-
JulkaisijaArtikkelit
-
viitaten päivän lyhyeen uutiseen kuinkahan ekologista on tuottaa tiit suomeen? ei ne tiit Itävallasta kulje suomeen kovinkaan ympäristöystävällisesti. Missä suomalainen tuotanto ja osaaminen?? olisi varmasti ekologisempaa saada valmistusmassa suomeen/ suomesta ja siten valmistaa tiit ja muut tuotteen siinä kyljessä vai löytyykö suomesta jo vastaavia pelle pelottomia? painattamisessakin oletettavasti (korjatkaa jos olen väärässä) käytetään jotain maalia joka ei nopeuttane tikkujen hajoamista luontoon.
suomalainen tuote
ekotii.fi
Minua aina harmittaa ostaa maalattuja tiitikkuja. Miksei niitä saa ilman myrkkyjä?
Anssi, kui kestäviä noi on? viime vuotiset tuppasi hajoamaan liian helpolla…
Tän hetkisestä kestävyydestä en tierä. Viime vuonna noilla pelasin ja ne oli kyllä melkein laaki/tikku., mutta ne pätkät voi hyvällä omallatunnolla polkaista sinne maan sisään – sinne maatuvat. Ja kyllähän normi puutiitkin aika usein ovat laaki/tikku. Jotain tuotekehitystä on varmaankin tapahtunut, kun ovat saaneet niitä värillisinäkin. Lisäksi tukevat ihan hyviä asioita JA SUOMALAINEN TUOTE – SUOSITTELEN!
Nykyisin oon vielä ekolookisempi, kun en tiia aina ollenkaan koska availen puu4:lla (draiveri on toistaiseksi tarpeettomana kellarissa) – jos tiiaan, niin sen verran matalaan, että aina löytyy joku katkennut tii ja se riittää mainiosti.
juustopää kirjoitti: (10.6.2010 11:13:08)
painattamisessakin oletettavasti (korjatkaa jos olen väärässä) käytetään jotain maalia joka ei nopeuttane tikkujen hajoamista luontoon.Ei nopeuta, muttei hidastakaan.
Kymmenisen vuotta sitten avustin erästä graduntekijää, joka tutki painovärien biohajoavuutta. Lopputulema oli pyöreä nolla, eli painovärit eivät hajonneet käytännöllisesti katsoen lainkaan. Toisaalta ne eivät hidastaneet painettujen paperituotteiden kompostoitumista, koska kantoaineen (paperin) pilkkoutuessa painovärien lujuus ei riittänyt pitämään paperia koossa ja kompostoituminen paperin osalta eteni samalla nopeudella kuin painamattomankin paperin.
Tiitikuissa voidaan ainakin periaatteessa käyttää värejä, joissa ei ole sideainetta lainkaan (tai se on biohajoava) ja väriaineetkin olisivat luonnosta saatavia vesiliukoisia värejä. Käytännössä näin ei kuitenkaan välttämättä tehdä, koska tiitikut eivät ole aivan kertakäyttöisiä ja niissä olevien kirjailujen tulee kestää vettä ainakin kohtuullisesti.
Maalattuja tiitikkuja ei ekologisessa mielessä voi pitää lainkaan järkevinä. Tosin puukaan ei maadu/biohajoa aivan kokonaan (!!!), mutta luonnossa erittäin hitaasti hajoavien ainesosien tarkoituksellinen lisääminen tiitikkuihin on kerrassaan epäekologista.
juustopää kirjoitti: (10.6.2010 11:13:08)
viitaten päivän lyhyeen uutiseenkuinkahan ekologista on tuottaa tiit suomeen? ei ne tiit Itävallasta kulje suomeen kovinkaan ympäristöystävällisesti. Missä suomalainen tuotanto ja osaaminen?? olisi varmasti ekologisempaa saada valmistusmassa suomeen/ suomesta ja siten valmistaa tiit ja muut tuotteen siinä kyljessä vai löytyykö suomesta jo vastaavia pelle pelottomia?
painattamisessakin oletettavasti (korjatkaa jos olen väärässä) käytetään jotain maalia joka ei nopeuttane tikkujen hajoamista luontoon.
Positiivista, että pistit termin ekologinen lainausmerkkeihin. Vaikka olenkin nostanut käteni pystyyn antautumisen merkkinä jo aikoja sitten, en malta olla puuttumatta tuon termin käyttöön. Ekologia on tieteenhaara, joka tutkii eliöitä ja niiden suhdetta ympäristöönsä. Väitteistä huolimatta se ei ole uskonto, joka kertoo mikä on oikein ja mikä väärin. Se vain antaa välineitä päätellä esimerkiksi mikä tuote on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Mikään asia tai tuote ei sellaisenaan ole sen ekologisempi kuin toinenkaan. Edesmennyt ystäväni, professori Olli Järvinen, aikansa maineikkaimpia ekologeja, kutsui ekologian yhdistämistä milloin mihinkin sekologiaksi.
Jos palataan tiiden ympäristöystävällisyyteen, niin kyllä Itävällasta tuotu maissi- ja vehnätärkkelyksestä valmistettu tii hakkaa kymmenen nolla Kiinasta tuodun malatun puutiin. Olen sitä kokeillut ja se kestää yllättävän hyvin eikä hajoa kappaleiksi joka lyönnillä. En ole testannut hajoaako se osaksi luonnon kiertokulkua todellakin kahdessa viikossa. Sateettomana kautena sitä tuskin tapahtuu. Se on kuitenkin tässäkin suhteessa ylivoimainen puutiihin verrattuna, joka ei häviä kokonaan kahdessa vuodessakaan. Tiissä käytettyihin maaleihin en osaa ottaa kantaa. Tärkkelystiitä ei tarvinne maalata, vaan massa voidaan muulla tavoin värjätä. Muutaman sanan painoväri tiin kyljessä on käytännössä merkityksetön.
Mitä haittaa maalatuista tee-tikuista on maapallolle?
Hörhö kirjoitti: (11.6.2010 14:18:25)
Mitä haittaa maalatuista tee-tikuista on maapallolle?Ei sen enempää kuin maalatuista lyijykynistäkään. Eikä vähempää.
Prboy kirjoitti: (11.6.2010 13:14:39)
Jos palataan tiiden ympäristöystävällisyyteen, niin kyllä Itävällasta tuotu maissi- ja vehnätärkkelyksestä valmistettu tii hakkaa kymmenen nolla Kiinasta tuodun malatun puutiin. Olen sitä kokeillut ja se kestää yllättävän hyvin eikä hajoa kappaleiksi joka lyönnillä. En ole testannut hajoaako se osaksi luonnon kiertokulkua todellakin kahdessa viikossa. Sateettomana kautena sitä tuskin tapahtuu.
Markkinoilla jo muutaman vuoden ollut Low Friction -tii (se terävä kolmisakarainen) on huhujen mukaan valmistettu maissintähkän sydämestä irrotetusta puumaisesta aineksesta ja tuon tiin pitäisi olla luonnossa hajoava. Kokeilin kerran työntämällä ko. tiin kotona kukkaruukkuun. Puolen vuoden kuluttua tiissä ei näkynyt minkäänlaisia hajoamiseen tai kulumiseen liittyviä jälkiä. Tämä ei tietenkään todista sitä, etteikö ko. tii lopulta hajoaisi luonnossa, mutta kertoo sen, ettei hajoamisprosessi ole kovin nopea.
En tiedä onko tuo itävaltalainen tii sitten erilainen seos, mutta jos se on valmistettu ihan oikeasta tärkkelyksestä, niin se hajoaa todella nopeasti. Tuossa 90-luvun alussa sain käsiini maissitärkkelyksestä valmistettuja tiitikkuja ja ne menettivät muotonsa muutamassa päivässä vesilasiin upotettuna.
Prboy kirjoitti: (11.6.2010 13:14:39)
Se on kuitenkin tässäkin suhteessa ylivoimainen puutiihin verrattuna, joka ei häviä kokonaan kahdessa vuodessakaan.
Ei se maalaamatonkaan puutii mihinkään katoa parissa vuodessa kuten ei katoa metsässä myrskyssä kaatunut haapakaan. Maalikerros tiin päällä tosin hidastaa hajoamisprosessia merkittävästi estämällä hajottajabakteerien pääsyn puun huokosiin.
Kestävät tiit ovat kaikkein ekologisimpia, koska niitä voi käyttää usealla tiiauspaikalla peräkkäin. Kirkkaan värinen tii auttaa sen löytämisessä, joskin jos et itse harmaata tiitäsi löydä, niin joku muu pelaaja sen todennäköisesti löytää. Jossain vaiheessa tii kuitenkin katkeaa, jolloin sitä kuitenkin voi edelleen käyttää par3 väylillä. Ennemmin tai myöhemmin se joutunee kuitenkin poltettavien roskien sekaan ja menee siten energian tuotantoon. Se on ihan järkevää. (off topic: sen sijaan järjetöntä touhua on puun polttaminen metsästä suoraan energian tuotantoon ennen kuin sitä on käyetty muuhun tarkoitukseen )
Muuhun golfiin kuuluvaan touhuun tiin ’ekologisuudella’ taitaa kuitenkin olla se mitättömin merkitys. Ekologisin tii taitaisi loppujen lopuksi olla tehty muovista. Samalla tiillä koko elämä…
Tästäkin ketjusta pitäisi kuitenkin saada väkisin aasinsilta myös kierrosnopeuteen, eli kuinka paljon hidastuu pelikierros, kun jäädään etsimään joka tiiauspaikalla sitä omaa nimikkotiitä…
Järvipallo kirjoitti: (11.6.2010 21:45:04)
Muuhun golfiin kuuluvaan touhuun tiin ’ekologisuudella’ taitaa kuitenkin olla se mitättömin merkitys. Ekologisin tii taitaisi loppujen lopuksi olla tehty muovista. Samalla tiillä koko elämä…Tästäkin ketjusta pitäisi kuitenkin saada väkisin aasinsilta myös kierrosnopeuteen, eli kuinka paljon hidastuu pelikierros, kun jäädään etsimään joka tiiauspaikalla sitä omaa nimikkotiitä…
Juu, kaikissa ketjuissa on viimeistään kymmenennen viestin jälkeen siirryttävä keskustelemaan pelinopeudesta tai sitteen lokkeilusta.
Muovitii vaikuttaa pelinopeutta eniten hidastavasti. Se kun maatumattomana ei saa kertaikaikkiaan hävitä. Väitetään, en tiedä onko totta, että se rikkoisi myös leikkurin teriä. Noita tärkkelystiitä voisi huoletta kylvää jokaisella avauslyönnillä, jos ne katoavat nopeasti.
KL kirjoitti: (11.6.2010 21:04:45)
Markkinoilla jo muutaman vuoden ollut Low Friction -tii (se terävä kolmisakarainen) on huhujen mukaan valmistettu maissintähkän sydämestä irrotetusta puumaisesta aineksesta ja tuon tiin pitäisi olla luonnossa hajoava. Kokeilin kerran työntämällä ko. tiin kotona kukkaruukkuun. Puolen vuoden kuluttua tiissä ei näkynyt minkäänlaisia hajoamiseen tai kulumiseen liittyviä jälkiä. Tämä ei tietenkään todista sitä, etteikö ko. tii lopulta hajoaisi luonnossa, mutta kertoo sen, ettei hajoamisprosessi ole kovin nopea.Mielenkiintoinen tieto. Kyllähän noitakin on nimenomaan mainostettu nopeasti katoavina. Eniten minua ovat harmittaneet niiden terävät sakarat, jotka saattavat jopa repiä käden, jos sen varomattomasti taskuun työnnät. Siinäkin suhteessa itävaltalaiset ovat selvästi parempia.
Prboy kirjoitti: (11.6.2010 22:03:52)
Muovitii vaikuttaa pelinopeutta eniten hidastavasti. Se kun maatumattomana ei saa kertaikaikkiaan hävitä.
Siispä kaikki käyttämään harjatiitä muissa kuin rautamaila-avauksissa. Se kun pysyy paikoillaan eikä lentele mihinkään. Kestääkin luultavasti liki isältä pojalle.
Prboy kirjoitti: (11.6.2010 22:03:52)
Muovitii vaikuttaa pelinopeutta eniten hidastavasti. Se kun maatumattomana ei saa kertaikaikkiaan hävitä. Väitetään, en tiedä onko totta, että se rikkoisi myös leikkurin teriä.
Muistelen lukeneeni, että jossakin päin maailmaa puutiitä ei saa käyttää lainkaan juurikin leikkurien terien suojelemiseksi. Siellä käytetään vallan muovisia tikkuja.
Mutta mutta, eikös kaikkein ekologisinta olisi käyttää hiekkaa tiiaamiseen?? Likimain joka kentällä on pieni tai iso hiekkaboksi joka tiipaikalla. Siitä vain kasa hiekkaa kouraan ja tiin rakenteluun! Jaa mutta eihän se hiekkakaan maadu… 🙁
Kestävin ’tee’ jota olen joskus kokeillut on sellainen ’kumitee’ jota käytetään rangematoilla – tungetaan sen reiän läpi, jottä saadaan pallo ylös draivia varten. Siltä onnistui hyvin draivi, eikä tii hajonnut ja sen sai poimia mukaansa korkeintaan muutaman metrin päästä.
Jos niiden käyttö yleistyisi, niin montakohan eri korkuista niitä pitäisi markkinointimiesten mukaan mukana pitää…
Niin, ja eikös ne muovitiit ole ainakin joillakin kentillä kiellettyjä, nimenomaan siksi, ettei ne tee hyvää niiden ruohonleikkureiden terille.
KL kirjoitti: (11.6.2010 20:51:12)
Hörhö kirjoitti: (11.6.2010 14:18:25)
Mitä haittaa maalatuista tee-tikuista on maapallolle?Ei sen enempää kuin maalatuista lyijykynistäkään. Eikä vähempää.
Ei siis käytännössä mitään merkitystä. Ja tyhmiä taas höynäytetään kaiken maailman ekohumputuksella ja tarjotaan sielunhoitoa tyyliin ’osta meidän eko-tee ja pelastat maailman’.
Rangeilla pitäisi olla kauhiat määrät katkenneita maalattuja teetä vuosikausien saatossa. Onko joku nähnyt tälläisiä kasoja? Tai vastaavasti tee-boxeissa?
Yhden ihmisen päivän pierumäärä taitaa aiheuttaa saasteita enemmän kuin yhden pelaajan kauden teet.
Hörhö kirjoitti: (11.6.2010 23:16:59)
KL kirjoitti: (11.6.2010 20:51:12)
Hörhö kirjoitti: (11.6.2010 14:18:25)
Mitä haittaa maalatuista tee-tikuista on maapallolle?Ei sen enempää kuin maalatuista lyijykynistäkään. Eikä vähempää.
Ei siis käytännössä mitään merkitystä. Ja tyhmiä taas höynäytetään kaiken maailman ekohumputuksella ja tarjotaan sielunhoitoa tyyliin ’osta meidän eko-tee ja pelastat maailman’.
Rangeilla pitäisi olla kauhiat määrät katkenneita maalattuja teetä vuosikausien saatossa. Onko joku nähnyt tälläisiä kasoja? Tai vastaavasti tee-boxeissa?
Yhden ihmisen päivän pierumäärä taitaa aiheuttaa saasteita enemmän kuin yhden pelaajan kauden teet.
Olet koulutetuksi ihmiseksi pikkaisen naivi, joskin osin oikeassa.
Ekohömpötystä tarjotaan joka käänteessä ja monesti se on pelkkää markkinahumua. On kuitenkin muistettava kaksi asiaa:
– pienistä puroista kasvaa iso virta
– ekologisen kuormituksen laskemiseksi ei riitä, että miettii sen lopputuotteen vaikutusta, vaan mukaan on otettava myös tuotteen valmistukseen liittyvät seikat. Maalinvalmistus ei ole sitä kaikkein ekologisinta hommaa, kun oikein alkulähteille mennään. On meinaten asiasta jonkin verran ensikäden (lue: omakohtaista) tietoa ja kokemusta.Niitä katkenneita tiitä muuten ihan oikeasti näkee satamäärin jokaisella rangella, myös Pickalassa. Ei niitä kukaan sieltä käy käsin pois nyppimässä, vaan ne hautautuvat leikkuujätteiden sekaan ja painuvat aikanaan maan sisään. Täsmälleen samalla tavoin käy tuhansille ja tuhansille rangepalloille pelkästään Suomessa vuosittain. Tiitikut hajoavat siellä maan sisässä ainakin sata ellei tuhat kertaa nopeammin kuin rangepallot.
Henkilökohtaisesti en näe mitään järkeä maalata tiitikkuja. Pallo ei lähde maalattujen tikkujen nokasta yhtään sutjakammin kuin maalaamattomien. Koko maalaaminen on jälleen kerran pelkkä myyntikikka, monet ihmiset kun tykkäävät värikkäistä esineistä. Lienee jäänne lapsuudesta moinen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 17 viestiä, 1 - 17 (kaikkiaan 17)
Esillä 17 viestiä, 1 - 17 (kaikkiaan 17)