaktiin.Juu luonnollisesti aapina on lähinnä, mutta mikäli tähän päästään, niin silloin se jo on todennäköisesti ihmiskunnalla. Tuo sympaattinen suruilmeinen olio toivottavasti säästyy tästä mahdollisesta ’dinosaurustaudista’ ja selviää jättämällä meidät jälkeensä.
Ja sitä paitsi mikäli aappinoita ei saa suudella, silloin minä olen jo auttamattomasti myöhässä (potenssiin kahdeksan). Alea jacta est (vai miten hitossa se nyt kirjoitetaan. En nyt viitsi googlata sitä ja yrittää teeskennellä fiksua, kun sitä ole en).
Tai siis tarkoitin lähinnä sitä, että sympaattinen surumielissilmäinen possurukka on ihmisten kanssa huomattavasti läheisemmässä kontaktissa, noin yleisesti ottaen, kuin sympaattinen, myös varsin surumielissilmäinen aappina / aappinan geneettiset naapurit ja heidän käsipäivää tutut.
Tällä kertaa en halunnut Sinua, korkean moraalisi tuntien, sotkea tähän ollenkaan. KsFotohan voi olla digitaalisesti manipuloitu!
Tämä oli puhtaasti minun ja moderaattorin välinen jutska.
Pulunuhan ehdittyä jo läntiseen naapurimaahan asti, on syytä varoittaa lukijakuntaa kotimaassamme pesivistä lintulajeista, joita voi hyvällä syyllä pitää em. taudin (ja useamman muunkin taudin) todennäköisenä levittäjänä. Näitä lajeja kohdatessa kannattaa siis pitää kädet ja muutkin ruumiin ulokkeet kaukana pyrstönalusesta. Tämä kattavahko lajitietous lainattu sivulta http://www.justjoo.net.
Lyhyt bongaajan opas:
Koska lintujen havainnointi on tullut viime aikoina yhä suositummaksi ja muotiin on tullut erityisesti bongaus, niin seuraavassa on muutaman lintulajin kuvaus.1. VISKISIEPPO
Pesii paremmissa baareissa, kuuluu loislintuihin ja on valmis vaikka mihin. Ääni käheähkö, huorahtavan nikotteleva hik-hik-hik. Saa harvoin poikasia, vaikka pariutuukin usein.2. KALAKUKKO
Ei oikeastaan ole lintu vaan rukiinen muna, jonka sisällä läskiä ja kaloja. Lauluääni muistuttaa pierua ja hengitys pahanhajuinen. Pesii toreilla.3. NUOLUHAUKKA
Aikaisemmin harvinainen, mutta nykyään yleistynyt. Voimakas kieli, jolla pystyy arvaamattomiin tekoihin ja hyvin kehittyneet imulihakset. Altis kurkkutippurille.4. KUSITIAINEN
Lorottaa kolme kaljaa, vaikka on yhden juonut. Oikeutetusti vesilintu, ei kuitenkaan se jota heitetään. Erittäin yleinen.5. HAARAPÄÄSKY
Haarahommiin erikoistunut pallinkääntäjä. Kuuluu yölintuihin, ottaa suuhun, antaa muuhun. Nopeudestaan tunnettu kun esileikit on leikitty.
Alalaji Huarapiäsky on Savon vaakunaeläin.6. SELKÄLOKKI
Antaa selällään, mikä lintujen keskuudessa on nykyisin jo poikkeuksellista.7. PILKKASIIPI
Tunnetaan parhaiten siitä, että vittuilee joka kään-teessä. Yleisin on mustasilmäinen pilkkasiipi, joka on vittuillut väärälle miehelle.8. SUULA
Nimi on vääristynyt, pitää olla Suulla. Nähtävästi vääristymä on syntynyt silloin kun suulalla on ollut se suussaan.9. SUOKUKKO
Panee soilla ja muissa märissä paikoissa. Naaras tunnetaan siitä, että edellisen seuraamuksena on aina selkä taikka persaukset märkänä. Urokset tuntee taas märistä polvista.10. KUHANKEITTÄJÄ
Hienomman ravintolan keittiössä asustava kalaruuan laittaja. Osaa keittää myös munia tai munat. Kiva lintu.11. HOMOTIAINEN
Uros parittelee usein urosten kanssa. Tosin joukossa esiintyy epänormaaliutta, joka vie homotiaisen parittelemaan myös naaraiden kanssa ja täten laji on toistaiseksi säilynyt. Viimeisin uhka on immuunikato.13. POHJANSIRKKU
Esiintyy vain Pohjan pitäjässä Uudellamaalla. Tämä sirkku tunnetaan hyvin iloluontoisena eikä ole kalliskaan.14. PIKKUSIRKKU
Asiantuntijoiden mukaan hyvin, hyvin harvinainen. Tunnetaan parhaiten siitä että sillä on tosi tiukka.15. PAPUKAIJA
Kaija on iloinen antaja, mutta haluaa siitä papua. Taksa on 150.- / laaki ja jos ostaja pystyy uusintaan heti, niin alennus on 50 %. Pesä on kyllä usein niin saastainen, että harva uskaltautuu sinne selvin päin.16. KILJUKOTKA
Aiheuttaa tavallisesti tohelokännin ja ruikkupaskan. Sisämaassa varsin yleinen, kiljunnasta tunnistetta-vissa suvi-iltaisin. Pitää soidinmenonsa kylän raitilla.
Pesii pikkukylillä poliisilaitosten putkissa.17. NOKIKANA
Tavallinen maatiaiskana joka meni kukkoa karkuun tuhkakasaan ja sai näin naismaisella tavalla houkuteltua kukon peräänsä saaden kerrankin kukolta kunnolla.18. MUSTAVARIS
On tavallisen valkovariksen negatiivi.19. NAAKKA
Asuu ja pesii vain kirkkojen torneissa, joskus kellotapuleissa, joten sen arvellaan olevan suntion valepukuinen kana. Olevinaan pyhä lintu.20. VIHERVARPUNEN
Tavallisen kotivarpusen Wintermix-versio.21. HEMPPO
On murteellinen muoto hellusta eli heilasta. Kaksi lajia, joista toinen antaa ensimmäisellä kerralla ja toinen vasta toisella.22. ISOHÄPYLINTU
Hyvin yleinen häpylintujen laji, jopa liiankin yleinen. On horo kuin mikä ja aina puutteessa. -
JulkaisijaArtikkelit