-
JulkaisijaArtikkelit
-
Chip Greenside kirjoitti: (31.10.2007 19:35:11)
poa annua kirjoitti: (31.10.2007 19:20:21)
No varmasti. Siinä pitää olla paljon porukkaa, jotta saadaan taitavasti, esim. trattia hyväksikäyttäen, ujutettua juuri oikea määrä santaa kuhunkin reikään.[/QUOTE
Älä muuta virka, sen takiahan mä sanoinkin, että oli kova homma. Onneksi saatiin ’vuokrafirmasta’ halvalla muutamia ammattitaitoisia reiäntäyttäjiä
Miksi tehdä ensin reikä ja täyttä sitten hiekalla, sehän on kun hölmöläisen hommaa mättää maata montusta toiseen.
Oikeasti mikä on idea, tuossa hommassa?.
Aplel kirjoitti: (31.10.2007 19:23:25)
Keeper kirjoitti: (31.10.2007 18:53:19)
Re: Liian aikaisin
Noniin, hommaa siis lykätään poa annuan kehoituksesta. Toivottavasti sitten keväällä ilmaannut antamaan henkkohtaisesti neuvoja, mikäli – varsin poikkeuksellisesti mutta ei ennenkuulumattomasti – hommat jäisivätkin tekemättä talven tulon vuoksi.
Vai olisiko lauantai-iltapäivä (viimeisen lähdön jälkeen) sopiva ajankohta väylien, lyöntipaikkojen ja viheriöiden ilmastamiselle?
Oletko ottanut nimimerkkisi neuvojesi mukaisesti hoidetusta kentästä?]
Ja että jotta jos ei maahan saa piikattua reikiä vallan helvetin paljon, ’Kaik on mänt’ onko nuin?.
Ei Ei aapeli, eihän välttämättä ’kaik ole mänt’, vaikka ei saataisikaan piikitettyä reikiä niin maan perkeleesti,(griineille), mutta tämä toimenpide edesauttaa, niin Poa annuan (ei välttämättä ole yksivuotinen), kuin myös muiden viheriöheinien kuten Agrostis suvun eri lajien (canina, stolonifera) selviytymistä talven yli.
poa annua kirjoitti: (31.10.2007 20:32:08)
Ei Ei aapeli, eihän välttämättä ’kaik ole mänt’, vaikka ei saataisikaan piikitettyä reikiä niin maan perkeleesti,(griineille), mutta tämä toimenpide edesauttaa, niin Poa annuan (ei välttämättä ole yksivuotinen), kuin myös muiden viheriöheinien kuten Agrostis suvun eri lajien (canina, stolonifera) selviytymistä talven yli.
Hyvä sentään että tuossa toimenpiteessä on jotain älliä, etten turhaan jo viikko takaperin omia kernejäni 80mm syvillä reijillä piikkaillut!.
Sampo kirjoitti: (29.10.2007 15:10:58)
Mää se en tiedä kentähoidosta just yhtikäs mittää, mutta sen kyllä tiedän, että pelasin viime joulukuun 17. päivänä Wiurilassa normaaleille griineille. Tein saman asian myös viime lauantaina, ja vaikea oli löytää viheriöistä jotain vikaa.Tällä pohjustan sitä hämmästelyä, miksi joidenkin kenttien pitää pistää lappu niin paljon aikaisemmin luukulle kuin toisten, ja nimenomaan kentänhoidollisista syistä. Esimerkkinä käyttämäni Wiurila on ihan yhtä hyvässä (tai huonossa) kunnossa laitetaan se kiinni koska hyvänsä. Tällaiset petu-menetelmällä heitetyt kommentit saavat kentänhoitajat, joita toki suuresti arvostan, huutamaan lujempaa kuin yksikään pelaaja forea koskaan. Nämä kommentit edustavatkin vain pelaajan yksisilmäistä näkemystä, koska, miksi, kuinka paljon ja pitkään.
Toisaalta kotikenttäni sulkee ovet kalenterin mukaan vuodesta toiseen, ja kyllä on vuodesta toiseen hyvässä kunnossa. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi, jos talvikuntoon laittoa venytettäisiin vaikka parilla kuukaudella. Vai tapahtuisiko mitään.
Ihan samaa olen hämmästellyt. Minä en tiedä kentänhoidosta mitään, mutta Pickalassa on yleisesti ottaen hyvin lähelle suomen pisin ’kesägreenikausi’ ja uskoakseni monikaan ei ole sitä mieltä että greenit siellä olisivat huonot. Holkitettuja ne kylläkin tällä hetkellä on. Onneksi.
Myöskin Peuramaalla pelataan perinteisesti pitkä kausi kesägreeneille, eikä minulla koskaan ole niistäkään ollut mitään valittamisesta. Merry-Teyon voinemme vielä liittää samaan kategoriaan. Ja se mikä on kaikkein kivointa, 66,67% em ’pitkäkausikentistä’ sijaitsee alle kymmenen kilometrin päässä kotoani 🙂
Joku nyt sitten mainitsee esimerkkinä Vihdin, mutta siellä greenipohjat on kyllä tehty ’pikkuisen’ eri tavoin ja ’pikkuisen’ eri budjetilla. Mitenkään kenttää ja greenejä väheksymättä. Palvelee täydellisesti omaa asiakaskuntaansa, joka on laaja ja johon mm. minä useasti kuulun. Esim ensi lauantaina.
Oikeasti mikä on idea, tuossa hommassa?.
Aplel kirjoitti: (31.10.2007 20:18:43)
Miksi tehdä ensin reikä ja täyttä sitten hiekalla, sehän on kun hölmöläisen hommaa mättää maata montusta toiseen.Oikeasti mikä on idea, tuossa hommassa?.
Ihan hyvä kysymys aapeli!!!
Ajatellaanpa, että sinulla pieni pihan pläntti jossa on nurmikko, kutsu kaikki naapurit kävelemään nurmikkosi yli vaikka vain kerran päivässä, ja katso hetken kuluttua miten sen käy??? Nyt sitten ’asiaa’. Vaikka griinit onkin tehty kasvualustasta, joka on lähes pelkkää ’hiekkaa’, niin niillä on taipumus tiivistyä, johtuen kastelusta, griinien hoitokoneiden painosta, pelaajat tiivistävät kasvualustaa kävelemällä griiniä ’edes takas’
Liika tiivistyminen estää ’kaasujen’ vaihdon, niin alas kuin ylös päin, vesi ja ravinteet eivät pääse juuriston ’luokse’, juuristo näivettyy, koska ei mahdu kasvamaan tiiviiseen maahan+ muitakin vaikutuksia
Lisäksi heinä kasvaessaan muodostaa ns. kuitukerrosta, joka liian paksuksi päästyään estää tehokkaasti niin veden, ilman, kuin ravinteiden pääsyn kasvin juuristoon,
( ps.kasvualusta ’hengittää’ myös ulos), jotta näin ei pääsisi tapahtumaan, niin griinejä ilmastetaan useita kertoja vuodessa erilaisilla toimenpiteillä.
Yksi rankimmista tomenpiteistä on toki holkitus,(riippuen syvyydestä) jossa pyritään
vaihtamaan osa liian tiivistynyttä kasvualustaa paremmin läpäisevällä maa-aineksella
(karkeampi hiekka). Samalla poistetaan liian paksuksi muodostunutta kuitukerrosta
Tässä muutama syy griinien ilmastukseen. Ehkäpä keeper lisää joitakin
lisäargumentteja ko toimenpiteisiin??poa annua kirjoitti: (31.10.2007 21:34:42)
Ihan hyvä kysymys aapeli!!!
Ajatellaanpa, että sinulla pieni pihan pläntti jossa on nurmikko, kutsu kaikki naapurit kävelemään nurmikkosi yli vaikka vain kerran päivässä, ja katso hetken kuluttua miten sen käy??? Nyt sitten ’asiaa’. Vaikka griinit onkin tehty kasvualustasta, joka on lähes pelkkää ’hiekkaa’, niin niillä on taipumus tiivistyä, johtuen kastelusta, griinien hoitokoneiden painosta, pelaajat tiivistävät kasvualustaa kävelemällä griiniä ’edes takas’
Liika tiivistyminen estää ’kaasujen’ vaihdon, niin alas kuin ylös päin, vesi ja ravinteet eivät pääse juuriston ’luokse’, juuristo näivettyy, koska ei mahdu kasvamaan tiiviiseen maahan+ muitakin vaikutuksia
Lisäksi heinä kasvaessaan muodostaa ns. kuitukerrosta, joka liian paksuksi päästyään estää tehokkaasti niin veden, ilman, kuin ravinteiden pääsyn kasvin juuristoon,
( ps.kasvualusta ’hengittää’ myös ulos), jotta näin ei pääsisi tapahtumaan, niin griinejä ilmastetaan useita kertoja vuodessa erilaisilla toimenpiteillä.
Yksi rankimmista tomenpiteistä on toki holkitus,(riippuen syvyydestä) jossa pyritään
vaihtamaan osa liian tiivistynyttä kasvualustaa paremmin läpäisevällä maa-aineksella
(karkeampi hiekka). Samalla poistetaan liian paksuksi muodostunutta kuitukerrosta
Tässä muutama syy griinien ilmastukseen. Ehkäpä keeper lisää joitakin
lisäargumentteja ko toimenpiteisiin??Aika sama. Eihän tuota varmaan hirveästi ole kuitenkaan järkeä jatkaa kun aplelin mielestä se on hölmöläisten hommaa. 😉
poa annua kirjoitti:
Ihan hyvä kysymys aapeli!!!
Ajatellaanpa, että sinulla pieni pihan pläntti jossa on nurmikko, kutsu kaikki naapurit kävelemään nurmikkosi yli vaikka vain kerran päivässä, ja katso hetken kuluttua miten sen käy??? Nyt sitten ’asiaa’. Vaikka griinit onkin tehty kasvualustasta, joka on lähes pelkkää ’hiekkaa’, niin niillä on taipumus tiivistyä, johtuen kastelusta, griinien hoitokoneiden painosta, pelaajat tiivistävät kasvualustaa kävelemällä griiniä ’edes takas’
Liika tiivistyminen estää ’kaasujen’ vaihdon, niin alas kuin ylös päin, vesi ja ravinteet eivät pääse juuriston ’luokse’, juuristo näivettyy, koska ei mahdu kasvamaan tiiviiseen maahan+ muitakin vaikutuksia
Lisäksi heinä kasvaessaan muodostaa ns. kuitukerrosta, joka liian paksuksi päästyään estää tehokkaasti niin veden, ilman, kuin ravinteiden pääsyn kasvin juuristoon,
( ps.kasvualusta ’hengittää’ myös ulos), jotta näin ei pääsisi tapahtumaan, niin griinejä ilmastetaan useita kertoja vuodessa erilaisilla toimenpiteillä.
Yksi rankimmista tomenpiteistä on toki holkitus,(riippuen syvyydestä) jossa pyritään
vaihtamaan osa liian tiivistynyttä kasvualustaa paremmin läpäisevällä maa-aineksella
(karkeampi hiekka). Samalla poistetaan liian paksuksi muodostunutta kuitukerrosta
Tässä muutama syy griinien ilmastukseen. Ehkäpä keeper lisää joitakin
lisäargumentteja ko toimenpiteisiin??KIITOS, ei tarvitse Erin eikä keeperin lisäillä enää mitään, tiedän kyllä miksi nuo toimenpiteet tehdään, ’Mutta tyhmillä kysymyksillä’ saa usein myös muillekkin tietoa jonkun vastauksen kera, ja älä suutu myös sen kentän rakentamisen tiedän pohja mutien kaivamisesta lähtien.
Muuten noihin reikiin, itse tein lisäkylvöt jo viikko/viikkoja takaperin, ja paikka kylvötkin on jo tehty, kesän mittaan kolmesti hiekoitettu koko pelialue.
Nimimerkillä: ’vähennä mekaanista kuormitusta’.
Aapeli , saanhan sinua näin tituleerata???? enhän minä sinulle voi ’loukkaantua’ sinähän olet mitä hauskin keskustelukumppani tällä foorumilla. Täällä on aivan liikaa näitä ’tosikoita’, jotka ottavat kaikki ’jutut’ aivan liian tosissaan. PS. kaiketi Dressaushiekkasi oli USGA:N kriteerien mukaista???
poa annua kirjoitti: (31.10.2007 22:58:45)
Aapeli , saanhan sinua näin tituleerata???? enhän minä sinulle voi ’loukkaantua’ sinähän olet mitä hauskin keskustelukumppani tällä foorumilla. Täällä on aivan liikaa näitä ’tosikoita’, jotka ottavat kaikki ’jutut’ aivan liian tosissaan. PS. kaiketi Dressaushiekkasi oli USGA:N kriteerien mukaista???Jos meinaat raekokoa, niin kyllä on. Ja Ph on myös mitattu.
Aplel kirjoitti: (1.11.2007 8:15:31)
poa annua kirjoitti: (31.10.2007 22:58:45)
Aapeli , saanhan sinua näin tituleerata???? enhän minä sinulle voi ’loukkaantua’ sinähän olet mitä hauskin keskustelukumppani tällä foorumilla. Täällä on aivan liikaa näitä ’tosikoita’, jotka ottavat kaikki ’jutut’ aivan liian tosissaan. PS. kaiketi Dressaushiekkasi oli USGA:N kriteerien mukaista???Jos meinaat raekokoa, niin kyllä on. Ja Ph on myös mitattu.
Niin ja bunkkerit:
1. Hiekan rakeisuuskäyrä ja rakeiden muoto.
2. Veden läpäisykyky.
3. Pallon uppoaminen hiekkaan.Käyhän tuo sama ’sora’ myös Dressaukseen??,,,, joo ei käy!.
-jake- kirjoitti: (27.10.2007 12:56:46)
Moro
Mikä tää villitys on että pitää holkitella griinit kesken hyvää pelikautta kun sais pelata hyvinkin vielä kuukauden. Ilmasto on muuttunut pitäis kertoa se kenttämestareille läpi suomen.No -jake-,mitäs mieltä olet joko saisi ilmastuksen aloittaa vai sanooko sun sammakkosi että vielä sulaa????????????????? ja jos sulaa niin milloin?
Joko ilmastetaan, vai vieläkö tulet pelaamaan?
Keeper kirjoitti: (7.11.2007 14:11:53)
Joko ilmastetaan, vai vieläkö tulet pelaamaan?Kaippahan sää pikkuhiljaa voit aloittaa.
Farmitin sääennuste lupailee seuraavaa pakkasjaksoa vasta ensiviikon alkuun, joten onhan sulla tässä vielä muutama päivä aikaa hoitaa nämä ’pikkuhommat’alta poisEiköhän jake mahdu pelailemaan, vaikka olisikin jo talvigriinit ja kyllä kai se pystyy pelailemaan, vaikka väylätkin olisi ’papanoita’täynnä. Lykkää sille vaikka harava kännyyn, niin saa tehtyä tilaa väylälyönteihin!!!
Luvan antaa poa annua
Ilmastukset on tehty aikapäivää, kunhan koetan herätellä pelaajia ajattelemaan, kuinka hankalaa syksyn säiden arvailu on.
Kun sopivalla kalustolla ilmastuksen päälle jyräilee, niin puttipinta eikun paranee. Eikä ilmastuksen tehokaan siitä mihinkään kärsi, tiivistävä vaikutus on korkeintaan muutamia senttejä pinnasta. Tärkeintä syksyllä on syvällä, jopa 25 cm tapahtuva kasvualustan kuohkeutuminen.
Pelaamaan siitä
;=)
Keeper kirjoitti: (8.11.2007 14:09:34)
Ilmastukset on tehty aikapäivää, kunhan koetan herätellä pelaajia ajattelemaan, kuinka hankalaa syksyn säiden arvailu on.Kun sopivalla kalustolla ilmastuksen päälle jyräilee, niin puttipinta eikun paranee. Eikä ilmastuksen tehokaan siitä mihinkään kärsi, tiivistävä vaikutus on korkeintaan muutamia senttejä pinnasta. Tärkeintä syksyllä on syvällä, jopa 25 cm tapahtuva kasvualustan kuohkeutuminen.
Pelaamaan siitä
;=)
Turhaan koettelet. Eihän näihin saamarin ’himogolfareihin’ saa järkeä takomallakaan
PS millä värkillä pääset 25cm syvyyteen??poa annua kirjoitti: (8.11.2007 17:42:00)
Turhaan koettelet. Eihän näihin saamarin ’himogolfareihin’ saa järkeä takomallakaan
PS millä värkillä pääset 25cm syvyyteen??Etkös sää syväilmastajaa tiiä?. Pääsee vaikka 40 senttiin.
Ps: Kubota on pop!.
Aplel kirjoitti: (8.11.2007 19:54:09)
poa annua kirjoitti: (8.11.2007 17:42:00)
Turhaan koettelet. Eihän näihin saamarin ’himogolfareihin’ saa järkeä takomallakaan
PS millä värkillä pääset 25cm syvyyteen??Etkös sää syväilmastajaa tiiä?. Pääsee vaikka 40 senttiin.
Ps: Kubota on pop!.
Niin ja tässä ’Härpäke’ menee vielä syvemmälle.
Aplel kirjoitti: (8.11.2007 19:54:09)
poa annua kirjoitti: (8.11.2007 17:42:00)
Turhaan koettelet. Eihän näihin saamarin ’himogolfareihin’ saa järkeä takomallakaan
PS millä värkillä pääset 25cm syvyyteen??Etkös sää syväilmastajaa tiiä?. Pääsee vaikka 40 senttiin.
Ps: Kubota on pop!.
Minä kun luulin tietäväni.. mutta mitta loppuu 22 senttiin, alkaa takarulla pännäämään vastaan.
Tässä se nähdään, eipä luulo ole tiedon väärti!
Aplel kirjoitti: (8.11.2007 19:54:09)
poa annua kirjoitti: (8.11.2007 17:42:00)
Turhaan koettelet. Eihän näihin saamarin ’himogolfareihin’ saa järkeä takomallakaan
PS millä värkillä pääset 25cm syvyyteen??Etkös sää syväilmastajaa tiiä?. Pääsee vaikka 40 senttiin.
Ps: Kubota on pop!.
Kubotalla pääsee reippaasti yli 40cm
katso mtv3/kuvaboxi
täxit/kubotaNo niin pääsee.. vaikka pohjaa myöten. En kuitenkaan ihan tuota tarkoittanut.
Keeper kirjoitti: (8.11.2007 14:09:34)
Ilmastukset on tehty aikapäivää, kunhan koetan herätellä pelaajia ajattelemaan, kuinka hankalaa syksyn säiden arvailu on.Kun sopivalla kalustolla ilmastuksen päälle jyräilee, niin puttipinta eikun paranee. Eikä ilmastuksen tehokaan siitä mihinkään kärsi, tiivistävä vaikutus on korkeintaan muutamia senttejä pinnasta. Tärkeintä syksyllä on syvällä, jopa 25 cm tapahtuva kasvualustan kuohkeutuminen.
Pelaamaan siitä
;=)
Oletko ihan tosissasi, että jyräät vielä griinit syysilmastuksen jälkeen?????
EI KAI SENTÄÄN olihan tää vitsi olihan???Ei ollut vitsi.
Kuten sanoin, ei tiivistysvaikutus noin kevyellä jyrällä ulotu syvälle. Eivätkä reiät mene umpeen. Pintaa vaan mankeloi. Kokeile niin toteat.
Keeper kirjoitti: (8.11.2007 21:42:20)
Ei ollut vitsi.Kuten sanoin, ei tiivistysvaikutus noin kevyellä jyrällä ulotu syvälle. Eivätkä reiät mene umpeen. Pintaa vaan mankeloi. Kokeile niin toteat.
Onko sulla tämä ’sivuttainajettava’ jyrä,vai millä vehkeellä sä jyräät???
Olen kokeillut sekä staattisia että dynaamisia viheriöleikkurijyriä sekä kahta tyyppiä sivuttain ajettavia.
Värähteleviä leikkurijyriä on kahta tyyppiä, kahdella pienemmällä rullalla tai yhdellä isolla jyrällä varustettuja. Niiden keskinäistä paremmuuseroa en osaa sanoa, mutta yhteistä niille on se, että rankan syväilmastuksen jälkeen jyrien teho ei riitä tiivistämään pintaa niin paljon, että leikkuri ei jättäisi pyörän uria (vaikka rengaspaineet olisi laskettu minimiin).
Elikkä ilmastuksen jälkeen tulee parempi jälki sivuttain ajettavalla. Itse pidän enemmän siitä, jossa on kaksi samanlaista suurta telaa. Parempana pidän sitä nimenomaan jyräystehon vuoksi.
Toisessa mallissa on toinen tela kahden pienemmän telan muodostama ’teli’ joka varmasti sopii muodokkaille viheriöille hyvin. Tässä mallissa on lisäksi veitsi-ilmastaja. Jotkut pitävät tämän mallin käyttöominaisuuksia parempina (ei tarvitse traileria, ohjaus ehkä hivenen kätevämpi). Noihin sanoisin että makuasioita.
Koko homma hoidetaan sivuttain ajettavalla ehkäpä vielä nopeammin kuin leikkurilla jyrättäessä. Viheriöleikkuri ei myöskään sitoudu jyräykseen, toisaalta varaleikkuria tulee näin käytettyä säännöllisesti.
Riittävän syvälle pääsee sekä Wiedenmannin, Verti Drainin sekä Selvaticin isommilla malleilla. Toron, Vertin ja JD:n pikkumallit ovat nopeisiin kesäilmastuksiin. Takarulla kannattaa jättää huoltohallille jos tarkoituksena on jyrätä eri jyrällä. Jälki nimittäin on selvästi tasaisempaa, jos jyrähemmo ajaa vastakarvaan. Piikin vääntämä tussukka painuu nätisti alas, eikä sitten pompota pallova!
Traktorin merkillä ei lopputuloksen kannalta ole merkitystä, joidenkin neliveto murtaa eturenkailla hiukan ja vaatii siten tarkempia käännöksiä.
-
JulkaisijaArtikkelit