-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pelaaja ottaa lennosta kiinni risun, joka tuulen lennättämänä on tulossa häntä kohti. Kopin ottaminen tapahtuu vesiesteen rajojen sisäpuolella. Sen jälkeen pelaaja heittää risun kädestään vesiesteeseen ja lyö tässä samassa vesiesteessä olevaa palloaan. Rikkoiko pelaaja sääntöä 13-4?
Vertaisin tuulessa lentävää risua hyönteiseen, joten säännön 1-4 perusteella ei rangaistusta.
Kun KL jo perusteli, niin selitys
Decision 13-4/16.5 Flying Insect in Water Hazard
Q.
A player’s ball is in a water hazard. The player is being distracted by an insect (a loose impediment) flying in the hazard. May the player swat away the insect?A.
Although the margin of a water hazard extends vertically upwards such that the insect is in the hazard, the Rules do not contemplate such a case. Thus, in equity (Rule 1-4), the player may swat away the insect whether it be flying or on the player.Hmmmm… onkohan PG:llä sittenkin muuan toinen asia mielessään..?
Onko risun heittäminen esteeseen ko. esteen kunnon kokeilemista? Sanoisin ettei ja perustelen sitä säännön 13-4 antamalla mahdollisuudella asettaa ylimääräiset mailat esteeseen. Risun heittäminen esteeseen on mielestäni täysin verrattavissa mailojen heittämiseen esteeseen (sori Henkka, olisit sinäkin heittänyt vain risun…).
Tilanne tietenkin muuttuu, jos pelaaja heittää risun esteeseen nimenomaisessa tarkoituksessa kokeilla esteen kuntoa.
KL kirjoitti: (29.12.2012 0:53:00)
Hmmmm… onkohan PG:llä sittenkin muuan toinen asia mielessään..?
Oli, kolmaskin. Miksi loordit soveltavat deccarissa 13-4/16.5 sääntöä 1-4, eivätkä sääntöä 13-4?
PG kirjoitti: (29.12.2012 9:48:32)
KL kirjoitti: (29.12.2012 0:53:00)
Hmmmm… onkohan PG:llä sittenkin muuan toinen asia mielessään..?
Oli, kolmaskin. Miksi loordit soveltavat deccarissa 13-4/16.5 sääntöä 1-4, eivätkä sääntöä 13-4?
Siksi, ettei pelaaja voi hallita kuin itseään ja välineitään. Hyönteiset tekevät mitä haluavat, aivan kuten tuulen mukana lentelevät oksatkin.
KL kirjoitti: (29.12.2012 17:13:01)
PG kirjoitti: (29.12.2012 9:48:32)
KL kirjoitti: (29.12.2012 0:53:00)
Hmmmm… onkohan PG:llä sittenkin muuan toinen asia mielessään..?
Oli, kolmaskin. Miksi loordit soveltavat deccarissa 13-4/16.5 sääntöä 1-4, eivätkä sääntöä 13-4?
Siksi, ettei pelaaja voi hallita kuin itseään ja välineitään. Hyönteiset tekevät mitä haluavat, aivan kuten tuulen mukana lentelevät oksatkin.
Juuri näin. Pelaajaa saa oikeudellisuuden vuoksi rangaista vain sellaisesta mihin hän pystyy itse vaikuttamaan.
KL kirjoitti: (29.12.2012 17:13:01)
PG kirjoitti: (29.12.2012 9:48:32)
KL kirjoitti: (29.12.2012 0:53:00)
Hmmmm… onkohan PG:llä sittenkin muuan toinen asia mielessään..?
Oli, kolmaskin. Miksi loordit soveltavat deccarissa 13-4/16.5 sääntöä 1-4, eivätkä sääntöä 13-4?
Siksi, ettei pelaaja voi hallita kuin itseään ja välineitään. Hyönteiset tekevät mitä haluavat, aivan kuten tuulen mukana lentelevät oksatkin.
Tuo on erinomainen perustelu sille, miksi lentävien irrallisten luonnonhaittojen koskettaminen ja liikuttaminen on sallittua myös silloin, kun pelaajan pallo on esteessä. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi loordit ratkaisevat tilanteen säännön1-4 avulla, eivätkä säännön 13-4 poikkeuksella.
Vesiesteessä lentävä hyönteinen (irrallinen luonnonhaitta) on decc 13-4/16.5 mukaan esteessä, mutta sääntöä 13-4 ei voida soveltaa. Miksi? Mielestäni siksi, ettei ilmassa lentävä hyönteinen täytä kumpaakaan vaatimuksista ”lies in or any part of it touches the water hazard”. Hyönteinen koskettaa ilmaa koko ajan, mutta ei kosketa estettä (=esteen rajojen sisäpuolella olevaa maata tai vettä).
Näyttää siltä, että pallo tai irrallinen luonnonhaitta on esteessä (is in the hazard), jos se
1 on kokonaan tai osittain esteen rajojen sisäpuolella.
2 lies in or any part of it touches the hazard.
Tapaus 1 ei vielä tarkoita sitä, että ilman muuta estesääntöjä voitaisiin soveltaa – tapauksen 2 jommankumman ehdon tulee myös täyttyä.PG kirjoitti: (29.12.2012 19:56:13)
KL kirjoitti: (29.12.2012 17:13:01)
PG kirjoitti: (29.12.2012 9:48:32)
KL kirjoitti: (29.12.2012 0:53:00)
Hmmmm… onkohan PG:llä sittenkin muuan toinen asia mielessään..?
Oli, kolmaskin. Miksi loordit soveltavat deccarissa 13-4/16.5 sääntöä 1-4, eivätkä sääntöä 13-4?
Siksi, ettei pelaaja voi hallita kuin itseään ja välineitään. Hyönteiset tekevät mitä haluavat, aivan kuten tuulen mukana lentelevät oksatkin.
Tuo on erinomainen perustelu sille, miksi lentävien irrallisten luonnonhaittojen koskettaminen ja liikuttaminen on sallittua myös silloin, kun pelaajan pallo on esteessä. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi loordit ratkaisevat tilanteen säännön1-4 avulla, eivätkä säännön 13-4 poikkeuksella.
Vesiesteessä lentävä hyönteinen (irrallinen luonnonhaitta) on decc 13-4/16.5 mukaan esteessä, mutta sääntöä 13-4 ei voida soveltaa. Miksi? Mielestäni siksi, ettei ilmassa lentävä hyönteinen täytä kumpaakaan vaatimuksista ”lies in or any part of it touches the water hazard”. Hyönteinen koskettaa ilmaa koko ajan, mutta ei kosketa estettä (=esteen rajojen sisäpuolella olevaa maata tai vettä).
Näyttää siltä, että pallo tai irrallinen luonnonhaitta on esteessä (is in the hazard), jos se
1 on kokonaan tai osittain esteen rajojen sisäpuolella.
2 lies in or any part of it touches the hazard.
Tapaus 1 ei vielä tarkoita sitä, että ilman muuta estesääntöjä voitaisiin soveltaa – tapauksen 2 jommankumman ehdon tulee myös täyttyä.Vaikuttaa vahvasti siltä, että se ilmatila on osa vesiestettä. Muuten lordit eivät olisi käyttäneet sääntöä 1-4, kuten sinä jo osuvasti todistit.
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:29:18)
Vaikuttaa vahvasti siltä, että se ilmatila on osa vesiestettä. Muuten lordit eivät olisi käyttäneet sääntöä 1-4, kuten sinä jo osuvasti todistit.
Loordit eivät olisi voineet käyttää sääntöä 1-4, jos ilmatila olisi osa vesiestettä. Silloin ’touch’ –ehto täyttyisi, eikä sääntöä 13-4 voisi sivuuttaa.
PG kirjoitti: (29.12.2012 21:15:04)
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:29:18)
Vaikuttaa vahvasti siltä, että se ilmatila on osa vesiestettä. Muuten lordit eivät olisi käyttäneet sääntöä 1-4, kuten sinä jo osuvasti todistit.
Loordit eivät olisi voineet käyttää sääntöä 1-4, jos ilmatila olisi osa vesiestettä. Silloin ’touch’ –ehto täyttyisi, eikä sääntöä 13-4 voisi sivuuttaa.
Tästä olen eri mieltä.
Jo aiemmin olemme todenneet, että pallon koskettaessa vesiesteen yläpuolista ilmaa se on vesiesteessä (esim esteen rajojen sisäpuolella esteen ulkopuolella kasvavan puun oksalla). Samalla periaatteella tuo hyönteinenkin kiistatta on vesiesteessä. Siksi sääntö 13-4 nimenomaan pitää kumota säännöllä 1-4. Kumoaminen taasen johtuu aiemmin mainitusta syystä.
KL kirjoitti: (29.12.2012 21:58:51)
PG kirjoitti: (29.12.2012 21:15:04)
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:29:18)
Vaikuttaa vahvasti siltä, että se ilmatila on osa vesiestettä. Muuten lordit eivät olisi käyttäneet sääntöä 1-4, kuten sinä jo osuvasti todistit.
Loordit eivät olisi voineet käyttää sääntöä 1-4, jos ilmatila olisi osa vesiestettä. Silloin ’touch’ –ehto täyttyisi, eikä sääntöä 13-4 voisi sivuuttaa.
Tästä olen eri mieltä.
Jo aiemmin olemme todenneet, että pallon koskettaessa vesiesteen yläpuolista ilmaa se on vesiesteessä (esim esteen rajojen sisäpuolella esteen ulkopuolella kasvavan puun oksalla). Samalla periaatteella tuo hyönteinenkin kiistatta on vesiesteessä. Siksi sääntö 13-4 nimenomaan pitää kumota säännöllä 1-4. Kumoaminen taasen johtuu aiemmin mainitusta syystä.
Tuollaista en ole koskaan ollut toteamassa yksin enkä kenenkään kanssa. Viimeksi 26.12. ketjussa ’Pallo hiekkaesteessä vai ei?’ totesin: ”Vesiesteen määritelmässä ’lies in’ on tarpeen, koska vesiesteen rajojen sisäpuolella puun oksalla oleva pallo ’lies in’, mutta ei kosketa vesiestettä. En myöskään ymmärrä, miten jokin sääntö voidaan kumota säännöllä 1-4. Käsittääkseni vasta silloin, mikäli tilannetta koskevaa sääntöä ei ole, turvaudutaan yksneloseen. Kyllä loordit olisivat deccarin sijaan väsänneet yhden poikkeuksen lisää sääntöön 13-4, mikäli ilma olisi vesiesteen osa.
Jos ja kun ilma ei ole vesiesteen osa, kaikki loksahtaa kohdalleen. Pääset eroon ongelmasta (miksi ’lies in?’), joka sinua on askarruttanut jo pitkään. Tuomioihin se ei vaikuttaisi, paitsi ehkä tämän casen tapauksessa, koska ei ole varmaa, onko hyönteisdeccari ja tämä yksyhteen sama tapaus. Risun nappaaminen lennosta ei tuottaisi rangaistusta, mitään sääntöähän ei rikota. Ilmassa lentävä risu on kyllä ’in’ mutta ei ’lies in’ eikä kosketa vesiestettä eli maapohjaa eikä vettä. Risu ei siis ole sääntöjen soveltamisen kannalta ’in’. Uskon, että jo vuoden päästä ymmärrät esittämäni ajatuksen 😉
Saakos nyt sitten maatakaivavan eläimen ottaa myös lennosta kiinni esteessä ja heittää sen sinne takas, kysyy mahdottoman epätietoinen?
PG kirjoitti: (29.12.2012 23:31:55)
KL kirjoitti: (29.12.2012 21:58:51)
PG kirjoitti: (29.12.2012 21:15:04)
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:29:18)
Vaikuttaa vahvasti siltä, että se ilmatila on osa vesiestettä. Muuten lordit eivät olisi käyttäneet sääntöä 1-4, kuten sinä jo osuvasti todistit.
Loordit eivät olisi voineet käyttää sääntöä 1-4, jos ilmatila olisi osa vesiestettä. Silloin ’touch’ –ehto täyttyisi, eikä sääntöä 13-4 voisi sivuuttaa.
Tästä olen eri mieltä.
Jo aiemmin olemme todenneet, että pallon koskettaessa vesiesteen yläpuolista ilmaa se on vesiesteessä (esim esteen rajojen sisäpuolella esteen ulkopuolella kasvavan puun oksalla). Samalla periaatteella tuo hyönteinenkin kiistatta on vesiesteessä. Siksi sääntö 13-4 nimenomaan pitää kumota säännöllä 1-4. Kumoaminen taasen johtuu aiemmin mainitusta syystä.
Tuollaista en ole koskaan ollut toteamassa yksin enkä kenenkään kanssa. Viimeksi 26.12. ketjussa ’Pallo hiekkaesteessä vai ei?’ totesin: ”Vesiesteen määritelmässä ’lies in’ on tarpeen, koska vesiesteen rajojen sisäpuolella puun oksalla oleva pallo ’lies in’, mutta ei kosketa vesiestettä.
Juuri tuon olet ollut toteamassa kuten teet juuri nytkin. Sinun mielestäsi pallo ei kosketa vesiestettä, mutta tämän(kään) casen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Tuo oksalla oleva pallo on kiistatta vesiesteessä, kosketti se vesiesteen vettä tai maata tai ei, koska vesiesteen raja kulkee sekä ylös- että alaspäin. Siispä se hyönteinenkin on vesiesteessä. Ja koska se hyönteinen kiistatta on vesiesteessä, niin lordit ovat katsoneet, ettei pelaaja voi olla vastuussa hyönteisen liikkeistä ja siksi kumoavat säännön 13-4 määräämän rangaistuksen säännöllä 1-4.
Toivottavasti ymmärrät tämän viestin sanoman nopeammin kuin vuoden kuluttua.
Vesieste säännöistä paras!
Oletteko huomanneet, että isoissa kisoissa eii risuja näy.
Vesieste säännöistä paras!
Oletteko huomanneet, että isoissa kisoissa ei riisuja näy.
Rauski kirjoitti: (29.12.2012 23:38:51)
Saakos nyt sitten maatakaivavan eläimen ottaa myös lennosta kiinni esteessä ja heittää sen sinne takas, kysyy mahdottoman epätietoinen?Kerran Pickalassa Parkia pelatessani olin vesiesteen puolella juuri lyömässä palloani kun saamarin kontiainen hyppäsi kolostaan kohti kasvojani. Rauta 5 heilahti ja kontiainen päätyi hieman hämmentyneenä (kuollut) takaisin koloonsa kun huitaisnkin jyrsijää enkä palloa.
No, broidi antoi kaks rankkua enkä vieläkään ole antanut anteeksi…
PG kirjoitti: (29.12.2012 23:31:55)
En myöskään ymmärrä, miten jokin sääntö voidaan kumota säännöllä 1-4. Käsittääkseni vasta silloin, mikäli tilannetta koskevaa sääntöä ei ole, turvaudutaan yksneloseen.
Varsin moni säännön 1-4 decisioneista kumoaa jonkun muun säännön juuri siinä kyseisessä tilanteessa.
1-4/9 kumoaa säännön 13-1, koska lordien mielestä ei ole oikein tuhota linnunpesää golfin vuoksi
1-4/10 kumoaa niinikään säännön 13-1, koska lordien mielestä golf ei ole niin tärkeää, että sen takia pitäisi vaarantaa henkensä tai terveytensä
1-4/12 kumoaa aika montakin sääntöä yhdistelemällä rangaistuksia kohtuullistaen niitä
1-4/13 ja 14 puolestaan kumoavat dec 1-4/12:n yhden erityisen tilanteen osalta kumpikinsimondsen kirjoitti: (30.12.2012 0:57:22)
Rauski kirjoitti: (29.12.2012 23:38:51)
Saakos nyt sitten maatakaivavan eläimen ottaa myös lennosta kiinni esteessä ja heittää sen sinne takas, kysyy mahdottoman epätietoinen?Kerran Pickalassa Parkia pelatessani olin vesiesteen puolella juuri lyömässä palloani kun saamarin kontiainen hyppäsi kolostaan kohti kasvojani. Rauta 5 heilahti ja kontiainen päätyi hieman hämmentyneenä (kuollut) takaisin koloonsa kun huitaisnkin jyrsijää enkä palloa.
No, broidi antoi kaks rankkua enkä vieläkään ole antanut anteeksi…
Oliko kontiainen ilmassa sitä lyödessäsi..? 🙂
Elävä kontiainen ei ole irrallinen luonnonhaitta, vaan ulkopuolinen tekijä. Sellaisen poistamisesta esteestä ei ole olemassa sen paremmin sääntöä kuin deccariakaan, joten itse en keksi mitään syytä rangaista pelaajaa kontiaisen mätkimisestä esteessä, kunhan esteen pohjaa ei kokeilla eikä mitään muutakaan kiellettyä tehdä.
Kontiainen ei myöskään ole pallo, joten sen lyöminen mailalla ei ole säännöissä tarkoitettua (kiellettyä) harjoittelua.
Mikä oli broidisi peruste tuolle rangaistukselle?
Kontiainen ei ole jyrsijä, ei hyppää, rauhoitettu nisäkäs, rauhoitusmääräyksen rikkomisesta korvaus17 E.
simondsen kirjoitti: (30.12.2012 0:57:22)
Rauski kirjoitti: (29.12.2012 23:38:51)
Saakos nyt sitten maatakaivavan eläimen ottaa myös lennosta kiinni esteessä ja heittää sen sinne takas, kysyy mahdottoman epätietoinen?Kerran Pickalassa Parkia pelatessani olin vesiesteen puolella juuri lyömässä palloani kun saamarin kontiainen hyppäsi kolostaan kohti kasvojani. Rauta 5 heilahti ja kontiainen päätyi hieman hämmentyneenä (kuollut) takaisin koloonsa kun huitaisnkin jyrsijää enkä palloa.
No, broidi antoi kaks rankkua enkä vieläkään ole antanut anteeksi…
KL kirjoitti: (30.12.2012 0:30:54)
Tuo oksalla oleva pallo on kiistatta vesiesteessä, kosketti se vesiesteen vettä tai maata tai ei, koska vesiesteen raja kulkee sekä ylös- että alaspäin. Siispä se hyönteinenkin on vesiesteessä.Ensimmäisestä virkkeestä olen samaa mieltä. Kun oksalla oleva pallo ’lies in’ vesiesteen rajojen sisäpuolella, niin pallo on kiistatta vesiesteessä. Mutta sääntöjen soveltamisen kannalta vesiesteessä oleminen ei tule koskettamisen kautta, vaan ’lies in’ –määritteen perusteella. Eli johtopäätöksesi (toinen virke) on väärä.
Rajojen sisällä puun oksalla lepäävä hyönteinen on vesiesteessä, lentävä hyönteinen ei ole esteessä sääntöjen soveltamismielessä (’in’ ei riitä, tarvitaan ’lies in’, jos kosketusta ei ole)
Ja muista: jos ja kun ilma ei ole vesiesteen osa, ongelmasi poistuu ja kaikki loksahtaa kohdalleen 🙂
Määritelmässä “A ball is in X when it lies in or any part of it touches the X” voi X olla vesieste, sivuvesieste, hiekkaeste tai kunnostettava alue.
Milloin pallo ’lies in’, mutta ei ‘touches’?
Esim.1. Vesiesteessä olevan puun oksalla. Huom! Vaikka puu on vesiesteessä, se ei ole vesiestettä. Ilma ei tietenkään ole vesiestettä :-). Esim. 2. Hiekkaesteessä olevan haitan päällä. Esim.3. Hiekkaesteen reunalla olevan irrallisen puunoksan päällä siten, että oksa tukeutuu pelkästään bunkkerin hiekkaan. Pallo voi olla esteen ulkopuolella lintuperspektiivistä katsottuna?
Milloin pallo ’touches’ mutta ei ’lies in’?
Esim. 1. Kunnostettavan alueen rajojen sisällä kasvavan puun oksalla. Huom! Puu kuuluu kunnostettavaan alueeseen. Raja kulkee pystysuunnassa alaspäin, mutta ei ylöspäin. Pallo voi olla oksan päällä jopa GUR-alueen ulkopuolella lintuperspektiivistä katsottuna ja silti GUR-alueella. Esim. 2. Hiekkaesteen reunalla, jos pallo on kiilautunut irrallisen puunoksan ja reunan väliin, mikäli pallo koskettaa esteen ruohotonta reunaa, eikä oksa ei kosketa hiekkaa.
Milloin pallo sekä ’lies in’ että ’touches’? Melkein aina esteissä ja GUR- alueella.
Milloin pallo ei ’lies in’ eikä ’touches’? Esim. jos se lentää esteen yläpuolella 🙂
k. kirjoitti: (28.12.2012 22:11:30)
Kun KL jo perusteli, niin selitys
Decision 13-4/16.5 Flying Insect in Water Hazard
Q.
A player’s ball is in a water hazard. The player is being distracted by an insect (a loose impediment) flying in the hazard. May the player swat away the insect?A.
Although the margin of a water hazard extends vertically upwards such that the insect is in the hazard, the Rules do not contemplate such a case. Thus, in equity (Rule 1-4), the player may swat away the insect whether it be flying or on the player.”Although the margin of a water hazard extends vertically upwards such that the insect is in the hazard, the Rules do not contemplate such a case.”
Olisikohan PG:n ajatuksesa päätä ja häntää?
Tuli myös mieleen:
– saako hiekkaesteessä ottaa kopin yläpuolelta tippuvasta kävystä?
– saako vesiesteessä ottaa kopin yläpuolelta tippuvasta kävystä?PG kirjoitti: (30.12.2012 10:46:41)
KL kirjoitti: (30.12.2012 0:30:54)
Tuo oksalla oleva pallo on kiistatta vesiesteessä, kosketti se vesiesteen vettä tai maata tai ei, koska vesiesteen raja kulkee sekä ylös- että alaspäin. Siispä se hyönteinenkin on vesiesteessä.Ensimmäisestä virkkeestä olen samaa mieltä. Kun oksalla oleva pallo ’lies in’ vesiesteen rajojen sisäpuolella, niin pallo on kiistatta vesiesteessä. Mutta sääntöjen soveltamisen kannalta vesiesteessä oleminen ei tule koskettamisen kautta, vaan ’lies in’ –määritteen perusteella. Eli johtopäätöksesi (toinen virke) on väärä.
Rajojen sisällä puun oksalla lepäävä hyönteinen on vesiesteessä, lentävä hyönteinen ei ole esteessä sääntöjen soveltamismielessä (’in’ ei riitä, tarvitaan ’lies in’, jos kosketusta ei ole)
Ja muista: jos ja kun ilma ei ole vesiesteen osa, ongelmasi poistuu ja kaikki loksahtaa kohdalleen 🙂
Sinä kun olet semmoinen fyysikko, niin käytetäänpäs tässä tilanteessa matematiikkaa apuna ja osoitetaan tuo lihavoitu väitteesi vääräksi käänteisellä oletuksella.
Tehdään oletus, että lentävä hyönteinen EI ole vesiesteessä. Jos tämä pitää paikkansa, niin dec 13-4/16.5 on täysin turha, sitä ei siis tarvita lainkaan. Toisaalta, jos se kuitenkin on olemassa selvyyden vuoksi, niin siinä lukisi jotakin tähän tapaan: ’as a flying insect by definition is not in the water hazard the player is allowed to swap as many flying insects he desires while his ball is in the water hazard,. Tai siinä voisi lukea jopa näin: ’as a flying insect does not lie in nor touch the water hazard Rule 13-4 is not applicable’. Sääntöön 1-4 ei siis tarvitse mitenkään viitata, koska säännöt muutenkin sanovat, ettei lentävä hyönteinen ole vesiesteessä eikä pelaajaa siten voida rangaista säännön 13-4 rikkomisesta.
Näin ei kuitenkaan tuossa deccarissa lue, vaan lordit ovat ottaneet mukaan säännön 1-4, jolla vapauttavat pelaajan säännön 13-4 rangaistuksesta. Kaiken lisäksi lordit vielä kirjoittavat ’rules do not contemplate such a case’. Siispä alussa tehty käänteinen oletus on väärä, toisin sanoen lentävä hyönteinen on vesiesteessä lentäessään sen rajojen sisäpuoella, vaikkei se koskettaisi esteen maapohjaa tai vettä tai mitään muutakaan, paitsi ilmaa.
MOTP.S. Oletko muuten lukenut tuon deccarin tarkkaan?
A. Although the margin of a water hazard extends vertically upwards such that the insect is in the hazard, the Rules do not contemplate such a case. Thus, in equity (Rule 1-4), the player may swat away the insect whether it be flying or on the player.
Pelaajan päällä istuva hyönteinen ei enää ole lentävä, vaan peräti ’lies in’.
Odotan suurella mielenkiinnolla seuraavaa vastaustasi 🙂
Decc 13-4/16.5 ei ole turha, päinvastoin. Siinähän nimenomaan sanotaan, että ’rules (huom monikko) do not contemplate such a case’ kuten hyönteisen pois läimäyttäminen, pois hätyyttely tai nitistäminen hyönteisen lennellessä vesiesteen rajojen sisäpuolella. Asiasta ei ole sääntöä olemassa. Siksi on turvauduttava sääntöön 1-4. Jos loordit olisivat tarkoittaneet, että hyönteinen on sääntöjen tarkoittamassa mielessä vesiesteessä, he olisivat kirjoittaneet yksinkertaisesti ” Although the insect is in the hazard, …”.
KL kirjoitti: (30.12.2012 15:18:30)
Pelaajan päällä istuva hyönteinen ei enää ole lentävä, vaan peräti ’lies in’.Jos hyönteinen on ’on the palyer’, sen ei välttämättä tarvitse olla paikallaan. Joka tapauksessa pelaaja liikkuu tuossa tilanteessa aina. Vaikka hyönteinen istuisi tai asettuisi peräti makaamaan pelaajan päälle, se ei koskaan sääntöjen mielessä ole tapaus ’lies in’. Tarvitaan liikkumaton eloton alusta, mielestäni.
-
JulkaisijaArtikkelit