-
JulkaisijaArtikkelit
-
Miksi ylipäätänsä ’kinastella’ rangen hoitotasosta???
Uskoakseni vain pieni osa pelaajista todella ’harjoittelee’ rangella!!
Suurin osa golfareista tulee kentälle viime tipassa ennen ’tee-aikaa’ korkeintaan muutama ’harkkaputti’ klubin puttigriinillä ehditään suorittamaan. Sitten ’juoksujalkaa’ ykköstiille.
Jos tehtäisiin mielipidetutkimus jäsenistölle, niin tuskin rahoja kohdennettaisiin rangen kunnostamiseen ja hoitotason kohentamiseen vaan aivan muuhun.
Tästähän arvon ts (tiet sä ) ottaa herneen nenäänsä ja pari drinkkiä lisää, vai mitä???poa annua kirjoitti: (8.11.2007 22:47:32)
Avataanpa uusi ketju, koskien kentänhoitoa.
Täällä saavat kaikki asiasta kiinnostuneet esittää omia mielipiteitä, kysymyksiä, omia kommentteja+ muita mielipiteitä koskien suomalaisten golf-kenttien hoitotasoa.
Eka kysymys näin alkajaisiksi??? Missä on teidän mielestä hyvin hoidettu kenttä ja miksi se on ’hyvä’???
Toiseksi. Mikä tekee kentästä ’hyvin hoidetun’?????
Ei siitä tarvi kinastella. Oisit ottanu muutaman rinksun vähemmän, niin muistasit oman avaukses. Ja harjoitusalueet ovat kyllä osa kenttää.
Mä olen todella pahoillani, että yksi kentänhoidon parissa työskentelevä henkilö esittää tuollaisia näkemyksiä täällä. Voiaanko vetää johtopäätöksiä, että tuo on kenttähenkilökunnan yleisempikin suhtauuminen työhönsä? Toivon sydämestäni, että kyseessä on vaan yksi väärälle alalle ajautunut asennevammainen tapaus.
Mutta ego on pojalla kohallaan, kun myöntää että ei osaa tätä peliä, mutta silti tietää minkälaiselta alustalta sitä pitäisi harjoitella…
Nooh.. viesti taisi mennä niille perille, kellä vastaanotin on ja ehkä taas saatiin muutamassa paikassa kehtystä aikaiseksi… tavoite saavutettu, case closed… oiskohan seuraava vaikkapa tuota…. rangepallot
ts kirjoitti: (11.11.2007 21:54:57)
poa annua kirjoitti: (8.11.2007 22:47:32)
Avataanpa uusi ketju, koskien kentänhoitoa.
Täällä saavat kaikki asiasta kiinnostuneet esittää omia mielipiteitä, kysymyksiä, omia kommentteja+ muita mielipiteitä koskien suomalaisten golf-kenttien hoitotasoa.
Eka kysymys näin alkajaisiksi??? Missä on teidän mielestä hyvin hoidettu kenttä ja miksi se on ’hyvä’???
Toiseksi. Mikä tekee kentästä ’hyvin hoidetun’?????
Ei siitä tarvi kinastella. Oisit ottanu muutaman rinksun vähemmän, niin muistasit oman avaukses. Ja harjoitusalueet ovat kyllä osa kenttää.
Mä olen todella pahoillani, että yksi kentänhoidon parissa työskentelevä henkilö esittää tuollaisia näkemyksiä täällä. Voiaanko vetää johtopäätöksiä, että tuo on kenttähenkilökunnan yleisempikin suhtauuminen työhönsä? Toivon sydämestäni, että kyseessä on vaan yksi väärälle alalle ajautunut asennevammainen tapaus.
Mutta ego on pojalla kohallaan, kun myöntää että ei osaa tätä peliä, mutta silti tietää minkälaiselta alustalta sitä pitäisi harjoitella…
Nooh.. viesti taisi mennä niille perille, kellä vastaanotin on ja ehkä taas saatiin muutamassa paikassa kehtystä aikaiseksi… tavoite saavutettu, case closed… oiskohan seuraava vaikkapa tuota…. rangepallot
Olisikohan nyt kuitenkin tärkeämpää varsinaisen ’golfkentän’ kunto ja hoitotaso, sillä suurin osa golfareista tulee ’pelailemaan’ golfia eikä suinkaan treenaamaan sun ’oppien’ parissa?????
99% Suomen golfareista on harrastelijoita, joita ei kiinnosta sun ’oppisi’ pätkän vertaa
vaikka tätähän sinä et voi ymmärtää koska egosi ei anna myötenpoa annua kirjoitti: (11.11.2007 22:09:45)
99% Suomen golfareista on harrastelijoita, joita ei kiinnosta sun ’oppisi’ pätkän vertaa
vaikka tätähän sinä et voi ymmärtää koska egosi ei anna myötenOlisin ollut suunnattoman yllättynyt, jos olisit kirjoittanut jostain, mistä myös ymmärrät jotakin… mutta toviotan hyvää urakehtitystä, joskus voit vielä päästä leikkaamaan griinejä kun vähän asennetta hiot.
Mutta hetki oli taas hauskaa… nyt ei jaksa enää pelata uuden pulun kanssa shakkia…
ts kirjoitti: (11.11.2007 22:15:40)
poa annua kirjoitti: (11.11.2007 22:09:45)
99% Suomen golfareista on harrastelijoita, joita ei kiinnosta sun ’oppisi’ pätkän vertaa
vaikka tätähän sinä et voi ymmärtää koska egosi ei anna myötenOlisin ollut suunnattoman yllättynyt, jos olisit kirjoittanut jostain, mistä myös ymmärrät jotakin… mutta toviotan hyvää urakehtitystä, joskus voit vielä päästä leikkaamaan griinejä kun vähän asennetta hiot.
Mutta hetki oli taas hauskaa… nyt ei jaksa enää pelata uuden pulun kanssa shakkia…
Shakin peluu on myös yksi harrastuksistani, voitaisiin ottaa matsi!!
Kiitos urakehitys toivotuksestasi, ehkäpä joskus todella pääsen griinejä leikkaamaan, nythän olen vasta ’vanhempi siimaleikkaaja’ ja olen myös kerran päässyt klubin pihan ’työnnettävällä’ ajelemaan.
Sun urakehitystä en uskalla edes arvailla, se on varmasti aivan ’huikeata’ts kirjoitti: (11.11.2007 20:16:58)
poa annua kirjoitti: (11.11.2007 20:03:20)
ts kirjoitti: (11.11.2007 19:26:29)
poa annua kirjoitti: (11.11.2007 19:07:59)
Ja edelleenkin mitä järkeä on harjoitella alustalta, jolta ei kentällä joudu pelaamaan???!!!
Nooh… muutama vuosi kokemusta lisää niin ymmärrät. Kokemusta pelaamisesta ja harjoittelusta hyvissä olosuhteissa, sekä kentänhoidosta.
Eiks oo muuten jännä, että kaikki ne jotka oikeesti osaa lyödä palloa, haikailee esittämieni olosuhteien perään?
[/]
Jopas jotakin!!! Tässähän tuli oikein isäpäivän kunniaksi ISÄN kädestä!!!!!
Eipähän sulta ts (tiät sä) ainakaan EGOA puutu!!!Eli sinä
Katsos kun tuossa ei ole kyse egosta vaan hemmetin laajasta kokemuksesta, jonka kautta on kehittynyt ymmärrys. 90-luvun puolivälistä asti kun on tauotta ollut Suomen kärkipelaajien kanssa tiiviisti tekemisissä, niin asioista muodostuu tietty käsitys. Oppii vaan tietämään mitä he arvostavat.
Huppuunsa viritetyistä losuhteista olen päässyt vuosittain nauttimaan pari kuukautta vuodesta 2000 asti, joka on myös opettanut ymmärtämään ja tajuamaan. Silloin vaan käsitykset muodostuvat hieman erilaisiksi, kuin pari kesää leikkurin päällä istuneella on.
Mutta voinhan toki olla väärässäkin. Eli voi olla, että olet +-tasoituksen pelaaja ja pelannut 150 kenttää ja vietät talvet treenaten hyvissä olosuhteissa. Jutuistasi ei mikään noista kyllä paista läpi.
heh heh, se on kaksi eri asiaa ymmärtää kuin väittää ymmärtävänsä. sun jutuistas päätellen sä et kyllä ymmärrä edes sen vertaa kuin se pari kesää koneen päällä istunut jos keskustellaan kentänhoidosta ja siitä mitä kaikkea se vaatii sekä pitää sisällään. mut muuten sä oot aika huvittava tapaus. sun ja tosipelaajan välillä on se pieni ero, että nämä tosipelaajat lyö alustalta kuin alustalta, eivätkä tee siitä sen kummempaa numeroa kuten nyt esimerkiksi sinä.
poa taas voisi valistaa että mitkäs kentät täällä etelän päässä ovat innokkaasti palkkaamassa vakituista, ympäri vuoden palkkalistoilla olevaa henkilökuntaa. kyllä kiinnostaa. kovasti. aika monta muutakin kentänhoitajaa kiinnostaa.
Hukkiputki kirjoitti: (11.11.2007 15:35:03)
Pa esitti hyvän kysymyksen. Itselleni ei juuri ole tullut mieleen tuossa yhteydessä hoitohenkilökunnan palkkaus, nurmen hoito kyllä. Pelailen niin harvoilla kentillä, että en alkuperäiseen kysymykseen vastaa (ei moni muukaan ole tainnut vastata).Eniten pelaamani kenttä on hoitoresursseihin nähden kohtuullisessa kunnossa lukuun ottamatta bunkkereita ja lyöntipaikkoja. Bunkkereissa en useinkaan käy (niitä on onneksi aika vähän), mutta joka väylällä joutuu ainakin kerran lyömään avauslyönnin.
Kyllä niistä on ruoho leikattu ja aika sopivaan korkeuteenkin, mutta ne vinksottavat sinne tänne, joten tasaista paikkaa ei löydy hakemallakaan. Eli miten on, eikös avauslyöntipaikan pitäisi olla jokseenkin vaaterissa? Ja mitenkä ne suomalaisilla kentillä täyttävät tämän (melko alkeellisen) vaatimuksen.
Jos meni ot, niin huutakaa!
lyöntipaikkoja ei laiteta yleensä täysin vaateriin jotta sulamis/sadevesi saadaan ohjattua nopeammin pois. kallistus on kuitenkin niin pieni, ettei sitä huomaa jollei siitä tiedä, näin siis teoriassa. mikäli lyöntipaikoilla on monttuja tai muuta vastaavaa vinksotusta, se voi johtua monesta eri asiasta; alusta on rakennusvaiheessa huonosti tiivistetty ja on ajan myötä päässyt vajoamaan, tiimerkit on siirretty liian harvoin joten pelaajat ovat saaneet sen montulle jne.
se nurmen hoito on yhtä kuin pätevän hoitohenkilökunnan palkkaus. yksi asiansa osaava henkilö hoitaa työnsä tarkemmin ja nopeammin kuin kaksi kesäpoikaa. se asiansa osaava henkilö osaa nurmikon leikkuun lisäksi monta muuta asiaa maanrakennuksesta lähtien. tämä asiansa osaava henkilö osaa katsoa kenttää ja tehdä tarvittavat toimenpiteet pyytämättä, kuten nyt esimerkiksi siirtää ne tiimerkit; tällä säästetään aikaa ja vaivaa, saadaan lisää aikaa muihin hoitotoimenpiteisiin.
se nurmen hoito on monta muuta asiaa kuin pelkkää leikkurin päällä istumista.
se nurmen hoito on yhtä kuin pätevän hoitohenkilökunnan palkkaus.
(tajuton nipo 12.11.2007 2:57:36)
Yhdyn täysin nipon mielipiteeseen. Väitän, että ammattitaitoinen kentänhoitohenkilökunta maksaa itsensä kyllä takaisin moninkertaisesti.
Missäköhän niitä ammattilaisia kasvaa? Kun suostuu tulemaan määräaikaiseen työsuhteeseen, hanurista olevilla työehdoilla.
Tässä keskustelussa on esitetty kaksi perusmielipidettä: 1) nurmen pituus niin rangella kuin väylilläkin on lliian korkea (mistä seuraa väärän lyöntitekniikan kehittyminen), ja 2) nurmen leikkuukorkeuden alentaminen maksaa liian paljon rahaa (ja siksi sitä ei tehdä).
Nyt olisi kiva kuulla enemmänkin kentänhoidon ammattilaisten näkemyksiä siitä, minkälaisia seuraamuksia leikkuukorkeuden radikaali laskeminen nimenomaan Suomen kentillä aiheuutaisia kustannusten, kentän kunnon, pelattavuuden, ym. suhteen. Näin maallikkona voisin kuvitella, ettei Manner-Euroopan kenttien hoitosuunnitelma ja leikkuukorkeudet välttämättä aivan sellaisenaan sovellu Suomeen, ja toisaalta Suomessakin kenttien pohjat ovat kovin erilaisia perustöiden riittävyydestä ja kentän maapohjan laadusta riippuen, mikä voisi hyvinkin vaikuttaa hoitosuunnitelmaan ja leikkuukorkeuksiin.
Eli mikä on syy siihen, että ruoho meillä on niin pitkää?
P.S. Omat kokemukseni ulkomaisista kentistä rajoittuvat vajaaseen pariinkymmeneen Espanjan, Saksan ja Ruotsin maaperällä sijaitsevaan kenttään. Kaikilla näillä kentillä ruohon pituus on noin perstuntumalla ollut suunnilleen sama kuin Suomessakin, yhtä Espanjan kenttän lukuun ottamatta (olisiko ollut Mijas?). Sen sijaan Kytäjän NW:n ykkösväylällä ruoho oli elokuussa niin lyhyttä, että lyöminen oli tottumattomalle vaikeaa.
KL kirjoitti: (12.11.2007 9:44:24)
… Eli mikä on syy siihen, että ruoho meillä on niin pitkää? …Ammun tässä itseäni jalkaan mutta arvaan vastaukseksi seuraavaa:
koira kirjoitti: (11.11.2007 20:33:50)
Miksi range pitäisi leikata tiikorkeuteen?
– Lyhyemmäksi leikattu range ohjaa pelaajien heilautuksia enemmän oikeaan suuntaan ja kaikilta alustoilta lyöminen helpottuu. Mukaanlukien märkä väylä, bunkkeri, syvä raffi jne.
– Väärin lyövät eivät ehkä viihtyisi enää rangella, vaan lähtisivät kentälle raffeihin pelaamaan tai opettelemaan lyöntiä. Hyvä niin sillä väärin harjoittelemalla kun oppii vain lyömään väärin.
…Lajin kehityksen kannalta ruoho ei siis saisi olla liian pitkää. Näinhän se pitäisi mennä eikä klubituupparin ehdoilla. Tuuppari otetaan riittävästi huomioon kun ylipäätään saa pelata. Ja lyhyemmällä ruoholla saattaisi oppiakin jotain.
Ai saakeli ny sattuu koipeen…
kebax kirjoitti: (12.11.2007 10:38:10)
KL kirjoitti: (12.11.2007 9:44:24)
… Eli mikä on syy siihen, että ruoho meillä on niin pitkää? …Ammun tässä itseäni jalkaan mutta arvaan vastaukseksi seuraavaa:
koira kirjoitti: (11.11.2007 20:33:50)
Miksi range pitäisi leikata tiikorkeuteen?
– Lyhyemmäksi leikattu range ohjaa pelaajien heilautuksia enemmän oikeaan suuntaan ja kaikilta alustoilta lyöminen helpottuu. Mukaanlukien märkä väylä, bunkkeri, syvä raffi jne.
– Väärin lyövät eivät ehkä viihtyisi enää rangella, vaan lähtisivät kentälle raffeihin pelaamaan tai opettelemaan lyöntiä. Hyvä niin sillä väärin harjoittelemalla kun oppii vain lyömään väärin.
…Lajin kehityksen kannalta ruoho ei siis saisi olla liian pitkää. Näinhän se pitäisi mennä eikä klubituupparin ehdoilla. Tuuppari otetaan riittävästi huomioon kun ylipäätään saa pelata. Ja lyhyemmällä ruoholla saattaisi oppiakin jotain.
Ai saakeli ny sattuu koipeen…
Mitä jos ruohoa ei olisi väylillä lainkaan, vaan väylät olisivat tiiviiksi jyrättyä maata? Ei tarvitsisi leikata ruohoa ollenkaan ja palloon saisi kunnolla painetta. Monet palstan pelureistakin tuon tuostakin ylistää kovalta alustalta lyötyyn palloon tulevan spinnin suurta määrää. Saisivat tuupparitkin pallon pakittamaan griinillä!
Lähinnä tässä peräänkuulutin niitä kentänhoidollisia / kentän kunnossa pitämiseen liittyviä tekijöitä, en sitä, mikä olisi lajille hyväksi. Kuvittelisin nimittäin niin, että jos ruohon pitämiseen lyhyenä ei liittyisi mitään em. ongelmia tahi rajoitteita, lyhyen ruohon pitäisi olla kaikkien intressi.
ts kirjoitti: (11.11.2007 21:54:57)
Nooh.. viesti taisi mennä niille perille, kellä vastaanotin on ja ehkä taas saatiin muutamassa paikassa kehtystä aikaiseksi… tavoite saavutettu, case closed… oiskohan seuraava vaikkapa tuota…. rangepallot
Olisi kiva kuulla kokemuksia range-palloista ja miten erilaisia ne oikein on. Omat vähäiset kokemukset on seuraavanlaisia:
Erään itä-Helsingissä sijaitsevan rangen rangepallot ovat ilmeisen kovia. Lyönti kuin lyönti tuntuu tulevan mailanvartta pitkin koko kehoon ja lopetimme siellä käymisen kun tuonne lapaluun tienoille tuli joka kerta joku kipeä piste. Mattoja siellä oli kahta erinäköistä/laatuista joten tuskin se siitä johtui.
Kotikentän (sijaitsee porvoon eteläpuolella) range pallot lienevät pehmeämpiä ja kevyempiä, niitä voi lyödä vaikka kuinka paljon eikä paikat tule kipeäksi. Tosin ongelmana on etteivät ne lennä niin hyvin. Olisikin kiva yleensäkin tietää kuinka paljon huonommin range pallot lentävät niin osaisi sen ottaa huomioon kentällä. Oma arvaus liikkuu tuolla 10%-20% välillä.
Mitä pohjoisemmaksi kesällä mennään niin yksinkertaisesti valoisa aika vuorokaudessa pitenee = ruoho kasvaa agressiivisemmin. Tästä syystä Euroopan kentillä leikataan huomattavasti harvemmin kuin täällä Suomessa.
KL kirjoitti: (12.11.2007 11:18:23)
… Lähinnä tässä peräänkuulutin niitä kentänhoidollisia / kentän kunnossa pitämiseen liittyviä tekijöitä, en sitä, mikä olisi lajille hyväksi. Kuvittelisin nimittäin niin, että jos ruohon pitämiseen lyhyenä ei liittyisi mitään em. ongelmia tahi rajoitteita, lyhyen ruohon pitäisi olla kaikkien intressi.En oikein ymmärrä miten kentänhoidolla ja pelaamisella voisi olla erilaisia tavoitteita. Kansa kyllä tykkää pelata raffissa, mutta tämähän on esitettyjen asioiden vuoksi jarru kehitykselle. Lyhyempi ruoho palvelisi kehitystavoitetta paremmin jolloin jää pohtimaan onko pitkä ruoho kentänhoidollisestikaan perusteltu ratkaisu. Siis jos ei kentänhoidon ja pelaamisen välille aseteta keinotekoisia tavoite-eroja.
Alkuun voin todeta, että en tiedä paljoakaan kentänhoidosta enkä golfinpeluusta. Minusta tuntuu, että väylät tulisi leikata niin mataliksi kuin ruoho (lajit), sekä pinnan muotoilu antavat periksi. Vähäisellä kokemuksellani voin todeta varmaankin monen suomalaisen väylän olevan sen verran epätasainen, ettei kovin matala leikkuu onnistu. Joitakin lajeja ei myöskään passaa leikata ainakaan lyhyemmiksi kuin 12 mm. Mitä muuhun Eurooppaan tulee, heillä voi etelässä olla käytössä aivan eri lajit kuin täällä. Lisäksi matala leikkuu asettaa tietysti resurssipaineita ja voi hyvin olla ettevät nämä nk. klubituupparit arvosta matalaa väylää kovin paljon. Tätä asiaa olisi varmasti hyvä kysyä kenttämestareilta sekä proilta.
kebax kirjoitti: (12.11.2007 12:20:13)
KL kirjoitti: (12.11.2007 11:18:23)
… Lähinnä tässä peräänkuulutin niitä kentänhoidollisia / kentän kunnossa pitämiseen liittyviä tekijöitä, en sitä, mikä olisi lajille hyväksi. Kuvittelisin nimittäin niin, että jos ruohon pitämiseen lyhyenä ei liittyisi mitään em. ongelmia tahi rajoitteita, lyhyen ruohon pitäisi olla kaikkien intressi.En oikein ymmärrä miten kentänhoidolla ja pelaamisella voisi olla erilaisia tavoitteita. Kansa kyllä tykkää pelata raffissa, mutta tämähän on esitettyjen asioiden vuoksi jarru kehitykselle. Lyhyempi ruoho palvelisi kehitystavoitetta paremmin jolloin jää pohtimaan onko pitkä ruoho kentänhoidollisestikaan perusteltu ratkaisu. Siis jos ei kentänhoidon ja pelaamisen välille aseteta keinotekoisia tavoite-eroja.
Tätä minä juuri yritän tässä selvittää, eli miksi se ruoho on niin pitkää, ettei palloa voi lyödä oikein, kuten ts asian ilmaisi. Joku syy siihen ruohon nykypituuteen täytyy olla, tuskin sitä ruohoa ihan mielivaltaisesti leikellään.
KL kirjoitti: (12.11.2007 12:51:04)
kebax kirjoitti: (12.11.2007 12:20:13)
KL kirjoitti: (12.11.2007 11:18:23)
… Lähinnä tässä peräänkuulutin niitä kentänhoidollisia / kentän kunnossa pitämiseen liittyviä tekijöitä, en sitä, mikä olisi lajille hyväksi. Kuvittelisin nimittäin niin, että jos ruohon pitämiseen lyhyenä ei liittyisi mitään em. ongelmia tahi rajoitteita, lyhyen ruohon pitäisi olla kaikkien intressi.En oikein ymmärrä miten kentänhoidolla ja pelaamisella voisi olla erilaisia tavoitteita. Kansa kyllä tykkää pelata raffissa, mutta tämähän on esitettyjen asioiden vuoksi jarru kehitykselle. Lyhyempi ruoho palvelisi kehitystavoitetta paremmin jolloin jää pohtimaan onko pitkä ruoho kentänhoidollisestikaan perusteltu ratkaisu. Siis jos ei kentänhoidon ja pelaamisen välille aseteta keinotekoisia tavoite-eroja.
Tätä minä juuri yritän tässä selvittää, eli miksi se ruoho on niin pitkää, ettei palloa voi lyödä oikein, kuten ts asian ilmaisi. Joku syy siihen ruohon nykypituuteen täytyy olla, tuskin sitä ruohoa ihan mielivaltaisesti leikellään.
Kaipa se on siitä kiinni ettei kaikilla kentillä väylän pinta tai pintamateriaalit mahdollista lyhempää leikkausta. Toisaalta harvemmalla kentällä on riittävät resurssit leikkauksen määrän ja laadun ylläpitämiseen. Kysymys on varmasti muustakin kuin leikkauksesta, esim. kastelun määrästä ja toisaalta myös salaojituksesta ettei kenttä lainehdi sateiden jälkeen. Voipi olla kysymys myös kasvukerroksen laadusta, sopivasta ruoholajikkeesta jne. Veikkaisin että kentänhoidon ammattilaiset osaavat selvittää asiaa tarkemmin.
Ruohon pituus ja alustan pinta on erittäin tärkeä seikka, myös par-3 väylien tee-boxeissa. Sopivalta alustalta on tietenkin mukava pelata ja pääsee käyttämään (sekä opettelemaan) lyöntejä, joilla pallon saa pysähtymään liukkaammillekin greeneille. Ehkä siinä oppii samalla ymmärtämään miksei raffista saa aikaiseksi sitä ’kuuluisaa spinniä’. Hyvissä olosuhteissa tavallinen klubituupparikin pystyy lyömään väylältä alakierteisiä stoppareita, vaikkei pallot samalla tavalla peruuttelisikaan kuin TV:n kuvissa huippuammattilaisten lyönneillä.
Se on sitten toinen asia, jos pelaajat haluavat lyödä pallonsa korkeamman ruohon päältä. Kenties siitä onkin helpompaa ’koukata’ pallo ilmaan. Tällainen pitkäruohoinen kenttä saattaa olla kyseisille pelaajille paljon mieluisampi, kuin hyvin hoidettu ’kilpakenttä’. Mutta, todennäköisesti näiltä kentiltä löytyy muitakin erilaisuuksia kuin väyläruohon leikkauksen pituus.
Muutamia näkemyksiä
Viheriöllä ja karheikossa on kutakuinkin yhtä paljon yhteyttävää lehtipinta-alaa/pinta-alayksikkö. Matalassa leikkuussa tiheys eli lehtiversojen määrä/pinta-alayksikkö on siis moninkertainen. Mikäli kasvutekijät (vesi, valo, lämpö, ravinteet) ovat samat, on myös vihermassan tuotto suunilleen sama. Näin ollen pituuskasvu jakautuu useammalle yksilölle, eli matalaan leikattu heinä kasvaa pituutta vähemmän.
Ihan näin yksioikoinen asia ei toki ole, viheriötä lannoitetaan jopa kolme kertaa enemmän kuin esim. väylää, samoin kastelu on voimakkaampaa. Kasvua ja sen seurauksena kuitua syntyy siis enemmän (vaikka leikkuujäte kerätäänkin, vaikuttavaa juurten ja rönsyjen voimakkaampi kasvu kuitua lisäävästi). Kuitu taas lisää hoitoa, eli ilmastusta, pystyleikkuuta ja kattausta.
Väylien pelillisiin ominaisuuksiin vaikuttavat eniten leikkuukorkeus ja heinälaji. Heinälaji taas vaikuttaa leikkuukorkeuteen, hauska luuppi! Halveksittu kylänurmikka (en tarkoita nimimerkkiä) on kasvupaikalleen sopeuduttuaan pystykasvuinen ja tihenee uskollisesti leikkuukorkeuden alentamisen myötä. Siitä saakin palloa hyvin kannattelevan alustan.
Yleisin kylvettävä väylä (ja -lyöntipaikka)heinä on niittynurmikka. Sen kasvutapa ei ole ole yhtä pysty eikä leikkuukorkeuden alenemisen mukaan tihenevä. Saattaa käydä jopa päin vatsoin.
Yleisesti, eräs matalaa leikkuuta väylillä rajoittava tekijä (lisääntyneen hoidon lisäksi) on leikkuujäte. Leikkuuta madallettaessa on lisättävä kasvutekjiöitä, eli vettä ja lannoitteita, vrt viheriö. Tuloksena on lisääntynyttä kasvua, ja leikkuujätteestä olisi päästävä eroon koska se ei enää mahdu sekaan. Sweeperillä sen tietysti voisi hoitaa pois, mutta leikkuujätteen käsittelykin olisi kohtuullinen homma.
Leikkuukorkeuteen siis vaikuttaa monet tekijät, muutkin kuin tässä esitetetyt. Työ lisääntyy eksponentiaalisesti korkeuden alentuessa. Käytännössä kenttämestarit leikkaavat niin alas kuin rahkeet riittävät.
Oma lukunsa on sitten rangen lyöntipaikka. Kulutus on yleensä niin kova, että on täysi touhu saada kasvamaan siellä yhtään mitään. Leikkuukorkeuteen vaikuttaa edellä kuvatun lisäksi leikkuukalusto. Divoja on niin että riittää, ja siihen kun päräyttää leikkurilla, niin jopa tykkää terä tylsää. Helpoin ratkaisu useinkin on alas leikkaava vaakatasoleikkuri, joka yleensä on semileikkuri. Juujuu, tiileikkurilla voi tietenkin leikata seuraavana lyöntivuorossa olevan siivun. Tiileikkurin ja -leikkaajan olisi yleensä hyvä sännätä kentällekin heti aamusta, kiertämättä lähtöruudun kautta.
Iltapäivällä rangelle on aika turha yrittää, paitsi jos narua voisi siirtää takaa eteen päin. Tällöin pelaajien pitäisi kuitenkin saada divotit lentämään taakse päin. Ratkaisu rangelle olisi oma hoitokalusto ja -henkilökunta.
Edellä siis joitakin monista seikoista, mitkä käytännössä määrittelevät leikkuukorkeuksia. Useimmilla kenttämestareilla on pyrky niin alas kuin tolkun konsteilla vaan pääsee. Pelin ja pelaajien vaatimukset on tiedostettu, ja -uskokaa tai älkää- hyvät edellytykset pelaamiselle ovat myös meidänkin ammattikuntamme tavoitteena.
Pääsääntöisesti väylät tulisi leikata niin lyhyiksi kuin se vain on kullakin kentällä mahdollista. Minimi leikkuukorkeuteen vaikuttavat eniten ruoholajikkeet ja väylien epätasaisuus kuten edellä on ansiokkaasti todettu.
Valitettavan usein leikkuukorkeus määräytyy kuitenkin seuraavasti:
– Kun kenttä rakennetaan, leikkuukorkeutta lasketaan hiljalleen
– Kun on päästy naapurikentän leikkuukorkeuteen, ollaan tyytyväisiä
– Jos joskus kokeillaan alempaa leikkuukorkeutta, tulee väylille helposti muutamia skalpeerattuja kohtia epätasaisuuksien takia ja tästä pelästyneenä palataan vanhaan. Eli ruohon hyvinvointi asetetaan turhankin selvästi pelattavuuden edelle.Parempi olisi jos epätasaisuuksia korjattaisiin ja/tai pysyttäisiin alemmassa korkeudessa pienistä visuaalisista haitoista huolimatta. Eli rohkeasti hakemaan noita kenttäkohtaisia minimikorkeuksia. Hitaammin väylät liian korkeiksi silloin kasvavat joten ei leikkuukertoja tarvitse lisätä.
Kuten aikaisemmin totesin, on ongelma yleensä rangella suurempi kuin kentällä.
Kiitokset taas kerran Keeperille asiallisesta ja ammattitaitoisesta kirjoituksesta. Sait jopa uskoni palaamaan asiallisen keskustelun mahollisuuteen …ainakin hetkeksi
Muutama kysymys tuosta kuitenkin heräsi:
Keeper kirjoitti: (12.11.2007 14:03:06)
Viheriöllä ja karheikossa on kutakuinkin yhtä paljon yhteyttävää lehtipinta-alaa/pinta-alayksikkö. Matalassa leikkuussa tiheys eli lehtiversojen määrä/pinta-alayksikkö on siis moninkertainen. Mikäli kasvutekijät (vesi, valo, lämpö, ravinteet) ovat samat, on myös vihermassan tuotto suunilleen sama. Näin ollen pituuskasvu jakautuu useammalle yksilölle, eli matalaan leikattu heinä kasvaa pituutta vähemmän.
Pituutta vähemmän, mutta vahvisuuko juuristo ja itse korsi tuolloin paremmin?
Keeper kirjoitti: (12.11.2007 14:03:06)
Väylien pelillisiin ominaisuuksiin vaikuttavat eniten leikkuukorkeus ja heinälaji. Heinälaji taas vaikuttaa leikkuukorkeuteen, hauska luuppi! Halveksittu kylänurmikka (en tarkoita nimimerkkiä) on kasvupaikalleen sopeuduttuaan pystykasvuinen ja tihenee uskollisesti leikkuukorkeuden alentamisen myötä. Siitä saakin palloa hyvin kannattelevan alustan.
Tuon lauseen olen kuullut usein. Tuntuu, että jopa liian usein. Perusajatuksena monella suunnalla näyttää olevan se, että ruohon pitäisi kannatella palloa ilmassa. Klubipelaajien kuulee usein kehuvan hedän mielestään hyvää alustaa sanoin ’pääsee hyvin pallon alle’ Paremmat pelaajathan eivät tuota asiaa arvosta, vaan mieluummin mahdollisimman tiivistä ja vähäruohoista alustaa, josta pallon lennon kontrollointi on mahdollista paremmin. Onko tuo ’kannattelva alusta’ mahdollisesti yksi harha, jonka mukaan päätöksiä tehdään?
Keeper kirjoitti: (12.11.2007 14:03:06)
Oma lukunsa on sitten rangen lyöntipaikka. Kulutus on yleensä niin kova, että on täysi touhu saada kasvamaan siellä yhtään mitään. Leikkuukorkeuteen vaikuttaa edellä kuvatun lisäksi leikkuukalusto. Divoja on niin että riittää, ja siihen kun päräyttää leikkurilla, niin jopa tykkää terä tylsää. Helpoin ratkaisu useinkin on alas leikkaava vaakatasoleikkuri, joka yleensä on semileikkuri. Juujuu, tiileikkurilla voi tietenkin leikata seuraavana lyöntivuorossa olevan siivun. Tiileikkurin ja -leikkaajan olisi yleensä hyvä sännätä kentällekin heti aamusta, kiertämättä lähtöruudun kautta.
Iltapäivällä rangelle on aika turha yrittää, paitsi jos narua voisi siirtää takaa eteen päin. Tällöin pelaajien pitäisi kuitenkin saada divotit lentämään taakse päin. Ratkaisu rangelle olisi oma hoitokalusto ja -henkilökunta.
Onko tuossa kulutuksessa mahdollisesti myös liikkeellä sellaista harhaa (ennen siihen ainakin törmäsi aika usein) että pidemmältä ruoholta ei pintaan tulisi vaurioita, vaan palloa sipaistaisiin enemmän ruohon päältä. Tuolla mainitsemassani Espanjan kohteessa narut siirtyvät päivän / kahden välein ja ovat suosiolla hyväksyneet, että jokaisen lyönnin jälkeen kyseinen kohta on tuhottu. Eli ainoa hoitokeino yhden kaistaleen käytön jälkeen on hiekka/siemenseos ja aika. Harhaksi nimitän tuota siksi, että kyllä pelimies sen divotin siitä pidemmästäkin ottaa… tuskailee vaan samalla osuman tuntuman ja pallon lennon kanssa. Eli käytännössä range on yhtä kuokittu, oli ruoho idempää tai lyhyempää.
Naruahan kai yleensä siirretään taakse päin, eli siellä pitäisi olla tervettä pohjaa ajettavana ja ilman divotteja. Jos se halutaan leikata välittömästi nykyisten lyöntipaikkojen takaa, voisi kai rangen tuon 10 minuutin ajaksi sulkea leikkuutyötä varten. Tai sitten ajaa aamulla kuten totesit.
Keeper kirjoitti: (12.11.2007 14:03:06)
Pelin ja pelaajien vaatimukset on tiedostettu, ja -uskokaa tai älkää- hyvät edellytykset pelaamiselle ovat myös meidänkin ammattikuntamme tavoitteena.
Tuohon uskon ainakin osaltasi varmasti. Se on kirjoituksistasi käynyt ilmi. Sitä kutsutaan ammattiylpeydeksi. En ole kuitenkaan aivan varma, että tuo sama asenne näkyy kaikilla Suomen kentilla. Omalla kotikentälläni tilanne on kohtalaisen hyvä, mutta paljon löytyy paikkoja, joissa näkyy merkkejä esittämistäni harhoista. Ja tarkoitushan on herättää keskustelua aiheesta ’voitaisiinko tätä parantaa’
hei vaan ts,
ihan varmaa on, että mitään kortta ei haluta kasvattaa. kaikki mitä tehdään, tähtää siihen että olisi tiheämpi lehtikasvusto.
pelkällä leikkuulla ei saa vahvistettua juuristoa. oikea tapa kastella, säännöllinen ilmastus ja järjellä toteutettu lannoitus ovat asioita joilla voi aloittaa tuon juuriston kehittämisen.
ja ihan oikeasti, sen ruohon taytyy kannatella sitä palloa. siihen tähdätään ja siihen on aina tähdätty. se palloa kannatteleva nurmipinta on yleensä tiheä, jotain sellaista mitä pelaajat toivovat. tiedoksi sinullekin, se ilmoitettu leikkuukorkeus ei vielä tarkoita varsinaista nurmen pituutta. usko pois, se on sinullekin aivan sama, onko se nurmi vedetty 7mm vai 12mm, sinä et sitä eroa huomaa ellei sitä sinulle kerrota.
on helpompi mennä korkeuksissa oikeasti alas, mikäli se kasvu on tiheää. tosin silloin se nurmi kannattelee sitä palloa, joten mitä sinä nyt oikein haluatkaan?
mitä taas tulee tuohon rangeen ja sen hoitamiseen, se nyt ei ole se kaikkein tärkein alue siellä kentällä. on tietenkin helppo todeta että eihän sitä tarvitse kuin leikata silloin ja silloin vaikka sillä ja sillä tavoin. silkka tosiasia kuitenkin on, että tuon nurmialueen hoitaminen on paljon muutakin kuin pelkkää leikkuuta ja jokainen työvaihe vie aikaa/maksaa rahaa.
tajuton nipo kirjoitti: (12.11.2007 15:31:26)
ja ihan oikeasti, sen ruohon taytyy kannatella sitä palloa. siihen tähdätään ja siihen on aina tähdätty.
Siis tämän harhan esiintymä on nyt oikeaksi todettu. Tuosta ajatuksesta eroon pääseminen voikin sitten olla kovemman työn takana….
ts kirjoitti: (12.11.2007 15:45:49)
tajuton nipo kirjoitti: (12.11.2007 15:31:26)
ja ihan oikeasti, sen ruohon taytyy kannatella sitä palloa. siihen tähdätään ja siihen on aina tähdätty.
Siis tämän harhan esiintymä on nyt oikeaksi todettu. Tuosta ajatuksesta eroon pääseminen voikin sitten olla kovemman työn takana….
En nyt ihan tätäkään ymmärrä. Jos ruoho on tiivis ja lyhyt, niin kyllä se varmasti kannattaa palloa, eikä pallo painu kovaa maata vasten. Jos taasen ruoho ei kannata palloa, on se joko hyvin harvaa tai sitä ei ole ollenkaan.
Yksi golfkentänhoidon perusteista on se, että heinä tulee pitää kasvussa mutta sitä ei saa päästää kehittymään. Korsi on eräs kehityksen tulos, joka on siis ei-toivottava. Juuristo kehittyy sitä huonommin mitä matalampaan leikataan (voimakkaasti yksinkertaistettuna: lehdet muodostavat juuriston kehitystä ohjaavaa kasvuhormonia = vähän lehtimassaa ->vähän hormonia -> vähän juuristoa).
Pallon makaamisessa on mielestäni kaksi merkittävää tekijää. Ensiksi, onko pallo heinän sisällä, eli onko heinää pallon sivuilla. Toiseksi, minkä päällä pallo makaa.
Ymmärtääkseni pallon ympärillä, eli pallon ja mailan välissä, tulisi olla mitään ylimääräistä. Jonkin päällähän pallon kuitenkin tulee olla, jos se on maata tai kuitukerrosta vasten eikä pallon ympärillä ole mitään ylimääräistä, on kentänhoito epäonnistunut. Kattava ruohopeite tulisi olla koko kentän alueella, koska pelkkä maa/kuitukerros ei pysy pitkään käyttökelpoisena. Sama koskee hyvin matalaa heinää, joka ei ole tiheä (=ei riittävästi yhtetyttävää lehtipinta-alaa).
Eli kyllä tiheyttä tarvitaan, joka kannattelee palloa, koska vaihtoedot ovat huonoja (ei heinää tai heinää pallon ympärillä). En usko, että kentänhoito perustuu harhakäsityksiin.
ts kirjoitti: (12.11.2007 15:45:49)
tajuton nipo kirjoitti: (12.11.2007 15:31:26)
ja ihan oikeasti, sen ruohon taytyy kannatella sitä palloa. siihen tähdätään ja siihen on aina tähdätty.
Siis tämän harhan esiintymä on nyt oikeaksi todettu. Tuosta ajatuksesta eroon pääseminen voikin sitten olla kovemman työn takana….
aikaisemmin kirjoitin:
’on helpompi mennä korkeuksissa oikeasti alas, mikäli se kasvu on tiheää. tosin silloin se nurmi kannattelee sitä palloa, joten mitä sinä nyt oikein haluatkaan?’
sun inttämises tässä on ainakin harhan sijasta todellista. sä valitat yhdestä ja vaadit toista etkä edes itse huomaa kuinka nämä kaksi asiaa sotii toisiaan vastaan.
kyllä sen nurmen voi leikata vaikka 2mm vaikka se todellisuudessa olisi kuinka pitkää. sellaien makuullaan/lamossa oleva heina ei korkeutta hirveästi ota.
pannaan palasiksi:
nurmi ei saa kannatella palloa: ei tiheä kasvusto=pelkkä kasvualusta=hiekkaa ja turvetta
pitää leikata todella alas: tarvii tiheän kasvuston
kentän pitäisi olla kauttaaltaan virheä kuten siinä yhdessä kisassa joka lähetettiin sieltä ameriikan yhdysvalloista televiision välityksellä: tiheä, palloa kannatteleva nurmipinta, joka on leikattu matalaksi (sama pätee muuten siellä espanjassakin
voisiks nyt ihan oikeasti selventää, että mitä sä haluat? todella matalaksi leikatun nurmen joka ei kannattele palloa? heh heh, toi se vasta harhaa on. kun seuraavan kerran menet sinne espanjaan, niin esitäppä tuo sama toive paikalliselle kenttämestarille, näet kerrankin kun espanjalainen nauraa itsensä kipeäksi…
-
JulkaisijaArtikkelit