Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Kuinka kehitän RR:ää
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tai mitä se nyt sitten onkaan. Tähän ketjuun voisi laittaa kyseistä uskontolahkoa edustavat pelaajat omia mietteitään miten ovat lähteneet muutamaan svingiään ja millaisia ongelmia/ahaa-elämyksiä on tullut. Myös erilaiset asiaan liittyvät jutut saapi tuoda esille. Miten harjoittella ja mitä välttää jne… Ja kaikki ne ketkä eivät koko juttuun usko voisivat ystävällisesti pysyä muissa ketjuissa omine uskomuksineen tai sitten perustaa oman iki-ihanan heiluriketjunsa. Jos koet tämän paljon puhutun ’ÄRRÄRRÄN’ olevan sinun, niin teretulemas. Itse olen omasta mielestäni muuttanut svingiäni radikaalisti niistä ajoista kun ekaa kerran kuulin/otin tunnin kyseisestä asiasta ja parempaan suuntaan olen menossa niillä rajoituksilla mitä minulla on. Ennenkaikkea suurin ongelmani, slice, on mennyttä. Olen mm. löytänyt lantioni, mitähän muuta sieltä löytyy 🙂
Hyvä Jamasa.
Ja oikeesti mua ainakin kiinnostaa käydä asiallista keskustelua, eikä todellakaan kuulla mitään RR:n ylistyksiä. Onglemat ja mitä sellaisia tää on tuonu itelle eteen, on niitä juttuja, joihin vois löytyä täältä avut. Monet RR:ään liittyvät ongelmat nimittäin ovat aika syvällisiä ja voi joutua aika paljjon uudelleen ajattelemaan asioita. Eikä välttämättä pääse helpolla.
Oman RR-kehitykseni kaksi suurinta harppausta tapahtuivat kun ymmärsin ranteiden pidättelyn ja ’kyl se gravitaatio ne lopulta vapauttaa’ -lauseen merkitykset, ja myöhemmin kun luovuin lantion sivuliu’usta takajalan päälle.
Aikaisemmin lantio pyöri siedettävästi ja kädet kulki hyvin jäljessä, mutta paino meni hieman liikaa takajalalle ja ranteet vapautuivat aivan liian aikaisin (liikaa vetoa käsillä, kenties?). Lyönnistä puuttui teho. Rauta-7 ei mennyt kuin surkeat sata metriä, tosin suht suorana kuitenkin.
Sit otin mukaan tuon tuolla pitch-ketjussa esittämäni harjoituksen jossa lyhyessä (5-10m) lyönnissä ranteita pidetään väkisin lukossa koko lyönnin läpi. Oli tosi vaikeaa aluksi ja vanha, ’rennot ranteet’ -tekniikka meinasi kokoajan hiipiä takaisin. Pikkuhiljaa tää homma kuitenkin tässä hioutuu kohti toimivaa kokonaisuutta, vaikka tekemistä vielä riittää.
Seuraava isompi harppaus varmaan tapahtuu kun menen itse pääpirun puheille, tai käyn katsomassa VP:tä tai jotakuta joka tuon on sisäistänyt minua paremmin.
Antsu kirjoitti: (4.9.2008 15:06:29)
… Seuraava isompi harppaus varmaan tapahtuu kun menen itse pääpirun puheille, …Jos tähän yhteen kylähulluun viittaat nin jopa on osuva termi.
Mun swingiremonttini alkoi viime talvena. Loppua ei vielä näy, mutta johonkin asti olen päässyt. Pari vuotta kärsin vahvasta drawsta, sellaisesta jolla olisi voinut hakea vaikka hihahuukkiritarin arvonimeä ja vielä kun talven aikana lyöntiin tuli rotaatiota vähäsen lisää niin aika kovastikin hirvitti lähteä treenileirille Espanjaan.
Siellä kuitenkin yhtenä pitkään valvotun illan jälkeisenä aamuna mukana olleella proffalla oli hetkonen aikaa ja pyysin häntä korjaamaan huukkini viidessä minuutissa. Hän vaan vastasi että ei kai siihen niin kauan mene 🙂
Puolenkymmentä lyöntiä ja kolme minuuttia myöhemmin oli jonkinmoinen ymmärrys käsien toiminnasta tuossa lyönnissä selvillä. Vielä kun malttaisin harjoitella ja yhä edelleen harjoitella niin tuon tavan lyödä voisin oppiakin.
Tänä kesänä händäri on tullut pitkästä aikaa selvästi alaspäin ja kierrosennätyskin parantunut 7 lyönnin verran. Vaikka swingiremontti on vielä pahasti kesken (ja näillä treenimäärillä se ei tule lähivuosina valmistumaankaan) ja swingiajatukset pääsevät lähestulkoon jatkuvasti häiritsemään pelaamista.
Lyöntimitat eivät ole lyhentyneet ja eritoten huonot lyönnit ovat nykyisin paljon parempia kuin ennen. Hirveitä huukkeja ei enää tule – hudit ovat useammin slaissin puolella.
Tässä svingimuutos-prosessissa on itselleni muodostunut ongelma siitä, että pallot meinaa välillä nousta taivaisiin ja tätä kautta lyöntien pituudet vaihtelee liikaa samalla mailalla. Lähinnä ongelman huomaa lyhkäsillä raudoilla. Muutama viikko sitten samanlaiset lyönnit (omasta mielestäni) i9:llä tuotti ensin 128 m ilmalennon ja seuraava lyönti jäi reilut 10 metriä lyhemmäksi. Olisko tuossa vasemman käden ranteessa jotain joka vaikuttaa tähän?
No niin.
Nyt kun puhutaan swingirempteista niin mitä siltä oikeasti odottaa?
Itse aloin reenaa viimetalvena swingiä, taas pitkän ajan jälkeen, niin odotukset oli todella korkealla tälle kesälle, ja toisin kävi.Osaisko joku fiksu kertoa mitä oikeasti odottaa talven reenaamiselta?
Tälle talvelle on reenaamista kehitetty niin että se on enemmän valvottua ja tehty oikein pläni miten ja mitä reenataan.
Tuleeko musta nyt ensikesänä ’Eniten’ lyövä? Eli 300+m draivi ja kaikissa mailoilla 75m baittii?🙂
SnagaXP kirjoitti: (6.9.2008 9:57:27)
No niin.Nyt kun puhutaan swingirempteista niin mitä siltä oikeasti odottaa?
Itse aloin reenaa viimetalvena swingiä, taas pitkän ajan jälkeen, niin odotukset oli todella korkealla tälle kesälle, ja toisin kävi.Osaisko joku fiksu kertoa mitä oikeasti odottaa talven reenaamiselta?
Tälle talvelle on reenaamista kehitetty niin että se on enemmän valvottua ja tehty oikein pläni miten ja mitä reenataan.
Tuleeko musta nyt ensikesänä ’Eniten’ lyövä? Eli 300+m draivi ja kaikissa mailoilla 75m baittii?🙂
No jos sitä oikeesti joku lähttee rakentamaan kuntoon, niin perustat pitäs vissiin valaa ensin. Nyt aika moni koittaa ampua tykillä kanootista.
Plänejä mäkin tein aikanaan… sitten revin ne kun ne ei toiminu… tein uudet ja revin..jne
Nyt on enemmänkin niin, että muutamia tavotepisteitä ja aika näyttää missä vaiheessa niihin päästään. Se kun on toi ennustaminen niin pirun vaikeeta.Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 8:20:11)
Tässä svingimuutos-prosessissa on itselleni muodostunut ongelma siitä, että pallot meinaa välillä nousta taivaisiin ja tätä kautta lyöntien pituudet vaihtelee liikaa samalla mailalla. Lähinnä ongelman huomaa lyhkäsillä raudoilla. Muutama viikko sitten samanlaiset lyönnit (omasta mielestäni) i9:llä tuotti ensin 128 m ilmalennon ja seuraava lyönti jäi reilut 10 metriä lyhemmäksi. Olisko tuossa vasemman käden ranteessa jotain joka vaikuttaa tähän?Ihan alkuun Jamasa muutama sana RR:stä slaissin korjaajana. Kerroit käyneesi pron luona ja hän selvitti sinulle mm. RR:ää, mutta uskon että paljon muutakin. RR voi edesauttaa slaissin korjautumista, mutta se ei sitä korjaa.
Yksi havainnollinen koe. Vie maila backsvingissä siihen saakka, että vasen käsi on suorana klo 21:ssä. Kierrä vasenta käsivartta (olka- tai kyynärvasi tai molemmat, ihan sama) pituusakselinsa ympäri ja katso mihin maila menee planen suhteen. Huomaat, että RR:n suuntainen liike vie mailan selän puolelle ja toisen suuntainen liike tasolta ulos. Slaississa perussyy on yleensä se, että oikea käsi/olkapää kampeaa vasenta käsivartta niin, että sen kiertyy RR-suuntaa vastaan ja mailanpää lentää tasolta ulos. Kun ulos tasolta poikennutta mailanpäätä sitten yritetään saada osumaan palloon, ainoa konsti on vetää mailaa grippipää edellä (chicken swingin jossa käsi koukistuu ja ranne taittuu koveraksi) osuman läpi, jolloin LAPA ON AUKI KOSKA VASEN RANNE TAITTUU KOVERAKSI.
Olet varmaankin korjannut slaissin niin, että teet RR-suuntaista työtä jo svingin alussa (ja tietenkin pro on myös korjannut oikean kätesi liikkeen), jolloin mailanpää pysyy planella ja pääsen lyömään läpi ilman (chicken swing -efektiä). On useaan kertaan todettu, että RR-työ ei niinkään avaa lapaa (koska se avaa tien slottiin, josta voi lyödä huoletta läpi ilman krossausta), vaan estää sen liiallisen sulkeutumisen.
Korkeat lyönnit ovat osa RR-kehitystä. Jos lyönnit nousee taivaaseen, olet kehittänyt itsellesi etuoikeutetun tarpeen vasemman ranteen kuppaamiseen (kuperuuden edistämiseen), koska nousevat lyönnit ovat merkki siitä, että lyöntiin on tulossa enemmän tehoja, mutta osumassa tehot hukkuvat. Vasemman ranteen kuppaamiselle se saadaan korjattua tuo (eli suunnattua tehot optimaalisemmin). Kuten sanoin, ensin pitää luoda sille tarve, mikä tapahtuu oikeaoppisella voimantuotolla (lantion ja vartalon kierto/oikea käsi). Tässä tehontuotossa RR-liike estää, että oikean käden käyttö ei lipsauta releeseä tai krossausta liian aikaiseksi. RR siis pitää lapaa square (tai suurentaa hiukan efektiivistä loftia) samalla kun estää, ettei lapa sulkeudu liikaa.
Tällainen yksi kehitysluuppi ei todellisuudessa vielä paljon tee muutosta, vaikka joskus siltä tuntuisikin, koska tunne kusettaa. Yhden luupin tuomaa svingin muuttumista ei kukaan ulkopuolinen huomaa. Pitkän ajan kuluessa svingi alkaa kuitenkin parantua.
Slaissisi on kuitenkin voinut korjaantua sillä, että olet ottanut käyttää oikean suuntaiset lihaskäskyt (vaikka ne eivät vielä tehokkaasti toimikaan ja vaikka vastalihakset kanittaa vielä pitkän aikaa), ja se muutos varmaan tuntuu tosi isolta.
fukke diise saisse kirjoitti: (6.9.2008 18:58:32)
Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 8:20:11)
Tässä svingimuutos-prosessissa on itselleni muodostunut ongelma siitä, että pallot meinaa välillä nousta taivaisiin ja tätä kautta lyöntien pituudet vaihtelee liikaa samalla mailalla. Lähinnä ongelman huomaa lyhkäsillä raudoilla. Muutama viikko sitten samanlaiset lyönnit (omasta mielestäni) i9:llä tuotti ensin 128 m ilmalennon ja seuraava lyönti jäi reilut 10 metriä lyhemmäksi. Olisko tuossa vasemman käden ranteessa jotain joka vaikuttaa tähän?Korkeat lyönnit ovat osa RR-kehitystä. Jos lyönnit nousee taivaaseen, olet kehittänyt itsellesi etuoikeutetun tarpeen vasemman ranteen kuppaamiseen (kuperuuden edistämiseen), koska nousevat lyönnit ovat merkki siitä, että lyöntiin on tulossa enemmän tehoja, mutta osumassa tehot hukkuvat. Vasemman ranteen kuppaamiselle se saadaan korjattua tuo (eli suunnattua tehot optimaalisemmin). Kuten sanoin, ensin pitää luoda sille tarve, mikä tapahtuu oikeaoppisella voimantuotolla (lantion ja vartalon kierto/oikea käsi). Tässä tehontuotossa RR-liike estää, että oikean käden käyttö ei lipsauta releeseä tai krossausta liian aikaiseksi. RR siis pitää lapaa square (tai suurentaa hiukan efektiivistä loftia) samalla kun estää, ettei lapa sulkeudu liikaa.
Tällainen yksi kehitysluuppi ei todellisuudessa vielä paljon tee muutosta, vaikka joskus siltä tuntuisikin, koska tunne kusettaa. Yhden luupin tuomaa svingin muuttumista ei kukaan ulkopuolinen huomaa. Pitkän ajan kuluessa svingi alkaa kuitenkin parantua.
Ei hemmetti kun hyvä kuvaus. Tuo perheen juniori (kundi) tuskaili tuossa muutamia viikkoja korkeista draiveista jäivät ehkä tuohon 220-230 metriin, ehkä kuitenkin hieman hookkia. Hyvin ne kuitenkin väylille osui. Alkoi sitten vaatimaan pienempi loftista ajuria (nykyinen 10,5). Koitin kertoa, että se saattaa johtua jotenkin swingistä ja pyysin kokeilemaan jotain muuta, rentoutta, ranteiden asentoa yms. Ei kestänyt kauaa kun lyönnit pidentyivät, nyt ovat parhaimillaan olleet siellä 260m ja kaari on matalampi. On se kyllä hienoa kun joku osaa selittää ja niistä löytää jotain mitä kumpikaan ei ole tiennyt. Kiitos fds. Niin ja kaippa se toivottavasti tuosta johtui, mistä pirusta näitä voi tietää 🙂
Asiaa. tarkistan asian vielä tuolta kyseiseltä prolta joka tälläkin palstalla ’sekoilee’. Hyvinkään tyhjällä rangella se ihmettelee maailmaan.
Mutta juu, ajurilla on taas se ’ongelma’, että kun sillä hujauttaa, niin lyönnit ovat kasvaneet ja pallo lentää aikas optimaalisessa kaaressa. Ennen meni ilmassa hyvällä lyönnillä jopa 220 m mutta nyt olen märällä kentällä mitannut jopa 250 m ilmassa. Säikähtänyt olen itsekin pituutta ja monta kertaa laskin matkan ja pakko se on uskoa. Pituutta on tullut paljon avauksiin lisää. En tietenkään aina lyö noita pituuksia mutta se normaali onnistunut lyönti tuottaa tuollaisia kaaria.
Mulla on niin kauan kuin muistan, niin tuo vasen ranne ollut bäkärissä kovera. Monta vuotta sitten laitoin piruuttani kellonranteen alle, siis ranteen yläpuolelle, viivottimen ja bägärin huipulla se oli päreinä. En muuten suosittele, sattuu kivasti.
Mä vaan en ymmärrä miten sen ranteen saisi vaikkapa toistepäin? Tuntuu niin luonnottomalla.Nimimerkillä ’vanha puhelinkoppi svingaaja’
Siis kovera se mun ranne on…perkele….tai mitä se on….kyllä te tiedätte mitä ajan takaa.
Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 22:00:27)
Siis kovera se mun ranne on…perkele….tai mitä se on….kyllä te tiedätte mitä ajan takaa.Lisää punkkua, mulla menee koverat ja kuperat sekasin. Sain hyvän muistisäännön, enään en sekoile noissa.
Sorry tämä sekoilu.
Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 22:07:07)
Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 22:00:27)
Siis kovera se mun ranne on…perkele….tai mitä se on….kyllä te tiedätte mitä ajan takaa.Lisää punkkua, mulla menee koverat ja kuperat sekasin. Sain hyvän muistisäännön, enään en sekoile noissa.
Sorry tämä sekoilu.
Kovera on se viinin virtausmuoto, kun sitä kaadetaan pullosta suuhun. Kupera on se kun se sama kama tulee kaaressa ulos ajettaessa ido 59:ää
En tiedä, ono lyöntini RR:ää vai jotain ihan muuta, mutta ainakin tällaista olen ajatellut etenkin driverilla, mutta nyt myös raudoilla entistä enemmän.
Bsw alkaa kädet aivan suorana lyöntilinjan suuntaan noin 30 cm, jonka jälkeen ajatus on jatkaa liikettä pystyyn. Viritetty vartalo lähtee ajatushenkosen mittaisen tauon jälkeen liikkumaan takaisin pienellä takajalan työnnöllä etujalan sisäsyrjää vasten. Samanaikaisesti alkaa etujalka ojentua ja lantio kiertyä takaisin ja se näyttäisi hyvissä lyönneissä kääntyneen hieman ohi alkuasennon kohteen suuntaan päin.
Hartiat seuraa lantion kiertymistä kiihtyen edelleen kohti osumaa ja tärkein ehkä kaikista, vasen käsi täysin suorana ja kyynärpäät lähellä toisiaan. Takakäden kämmenestä mielikuva on olla koko svingin ajan palloon päin, jolloin lapa pysyy kohtisuorana tai vähän kiinni, eikä varsi kierry selän taakse, vaan nousee bsw-planea yläasentoonsa. Paluumatkalla painon siirtymisestä ja kyynärpäiden keskinäisestä läheisyydestä johtuen maila tulee nyt sisempää osuma-alueelle kuin taakse mennessään. Takakädellä pitää ’painaa’ kämmen edelleä palloa kohti vähän ulospäin, jolloin suora etukäsi ohjaa lapaa pallon kohdalle.
Alkumatkaa vien mielestäni hartioilla, joita lantio lähtee seuraamaan ja lopuksi viri-asentoon nitkahtaa ranteet, muttei flippaa taakse tai eteen, vaan ’wrist cock’-asentoon. Ranteiden liikkeen tulisi vaan olla riittävän lyhyt, ettei maila ja kädet romahda alas planelta.
Loppuasentoon menoa ei tarvitse miettiä, sillä mailalla ja käsivarsilla on osumahetkellä niin paljon nopeutta, että ne lentävät loppuasentoon yrittämättäkin. Suuri painoarvo on hyvän tasapainon ja rytmin säilyttämisellä koko liikesarjan ajan.
Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 21:59:15)
Mulla on niin kauan kuin muistan, niin tuo vasen ranne ollut bäkärissä kovera. Monta vuotta sitten laitoin piruuttani kellonranteen alle, siis ranteen yläpuolelle, viivottimen ja bägärin huipulla se oli päreinä. En muuten suosittele, sattuu kivasti.
Mä vaan en ymmärrä miten sen ranteen saisi vaikkapa toistepäin? Tuntuu niin luonnottomalla.
Mielikuvana mulla on toiminut tuo yläkäden tarjotinta pitävä asento ja siihen pyrkiminen bäkärin huipulla. Tällöin alakäden ranne ei riko viivotinta.
Positiivisuus ketjussa kirjoittelit, että alkukausi oli ruvella palstan swingikeskustelujen perusteella ja loppukaudesta löytyi oikea mielikuva. Jäin pohtimaan, että oliko tuo löytynyt mielikuva näiden keskustelujen mukainen, vai muutitko ajatusta?
Ja jos tuon RC:n ja rotaatioswingin löysit, mitä muuttui ajatuksissa, kun tuo lähti toimimaan?
Jamasa Lupe kirjoitti: (6.9.2008 21:59:15)
Mä vaan en ymmärrä miten sen ranteen saisi vaikkapa toistepäin? Tuntuu niin luonnottomalla.Nimimerkillä ’vanha puhelinkoppi svingaaja’
Älä muuta virka! Luettuani tämän ketjun kokeilin välittömästi mailan kanssa ja totesin tunteen olevan täysin luonnottoman. Jotenkin tuntuu, että ranteet vapautuisivat jo bäkärin huipulla!!! Tosin tästä tuo Tigerkin kirjoitti jossakin artikkelissa, kertoi säätelevänsä fade- ja draw-kierteitä vasemman kämmenselän asennolla.
Täytyy kokeilla ensi kerralla rangella, huimaa jo pelkkä ajatuskin….
ts kirjoitti: (10.10.2008 12:36:06)
Positiivisuus ketjussa kirjoittelit, että alkukausi oli ruvella palstan swingikeskustelujen perusteella ja loppukaudesta löytyi oikea mielikuva. Jäin pohtimaan, että oliko tuo löytynyt mielikuva näiden keskustelujen mukainen, vai muutitko ajatusta?Ja jos tuon RC:n ja rotaatioswingin löysit, mitä muuttui ajatuksissa, kun tuo lähti toimimaan?
Alkukaudesta tuli kokeiltua kaikenlaista: lantion kiertoa, pyörimistä takajalan ympäri, kyynärvarsien kääntämistä myötäpäivään, vasemman käden painamista rintakehään, takajalan potkaisua, käsien viemistä ’selän taakse’ ds:ssä, oikean kyynärpään viemistä kylkeen ja jne. Ilmeisesti vikana oli, että kuhunkin yksittäiseen teemaan tuli keskityttyä liiaksi ja liioiteltua ko toimenpidettä, jolloin hommasta tuli pakonomaista.
Homma alkoi mennä hieman oikeaan suuntaan, kun keskityin kyynärvarsien, ja jaloista lähtevään lantion kiertoon. Kesäloman lopulla tekemästäni svingin kuvasekvenssistä huomasin, että ds:n alussa paketti tulee ihan hyvin palloon, mutta osuman tienoilla alavartalon pyörimisliike lähes pysähtyy ylävartalon jatkaessa liikettä. Ilmeinen korjaustoimenpide ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta, hajonta pyrki paremminkin kasvamaan. Lopulta huomasin käytävän peilistä hommaa mallatessani, että ylävartalo liukuu lyönnin suuntaan, syynä ilmeisesti pyrkimys lantion liukumattomuuteen ja käsien passivoimiseen.
Nykysvingissä käskytys on seuraava:
– kyynärvarsien kääntö myötäpäivään
– lantion kierto ds:n moottorina, saatossa kulma vähintään 100 astetta alkuasennosta
– passiiviset kädet
– pään ’heittäminen’ osuman tienoilla lipusta poispäin (ei varmaankaan tapahdu oikeasti, mutta luultavasti korostaa alhaalta ylös etenevää kiertoliikettä)Olen melko tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta homma ei ole vielä ’selkärangassa’ ja aina välillä joku osio unohtuu. Jatkossa ajattelin lisätä lantion pyörimisnopeutta ja aktivoida oikeaa kättä. Niin, ja sitten pitäisi oppia lyömään divottia rautamailoilla.
Pekka Pelimies kirjoitti: (7.9.2008 4:48:57)
En tiedä, ono lyöntini RR:ää vai jotain ihan muuta, mutta ainakin tällaista olen ajatellut etenkin driverilla, mutta nyt myös raudoilla entistä enemmän.Bsw alkaa kädet aivan suorana lyöntilinjan suuntaan noin 30 cm, jonka jälkeen ajatus on jatkaa liikettä pystyyn. Viritetty vartalo lähtee ajatushenkosen mittaisen tauon jälkeen liikkumaan takaisin pienellä takajalan työnnöllä etujalan sisäsyrjää vasten. Samanaikaisesti alkaa etujalka ojentua ja lantio kiertyä takaisin ja se näyttäisi hyvissä lyönneissä kääntyneen hieman ohi alkuasennon kohteen suuntaan päin.
Hartiat seuraa lantion kiertymistä kiihtyen edelleen kohti osumaa ja tärkein ehkä kaikista, vasen käsi täysin suorana ja kyynärpäät lähellä toisiaan. Takakäden kämmenestä mielikuva on olla koko svingin ajan palloon päin, jolloin lapa pysyy kohtisuorana tai vähän kiinni, eikä varsi kierry selän taakse, vaan nousee bsw-planea yläasentoonsa. Paluumatkalla painon siirtymisestä ja kyynärpäiden keskinäisestä läheisyydestä johtuen maila tulee nyt sisempää osuma-alueelle kuin taakse mennessään. Takakädellä pitää ’painaa’ kämmen edelleä palloa kohti vähän ulospäin, jolloin suora etukäsi ohjaa lapaa pallon kohdalle.
Alkumatkaa vien mielestäni hartioilla, joita lantio lähtee seuraamaan ja lopuksi viri-asentoon nitkahtaa ranteet, muttei flippaa taakse tai eteen, vaan ’wrist cock’-asentoon. Ranteiden liikkeen tulisi vaan olla riittävän lyhyt, ettei maila ja kädet romahda alas planelta.
Loppuasentoon menoa ei tarvitse miettiä, sillä mailalla ja käsivarsilla on osumahetkellä niin paljon nopeutta, että ne lentävät loppuasentoon yrittämättäkin. Suuri painoarvo on hyvän tasapainon ja rytmin säilyttämisellä koko liikesarjan ajan.
Loistava kooste swingin tapahtumista ja tuntemuksista. Mukavaa myös huomata, että nuo ovat pääosin myos niitä asioita joihin olen itse pyrkinyt, toistaiseksi vaan valitettavan huonolla onnistumiskeskiarvolla.
Hienoa, että jaksoit vidä prosessia läpi, koska siitähän tässä on kysymys.
Niin kauan, kuin jutut tapahtuvat tietoisen mielen puolella, ei pelistä tahdo tulla mitään. Ei myöskään niin kauan, kuin koittaa toteuttaa jonkun toisen antamia ohjeita. Jossain vaiheessa prosessi kääntyy siihen, että tekeminen lähtee itsestä ja jokainen löytää siihen omat vivahteensa. Ja sen jälkeen hiljalleen alkaa pelikin toimia (puhun edelleen siis golfista ;))
Seuraava vaihe onkin sitten tuo pyörimisnopeuden lisääminen ja taas korjauksia siihen käsien oikeanlaisella työllä, jossa oikea sivaltaa oikeaan aikaan alakautta läpi osuman. Ja tuossa kohdassa törmätään sitten fyysisiin vaatimuksiin. Jalkojen ja lantion seudun lihasten pitää olla hyvässä kunnossa, että jalat pystyvät tuon kierron toteuttamaan ilman, että voima purkaantuu lantion pehmeyden takia harakoille.
Hyviä treenejä jatkossakin!
ps. tuota.. oliskohan väellä kiinnostusta jos löytäisin jonkin raon kertoa asiasta livenä?
Ajankohta voisi olla tuossa marras-joulukuun vaihteessa ja paikkana Riihimäki.Ja ennen kuin joku vetää mainostamisesta hernettä nenään, niin kyse olisi luonnollisesti ilmaistapahtumasta…. ei rahasta vaan rakkaudesta sano entinen tyttö 😉
Ainakin täällä löytyy kiinnostusta vaikka maksaisikin.
Mä voisin tulla myäs!
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Kuinka kehitän RR:ää