-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tänään pelasin etuysin 40:een, kolmen metrin putti sisään, kaksi birdietä putkeen ja sitä rataa, sitä luulee jo jotain osaavansa. Takaysillä sitten par 3:lla 8 lyöntiä ja sitä rataa, yht, 55 lyöntiä! Sama mies, samat mailat, sama sää, samat pelikaverit… mikä hattu siinä on?? Onko samanlaisia kokemuksia? lohduttakaa nyt kaveria hädässä! Lopetanko koko saamarin touhun!?
Laurel kirjoitti: (2.8.2007 23:26:20)
Tänään pelasin etuysin 40:een, kolmen metrin putti sisään, kaksi birdietä putkeen ja sitä rataa, sitä luulee jo jotain osaavansa. Takaysillä sitten par 3:lla 8 lyöntiä ja sitä rataa, yht, 55 lyöntiä! Sama mies, samat mailat, sama sää, samat pelikaverit… mikä hattu siinä on?? Onko samanlaisia kokemuksia? lohduttakaa nyt kaveria hädässä! Lopetanko koko saamarin touhun!?Olisikohan tuossa ollut syy seuraukseen? Sinulle tapahtui varmaan vain golf.
Keväällä:
Seasiden takaysi: 56
Seuraavana päivänä
Seasiden etuysi: 41Hmm… Viisitoista lyöntiä ysien välissä… Hmm… Tosin tiedän kyllä mitä tapahtui.
Anton IX kirjoitti: (2.8.2007 23:45:50)
Sinulle tapahtui varmaan vain golf.😉
Sama ’vika’ vaivannut koko kesän. Etu-ysillä 40 alituksia, mut sit paluumatkalla jokin väylä karkaa ihan käsistä ja bufferissa ollaan. Tunnustanpa viel samaan kasaan kerran rikkoneeni tällä kaudella 100 lyönnin ’haamurajankin’. Mitäpä siitä masentumaan, hieman nälkäisempänä sit vaan seuraavalle kierrokselle. Pysyypähän mielenkiinto yllä, kun jää aina jtn petrattavaa. 😉
Itselleni kävi pari viikkoa sitten niin, että olin 11 reijän jälkeen +5 (silloin slopella 17) ja yhtäkkiä 12:lla alkoi rankkasade ja peli valui kirjaimellisesti viemäriin. Märät gripit eivät pysyneet kädessä yhtään ja lyönnit kääntyilivät sinne sun tänne ja jos yritti normaalivauhtista svingiä, maila lipsahti alaspäin ja tuli duffi. Oli pakko lyödä paljon hiljempaa, jotta pystyi yrittämään edes lyöntiä. Lopunhan sitten tiesi, viimeiset 7 reikää vissiin +12 ja megavitutus alkoi. Tiedän, että 80 lyönnin kierros olisi ilman sadetta ensimmäistä kertaa ollut ainakin hyvin lähellä, sillä nuo viimeiset reijät pelaan lähes poikkeuksetta kotikentälläni paljon paremmin kuin alkupuolen.
Tuttua meininkiä! Ja tuo juuri tekee golffin äärimmäisen mukavaksi, haastavaksi peliksi. Onhan se 18 reiän peli. Eri asia tietenkin jos vesisade pilaa kierroksen…
Tuolleen tuo vielä menettelee, kun hyvä etuysi saattaa psyykata pelaamaan hyvin. Välillä toki käy golf ja takaysi menee käteen. Itselläni tuo menee järjestäin niin päin että etunen on rämpimistä ja klubillepäin tullaan sitten suunnitelman mukaan. Siinä sitten takaysillä tulee aina mietittyä, että miksei se etuysi voisi mennä edes bufferiin… Kauden tähän mennessä parhaalla kierroksella etuysillä 3x tuplapar, takaysillä sitten huonoimpana 1x tuplabogi. Voi sanoa, että tuollaisessa kyllä korpeaa vaikka pisteitä ropisisi. Mutta siks tää on Golf. 🙂
Jooo, samanlaista se on peli mullakin. Kotikentällä on vain yksi väylä jolla en ole paria pystynyt vielä tekemään. Birdie on onnistunut muistaakseni jopa 6-7:llä eri väylällä. Eli periaatteessa pitäisi olla kyky pelata kierros huomattavasti paremmin kuin nykyisin. Ongelmana koko kierroksella on aina ollut 1-3 tosi huonoa reikää – 7-10 lyöntiä!
Juuri muuten alitin eka kerran sata lyöntiä – siihenkin kierrokseen mahtui 3 triplaa ja yhdellä par3:lla 7 lyöntiä.
En ainakaan vielä ole keksinyt/onnistunut tätä ongelmaa ratkaisemaan, mutta tarttee ilmeisesti vaan treenata…. niin kyllä se tulos pikkuhiljaa paranee.
On todellakin tuttua tarinaa. Viime kesänä, samoin kuin tänä kesänä loukkaantumiseen asti, mun kierroksilla kävi lähes poikkeuksetta näin: Etuysi 38-42, takaysi sitten 54-51 riippumatta kentästä (Sankivaarassa). Mulla on varmaan jo alitajunnassa, että elä hyvä mies vaan pelaa kierrostasi alle oman tasoituksen vaan sössi viimeistään 17. ja 18. väylä niin että pääset taas tutun turvalliseen buffer zoneen.
Hain jo asiaan ammattiapua à la ’Golffarin ajatuksissa’ (Bob Rotella), mutta eipä vaan muuttunu kierrokset upeiksi…
En prkl siltikään lopeta, äläkä sinäkään. Kyllä se lähtee vielä kulkemaan.bhapex kirjoitti: (3.8.2007 11:18:54)
… En prkl siltikään lopeta, äläkä sinäkään. Kyllä se lähtee vielä kulkemaan.En khyl lopeta minäkään. Mutta se ei johdu siitä että toivon pelin lähtevän kulkemaan. Tää tästä mihenkän muutu. Se vaan on aivan mahdotonta lopettaa tätä sutimista. Syytä en tiedä. Enkä kysy.
anssijokunen kirjoitti: (3.8.2007 9:51:40)
Jooo, samanlaista se on peli mullakin. Kotikentällä on vain yksi väylä jolla en ole paria pystynyt vielä tekemään. Birdie on onnistunut muistaakseni jopa 6-7:llä eri väylällä. Eli periaatteessa pitäisi olla kyky pelata kierros huomattavasti paremmin kuin nykyisin. Ongelmana koko kierroksella on aina ollut 1-3 tosi huonoa reikää – 7-10 lyöntiä!Juuri muuten alitin eka kerran sata lyöntiä – siihenkin kierrokseen mahtui 3 triplaa ja yhdellä par3:lla 7 lyöntiä.
En ainakaan vielä ole keksinyt/onnistunut tätä ongelmaa ratkaisemaan, mutta tarttee ilmeisesti vaan treenata…. niin kyllä se tulos pikkuhiljaa paranee.
Kerros Anssi mikä väylä on jääny ilman paria? Mä oon kyl kaikille tehny TG:ssa parin, birdiet on tullu väylille 2,5,7,9,10,11,13,14,15,16,17.
Tuo on niiiiin tuttu juttu. On se vaan erikoista miten se oma lyönti voikin seota niin käsittämättömästi. Joskus tuntuu, et se ei vaadi kuin jonkin epäonnistuneen lyönnin, jonka seurauksena sit alkaa koko pakka varisemaan. Mistähän se voi johtua???…harjottelustahan se ei voi olla kiinni…koska mä en treenaa ;).
Se vetää vaan päälle sellasen kauttaaltaaan avuttoman olon, kun tuo oire alkaa ilmaantumaan pintaan. Sitä koittaa ehkä jotain hätäkorjauksia….mut ei ni ei.
Itselle yleensä käypi vielä niin, että jostain syystä sitten kierroksen parilla viimesellä väylällä homma taas napsahtaa kuosiin. Ja sit sitä sumplii, että perskata….näihän se tehtiin!!!Hittolainen tää on välillä niin ihanan masikistista touhua….and I love it.. :).
El ninó kirjoitti: (3.8.2007 12:16:13)
Tuo on niiiiin tuttu juttu. On se vaan erikoista miten se oma lyönti voikin seota niin käsittämättömästi. Joskus tuntuu, et se ei vaadi kuin jonkin epäonnistuneen lyönnin, jonka seurauksena sit alkaa koko pakka varisemaan. Mistähän se voi johtua???…harjottelustahan se ei voi olla kiinni…koska mä en treenaa ;).
Se vetää vaan päälle sellasen kauttaaltaaan avuttoman olon, kun tuo oire alkaa ilmaantumaan pintaan. Sitä koittaa ehkä jotain hätäkorjauksia….mut ei ni ei.
Itselle yleensä käypi vielä niin, että jostain syystä sitten kierroksen parilla viimesellä väylällä homma taas napsahtaa kuosiin. Ja sit sitä sumplii, että perskata….näihän se tehtiin!!!Hittolainen tää on välillä niin ihanan masikistista touhua….and I love it.. :).
Scoop ansiokkaasti toisaalla selvitti että nuo hätäkorjaukset useimmiten vievät vain enemmän metsään (mentaali fokus -> vaste). Ei sen puoleen että mulla nämä hommat olisi mitenkään paremmalla mallilla!
Kerros Anssi mikä väylä on jääny ilman paria?
No se on se saakelin väylä nro1. Siinä usein esim. aamutuimaan lähtee eka pallo outtiin. Kolmoslyönnillä olen päässyt yrittämään griinille muutaman kerran, mutta sössinyt sen lähestymisen jne…
’Teknisen parin’ ( termi lainattu tältä sivustolta) olen siinä kyllä kerran tehnyt – eli kakkospallolla.
Niin ja kerran viime kesänä olis ollut mahdollisuus – olin kolmella griinillä ja sadettimet laukes päälle. Siinä tovin odottelin ja juoksin sitten pallon pois – kun olin kakkosella avaamassa, niin ne sammui.. vähän jäi kaiveleen. Jos olisin tiennyt kuin tiukasse se par siinä on niin olisin odotellut, vaikka takaa olikin porukkaa tulossa.
Perusongelma mulla on siinä liian lyhyt avaus, niin että pääsisin lyömään kakkosen tarpeeksi pitkälle.
anssijokunen kirjoitti: (3.8.2007 13:06:11)
No se on se saakelin väylä nro1. Siinä usein esim. aamutuimaan lähtee eka pallo outtiin. Kolmoslyönnillä olen päässyt yrittämään griinille muutaman kerran, mutta sössinyt sen lähestymisen jne…Jaa. Mä oon joka kerta päässyt lyömään kolmosen parketille ja tökkäämään kahen putin koulupaarin sille rastille.
Juu, mäkin olisin luullut että se paariton väylä on joku muu kuin ykkönen. Kyllähän sille saa toki huonolla avauksella sudittua isonkin numeron, mutta kyllä siinä par on kuitenkin suht helpohko tehdä, se on kuitenkin niin lyhyt. Huononkin avauksen jälkeen, kyllä pääsee puiden yli doglegin yli väylälle, jos nyt ei ihan puiden vieressä ole. Ja kolmanteen lyöntiin nyt harvoin jaa ainakaan yli 130 metriä.
anssijokunen kirjoitti: (3.8.2007 9:51:40)
Jooo, samanlaista se on peli mullakin. Kotikentällä on vain yksi väylä jolla en ole paria pystynyt vielä tekemään. Birdie on onnistunut muistaakseni jopa 6-7:llä eri väylällä. Eli periaatteessa pitäisi olla kyky pelata kierros huomattavasti paremmin kuin nykyisin. Ongelmana koko kierroksella on aina ollut 1-3 tosi huonoa reikää – 7-10 lyöntiä!Juuri muuten alitin eka kerran sata lyöntiä – siihenkin kierrokseen mahtui 3 triplaa ja yhdellä par3:lla 7 lyöntiä.
En ainakaan vielä ole keksinyt/onnistunut tätä ongelmaa ratkaisemaan, mutta tarttee ilmeisesti vaan treenata…. niin kyllä se tulos pikkuhiljaa paranee.
Juu, sellaista alisuorittamista tämä golf on.
Omaa tilastoani esim Pickalan Parkilta
– v. 2003-2007 olen pystynyt tekemään ainakin kerran ainakin birkun 16 väylällä kahdeksastatoista; yhdellä reiällä eaglen ja kahdella jäljelle jäävällä parin
– joka vuosi olen pelannut jokaisen reiän vähintään pariin
– vuosittaiset birkkureikien määrät ovat olleet: 07/6 reiällä birkut, 06/5, 05/9, 04/8, 04/8.Kaikkien Pickalan vuosien (19) aikana jokaiselle Parkille reiälle olen ainakin tehnyt kerran birkun ja kahdelle eaglet.
Äkkipäätään voisi siis kuvitella että 6-alkuisia kierroksia silloin tällöin tulisi – vielä mitä, kenttäennätys on 77.
Tämän vuoden parhaalla kierroksella kesäkuussa NRG:llä olin 14 reiän jälkeen +1 ja sitten tumpeloin bogi, bogi, tripl, bogi lopetuksen ja tuloksen +7.
Kyllä golf on hieno peli: sitä täydellistä 18 reiän kierrosta voi metsästää koko elämänsä ajan saavuttamatta.
goldencap kirjoitti: (3.8.2007 13:40:50)
Juu, mäkin olisin luullut että se paariton väylä on joku muu kuin ykkönen. Kyllähän sille saa toki huonolla avauksella sudittua isonkin numeron, mutta kyllä siinä par on kuitenkin suht helpohko tehdä, se on kuitenkin niin lyhyt. Huononkin avauksen jälkeen, kyllä pääsee puiden yli doglegin yli väylälle, jos nyt ei ihan puiden vieressä ole. Ja kolmanteen lyöntiin nyt harvoin jaa ainakaan yli 130 metriä.No voi herran pieksut, onnistuuhan sille ääliöväylälle pakertamaan tuloksen 8 hyyyyvin helposti. Avaus kantaosumalla vasemmalle puitten alle, mahdoton 2. lyönti toisen puun juurelle kuoppaan, 3. lyönti kuopasta vesiesteeseen, onneksi pallo lyötävissä, vesiesteestä 4. seivilyönti väylälle, 5. hieno pitkä lyönti riinin kanttiin, 6. tsippi, 7.& 8. putteja. Onneksi oli todistajia paikalla, niin ei jäänyt salaisuudeksi meikän mestarilliset otteet… damit. Luultavasti unohdin vielä jonkun välilyönnin mutta parempi niin.
Hauska kuulla, että se on niiiin helppo väylä : (
No, jokaisella on jokin mörkö. Tarttis varmaan päästä pelaan se väylä jossain kierroksen välissä, niin ei olis niin jäykkänä kuin heti aamusta.
Ja niiiden puiden yli kakkonen on useimmiten päätynyt siihen syvääään raffiin väylän oikeaan reunaan.
But, some sunny day… mä lupaan etten lepää ennenkuin tää mörö on selätetty.
Asiaan liittyen, hiukka pidemmät avaukset haussa ja ajattelin ratkaista sen hankkimalla joko spoonin tai draiverin. Nyt availen hybridillä ja vaikka siinä onkin asteet pitkäänkin lyöntiin, ei mun tekniikka riitä.
anssijokunen kirjoitti: (3.8.2007 14:01:45)
Asiaan liittyen, hiukka pidemmät avaukset haussa ja ajattelin ratkaista sen hankkimalla joko spoonin tai draiverin. Nyt availen hybridillä ja vaikka siinä onkin asteet pitkäänkin lyöntiin, ei mun tekniikka riitä.
Joo todellakin kannattaa hankkia kummatkin, saat vieraaksi herra S.Licen ja rouva K.Ynttilän ja ne ei sitten lähde kulumallakaan.
anssijokunen kirjoitti: (3.8.2007 14:01:45)
Hauska kuulla, että se on niiiin helppo väylä : (Mä jätin kyl jotain kertomatta…
Kottarainen kirjoitti: (3.8.2007 14:12:13)
Joo todellakin kannattaa hankkia kummatkin, saat vieraaksi herra S.Licen ja rouva K.Ynttilän ja ne ei sitten lähde kulumallakaan.Nää on molemmat kovin tuttuja. Vierailevat usein ekaväylällä tai kun on joutunut odottelemaan avauslyöntiä. Prkl.
Mutta on se draivelin kilaus, silloin kun sattuu osumaan niin mukava 🙂
Vanha kunnon neuvo:
Treenaa enemmän ja mieti vähemmän.. voimaa pois ja tekniikkaa lisää.
Jos pelaat liikaa niin et nauti pelaamisesta. Tulosta syntyy vaan sillon kun pelistä nauttii ja päinvastoin.Mene klubille ajoissa, istu alas ja rauhotu. Vasta sitten kun on muut asiat poissa mielestä olet valmis kentälle tekemään tulosta.
Jos mietit menneitä mokia haaskaat resursseja parantaa peliäsi. Ota asenteeksi se, että olen nyt tässä ja tonne pitäis lyödä. Muttä älä mieti monesko lyönti se on tai tää on nyt BIRDIE PUTTI!!! ei saa jäädä lyhyeks!!! heh, voit joutua puttaamaan varapalloa..
Ota lyönti kerrallaan ja kortti merkataan vasta reijän jälkeen!Virheitä tulee jokaiselle, onneksi, koska ei tää muuten jaksais edes kiinnostaa.
Mutta jos ne virheet toistuu aina samaan paikkaan, niin pitäiskö vaihtaa taktiikkaa ko reijällä? Jos väylätaulussa lukee par 4 tai par 5 niin se ei tarkota että draiveri käteen ja pitää lyödä niin kovaa että posket lyö niskan takana yhteen.
Ja jos joku muu ryhmässä lyö pidempiä draiveja niin älä lähde yrittämään väkisin samoja pituuksia vaan lyö sen verran minkä varmasti osaat.
Ite oon pelannut vuodesta 90 ja vieläkin tuntuu että joka vuosi oppii paremmaksi pelaajaksi tästä ehkä todistaa se että toissapäivänä kun viimeksi pelasin täyden kierroksen, tulos 2 yli parin, keltasilta tosin. Sillä kierroksella muuten avasin vaan 2 väylää draiverilla. Bogit tuli lähipelistä.. eli se vanha tuttu, lähipelin merkitys..!
Kato miten Ilonen nyt pärjää? Taantumia tulee joka tasosille pelaajille, on nousuja ja laskuja. Kierroksellekin kannattaa lähtee nöyrällä asenteella että katotaan millanen peli tulee tänään. Teet kaiken niin hyvin ku osaat mutta laske tulos vasta klubilla ja asennetta eikä pyyhettä kehiin!
Kottarainen kirjoitti: (3.8.2007 13:57:52)
No voi herran pieksut, onnistuuhan sille ääliöväylälle pakertamaan tuloksen 8 hyyyyvin helposti. Avaus kantaosumalla vasemmalle puitten alle, mahdoton 2. lyönti toisen puun juurelle kuoppaan, 3. lyönti kuopasta vesiesteeseen, onneksi pallo lyötävissä, vesiesteestä 4. seivilyönti väylälle, 5. hieno pitkä lyönti riinin kanttiin, 6. tsippi, 7.& 8. putteja. Onneksi oli todistajia paikalla, niin ei jäänyt salaisuudeksi meikän mestarilliset otteet… damit. Luultavasti unohdin vielä jonkun välilyönnin mutta parempi niin.
Enköös mä just sanonut, että jos on huono avaus, niin saa rumankin numeron sudittua. =) Jos avaus on tarpeeksi pitkä ( >n.170m) väylällä, niin par pitäisi olla suht simppeli. Hyvinhän sä selvisit kun vaan 8 meni noilla lyönneillä =) Olen minä siihen pahemman numeronkin saanut sudittua, puhumattakaan velipojastani.
Kyllä kuullostaa alkeperäinen viesti todella tutulta. Itse pelaan pääsäntöisesti Virvikissä ja yleensä sitä ryssii jostain käsittämättömästä syystä kolme ekaa väylää. Etuysi meneekin pääsääntöisesti sinne 47-51 lyöntiä ja takaysiltä löytää useimmiten lukemat 41-45. No ehkä tämä on vielä ihan hyvä kun tänä vuonna tuli aloitettua, mutta silti ottaa joskus niin pirusti päähän. Tietysti parasta koko hommassa on se kun (omasta mielestä) sain unelma-alun etuysille 43 huitaisua, siinä sitten tuli taas sellainen ’tosi välkky ajatus’, kun takaysin on yleensä pelannut em lukemiin, että tässähän mennään reilusti alle 90:n. No ei v menty, takaysi 53 metsien, vesiesteiden, hirveiden slaissien ja varapallojen ym saattelema. Kokonaistulos siis 96, joka kuitenkin loppujenlopuksi oli suht.kohtuullinen tasoon nähden. Ennätys nyt onneksi on kuitenkin 89 (ey 46 ty 43) ja 90:täkin on tullut pelattua jo useampaa kertaan.
Jotenkin on tullut sellainen fiilis, että virheiden summa on lähes vakio ja treenamalla sitä summaa saadaan pienemmäksi. Joskus virheet jakaantuu tasaisesti ja joskus joko etu tai takaysille tai pienemille pätkille. Se on sitten todennäköisyydestä (tuurista) kiinni, mihin ne huonot lyönnit päätyy, joskus tietysti ihan hyväänkin paikkaan ja tulos kohtuullinen ja joskus paikkoihin josta sitten lyödään varapalloa, dropataan yms.
Täyttyypä kokeilla sellaista merkintätapaa, että laskee jokaiselta väylältä omasta mielestä epäonnistuneet lyönnit ja seuraa niiden määrää (toivottavasti trendi on laskusuuntainen). Ehkä parempi olisi kuityenkin laskea onnistuneet lyönnit… no katsotaan mihin päätyy.
Onkos muuten kukaan samojen ongelmien kanssa paininut jättänyt Draiverin ja kenties jopa väyläpuut bägistä pois ja pelannut vain raudoilla ja jos on niin mitkä on ollut kokemukset?
-
JulkaisijaArtikkelit