-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olisi hienoa, jos saataisiin kunnallisia pay & play golfkenttiä eri puolella suomea. Sellaisia koko kansan golfkenttiä, jotka olisivat kokonaan kunnan omistamia. Kunta palkkaisi golfkentälle ammattitaitoisen henkilökunnan, jonka tehtävä olisi vastata golfkentän pyörittämisestä. Onhan suomessa jo jääpallokenttiä, uimahalleja, yleisurheilukenttiä sun muita, jotka ovat kunnan ylläpitämiä. Eikö vastaavanlaista toimintaa ole esimerkiksi rakkaassa naapurimaassamme ruotsissa?
Nimetönnuo olisivat loistava juttu, mutta taitaisi nykyisellään olla aika selkeä poliittinen itsemurha lähteä ajamaan asiaa jonkin kunnan valtuustossa.
noille kokokansan kentille riittäisi käsittääkseni kysyntääkin nioden 1 – 10 kierrosta kaudessa pelaavien joukossa, lisäksi niillä olisi helppo kokeilla lajia ilman sen kummenpaa sitoutumista.
Kunnat ovat päätöksistään vastuussa. Jos kunnat lisäisivät kenttiä ja tukisivat toimintaa verovaroilla. Merkittävä osa kenttäyhtiöistä ajautuisi ahdinkoon ja sitä kautta kuntien kentiksi. Eipä siinä monella kentällä olisi itsenäisiä toimintaedellytyksiä.
Eivät ne kuntapäättäjätkään tyhmiä ole.
Nimetöneikka kirjoitti: (20.12.2009 14:09:07)
Kunnat ovat päätöksistään vastuussa. Jos kunnat lisäisivät kenttiä ja tukisivat toimintaa verovaroilla. Merkittävä osa kenttäyhtiöistä ajautuisi ahdinkoon ja sitä kautta kuntien kentiksi. Eipä siinä monella kentällä olisi itsenäisiä toimintaedellytyksiä.Eivät ne kuntapäättäjätkään tyhmiä ole.
?
En jaksa uskoa tuota, kunnallinen jokamieskenttä ”söisi” moniltakaan nykyisiltä kenttäyhtiöiltä, muuta kuin joitain GF pelaajia.Jos jokin kunta lähtisi rakentamaan kenttää tuskin siitä rakennetaisiin merkittävästi kummempaa kuin esim. paloheinä nykyisellään, sillä on syytä muistaa ettei kentän rakentaminen nyt ihan ilmaista ole ja se käytetty raha pitäisi aina kyetä perustelemaan veronmaksajillekkin.
eikka kirjoitti: (20.12.2009 14:09:07)
Kunnat ovat päätöksistään vastuussa. Jos kunnat lisäisivät kenttiä ja tukisivat toimintaa verovaroilla. Merkittävä osa kenttäyhtiöistä ajautuisi ahdinkoon ja sitä kautta kuntien kentiksi. Eipä siinä monella kentällä olisi itsenäisiä toimintaedellytyksiä.Eivät ne kuntapäättäjätkään tyhmiä ole.
Kerrassaan erikoinen näkemys.
On todella vaikea kuvitella kenenkään aktiivigolffarin siirtyvän nykykentältään kunnalliselle kentälle. On aivan varmaa, ettei kunnan tarjonta olisi laadullisesti lähelläkään nykyisten yksityisten kenttien laatua. Lisäksi siellä säheltäisivät kaikki ne, jotka eivät yksityisille kentille pääse. Käypäs eikka joskus Luukissa maanantaina katsastamassa meininkiä. Saat vähän makua siitä, mitä P&P parhaimmillaankin olisi. Luukissa sentään vaaditaan ryhmässä vähintään yksi GC, P&P-kentällä ei vaadittaisi sitäkään.
Miksi muuten olisi kunnalle haitaksi, jos yksityiset kentät joutuisivat ahdinkoon ja ajautuisivat kuntien omistukseen? Kentäthän ovat laadukkaita ja valmiiksi rakennettuja, varsin monet myös käytännössä velattomia. Kenttien myötä kunta saisi myös valmiin käyttäjäkunnan, joka kaataisi rahaa kunnan pohjattomaan kaivoon. Ei se kunnan työttömyys-% merkittävästi nousisi, vaikka muutama kentänhoitaja työttömäksi joutuisikin. Suurin osa jäisi kuitenkin kunnan palvelukseen kenttien mukana.
P.S. Kenelle kunnat ovat päätöksistään vastuussa, noin niinkuin ihan oikeasti? Äänestäjillekö? Kunpa olisivatkin…
no niin, päästään oikeaan aiheeseen. kunnallisia kenttiä suomesta löytyy esim aura, tali, kokkola… ei ennen ollutkaan muuta. monet vanhemmista klubeista on nykyään muutettu osakepohjaiseksi. joku varmasti muistaa, mutta muistaakseni pickala oli ensimmäinen osake kenttä. aikoinaan oli kovat paineet uusille kentille ja siksi homma meni tällaiseksi. länsi naapurissa kun kovin buumi oli niin asia hoidettiin siten että alettiin yksinkertaisesti ”leikkaamaan” sopivia maa-alueita eikä tehty älyttömän suuria maansiirto töitä ja suunnitelmia. kentät tehtiin halvalla ja suureksi osaksi kuntien tuella. siellä on kuitenkin viime aikoina alkanut pudotuspeli kenttien kesken. jo monta vuotta gf hinnat ovat olleet paljon kohtuullisemmat kun esim meillä. ja tämä johtuu siitä että kentistä on ylitarjontaa. käykää katsomassa esim golf.se. silloin tällöin iskee silmään esim kesälomareissalla maisema missä voisi hyvin olla kenttä, ja näitä paikkoja löytyy läheltä taajamiakin. kyse ei ole muusta kun poliittisesta tahdosta. näiden kenttien ei tarvitse olla hulppeita. tokikaan niitä ei saa kieltää kehittymästä, päinvastoin. esim: olen lukenut/kuullut että käytöstä poistettujen kaatopaikkojen järkevin käyttö olisi golf-kenttä. että eiköhän käydä ensiksi näiden alueiden kimppuun.
juza21 kirjoitti: (20.12.2009 15:13:43)
no niin, päästään oikeaan aiheeseen. kunnallisia kenttiä suomesta löytyy esim aura, tali, kokkola… ei ennen ollutkaan muuta. monet vanhemmista klubeista on nykyään muutettu osakepohjaiseksi. joku varmasti muistaa, mutta muistaakseni pickala oli ensimmäinen osake kenttä. aikoinaan oli kovat paineet uusille kentille ja siksi homma meni tällaiseksi.
Sikäli kun muistan, niin ensimmäinen osakepohjainen golfkenttä Suomessa taisi kuitenkin olla Sarfvik. Ainakin Sarfvikin kenttä oli olemassa ennen Pickalaa, joka aukesi pelattavksi 1988. Samana vuonna eli 1988 aukesi kyllä muistaakseni muitakin osakekenttiä, kuten Ruukki ja Nordcenter, en muista järjestystä. Samoihin aikoihin tai aika pian näiden jälkeen tulivat mm. Keimola, Master, Kurk, Kymen Golf, Vierumäki, Tarinaharju, Nevas, Sankivaara ja Tuusula.
Mutta mainitsepa minulle ne vanhemmat klubit, joilla on jo aikoinaan ollut oma kenttä ja jossa klubi on kuitenkin muutettu osakepohjaisiksi. Ehkä niitä on, mutta minulla ei nyt tule yhtään mieleen.
Ihan ensimmäiseksi pitää erottaa toisistaan kunnallinen kenttä ja yhdistyspohjainen. Ruotsi on täynnä yhdistyspohjaisia, mutta ei kunnallisia. Samoin nu Juza21:n mainitsemat kentät ovat yhdistyspohjaisia, jotka tosin usein toimivat kunnan vuokramailla. Hallinto ja toiminta on kuitenkin kokonaan yhdistyksen vastuulla ja hallinnoimaa, ei kunnan.
ts kirjoitti: (20.12.2009 17:01:07)
Ihan ensimmäiseksi pitää erottaa toisistaan kunnallinen kenttä ja yhdistyspohjainen. Ruotsi on täynnä yhdistyspohjaisia, mutta ei kunnallisia. Samoin nu Juza21:n mainitsemat kentät ovat yhdistyspohjaisia, jotka tosin usein toimivat kunnan vuokramailla. Hallinto ja toiminta on kuitenkin kokonaan yhdistyksen vastuulla ja hallinnoimaa, ei kunnan.Suomessa ei ole yhtään kunnallista kenttää. Mikäli esim. Tali on kunnallinen kenttä, niin silloin ovat kaikki muutkin, jotka ovat vuokramaalla. Millään kentällä Suomessa ei tietääkseni ole työntekijäkunta kunnan palkallisia tai käytössäoleva konekanta kunnan omistuksessa. Jopa Harkimon hallikin on enemmän kunnallinen kuin yksikään golfkenttä Suomessa, senverraan sekin on tietääkseni saanut yhteiskunnalta köyhäinapua.
Tänä vuonna
Observer kirjoitti: (20.12.2009 15:55:34)
Mutta mainitsepa minulle ne vanhemmat klubit, joilla on jo aikoinaan ollut oma kenttä ja jossa klubi on kuitenkin muutettu osakepohjaisiksi. Ehkä niitä on, mutta minulla ei nyt tule yhtään mieleen.Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Lahden Golf toimi vuoteen 1997 puhtaasti ry-pohjaisena. Tällöin ry:n kirjoilla olleet pelioikeuden haltijat saivat merkitä osakkeen nimelliseen 100 mk hintaan. Osakeyhtiömallin käyttöönotto vakioi tulorahoituksen ja on edistänyt oleellisesti kentän pitkäjännitteistä kehittämistä. LG on edelleenkin ry-henkinen yhteisö, ja mm oy:n päätöksenteossa noudatetaan tiukasti ry:n tekemiä linjauksia.
Onko esimerkiksi ruotsissa yhtään sellaista golfkenttää, jonka omistaa 100%:sti kunta.
Koko henkilökunta on tällöin kyseisen kunnan palveluksessa ja kenttä on kaikille avoin pay & play kenttä. Ihan samalla toimintaperiaatteella kuin vaikkapa kunnalliset uimahallit tms.. jonne pääsee kuka tahansa maksamalla pääsylipun
Ruuhka-Suomen kunnat voisivat kokeilumielessä perustaa aluksi vaikkapa rangen ja jos sellainen toimii, niin siitä vaan lohkomaan vanhojen kaatopaikkojen maita ja kenttää perustamaan kuntalaisten iloksi. En usko että tämä sotisi kaupallisten kenttien kanssa, koska onhan meillä kaupallisia jäähalleja ja muita jäähalleja rinnakkain sulassa sovussa. Kaikille löytyy varmasti omat käyttäjänsä.4par kirjoitti: (20.12.2009 18:15:48)
Tänä vuonnaObserver kirjoitti: (20.12.2009 15:55:34)
Mutta mainitsepa minulle ne vanhemmat klubit, joilla on jo aikoinaan ollut oma kenttä ja jossa klubi on kuitenkin muutettu osakepohjaisiksi. Ehkä niitä on, mutta minulla ei nyt tule yhtään mieleen.Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Lahden Golf toimi vuoteen 1997 puhtaasti ry-pohjaisena. Tällöin ry:n kirjoilla olleet pelioikeuden haltijat saivat merkitä osakkeen nimelliseen 100 mk hintaan. Osakeyhtiömallin käyttöönotto vakioi tulorahoituksen ja on edistänyt oleellisesti kentän pitkäjännitteistä kehittämistä. LG on edelleenkin ry-henkinen yhteisö, ja mm oy:n päätöksenteossa noudatetaan tiukasti ry:n tekemiä linjauksia.
Mitenkä se olisi ollut vaikeaa budjetoida ja muutenkin ennakoida tulot ja menot ry-mallissa. Vain jäsenistön suuri vaihtuvuus ja jäsenmäärän eli maksujen maksajien iso ero eri vuosina voisivat johtaa ennakoimattomaan tulorahoituksen kehitykseen, mutta en tiedä, että missään tällaista olisi tapahtunut, tuskin Lahdessakaan.
Observer kirjoitti: (20.12.2009 15:55:34)
Mutta mainitsepa minulle ne vanhemmat klubit, joilla on jo aikoinaan ollut oma kenttä ja jossa klubi on kuitenkin muutettu osakepohjaisiksi. Ehkä niitä on, mutta minulla ei nyt tule yhtään mieleen.Sellainen on mm. Suur-Helsingin Golf.
ts kirjoitti: (20.12.2009 17:01:07)
Ihan ensimmäiseksi pitää erottaa toisistaan kunnallinen kenttä ja yhdistyspohjainen. Ruotsi on täynnä yhdistyspohjaisia, mutta ei kunnallisia. Samoin nu Juza21:n mainitsemat kentät ovat yhdistyspohjaisia, jotka tosin usein toimivat kunnan vuokramailla. Hallinto ja toiminta on kuitenkin kokonaan yhdistyksen vastuulla ja hallinnoimaa, ei kunnan.Minulla on pitkään ollut se käsitys, että Ruotsissa on lukuisia kuntien omistamilleen maille rakennuttamia kenttiä, joiden ylläpito on annettu kentän yhteyteen perustetulle golfseuralle. Onko tämä käsitys väärä?
KL kirjoitti: (20.12.2009 15:06:01)
eikka kirjoitti: (20.12.2009 14:09:07)
Kunnat ovat päätöksistään vastuussa. Jos kunnat lisäisivät kenttiä ja tukisivat toimintaa verovaroilla. Merkittävä osa kenttäyhtiöistä ajautuisi ahdinkoon ja sitä kautta kuntien kentiksi. Eipä siinä monella kentällä olisi itsenäisiä toimintaedellytyksiä.Eivät ne kuntapäättäjätkään tyhmiä ole.
Kerrassaan erikoinen näkemys.
On todella vaikea kuvitella kenenkään aktiivigolffarin siirtyvän nykykentältään kunnalliselle kentälle. On aivan varmaa, ettei kunnan tarjonta olisi laadullisesti lähelläkään nykyisten yksityisten kenttien laatua. Lisäksi siellä säheltäisivät kaikki ne, jotka eivät yksityisille kentille pääse. Käypäs eikka joskus Luukissa maanantaina katsastamassa meininkiä. Saat vähän makua siitä, mitä P&P parhaimmillaankin olisi. Luukissa sentään vaaditaan ryhmässä vähintään yksi GC, P&P-kentällä ei vaadittaisi sitäkään.
Miksi muuten olisi kunnalle haitaksi, jos yksityiset kentät joutuisivat ahdinkoon ja ajautuisivat kuntien omistukseen? Kentäthän ovat laadukkaita ja valmiiksi rakennettuja, varsin monet myös käytännössä velattomia. Kenttien myötä kunta saisi myös valmiin käyttäjäkunnan, joka kaataisi rahaa kunnan pohjattomaan kaivoon. Ei se kunnan työttömyys-% merkittävästi nousisi, vaikka muutama kentänhoitaja työttömäksi joutuisikin. Suurin osa jäisi kuitenkin kunnan palvelukseen kenttien mukana.
P.S. Kenelle kunnat ovat päätöksistään vastuussa, noin niinkuin ihan oikeasti? Äänestäjillekö? Kunpa olisivatkin…
Olen vakuuttunut, että golftoiminta, kunnan toimintana ei olisi kunnalle ’kultakaivos’, kankkulan kaivoja ne kyllä olisivat.
En tiedä missä kunnassa olet, mutta kyllä kuntalaiset valvovat asioitaan. Äänestyskäyttäytyminen on yksi, toinen on päätöksistä valittaminen. Hallinto-oikeudet ovat ensimmäinen porras ja toinen porras on KHO. Niihin portaisiin herkästi valitetaan ja valitusperusteiden kumoamiseen pitää löytyä ihan järjellä perusteltavia oikeita asioita. ’Me haluamme’ perustelut eivät paljoa paina.
Kuntapäättäjillä on myös vastuu päätöksistään ja päätösten kustannusvaikutuksista. Tästä on esimerkkinä mm se että kuntayhtiöt harvemmin menevät selvitystilaan. Kunnat kyllä pyristelevät aktiivisesti ’painolasteistaan’ irti (esim siivoustoimi, nuohoustoimi, koulukuljetukset, kiinteistöjen huolto, jne).
Ajattelepa kunnallista golfkenttää jonnekin Läntisen Uudenmaan kuntaan, nojoo tai sitten itäpuolelle, vaikkapa Porvooseen. Tuskin siitä hyvää seuraisi, taitaisi tulla ’lunta tupaan’.Tuskin kullo, nortti tai ruukki tarvitsevat tai edes kestäisivät kilpailevia kunnallisia kenttiä. Sarfvig on luku sinänsä (toistaiseksi).
Ballmarker kirjoitti: (20.12.2009 19:39:18)
ts kirjoitti: (20.12.2009 17:01:07)
Ihan ensimmäiseksi pitää erottaa toisistaan kunnallinen kenttä ja yhdistyspohjainen. Ruotsi on täynnä yhdistyspohjaisia, mutta ei kunnallisia. Samoin nu Juza21:n mainitsemat kentät ovat yhdistyspohjaisia, jotka tosin usein toimivat kunnan vuokramailla. Hallinto ja toiminta on kuitenkin kokonaan yhdistyksen vastuulla ja hallinnoimaa, ei kunnan.Minulla on pitkään ollut se käsitys, että Ruotsissa on lukuisia kuntien omistamilleen maille rakennuttamia kenttiä, joiden ylläpito on annettu kentän yhteyteen perustetulle golfseuralle. Onko tämä käsitys väärä?
Muutama vuosi sitten kolleega Ruotsin puolelta siitä kertoi, että monet luulee siellä olevan kunnallisia kentiä, joita ei kuitenkaan ole. Kunnat ovat kuitenkin luovuttaneet maat erittäin edullisesti kentän käyttöön ja ovat mutenkin toimintaa tukemassa. Silloin taisi olla 6% osakekenttiä ja 94% yhdistyspohjaisia.
Kertoi vielä taustana sen, että kunnat eivät voi tukea OY:kenttiä (kuten eivät ministeritkään ;)) joka on juuri syynä tuohon yhdistyspohjaisuuteen. Rakentamiskuvioista ei ollut puheta, mutta muuten järjestelmästä paljonkin.
Siellähän on käytäntönä jäsenlaina, joka on sijoitus golfkenttään ja jonka saa takaisin erotessaan seurasta. Tavallaan asettuu suomalaisten OY ja RY-kenttien välimaastoon tuo malli, eli sijoitaa pitää, mutta sen saa takaisin ilman korkoa erotessaan. Suomen ry-kentäthän eivät palauta liitttymismaksua.
Pitch&putt tyyppiset paikat nuorille miksei vanhemmillekkin. 50-70m par3/3-5 reikää, sijainti lähellä keskustaa. Kustannukset kohtuulliset ja toisi uusia harrastajia mukaan, etenkin nuoria.
ts kirjoitti: (20.12.2009 19:56:43)
Ballmarker kirjoitti: (20.12.2009 19:39:18)
Minulla on pitkään ollut se käsitys, että Ruotsissa on lukuisia kuntien omistamilleen maille rakennuttamia kenttiä, joiden ylläpito on annettu kentän yhteyteen perustetulle golfseuralle. Onko tämä käsitys väärä?Muutama vuosi sitten kolleega Ruotsin puolelta siitä kertoi, että monet luulee siellä olevan kunnallisia kentiä, joita ei kuitenkaan ole. Kunnat ovat kuitenkin luovuttaneet maat erittäin edullisesti kentän käyttöön ja ovat mutenkin toimintaa tukemassa. Silloin taisi olla 6% osakekenttiä ja 94% yhdistyspohjaisia.
………….
Rakentamiskuvioista ei ollut puheta, mutta muuten järjestelmästä paljonkin.
……….
Niinpä. Mitähän tuo ’muu tuki’ mahtaa olla? Jos nuo kentät on tosiaan kuntien toimesta kuntien omistamille maille rakennettuja, ja sen jälkeen paikalliselle golfseuralle edullisesti vuokrattuja ja niiden hoitoon siirrettyjä, niin kyllä voi puhua vähintäänkin puolikunnallisista kentistä ja yhteiskunnan merkittävästä tuesta golfharrastukselle.
Kuka tietää koko totuuden asiasta?
Chip Greenside kirjoitti: (20.12.2009 17:41:23)
Suomessa ei ole yhtään kunnallista kenttää. Mikäli esim. Tali on kunnallinen kenttä, niin silloin ovat kaikki muutkin, jotka ovat vuokramaalla. Millään kentällä Suomessa ei tietääkseni ole työntekijäkunta kunnan palkallisia tai käytössäoleva konekanta kunnan omistuksessa. Jopa Harkimon hallikin on enemmän kunnallinen kuin yksikään golfkenttä Suomessa, senverraan sekin on tietääkseni saanut yhteiskunnalta köyhäinapua.
Kunnallista golfkenttää ei tosiaan ole, mutta pitäisikö olla? Periaatteellisella tasolla pitäisi, ihan samalla tavalla kuin on kunnallisia uimahalleja, hyppyrimäkiä, yleisurheilukenttiä, luistelukenttiä, jäähalleja, jne. Kunnan mukanaolo missään näissä ei ole yhtään sen paremmin perusteltavissa kuin kunnan oikeutus rakentaa golfkenttä. Golf on sentään liikuntaharrastus, joka sopii kaikenikäiseille kuntalaisille (toisin kuin esim. jääkiekko tai mäkihyppy).
Ballmarker kirjoitti: (21.12.2009 5:58:49)
Kuka tietää koko totuuden asiasta?
o/
Swedish Golf Clubs – Open to all
Swedish golf clubs are open to all.During the years there has been no private clubs with the exception of Svartinge GC, which opened in 2001 and is located north of Stockholm.
New clubs have been formed over the years by groups of people wishing to play golf in their neighbourhood. In a few cases the club has received aid by the community in forms of land or low costs on the lease. In contrast to many other golfing countries Sweden has at present no municipal course. But through the system of open clubs golf has still managed to grow at a good speed.
In recent years a couple of things have changed. A number of pay-and-play courses have opened offering opportunities for new golfers to play. Some of these courses have no intention of becoming anything other than a starting course while others gradually improve its courses and meet the requirements the Federation has set for a membership course.
The other noticeable change of recent years is that some courses, mainly in the big city areas, transform the traditional system of having a joining fee to a system of shares or playing rights, which could be sold at market prices.
Tuo siis Ruotsin liiton sivuilta.
ts kirjoitti: (21.12.2009 8:29:37)
New clubs have been formed over the years by groups of people wishing to play golf in their neighbourhood. In a few cases the club has received aid by the community in forms of land or low costs on the lease. In contrast to many other golfing countries Sweden has at present no municipal course.Tuo teksti ei valaise millään tavalla sitä, miten kenttien rakentaminen on tapahtunut. Vosiko se todella olla niin, että nuo ’groups of people wishing to play golf’ ovat lukuisilla paikkakunnilla Ruotsissa manageroineet, rahoittaneet ja toteuttaneet kenttien suunnittelun ja rakentamisen?
Pelailin joitakin vuosia sitten Länsi-Ruotsissa sellaisilla paikkakunnilla kuin Sunne, Arvika ja Karlstad. Jotenkin siellä syntyi mielikuva, että ao. kunnat olivat vahvasti mukana noilla golfkentillä. En kyllä enää muista mistä se mielikuva syntyi. Olisiko ollut kunnan nimellä varustettua kalustoa näkösällä?
Ballmarker kirjoitti: (22.12.2009 6:30:25)
ts kirjoitti: (21.12.2009 8:29:37)
New clubs have been formed over the years by groups of people wishing to play golf in their neighbourhood. In a few cases the club has received aid by the community in forms of land or low costs on the lease. In contrast to many other golfing countries Sweden has at present no municipal course.Tuo teksti ei valaise millään tavalla sitä, miten kenttien rakentaminen on tapahtunut. Vosiko se todella olla niin, että nuo ’groups of people wishing to play golf’ ovat lukuisilla paikkakunnilla Ruotsissa manageroineet, rahoittaneet ja toteuttaneet kenttien suunnittelun ja rakentamisen?
Pelailin joitakin vuosia sitten Länsi-Ruotsissa sellaisilla paikkakunnilla kuin Sunne, Arvika ja Karlstad. Jotenkin siellä syntyi mielikuva, että ao. kunnat olivat vahvasti mukana noilla golfkentillä. En kyllä enää muista mistä se mielikuva syntyi. Olisiko ollut kunnan nimellä varustettua kalustoa näkösällä?
In a few cases the club has received aid by the community in forms of land or low costs on the lease. In contrast to many other golfing countries Sweden has at present no municipal course.
Toi käsitys vaan istuu niin hemmetin tiukassa, koska sitä on vuosien aikana niin monesta tuutista tullut. No uskotiinhan sitä kaksvipuseen heiluriinkin varsin pitkään 😉
Onhan tuo poliitisesti hienosti mutoiltu tapa ilmaista asia, mutta äärettömän totta.
Kenttien synty on siis ollut samanlainen kuin vanhojen ssuomalaisten ry-kenttien ja monen OY:nkin. Muutmama ihminen paikkakunnalta lähtee asian veturiksi ja saavat kerättyä porukan kasaan jolla kenttä syntyy. Ei tuo tarkoita, että muutama sen rahoittaa ja rakentaa, mutta ne veturit yleensä tarvitaan. He sitten puhuvat tuttujaan sijoittamaan rahaa ja osaamistaan kentän synnyttämiseksi.Lähinnä tuon lauseen tarkoitus on kuitenkin kertoa ruotsalainen ajatus siitä, mistä täälläkin on tavallaan väännetty: kenttä syntyy kun joukko pelaajia haluaa sellaisen rakentaa pelaamista varten. Ei siksi, että joku raknetaa kentän hyvän tilin toivossa.
Entä rakentamiskustannukset Ruotsi vs. Suomi? Onko suhde sama kuin esim. putkiremonteissa? Eli Suomessa noin 2 kertaa kalliimpaa?
salmon kirjoitti: (22.12.2009 11:34:01)
Entä rakentamiskustannukset Ruotsi vs. Suomi? Onko suhde sama kuin esim. putkiremonteissa? Eli Suomessa noin 2 kertaa kalliimpaa?Nii.. talkootyö on ainakin yleensä varsin edullista 😉
Iso ero lienee hengessä ja asenteessa ja tuo on tullut aika vahvasti läpi naapurin kolleegojen kanssa keskustellessa. Toki samaa asennetta on ollut Suomessakin aikanaan, joka itselle näkyi esim Virvikin historiikkia lukiessa.
Monet kentät Ruotsissa on rakennettu eräänlaisella talkoohengellä, jossa esim paikkakunnalla toimiva urakoitsija, joka on myös Golfari, tekee hommat yhdistykselle ihan toisten laskelmien pohjalta kuin muussa liiketoiminnassa. Paikallinen maanviljeliä tuo koneensa apuun jne… Samoin koko kentän raivaamiseen ja rakentamiseen osallistuu tiiviisti koko uusi jäsenistö talkoiden muodossa, jolloin ostettavan työn osuus vähenee.
Suomessa on varmaan viime aikoina enemmän totuttu tuossa astumaan valmiiseen pöytään ja hoidettu raa’asti rahalla tuo puoli.
Eikä pidä tulkita, että näin olisi jokaisella kentällä, tai että jomman kumman sanoisin olevan oikein. Lähinnä vaan pohdin noita eroja.
Voisin myös ajatella koko yhteisön hengen olevan varsin vahva sellaisilla kentillä, jotka ’me olemme yhdessä itsellemme rakentaneet pelaamista varten’
Observer kirjoitti: (20.12.2009 15:55:34)
… Mutta mainitsepa minulle ne vanhemmat klubit, joilla on jo aikoinaan ollut oma kenttä ja jossa klubi on kuitenkin muutettu osakepohjaisiksi. Ehkä niitä on, mutta minulla ei nyt tule yhtään mieleen.Meillä on edelleen suomen vanhin ysireikäinen. En kyllä oikein tiedä mitä tarkoitetaan klubin muuttumisella osakepohjaiseksi, mutta Aulangon uuden kentän rakentamista varten perusteltiin osakeyhtiö joka sitten otti suojiinsa ry’n kenttineen.
-
JulkaisijaArtikkelit