Kokemuksia Vierumäen Cookesta

[KL]

Jos jotakin kiinnostaa lukea, niin laitan tähän neitsytkierrokseni kokemuksia Vierumäen Cooke-kentästä ja palveluista. Ja laitan kuitenkin, vaikei kiinnostaisikaan. Plussaa: + Avulias, hymyilevä, pirteä, palveluhenkinen ja miesnäkökulmasta sievä caddiemaster. Miten joku voikin olla noin palvelualtis sunnuntaiaamuna kello 7?? Väitti olevansa vielä unessa ja siksi niin iloinen… + Kentän layout. Miellyttävä poikkeus perussuomalaiseen kenttäsuunnitteluun. Kapeat, kumpuilevat väylät, paljon hiekkaesteitä (ei syviä), jonkin verran vettä. Loppua kohden väylien samankaltaisuus alkoi hieman kyllästyttää, mutta upea 18. väylä jätti todella hyvän maun suuhun. Väylien ulkopuolella on muuten hankalaa ja sitkeää raffia sekä Vuosaarimaista polvenkorkuista heinää. Väylällä on siis syytä pysyä, pelitoverini koki tämän karvaasti kantapään kautta…. + Tuloskorttiin tulostetaan pelaajan tarkan tasoituksen perusteella slope kaikilta eri tiiltä (paitsi kultaiselta, joka oli monesti aika kaukana ….). Ei tarvitse kuikuilla slope-taulukoita tai soitella cädärille kentältä (jollei erityisesti muuten halua….). Miinusta / kehitettävää: – Griinien kunto aivan ala-arvoinen. Tuloksenteko moisilla rokonarpisilla perunapelloilla vaatii erittäin hyviä lähestymislyöntejä. Kummallista kyllä, griinit olivat paikoin käsittämättömän nopeat, mutta pallo ei lainkaan pysynyt suunnassaan. Puttaa siinä sitten… Griinit muutenkin aika runsain paikoin kallistettuja ja siten haastavia. – Parvitosilla ei lainkaan 200 metrin mittalätkää väylillä. Itse ainakin kaipasin niitä. – 100 metrin lätkä on perinteinen punainen teelautanen, joka useimmilla väylillä oli niin ruohon piilottama, että sitä joutui todellakin etsimään. Tuli ikävä Linnagolfin palleroita ja niitä monilla kentillä käytössä olevia maan sisään painuvia muovisia puoliympyröitä, jotka näkyvät jo pitkän matkan päästä. – Next tee -opasteet ovat huomaamattomia ja paikoin puuttuvat. – Väylätauluissa ei ole juuri lainkaan etäisyysmittoja, ja jos on (korkeintaan yksi avausmitta), sen paremmin cädäri kuin valvojakaan ei osannut kertoa, miltä tiiltä ne on mitattu. Tekee avauslyönnin suunnittelusta haastavampaa… – Sanomattakin on selvää, ettei väyläopasta ole vielä tehty…. (miksei?) – Valkoisilta pelattaessa piti useimmilla väylillä erikseen kävellä keltaiselle tiille katsomaan väylätaulua, matkaa 10-40 m suuntaansa. Taulut kannattaisi sijoittaa heti tiille vievän kulkuväylän varteen, jotta kaikki pelaajat voisivat niitä kätevästi hyödyntää. Mm. Keimolassa Saraksella jokaisella erivärisellä tiillä on oma taulunsa, silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Mallia voi ottaa vaikkapa sieltä, eivät ne taulut sentään ihan niin kalliita ole. – Tuloskortissa on väylien pituudet vain keltaiselta ja punaiselta tiiltä. Muutkin mitat vähentäisivät haahuilua niille väylätauluille esim. parkolmosilla. Cooken klubilla ei ole saunaa, suihkut sentään on. Kävimme pelikaverimme kanssa suihukssa (omissamme…) ja molempien suihkukaapeista putosi seinään (karhuntarralla!!!) kiinnitetty saippuanannostelija. Esitellessäni orpoa annostelijaa cädäreille toinen kertoi, että myös yksi käsipyyheteline (sellainen, josta pyyhettä vedetään alaspäin) oli myös pudonnut. Panee miettimään mistä rakennusmiehet olikaan tilattu… Yhteenveto: 2-3 vuoden kuluttua Cooke on Suomen golfkenttäin aatelia, kunhan griinit sekä muutamat pelaamista nopeuttavat asiat saadaan kuntoon.

[Nimetön]

Olin pelaamassa kyseisen kentän tuossa viime viikolla.

+ Klubi oli tunnelmaltaan kuin joku ulkomaalainen klubi ja ruoka oli hyvää
+ Raffit olivat viisaasti suunniteltuja, sillä niistä pallot useimmiten löytyivät, mutta yksi lyönti tuhraantui niistä.
+ Jotkin väylisti olivat todella mahtavan näköisiä.

– Metsistä ei palloja pahemmin löytänyt, vaikka tippumakohdan olisi nähnyt.
– Griinit todella ala-arvoisessa kunnossa (huonoimmat millä olen pelannut) ja niiden päälle oli ripoteltu hiekkaa

Loppuun sanoisin, että ei kannata jäädä klubille peseytymään vaan mennä valkjärveen 1 km kentästä uimaan ja siellä voi, vaikka hyppiä 10 m korkuisesta hyppytornista.

Että näin tällä kertaa. 🙂

[Jalle]

Eilen Tuli käytyä katsomassa tuo Vierumäen uusi kenttä ja mielipiteenii on hyvin pitkälle sama kuin KL:n viestissä oli mainittu. Kentän kumpuileva lay-out oli mukava piristys muihin pelaamiini kenttiin verrattuna ja pidin myös siitä, että kentältä löytyi paljon ja isoja bunkkerita palloja kaappaamassa ja olihan ne isot waste bunkeritkin näyttävän näköisiäkin. Raffit olivat todella haasteellisia lyödä, jos vain pallonsa sieltä löysi. Suosittelen pysymään väylillä, jos haluaa tulosta tehdä ja jos pallo sattuu karkaamaan raffiin niin varapalloa vaan peliin.

Ainoa negatiivinen kokemus kierroksesta kivikovien ja pomppusten greenien lisäksi oli peliseura. En ole koskaan pelannut niin hiljaisten ja huomaamattomien ihmisten kanssa. Toinen kaveri ei sanonut viiden tunnin kierroksen aikana varmastikkaan kymmentäkään sanaa ja toisen pelurin sijoitan tuppisuiden listallani sijalle kaksi. Kyllä tuntui kierros pitkältä tuossa seurassa. Ehkäpä olin sitten niin huonoa peliseuraa. Onneksi mukanani oli toinen ’huonoon peliseuraan’ kuuluva, jonka kanssa sai jutella ja ihmetellä väylien muotoja edessä vaanivia vaaroja.

Suosittelen käymään tutustumassa kenttään, kunhan vain ottaa huomioon greenien kovuuden ja pomppuisuuden.

[Kiara]

Yhdyn edelliseen ;-). Siis ihan mukavan tuntuinen kenttä tuo oli, mutta kovat greenit ja niiden kova ympäristö eivät ole pelkästään negatiivinen asia. Siis nehän tarjoavat oivan mahdollisuuden erilaisiin viihteellisiin suorituksiin tyyliin ’lobilla klubille’. Itse chippailin hienoja kylkkäreitä kivikovasta alustasta ja tulipa lyötyä muutama viihdelyönti lobillakin. 2/3 peliseurasta ei tosin osannut arvostaa näitä(kään) esityksiä niiden ansaitsemalla tavalla (=röhönaurut ja armotonta kuittailua).

Minun mielestäni kentän slope-tasoitus oli kerrassaan sieltä, mihin aurinko ei paista. Siis omalla kohdallani hameväen aloituspaikalta pelattaessa tasoitusta leikattiin kahdella lyönnillä tarkasta tasoituksesta. Kerrassaan kummallista, sillä kenttä oli omasta mielestäni huomattavasti haastavampi kuin esim. Vanha Peura, jolla slope on itselläni about sama kuin tarkka tasoitus?! Noh, eipä siinä mitään, päätin pelata kentän sitten seuraavalla kerralla keltaisilta, jotta saan pari tuplaakin tehdä. Eipä tuo aloitusboksin palikoiden väri omalla kohdallani vaikuta kierroksen bruttotulokseen juurikaan ollenkaan, mutta korkeampi slope antaa mahdollisuuden sössiä siinä lipun lähellä ;-). Ja onnistuessa pääsee toki viemään herroilta hanurit eli nöyryyttämään oikein kunnolla :-D.

[Julkaisija]

Artikkelit