-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onko joku käynyt pelaamassa ko. kentällä? Minkälisia mielipiteitä se herättää? Onko kenttä yleensä minkälaisessa kunnossa kesäkuun puolessavälissä? Kiitos jo etukäteen!
Kesäällä 2003.
Kaanis kenttä. Etelleen mun ykkössuåsikki vaikken ole kuin sen yhten rundin huidellut siä. Josko tänä kesänä uutestaan? Se takaysi on miälettömän upea ja varsinkin se #13 joka on kuin suoraan maalarin siveltimestä.
Kentän kunnosta kesäkuussa ei hajua, mutta sinä kesänä se ol elokuussa varsin mainiossa kondiksessa.
Olen pelannut usean kerran vieraana toukokuun lopun ja kesäkuun puolivälin kieppeillä, aina hyvässä kunnossa. Hyvä ja kaunis kenttä, uskomattoman paljon korkeuseroja vaikka pohjanmaalla ollaankin.
Yksi ehdottomia suosikkeja Suomessa. Kyllä on suunnittelija (Robert Trent Jones Jr.) arvonsa/nimensä mukainen, eikä häntä turhaa pidetä yhtenä maailman huippuista.
Vaihtelevuutta, useita tapoja pelata väylä, hyvää maaston käyttöä, layout loistava,….
Yhden kerran pelanneena voisi melkein luetella väylät, sen verran mielenkiintoisia ja vaihtelevia olivat. Jos vaan kerkeäis tänä kesänä kerran pohjanmaalle….
Saman suuntaisia kommentteja täältäkin, mainio kenttä!
Lay outin ainoa miinus on 1,2 ja 10 väylien samanlaisuus. Draivi saman joen yli kolmeen kertaan.
Eli jos ed. kommentti on pahinta mitä kentästä voi sanoa niin voit uskoa että on kokeilemisen arvoinen. Kesäkuulta ei ole kokemuksia.
se on just tota kun rakennetaan kenttä liian pienelle alueelle, ei riitä joka väylälle omaa jokea….
heh,heh…
Kuulostaa erinomaiselta!
Sitä vielä mietin, että suosiiko kenttä ns. sankarigolffia vai ’järkevää’ pelaamista?
Eli suomeksi kannattaako ottaa riskejä, onko paljon ’sokkoväyliä’ jne?
Olis vaan tarkotus pelata kisaa siellä ja vähän taktiikkaa miettiä ennen koitosta.
Vain kerran siellä pelanneena, ei jäänyt mieleen mikään väylä jossa voisi sankarigolfia soveltaa.
Pääsääntöisesti selkeitä väyliä. Ainoa sokko avaus lienee 8 väylä.
Ruuhikoski on hieno kenttä ja siellä on myös henkilökunnalla oikeaa asennetta kentähoitamisessa ja asiakaspalvelussa.
Onhan siellä muutama sokkopaikka, 7-väylän greenillelyönti on hieman taiteilua jos ei pääse toisella tarpeeksi pitkälle. Joku muukin lähestyminen ja viimeisen väylän avaus taisi olla hieman pimeäsä.
Onhan siellä mahdollisuuksia ’sankarilyönneille’, oikein hyviäkin paikkoja. Tuo mainittu 7-väylä esimerkiksi, siinä pitää koettaa avata mahdollisimman pitkälle veden sivuitse/ylitse. Taas 11:sta voi kokeilla toisella päälle, jos saa hiemankin pidemmän avauksen. 13:sta pääsee tosi pitkälyöntiset lähes greenille, mutta yhtään ei saa taipua oikealle. 17-väylän pysyisi periaatteessa lyömään aina päälle avauksella, mutta millä mailalla saa riittävästi korkeutta, jotta pääsee puiden yli?
Omasta mielestäni paras väylä on n:ro16/par3, siinä vaaditaan luontoa nostaa pallo korkeuksiin jollain wedgellä tai i9:llä (tai i8:lla). Sitten vaan seurataan katseella kun pallo leijailee jokirantaan greenille (tai sitten ei). Varsinkin sopivalla tuulella se on varmasti haasteellinen paikka.
Ruuhikoskella on pakko käydä vähintään kerran kesässä. Kaiken muun lisäksi siellä kuulee aitoa eteläpohojalaasta puhetta.
EPG:n kenttä Nurmossa on Pohjanmaan Helmi, jokakesäinen must.
Hyvin suunniteltu, aina hoidettu, pelikunnossa ja hyvätunnelmainen. Maaston luonnolliset, vaihtelevat muodot yllättävät monet latolakeuksien syntyperäiset asukitkin.
Parina-kolmena ekana harrastusvuonna kenttää ei pystynyt haastamaan, mutta mukava oli kävellä kumminkin.
Ja jos Ruuhikoskella peli kulkee, kulkee se missä tahansa muuallakin. Mahdollisten riskinottopaikkojen lukumäärä kasvaa suorassa suhteessa pelaajan taitoihin.
Tervemenoa!
On hyvä ja hieno kenttä, mukava klubi ja kaikin puolin suositeltava paikka…. mutta .. mutta … ainakin minulle on sattunut kovin hitaita kierroksia. odottelua.. odottelua ja odottelua.
Voisikohan siellä vähän, vaikka kökkäpartioiden voimalla, raivata, siivota ja siistiä niitä paikkoja, joissa palloja jatkuvasti eniten etsitään. Ehkä myös unilukkarille olisi käyttöä.
Näyttävä seikkailuhenkinen kenttä ! Joka kerta kun käynyt kesäisin niin aina jotain kohokohtia. Näyttävät maisemat ja haastetta riittää. Pk-seudulla asuville sanoisin että Masterin Forest hieman pidennettynä tai Talman Master-kenttä ovat samansukuisia enimmäksen metsämaisemiin sijoittuvina mutta Ruuhikoski on kyllä näistä mieleenpainuvin.
Pienenä miinuksena jostain syystä heinäkuussa on ollut aina (4x) varsin sateista noilla seuduilla ja paikotellen savinen maa ei ime vettä (greenit kyllä ok). Kerran tuli kyy vastaan 5. tiiauspaikalla aamusumussa.
Olen käynyt pelaamassa ko. kentällä n. 500 kertaa, kotikentäksi ei paljon parempaa voi toivoa. Vieläkin kentästä löytää uusia asioita ja suunnittelijan ajatukset (on todellakin ajateltu) avautuvat pikku hiljaa. Eipä juuri tule vieraskentillä käytyä kun kotikentällä riittää haasteita päivästä toiseen.
Mutta itse kenttään. Hyvät lyönnit palkitaan mutta huonoista rokotetaan välillä raskaastikin. Silti kenttä on pelattavissa läpi mukavalla tuloksella kunhan malttaa mielensä. Väylät ovat pääsääntöisesti leveitä, itse draivaan normaalisti 12-13 neljästätoista ei-par3:sta. Eli draivin (200-220) pystyy laittaa vaikka 14 kertaa matkaan kierroksen aikana, mutta jokainen väylä tarjoaa myös ’järkivaihtoehdon’.
Väylä 17 par-4 on ainoa väylä jossa liian pitkästä ja suorasta draivista (oisko 230-240?) rokotetaan outilla. Puu-3 pienellä hook-kierteellä tavoittaa griinin mutta pienikin epäonnistuminen (liikaa vasemmalle tai lyhyeksi) saattaa aiheuttaa pallon katoamisen. Keskipitkä/pitkä rauta satasen lätkälle ja lyhyt rauta pitkälle ja kapealle griinille (lähestyminen tulee oikeasta suunnasta) antaa lähes ’takuuvarman’ parin. Kyseinen väylä on suunnittelijan tarjoama viimeinen mahdollisuus tuhota kortti 🙂
Väylä 5 on pitkä ja kapea par-4, joka kannattaa pelata järjellä. Kahdella onnistuneellakaan pitkällä raudalla/väyläpuulla ei välttämättä yllä griinille, mutta griini on helppo pelata edestä ja bogey on tältä väylältä hyvä tulos.
Väylä 7 par-5:n lampi vasemmalla imee palloja tehokkaasti ja niiden, jotka sitä pelkäävät, pallot löytyvät (tai eivät) oikealta metsästä. Riittävän lyhyt rauta-avaus, toisessa lyönnissä on paremmin tilaa ja voi käyttää vaikka puu-3:a. Kolmannella lyönnillä ei välttämättä kannata tavoitella Ruuhikoskelle poikkeuksellisen muodokasta griiniä, joka on pitkä (etäisyys lipulle vaikea arvioida) ja pahojen bunkkereiden ympäröimä. Griini ei näy edes satasen lätkälle koska on paljon alempana, lisäksi paikka on aika tuulinen, joten huono vaihtoehto ei ole jättää 3. lyönti tarkoituksella 30 metriä lyhyeksi (tähtäys pitkän kuusen oikealle puolelle) jolloin rinne kuljettaa (viettää vasemmalle) pallo aivan griinin eteen. Jos lippu on edessä, on parin tekeminen kohtuu helppoa. Jos lippu on takana niin tuloksena todennäköisemmin bogey. Tällä väylällä eivät +10 tulokset ole ainakaan allekirjoittaneelle singelille outoja 🙂
Väylä 11 par 5. Nykyään ei kannata yrittää toisella päälle, koska oikaisusektori on viime vuosina jätetty täysin ajamatta ja rehottaa vapaana vyötärön korkuista heinää. Vaikka epäonnistuneen 2. lyönnin (lyhyt/vasen) pallo löytyisikin, on sen pelaaminen lähes mahdotonta. Järkipelaaja pelaa väylää pitkin ja kohdistaa lähestymisensä mieluummin griinin vasempaan reunaan lipun sijainnista välittämättä.
Väylä 13 par 4. Suomen yhdeksi kauneimmista väylistä kehuttu. Joen pohja oikealla on todennäköisesti muuttunut valkoiseksi.. Kahdella keskipitkällä/pitkällä raudalla pääset kohtuu lähelle griiniä, josta hyvällä lähipelillä teet vaikka parin. Kuka sitä toisaalta näin kaunista väylää lähtee seiftaamaan vaan oma ehdotukseni onkin draivi ja 2 puttia (useimmilla meistä ensimmäinen lähtee aika kaukaa griinistä).
Ekakertalaiselle ainoa vinkki on nauti ja ihmettele. Kentän aarteet ’avautuvat’ vasta satojen kierrosten jälkeen. Tervetuloa uudestaan ja uudestaan.
ja uudestaan
Ruuhikoski on ehdotonta Suomen eliittiä ja lay-outiltaan mielestäni Suomen paras kenttä. Alussa muutamia vähän vaisumpiakin väyliä, mutta loppu melkoista nautintoa. Huomaa kyllä, ettei suunnittelija ole mikään Kosti Kuronen. Omilla pelikerroilla nimenomaan väylät eivät ole olleet ihan parhaassa kunnossa (aika savista paikoin), mutta enpä tiedä voiko yleistää.
Olisi varmaankin erittäinkin suosittu, jos ei olisi sen verran kaukana täältä Ruuhka-Suomesta.
kotikenttäläisenä voin todeta, että ihan asian- ja totuudenmukaisia kuvauksia on kirjoitettu, tai ainakin itse olen asiat samalla tavalla kokenut.
Lähes kaikki griinit ovat korotettuja ja imevät vettä hyvin, griineillä vettä on tosiaan harvoin. Jotkut griinien edustat tosin ovat paikoin pehmeitä vaikka ei sataisikaan. Mutta kukas meistä niitä edes käyttää muuta kuin siirtymiseen 🙂
Itse olen nähnyt 500 kierroksen aikana ehkä 5 kyytä joten mikään suuri ongelma se ei ole, mutta älä ihmettele jos paikalliset etsivät metsästä palloa rautakolmosen kanssa, se löytyy yllättävän monelta 🙂
Jotkut tiiauspaikat ovat olleet huonoja (kaltevia, epätasaisia), mutta niitä on viime kesästä lähtien korjattu parempaan suuntaan. Ruuhikoskea on aina moitittu lähinnä surkean klubirakennuksen johdosta, mutta nyt sekin haittapuoli on uuden rakennuksen myötä poistunut unholaan.
eli viestini vastasi pääosin Penncrossin viestiä, ei Puu2:sen. Mitä odotteluun tulee, niin jos lähtöaika on heinäkuussa klo 16-18 niin odotella kyllä joutuu, viime kesänä oli ensimmäistä kertaa jatkuva valvonta, minkä tuloksista on vaikea sanoa mitään koska pelaajamäärät kasvavat samanaikaisesti
kyllä täällä kuitenkin kovasti on sellainen yrittämisen meininki joka asiassa, mikä hyvä
Iso kiitos kaikille vastaneille! Etenkin Tervahauta, loistava kuvaus, kiitos! Kuulostaa siltä, että olen pääsemässä todella hienolle kentälle pelaamaan 🙂
Nyt täytyy vaan harjoitella alkukausi henkistä puolta, että pelikyky säilyis ilmeisen hienossa ympäristössä, ettei kisat mene ihan vaan maisemien ihailuksi!
Otsikossa kysyttiin kokemuksia, ei pyydetty pelkästään kehumaan.
Toistanpa kuitenkin vielä: On hyvä ja hieno kenttä, mukava klubi ja kaikin puolin suositeltava paikka…. ja aivan varmasti ihan Suomen eliittiä .. jne : Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jossain kohdin voisi olla jotakin parannettavaakin. Se jokin saattaisi olla juuri nämä 5 – 10 kohtaa kentällä, jonne pallot helposti hukkuvat ja joissa palloa sitten etsitään, etsitään, etsitään ja odotellaan. Ja hetken kuluttua, vihdoin lyömään päästyään, etsii seuraava ryhmä pallojaan samassa paikassa jne.. Paikat ovat varmasti hyvin tiedossanne. Voisiko niille tehdä jotakin, jotta pallot löytyisivät helpommin? Se ei tietenkään tarkoita, että pelin jatkamista muuten helpotettaisiin. Kannattaisi miettiä asiaa, sillä pallon pelaaminen, ei sen etsiminen, on pelissä olennaista.
Yrittää voi niin monella tavalla. Toiset yrittävät olla näkemättä epäkohtia ja puutteita, toiset yrittävät olla niistä vaiti, jotkut yrittävät selitellä niitä parhain päin. Parasta tulosta kuitenkin syntyy, jos yrittää löytää ne kohdat, joissa asiat voitaisiin tehdä vielä entistäkin paremmin ja sitten toteuttaa ne.
Kenttänne on niin upea, että tulen sinne mielelläni pelaamaamaan ja nauttimaan, mutta yli 5 tunnin notkuminen kierroksella ei kokemusta paranna.
Olen käynyt kerran: Caddiemasterin ja kahviossa ystävällinen palvelu. Vierailija tunsi olevansa tervetullut. Kentän lay-out mielestäni onnistunut. Sitten risuihin: Väylät ja raffit ’täynnä’ leikkuujätettä, tälläkin klubilla käytäntönä se typerä pakollinen tauko ekan ysin jälkeen. Kokonaisuus plussan puolella….
Minä en nyt oikein ymmärrä ymmärsitkö sinä?
Ensinnäkin myönsin, että kaikki aikaisemmat kirjoittajat olivat kirjoittaneet ihan asiaa, MYÖS SINÄ, eli oli tullut risuja tai ruusuja niin täysin aiheesta.. Eli vahvistin epäkohtia olevan edelleen joskin onneksi vähenemään päin. Itse kuitenkin mielelläni pelaan kenttää ’sellaisena kuin se on’ enkä niinkään mieti mitä kentän pitäisi asioille tehdä. Itse pelaamisessa on minulle riittävästi haastetta ja pohdittavaa. Sen olen kyllä huomannut, että Ruuhikoskella on surkeat harjoitusalueet, mutta se tuskin montaa vieraspelaajaa koskettaa.
Ja kun itsekin kenttää kehuin niin sehän perustui nimenomaan omakohtaisiin kokemuksiin – mihin muuhun se olisi voinut perustua?!
Mitä pallojen katoamispaikkoihin tulee niin minä en todellakaan niitä tiedä koska tapanani on matkustaa väylää pitkin. 🙂 Ehkä sinun tulisikin saattaa havaintosi korjaamista vaativista asioista suoraan kentän päättäjille, olettamus siitä, että ’kyllä siellä epäkohdat tiedetään’ ei juurikaan vie asioita eteenpäin – eihän?
lue ensimmäinen virke viestistäsi vielä kerran ja vaikkapa väylän 17 kuvauksesi aikaisemmasta. No, sattuuhan sitä väärinymmärryksiä. Hyvää pelikautta kuitenkin.
Kysyttiin pohojanmaalaista kenttää. ’Ja kun kehumma ittiämmä, moomma tosissamma!’
niin?
voisitko vielä tarkentaa, mitä yrität sanoa?
voin toki korjata yhden lauseeni, että ’kotikentäksENI eN paljon parempaa OSAA toivoa’, mitä 17 kuvaukseen tulee niin mikä kohta siinä jäi mieltäsi kaivamaan?
väität, että minä en pysynyt aiheessa, mutta itse kirjoitat 1. viestissäsi näin;
’On hyvä ja hieno kenttä, mukava klubi ja kaikin puolin suositeltava paikka…. mutta .. mutta … ainakin minulle on sattunut kovin hitaita kierroksia. odottelua.. odottelua ja odottelua.
Voisikohan siellä vähän, vaikka kökkäpartioiden voimalla, raivata, siivota ja siistiä niitä paikkoja, joissa palloja jatkuvasti eniten etsitään. Ehkä myös unilukkarille olisi käyttöä. ’
Eli ensimmäinen kappaleesi oli ihan asiaa, omakohtaisia kokemuksia, mutta kysyikö viestiketjun aloittaja kehitysehdotuksia kentälle? Niille tämä on ihan väärä foorumi. Tuskin kysyjä aikoo epäkohdille mitään tehdä enkä ole ainakaan kuullut että siellä laitettaisiin vieraspelaajia kökkähommiin. 🙂
niin, se ensimmäinen virke ’kerta vielä…’- viestistäsi. Luitko sen ? Olet ensin samaa mieltä, sitten korjaat ettet ole, myöhemmin taas olet samaa mieltä, nyt et ole vai oletko ? ..
Näkyy näitä juttuja lukevan viestiketjun aloittajan lisäksi muutkin, kuten esim. nim. Tervahauta, joka ei kovin ulkopuolisen kuvaa itsestään viestissään antanut. On meininkiä ja muuta. En toki ole vierasta ensimmäisenä ökkäharavan vartehen eheroottamassa.
Väylää pitkin pyrin kyllä minäkin etenemään, en kuitenkaan edessä pallojaan pöheiköstä etsivien ryhmien yli. Ohihan ei pääse, koska hekin ovat odotelleet heidän edessään pallojaan etsiviä ja tyhjää väylää ei välissä ole.
Ai niin, mikä se helposti hukkuu väylällä 17 ? eväätkö ? tiedätkö vai etkö tiedä, tiedät sittenkin, mutta siihenhän on tietenkin jokin muu selitys …?
Hyvää pelikautta Sinulle ja kaikille.
.
nyt pääsin vähän jyvälle mitä tarkoitit kun viittasit tiettyyn viestiin, en missään tarkoittanut ettenkö olisi yhtynyt sinun viestiisi (anteeksi jos jäi jossain vaiheessa epäselväksi), vaan siksi korjasin koska sekoitin ensin Penncrossin ja sinun viestisi, eli nuo märkyys- ja kyyhommat vastasivat hänen viestiinsä – ei niinkään sinun. Missään vaiheessa en kuitenkaan väittänyt sinun olevan väärässä, omalla kohdalla olen joutunut odottelemaan vain kuin lähtöaika on ollut mainitsemanni ajankohtana.
Miitä väylä 17 tulee niin joka kentältä löytynee väyliä/paikkoja mihin pallo SAATTANEE kadota. Ellei katoamisen mahdollisuutta olisi, tai se olisi huomattavasti pienempi, kaikkihan siitä lähtisivät oikomaan ja tuolloin ainakin kyseinen väylä helpottuisi huomattavasti. Kun uhkakuva on riittävän vahva, ohjaa se etenemään pelaajaa väyliä pitkin, mikä taas nopeuttaa peliä. Olen vahvasti sitä mieltä, että joissakin paikoissa (esim. Ruuhikosken 17) pallon löytymistä EI PIDÄ tehdä itsestäänselväksi eikä helpottaa ylen määrin. Se on yksi kentän tapa puolustautua pelaajaa vastaan. Tuskin Ruuhikoski on tässä mikään poikkeus.
Ja itse kun pelaan golfia sen perusajatuksen ’pallo pelataan niin kuin se makaa ja kenttä pelataan niin kuin se on’ mukaisesti, niin en ole juuri sen kummemmin asioita edes ajatellut. Minulle itse pelaaminen tuottaa tarpeeksi paljon nautintoa, iloa ja haasteita, että kentänsuunnittelun ja -hoidon jätän mieluummin ammattilaisille.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)