-
JulkaisijaArtikkelit
-
Moi! En tiedä golfista melkein mitään, joten kaipaan apuanne. Mitkä ovat yleisimmät liikuntavammat golfissa -rasitusvammat -kulumat -nytjähdykset -krampit Kiitos!
Kaipa ne selkäongelmat on.. Heikko nivelisillä saattaa polvet ja nilkat kipeytyä paljosta kävelystä. myös ranteet on monuilla kipeät.. Kramppejakin varmaan tulee jos ei muista juoda nestettä pelatessa. Mutta kai se yleisin vamma on hermojen ja rahojen menetys etenkin se hermojen!! eli ottakaa zillisti kentällä!!!!
Itse sain ikävän kyynräpääkivun aikaiseksi viime kesänä, epäilemättä puutteellisen lyöntitekniikan seurauksena. Hävisi lopullisesti (toivottavasti) vasta alkutalvesta. Pidempiaikaisen (?) rasituksen seurauksena on diagnosoitu myös golfkyynärpää, muistuttaa tenniskyynärpäätä
Lue lisää: Golfkyynärpää
Vammat?
Niin jos venyttelee hieman ja ei riuhdo kentällä niin silloin mielestäni ainoat vammat mitä tulee on ruhjeita, jos pallo tai kaverin maila osuu.
Muuten vammoja alkaa näkyä vasta eläkepäivien lopussa …
Huonoista kengistä jalkapohjavammat, jotka voivat olla sitkeitäkin.
Selkävammat ellei hoida kroppaansa ollenkaan.
Ojan yli hypätessä nilkan muljahdukset.
Hukkuminen mikäli ei osaa uida ja tippuu vesiesteeseen palloa onkiessa 🙂
Golfkyynärpää
Golfkyynärpää on varsin yleinen ja usein krooninen vaiva. Tietääkö kukaan lääkäriä pääkaupunkiseudulla joka olisi onnistunut ko vaivan parantamisessa? Help please!
Kävin 3 vuotta sitten Diakonialaitoksella 3:n eri lääkärin luona. Yksi määräsi lepoa, toinen käski venytellä kättä ja kolmas löi kortisonipiikin. Kärsin enempi tai vähempi tenniskyynärpäästä melkein vuoden. Kunnes löysin kaverin nimeltä Arvo Pirttilä.
Hän ei ole Lääkäri, kutsui muistaakseni itseään osteopaatiksi, joka tapauksessa hänen käsittely (3 käyntikertaa) auttoi.
Käsittääkseni hänellä ei enää ole vastanottoa pääkaupunkiseudulla, ainoastaan Harjavallassa, missä hän asustelee.
Sain itsekin golfkyynärpään pari vuotta sitten. Luulen että se tuli talviharjoittelusta liian kovalla matolla. Siinä tärähdys ranteeseen ja kyynärpäähän on paljon kovempi kuin ruoholta lyötäessä.
Vaivaan auttoi kyynärpääsiteen käyttö lähes yötäpäivää parin kuukauden ajan ja vaiva parani kohtalaisen hyvin ennen kauden alkua. Lisäksi Voltaren-voide antoi ainakin väliaikaista apua. Hommasin myös paremman näppäimistön ja rannetuen työpaikan tietokoneelle.
Tänä talvena olen keskittynyt muihin pallopeleihin ja menen halliin lyömään vasta myöhemmin.
Lähinnä noi kyynärvarren lihakset mene jumiin, kun innostutaan keväällä hiukan liikaa ja puristetaan mailasta niin perhanasti.
Samoin venyttely/lämmittely unohtuu aika monelta, jolloin voi selkänsä saaada lepokuntoon kun ensimmäisenä otetaan driveri käteen ja kylmiltään sillä niin paljon kuin lähtee!
Eli jos hiukan maltaa alkuun niin eiköhän se pahiten krampaava lihas kesän kuluessa löydy korvien välistä!
MOI!
Itsellä in mennyt selkä pariin otteeseen jumiin. Eli siis liikkuminen mahdotonta silloin. Käynti Selkä-Centerissä keskustassa ja huolet ohi. Nykyään ehkäisen tätä venyttelyllä, pysyttelemällä lämpimänä ja rauhallisemmalla lyönnillä.
Välillä myös pakarat hitsaavat pahasti yhteen. Kuumana päivänä tämä voi vaivata joitakin golfareita. Kävely voi olla tuskaa.
Itselläni oli takavuosina tenniskyynärpää kun tuli pelattua enemmän kuin yksi tunti viikossa.
Lääkäri määräsi lämpöhoitoa. Kun menin fysiolaitokseen, melkein tikahtuivat kun näkivät määräyksen.
Muutama kerta jääpussihoitoa ja vaiva katosi.
Golfista joskus sormet kipeytyvät, johtunee huonoista osumista.
Vai kankut hitsaavat? Vaseliinia ja kummihanska mukaan vaan! Ja reipasta mieltä.
Kyynärpäävaivaani auttoi, kun keskityin siihen, että vasen käsi on suorana koko taakseviennin. Ei tule sellaista ’rytkäystä’ käden oietessa.
Ristiselkään auttoi, kun pidin alaselkää suorana koko lyönnin ajan. Siis ei notkolla, kuten monella on.
Muuan seniori-lääkäri, Suomen Kuntogolf -liikkeen ’isä’ ja hyvä pelaaja lausui minulle kerran osuvasti: – Kunnon venyttely ennen kierrosta pitäisi tehdä pakolliseksi!
Veikkaan muuten että juuri tämä sama mies on seuraava, joka Suomessa pelaa oman ikänsä brutto. Tähän mennessä siihen on pystynyt vasta yksi, Talin P. Vuorio, 80 – tulos klubikisassa brt 80.
Kyllä se tuo ruoto ja lantion seutu on joka rassaa…
kuulemma liian ahtaat paikat, jolloin jumia pukkaa niin ettei liikkeelle pääse. Suurin haitta on se, että lantion liike heikoimillaan lähes minimaalista jolloin koko homma menee käsillä repimiseksi. Sama vaikutus myös tenniksessä. Toinen pointti: kun nilkat ovat valmiiksi *******na niin siitä aiheutuva askellusvirhe aiheuttaa ainakin allekirjoittaneelle yllämainittuihin vaivoihin vielä extrasäväyksiä. Ainut tapa tulla toimeen on venytellä niin maan paljon kun jaksaa, tällä voi jumia siirtää…sitten säännöllinen vierailu hyvällä osteopaatilla taas tuo tilanteen normaaliksi ( hetkeksi ). Kateeksi käy normaaliselkäisiä ja- lantioisia kavereita 😉
alaselkä kipuja oli aika paljon tossa viime kesänä, mutta sekin korjaantui kun lämmittelin aina ennen joka kierrosta väh.5min muute alko selässä napisemaan…
Itse onnistuin kahtena viime kesänä puutteellisen svingi-tekniikan suosiollisella avustuksella generoimaan oikealta puolelta kylkiluun rasitusmurtuman. Löin matolta erittäin jyrkällä tulokulmalla palloa alaspäin, ja useiden toistojen seurauksena rasitusmurtuma ja 1½ kk pelaamatta juuri parhaimpaan sesonkiin.
Kuten aikaisemmistakin viesteistä voi lukea, yleisin syy erilaisiin vaivoihin on puutteellinen/virheellinen tekniikka. Itselläni ’PRO-kuuri’ auttoi.
Toistaiseksi ei golfissa ole tullut isompia vammoja tai vaivoja. Mitä nyt selkää vihloo joskus treenin jälkeisenä päivänä. Oikean tukijalan (olen vasuri!) nilkassa on vähän sanomista. Ei oikein kestä täyttä svingiä. Tulin käyttäneeksi liian lepsuja tossuja harjoitellessani. Niin kauan on kuitenkin hyvä, kun harjoittelemaan pystyy. Kyllähän sitä normaalielämässä pärjää hieman vaivaisenakin.
Jos saatte vähänkään vakavamman tuntuisen golfvamman, kehoitan menemään ehdottomasti urheilulääkäriasemalle. Voin kertoa oman karvaan kokemukseni akaisemmalta judouraltani. Olin Naantalissa kesällä judoleirillä. Kävin illalla täyttämässä nestevajaustani muutamalla kolpakolla (2-3) keskiolutta. Tuokin vähäinen määrä vaikutti vielä seuraavan päivänä niin paljon koordinaatiokykyyni, että tulin harjoittelutilanteessa tehneeksi liikkeen väärin ja olkapäässä napsahti ja rajusti. Tiesin heti, että nyt on tosi kysymyksessä.
Eikun terveyskeskukseen. Sieltä passitettiin heti röntgeniin. Kuvia otettiin muistaakseni tusina. Röntgenlääkäri totesi, että taitaa solisluun pää olla kokonaan irti. Takaisin terveyskeskukseen. ’Emme uskalla tehdä tälle mitään, menkää Turun yliopistollisen keskussairaalan poliklinikalle.’
Menin. Otettiin lisää röntgenkuvia. Lekuri tuumaili aikansa ja kyseli tarvitsenko kättä mihinkään. Totesi sitten, että kantakaa sitä nyt pari viikkoa tuossa siteessä ja jos tuntuu huonolta, niin käykää näyttämässä parin viikon päästä terveyskeskuksessa.
Palasin kotiin leiriltä ja olkapää lonksui aina kättä vähän enemmän liikutellessa. En malttanut odottaa aivan kahta viikoa ja päätin mennä urheilulääkäriasemalle. Lekuri vilkaisi kuvia ja kysyi kauanko vammasta on. Kuultuaan vastauksen, melkein pari viikkoa, totesi. ’Nyt on kiire. Solisluun pää on irti, eikä nivelsiteitä saa kohta enää kunnolla kiiinni. Menette vielä tänääni leikattavaksi.’ Onneksi olkapää tuli vielä kuntoon. Vähällä oli.
Itse olen muutaman kerran kokenut suurinpiirtein saman asian, en tosin noin vakavaa kuin Prboylla.
Mutta ehdottomasti menen tästä lähtien aina erikoislääkärille suoraan jos mahdollista. Yleislääkärille vain jos on flunssaa ja tarttee sairaslomaa. Muuhun niistä ei ole (kärjistäen)
Terveyskeskus = arvauskeskus. Toimii juuri silloin kun haetaan sairaslomaa. Yhdellä kerralla kun selkäni ’jumittui’ lääkäri totesi sen olevan noidannuoli. Käski ottaa särkylääkeitä, venytellä eteenpäin ja levätä. Sieltä suoraan ammattilaisen luo. Hän sanoi, että voin levätä sairaana tai terveenä. Rusautteli selän auki. Neuvoksi antoi lepäämisen mahallaan ja taaksepäin venyttelyn, ei missään nimessä taaksepäin. En yritä kritisoida terveyskeskuslääkäreitä, joiden tulee tietää kaikesta jotain. He eivät ole juuri erikoistuneita, joten prboyn tapaan suosittelen alan lääkäreitä.
Kylkiluiden väliset lihakset??!!
Tässä vinkinä varsinkin aloittelijoille kuten itsekkin olen eli olkaa varovaisia varsinkin kun harjoittelette bunkerissa. Reväytin kylkiluiden välilihakset kun löin liian lujaa ja maila osuikin suoraan maahan ja ei mennyt ns. läpi.
Vamma on tosi viheliäinen kun ei meinaa parantua.
Neuvoksi minulle on annettu, vältä repiviä liikkeitä ja pysy pois golf kentältä. Onneksi nyt talvella on hyvää aikaa parannella haavoja.
Kylkiluiden välilihakset paranevat todella hitaasti eli
ottakaa todesta. Itse olen potenut vammaa syyskuusta ja nyt alkaa tuntua paremmalta.
Tosin en tiedä miten näitä lihaksia voisi lämmitellä tai venytellä ennen pelaamista, normaalin venyttelyn lisäksi.
Jos jollain on vinkejä miten itse on selvinnyt ks. tilanteesta niin ei muuta kun laittakaa tulemaan.
Änkyröin kylkeni kipeäksi rangella viime kauden alussa ja eräs vanhempi golffari katsoi kulkuani,joka oli tosi vaikeaa ,todeten:
Taitaa olla kylki kipeä?
Kyllä vaan vastasin,olen käynyt akupunktiossa ja hierojalla muttei auta.
Tähän ukko totesi että se on kuin krapula.sillä lähtee millä tulikin.
Ei kun rangelle ja 4 annosta palloja koneesta ja lyömään.Aloitin varovasti lisäten tahtia hiljalleen ja kas kummaa kipu häipyi eikä palannut koko kesänä ja sain kiertää vielä n.50 kierrosta.
Ilmeisesti joku lihas vain oli pahasti pinteessä ja lähti kun lämpes sanonta piti paikkansa.
Tapasin kyseisen herran myöhemmin kesällä eräällä rangella ja pääsin kiittämään neuvosta.
P.S
’Älkää kokeilko tätä’ kotona.Tietysti pitää ensin käydä lääkärit ym.ettei riko itseään vielä pahempaan kuntoon mutta omalla kohdallani ei tuskaan löytynyt muuta apua.
Kylkiluiden välissä olevat lihakset kiinnittyvät selänpuolella nikamiin, jotka itselläni ovat ’jumiutuneet’ sillointällöin. Nämä lukkiutumat taas aiheuttavat krampin kyseisen nikaman kohdalla kylkiluiden väliin, joka tuntuu kipuna usein rinnassa. Hoitoa olen saanut kysiesiin vaivoihin kiropraktikoilta, tämän jälkeen aika parantaa haavat(toivottavasti). Tässä vaivassa kuten monissa muissakin erityisesti selkävaivoissa ylivoimaisesti paras ehkäisykeino on ennaltaehkäisy, eli tehokkaat ja usein toistetut venyttelyt sekä lihaskunnosta huolehtiminen.
Lycka till
Kiropraktikkoa suosittelen selkävaivoista kärsiville.
Kaikista paras lienee Karinkin mainitsema ennaltaehkäisy, elikäs lihaskunto ja venyttely ja lämmittely ennen kierrokselle lähtöä. Muistakaa hyvät immeiset, ettei se selkä tule kuntoon pelkästään selkälihaksia vahvistamalla! Myös vatsalihakset ovat tärkeät, etenkin syvät vatsalihakset jotka tukevat ’selkäkorsettia’.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi lämmittelysta ja venyttelystä ennen kierrokselle lähtöä. Ja sama tulisi muistaa myös ennen rangella harjoittelua. Siellähän sitä tulee riuhdottua selät ja nivelet rikki, kun palloja innostuu lyömään holtittomasti ilman kunnollista kontrollia ja harjoitusohjelmaa.
Kiropraktioiden suhteen suosittelen kuitenkin olemaan tarkkana ja itse huolellisesti selvittämään ensin mikä on todella vialla. Kiropraktikko ei sitä tee ! Itselläni oli jokin aika sitten rasitusmurtuma (hiusmurtuma) lonkassa, joka sitten säteili alaselkään. Kiropraktikko sanoi, että SI-nivel on jumissa ja alkoi rusautella alaselkää ja väännellä lonkkaa edestakaisin, että kireys saataisiin pois. Arvatkaa tuntuiko kipeältä ? Sitten vihdoin eräs spesialisti (erikoislääkäri) suostui ottamaan magneettikuvat alaselästä ja myös lonkasta. Ei muuta kuin kyynärsauvoille ja täydellinen lepo kolme kuukautta. Vauriot olivat kohtuullisia, mutta onneksi vältyin leikkaukselta. Kuten aiemmissakin viesteissä on kirjoitettu, en minäkään saanut apua tavalliselta lääkäriltä.
Aivan, aina löytyy poikkeuksia ja erikoistapauksia. Itse etenin selkäni kanssa lääkäriltä fysioterapille ja sieltä napraphatille ja seuraavaksi kirolle. Viimeinen auttoi meikäläistä. Suosittelen kyseistä kiroa mikäli asut Hämeessä. Nimi on Auvinen ja vastaanotto Hämeensillan kupeessa melkein. Löytyy keltasilta sivuoilta. Mutta se mainostamisesta.
Keväällä vaikka kuinka lämmitelis, niin ekan kerran jälkeen on paikat yllättävän kipeenä. Ilmiön taitaa olla sama kun lehmät pääsee laitumelle keväällä ekaa kertaa. Siinä on iloa ylimmillään 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit