-
JulkaisijaArtikkelit
-
Keeper kirjoitti: (26.8.2014 11:29:30)
Samaan katergoriaan kuuluvat haravien ’HARAVAT BUNKKERIIN’-tarrat. Vaikka ne eivät leipää pyydä, en halua sellaisia käyttää.
Mikset?
Aina silloin tällöin vieraskentillä törmää pelaajiin, jotka kysyvät mihin haravat tulee tällä kyseisellä kentällä jättää, bunkkeriin vai sen ulkopuolelle. Vaikka ylivoimaisesti suosituin tapa onkin jättää haravat bunkkeriin, tällainen kysymys osoittaa sen, että (ts:n pontevista väitteistä huolimatta) joillakin kentillä haravat kehotetaan jättämään bunkkerin ulkopuolelle.
Meillä on nuo tarrat haravissa ja poistavat siltä osin kaiken tiedollisen epäselvyyden. Laiskuutta tai välinpitämättömyyttä niillä ei tietty pysty poistamaan.
KL kirjoitti: (26.8.2014 11:45:59)
Mikset?Aina silloin tällöin vieraskentillä törmää pelaajiin, jotka kysyvät mihin haravat tulee tällä kyseisellä kentällä jättää, bunkkeriin vai sen ulkopuolelle. Vaikka ylivoimaisesti suosituin tapa onkin jättää haravat bunkkeriin, tällainen kysymys osoittaa sen, että (ts:n pontevista väitteistä huolimatta) joillakin kentillä haravat kehotetaan jättämään bunkkerin ulkopuolelle.
Meillä on nuo tarrat haravissa ja poistavat siltä osin kaiken tiedollisen epäselvyyden. Laiskuutta tai välinpitämättömyyttä niillä ei tietty pysty poistamaan.
Saatat olla oikeassa, luulisin vain että kaikki tietävät asian jo entuudestaan ja kyse on vain viitsimisestä. Kommentit kentiltä joilla tuollaisia tarroja on ollut, ovat sen suuntaisia että ei niistä mitään hyötyä ole ollut.
Sen vuoksi olen päätynyt siihen, että mikäli etiketin noudattamista korostettaisiin riittävästi, poistuisivat nämä ongelmat. Tähän joukkoon kuuluu niin paljon muutakin. Kaikkea ei voi ohjeistaa ja tämähän palautuu oikeastaan siihen että pelaaja huolehtii siitä, että paikat missä on käyty, jäävät kuntoon sieltä lähdettäessä, jopa hiukan parempaan.
Vielä tuohon viheröiden korjailuun – itse haluaisin uskoa että pelaaja ei aina löydä jälkeään vaikka etsisikin ja sillä voisi perustella useamman jäljen korjaamista joskus toiste kun sellaisiin törmää.
Keeper kirjoitti: (26.8.2014 11:58:23)
Vielä tuohon viheröiden korjailuun – itse haluaisin uskoa että pelaaja ei aina löydä jälkeään vaikka etsisikin ja sillä voisi perustella useamman jäljen korjaamista joskus toiste kun sellaisiin törmää.Samaa mieltä. Tosin meillä päin löytää korjattavan jäljen ihan joka viheriöltä, jos vain viitsii pitää silmänsä auki. Ei välttämättä sitä omaansa, mutta vitivarmasti jonkun toisen.
Jos jokainen korjaisi edes yhden jäljen jokaiselta pelaamaltaan viheriöltä, ei korjaamattomia jälkiä olisi lainkaan. Mutta mehän tiedämme kuinka utopistinen ajatus tuo on…
Pelaajat ovat erilaisia ja tuupparin maailma varsinkin.
Itselle on pelillinen juhlahetki päästä korjaamaan omaa osumamonttua viheriöllä. Ei tapahdu joka reiällä.
Olisi kiinnostavaa kuulla asiantuntujalta miten rölli saadaan leviämään greeneillä. Meidän kentällä on kylvetty rölliä jo muutama vuosi ja se leviää ja valtaa alaa mutta tuskastuttavan hitaasti. Kylänurmikka yms. lajikkeet eivät anna periksi kovin helpolla. Onko keinoja millä vanha nurmi saataisiin kuolemaan pois ja tilaa röllille ?
Täällä usein esitetyt toiveet korjata jälkiä ja nopeuttaa peliä hieman lyövät toisiaan korville.
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:31:55)
Täällä usein esitetyt toiveet korjata jälkiä ja nopeuttaa peliä hieman lyövät toisiaan korville.Korjatkaa jäljet, (*voimasana poistettu*) Siihen ei kauaa mene ja sen voi tehdä sillä aikaa kun muut suunnittelee.
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:31:55)
Täällä usein esitetyt toiveet korjata jälkiä ja nopeuttaa peliä hieman lyövät toisiaan korville.Korjatkaa jäljet, (*voimasana poistettu*) Siihen ei kauaa mene ja sen voi tehdä sillä aikaa kun muut suunnittelee.
Keeper kirjoitti: (31.8.2014 22:22:04)
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:31:55)
Täällä usein esitetyt toiveet korjata jälkiä ja nopeuttaa peliä hieman lyövät toisiaan korville.Korjatkaa jäljet, (*voimasana poistettu*) Siihen ei kauaa mene ja sen voi tehdä sillä aikaa kun muut suunnittelee.
Kunnon golfari etsii jatkuvasti korjattavia jälkiä varsinkin griineiltä ja joutessaan korjaa divotteja väylälläkin joko reunoja naputtelemalla tai laittamalla lättyjä paikalleen.
Tänään paineltiin 1.20 8 reikää 3 hengen ryhmässä ja ainakin mulla oli hyvin aikaa korjailla sekä omia että toisten unohtamia jälkiä. Ilman noita ois varmaan tultu 1.18…
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:31:55)
Täällä usein esitetyt toiveet korjata jälkiä ja nopeuttaa peliä hieman lyövät toisiaan korville.Ja höpsis!
Seuraapa hieman kanssapelaajiesi toimia viheriölle saavuttaessa niin huomaat heidän seisovan suolapatsaina suurimman osan ajasta. Edes sen yhden alastulojäljen etsiminen ja korjaaminen ei mitenkään vie siltä yksittäiseltä pelaajalta ylimääräistä tehollista suoritusaikaa, takaan sen!
ohi11 kirjoitti: (29.8.2014 13:37:14)
Olisi kiinnostavaa kuulla asiantuntujalta miten rölli saadaan leviämään greeneillä. Meidän kentällä on kylvetty rölliä jo muutama vuosi ja se leviää ja valtaa alaa mutta tuskastuttavan hitaasti. Kylänurmikka yms. lajikkeet eivät anna periksi kovin helpolla. Onko keinoja millä vanha nurmi saataisiin kuolemaan pois ja tilaa röllille ?Ensimmäinen viesti ja kysyjä pureutuu aika hankalan asian ytimeen. Skeptikko pohtisi kysyjän tarkoitusperiä – onko kyseessä vain kiinnostunut pelaaja, terassiagronomi vai kentän hallintoon tai luottamushenkilöihin kuuluva, joka laittaa sitten kenttämestarin lujille epäonnistuneen yrityksen vuoksi. En onneksi ole skeptikko mutta olen kuitenkin odotellut, että joku muu ottaisi vastuun kysymykseen vastaamisesta.
Toimenpide, kuten sanottua, ei ole helppo. Rajataan het alkuunsa kemialliset keinot pois. Voidaan niistäkin keskustella mutta sitten joskus, ehkä. Onnistuneet caset antavat odotuttaa itseään. Aaltoliikettä eli röllin (käytän tässä rönsyröllistä jota oletan kysyjän tarkoittaneen, lyhennettä rölli) osuuden lisääntymistä ja vähenemistä esiintyy monilla kentillä, ja se on usein jokavuotista. Syksyä kohti, jos kaikki on mennyt suht normaalisti, rölli leviää ja kylänurmikka taantuu. Keväällä yleensä poa (yleinen nimitys kylänurmikalle) taas ottaa alaa.
Jos kylänurmikka on ollut viheriöillä iät ja ajat, saattaa siemenvaranto kasvualustassa ja kuitukerroksessa olla melkomoinen. Siemen saattaa säilyä itämiskykyisenä vuosia. Toisaaltahan tämä on hyvä asia, aina on jotakin tulossa jos **kentänhoito ei onnistu sen tuloa estämään**sarkasmi loppuu. Toisaalta tämä aiheuttaa kysytyn kaltaisen tilanteen, että muiden heinälajien juurruttaminen ei ole helppoa. Yhtä helposti kuin kylänurmikka tulee, se myös kuolee. Siitä huolimatta muut lajit eivät oikein sitä pysty kukistamaan.
Asiaa voi tarkastella myös toiselta kantilta. Kuinka uusi viheriö, joka on puhdasta rönsyrölliä, pystyy vastustamaan kylänurmikkaa. Kun tuokaan ei tahdo oikein onnistua, on syytä kysyä että onko prosessi mahdollinen tai järkevä toiseen suuntaan.
Jos tuota kuitenkin päätetään yrittää, tullaan tilanteeseen jossa kylänurmikan elinolosuhteita joudutaan heikentämään merkittävästi. Onko se järkevää, onko siinä riskejä, mitä jos kaikki ei sujukaan kuten ollaan ajateltu? Nyt ollaan herkillä alueilla, sekä klubin kannalta että kenttämestarin työsuhteen suhteen.
Toivoisin keskustelua aiheesta, pelaajien näkökulmia siitä että millaisia riskejä kannattaa ottaa, sekä ammattilaisten näkökulmia.
Loppukaneettina voisin todeta, että rönsyröllin kylväminen kylänurmikkaviheriöille on peruskauraa jota tekee yksi sun toinen kenttämestari, ja en näe että se liittyy tähän keskusteluun millään muotoa.
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:31:55)
Täällä usein esitetyt toiveet korjata jälkiä ja nopeuttaa peliä hieman lyövät toisiaan korville.Tulipas kipakoita vastauksia… Tokihan ainakin sen yhden jäljen viheriöltä yleensä helposti korjaa ryhmän puuhastellessa omiaan vaikka varoisi ettei liiku toisen putatessa. Mutta jos likaa teroitetaan että pitää pelata nopeasti, siitä voi seurata pelaajille kiireen, jopa stressin, tuntu, jolloin helposti jätetään divotteja, bunkkerijälkiä, putoamisjälkiä jne. korjaamatta. Tai toisin päin. ’Paras on hyvän vihollinen.’ Näihin tapoihinkin rutinoituneelta ja kohtuukuntoiselta lajiniilolta jne., jollainen itsekin varmaankin olen, nämä sujuvat lähes automaattisesti, mutta saattaisi olla viisasta varoa tekemästä golfista tällaisilla vaatimuksilla liian stressaavaa.
Nips kirjoitti: (1.9.2014 14:22:58)…nämä sujuvat lähes automaattisesti, mutta saattaisi olla viisasta varoa tekemästä golfista tällaisilla vaatimuksilla liian stressaavaa.
Jälkien korjaamiset eivät ole vaatimuksia, vaan niiden kuuluisi olla itsestäänselvyyksiä. Ne eivät myöskään hidasta peliä.
ts kirjoitti: (31.8.2014 22:27:55)
Kunnon golfari etsii jatkuvasti korjattavia jälkiä varsinkin griineiltä ja joutessaan korjaa divotteja väylälläkin joko reunoja naputtelemalla tai laittamalla lättyjä paikalleen.
Aloin vähentää divottieni naputtelua, kun tähän useimmin käyttämäni maila katkesi lyödessä lavan yläpuolelta. Lapa lensi kymmeniä metrejä! (Pallo löytyi normaalista paikasta; lentoa en nähnyt koska suojauduin.). Muita keinoja?
Ulkomailla sikäläiset pelikaverit kielsivät minua laittamasta turpeita ja naputtelemasta sekä käskivät laittaa siemenseosta golf-autossa olleella ’kanisterilla’. Ymmärrettävää varsinkin jos on kuivaa. Mutta jos autoilee lähinnä pakon edessä…
Keeper kirjoitti: (1.9.2014 8:49:31)
Ensimmäinen viesti ja kysyjä pureutuu aika hankalan asian ytimeen. Skeptikko pohtisi kysyjän tarkoitusperiä – onko kyseessä vain kiinnostunut pelaaja, terassiagronomi vai kentän hallintoon tai luottamushenkilöihin kuuluva, joka laittaa sitten kenttämestarin lujille epäonnistuneen yrityksen vuoksi. En onneksi ole skeptikko mutta olen kuitenkin odotellut, että joku muu ottaisi vastuun kysymykseen vastaamisesta.
Kysyjä on kiinnostunut pelaaja, ei millään lailla sidoksissa kentän hallintoon yms.
Keeper kirjoitti: (1.9.2014 8:49:31)
Jos tuota kuitenkin päätetään yrittää, tullaan tilanteeseen jossa kylänurmikan elinolosuhteita joudutaan heikentämään merkittävästi. Onko se järkevää, onko siinä riskejä, mitä jos kaikki ei sujukaan kuten ollaan ajateltu? Nyt ollaan herkillä alueilla, sekä klubin kannalta että kenttämestarin työsuhteen suhteen.
Mitä keinoja on heikentää kylänurmikan elinolosuhteita niin että rölli ei siitä kärsisi liikaa ? Onko greenien lyhyeksileikkaaminen (2.5 -3mm ?) yksi keino ?
Keeper kirjoitti: (1.9.2014 8:49:31)
Toivoisin keskustelua aiheesta, pelaajien näkökulmia siitä että millaisia riskejä kannattaa ottaa, sekä ammattilaisten näkökulmia.
Mielestäni rölli on erinomainen greenien ruoholaatu suomen olosuhteisiin ja sitä pitäisi tavoitella kaikilla kentillä jotka haluavat olla ns top 10 kenttiä kentän hoidon/kunnon osalta. Tästä näkökulmasta riskiä tulee otta nojautuen asiantuntemukseen (esim greenien lyhyeksi lekkaaminen jos siitä on apua). Mielestäni jos greenien muuttaminen rölliksi aikataulutetaan esim 3v projektiksi niin silloin voidaan kärsiä yhden kesän ’paljaista’ greenestä jos jollain varmuudella voidaan sanoa että kolmantena kesänä greeneillä on lähes 100% rölli.
Suurin osa suomen kentistä joita olen pelannut greenruoho on aika sekalaatuista. Ehkä Kalajoen kentällä on puhdaslaatuisin rölli mitä olen pelannut. MIelestäni greenit missä on suurin osa rölliä eivät hidastu päivän mittaan lähes ollenkaan ja ovat aina aika nopeita ja pitäviä vaikka olisivat hiukan päässeet kasvamaan pituutta.
ohi11 kirjoitti: (2.9.2014 10:06:18)
Suurin osa suomen kentistä joita olen pelannut greenruoho on aika sekalaatuista. Ehkä Kalajoen kentällä on puhdaslaatuisin rölli mitä olen pelannut. MIelestäni greenit missä on suurin osa rölliä eivät hidastu päivän mittaan lähes ollenkaan ja ovat aina aika nopeita ja pitäviä vaikka olisivat hiukan päässeet kasvamaan pituutta.
Tämä on mielenkiintonen juttu ja samaa mieltä Kalajoen griineistä.
Iso kysymys on, miksi jotkut onnistuvat poan torjunnassa ja toiset eivät. Mitä tehdään eri tavalla?
Katselin viime viikolla Freamin griinejä ja niin vaan sielläkin ison rempan jälkeen alkaa kylis valtaamaan alueita ja aletaan olemaan sekaruohon puolella hiljalleen. Sitä en toki tiedä, uusittiinko tuolla pinnat silloin remontin yhteydessä.
Hyvä puoli asiassa on, että kylis ja rölli toimivat sekagriininä kohtuullisen hyvin. Ainoa mainitsemisen arvoinen huono puoli rölligriineissä mielestäni on se, että reikien ympärystät ovat iltapuolella vähän siivottoman näköiset. Silloin kun rölli kasvaa luonteelleen sopivasti jonkin verran maata myöten, tahtovat nuo rönsyt nousta kenkien ruusukkeiden mukana pystyyn. Mätästävä ja pystykasvuinen kylänurmikka ei tuolla tavoin pörhistele.
Suurin osa kentistä tavoittelee rönsyrölliä – sitä tavallista, koska varsinkin A4 (näppäinyhdistelmä tuotti ensin tuloksen A¤ joka saattaakin kuvata tuota lajiketta paremmin 😉 ) on meillä varsin hankalahoitoinen kovin aggressiivisen kasvutapansa vuoksi. Muutamalla kentällä on luhtarölliä, jossa on kiistatta hyvät puolet ja huonot sellaiset. Nurmirölli ei yksinään ole meillä oikein vaihtoehto, mutta puisto- ja etelännadan kaverina mainio.
Kolmen kesän aikana ei laji vaihdu, vaikka hyväksyisi yhden kaljunkin kauden joukkoon. Kovin suuria eroja kasvutavoissa ei ole, vaikka niitäkin toki löytyy. Kevään lannoitus on eräs keino, kylänurmikka lähtee aiemmin keväällä liikkeelle ja jos ensimmäisiä lannoituksia lykkää, rassaa se Poaa. Samalla koetellaan tietenkin viheriön yleiskuntoa. Kuivuuden kesto on myöskin erilainen, kylänurmikka matalajuurisena ei kestä samalla tavalla kuivuutta kuin oikeat monivuotiset. Mutta tässäkin, kun dry spot iskee niin vesi lentää.
Pintakerroksen ja kasvualustan pH:n säätely saattaa auttaa jonkin verran, koska kylänurmikan itäminen tapahtuu helpommin emäksisemmissä olosuhteissa. Tässä saattaa olla eräs syy siihen, että miksi kylänurmikka tarttuu toisille kentille nopeammin. Ja kyse ei ole pelkästään kasteluveden pH:sta, vaan sen sisältämistä bi- ja muista karbonaateista jotka toimivat samaan tapaan kuin kalkin sisältämä kalsiumkarbonaatti, eli neutraloivasti. Lannoitusohjelma tietenkin vaikuttaa, esimerkiksi nitrifikaatiolla on happamoittava vaikutus. Ammoniumpyppeä sisältävät lannoitteet siis pitävät pH:n nousua kurissa, toki ureatyppikin – jota monissa lannoitteissa on – muuttuu ammoniumtypeksi ja blaa blaa karkaa käsistä..
Leikkuukorkeus ei suoraan vaikuta, mutta erityisen alas leikattaessa kylänurmikan kukkiminen saattaa vähentyä ja suurempi osa valmistuvista siemenistä tulee keruukoppiin. Merkittävää vaikutus on myös sillä, että jos tilaa on, niin kylis sen nappaa. Yksi vaikea talvi saattaa riittää antamaan pirulle pikkusormen, ja sen jälkeenhän haisee koko käsi.
Itse nostaisin eniten vaikuttaviksi asioiksi kasteluveden pH:n, lannoitusohjelman ja kastelurutiinit. Näistä saa sitten olla kovastikin eri mieltä, ja myönnän jyrkästi kaikkien muidenkin seikkojen olevan merkityksellisiä.
Syksyn kasvitauteja odotellessa…
Yöpakkaset ovat ovella, jos eivät jo tupaan kurkistaneetkin. Viheiröiden leikkuukorkeudet kasvavat mutta nopeus paranee, koska ylimääräinen soluneste poistuu kasveista. Kasvu alkaa hiipumaan – joka sivumennen sanoen on ollut aika voimallista – ja sitä myöten työvoimaa vapautuu syksyn töille.
Syksyn hiekoituksia on tehty kentillä, niin väylille kuin viheriöillekin. Myös muille alueille. Holkitukset ja ilmastukset alkavat, mutta niitä ei kannata hämmästellä säikähtäin, koska suurin osa kentistä tekee ne aika siivosti. Papanat kerätään ja viheriöt jyrätään, joten pelikunto ei merkittävästi heikkene. Tarpeellisia puuhia.
Ja muistakaa: Korjatkaa alastulojäljet viheriöillä, hitossa. Tuntuu tosi typerältä laitella lappuja pitkin kenttää että korjatkaahaan. Tai käydä muistuttelemassa. Enpä luule, että kentälle menee yksikään joka ei tuota tietäisi joten kyse on jostakin muusta.
Ja muistakaa potenssiin kolme: Älkää lyökö päälle, hitossa – Hitossa – HITOSSA. Alan jo vähän kyllästyä siihen mussutukseen jota saan vastaukseksi, kun kyselen kohtilyömisen syytä. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että yleisin syy on ylävartalovamma.
Muuten kiitos mukavasta kesästä, palaute ja jutut ovat olleet mukavia.
Sitten sitä syksyä ja jäätyneitä viheriöitä odottamaan! Niistä sitten omat tarinansa.
Suurimmat ilmastukset alkavat olla tehtynä, sekä ensimmäiset torjunnat. Tautipaine on ollut harvinaisen pieni, vai ollaanko me otollisten tähtien alla? En ole laajoja tiedusteluja tehnyt kollegoilta joten laajemmin en osaa nyt vastata.
Torjuntoja hankaloittaa taas – niin kuin yleensä aina – syksyn säät. Jos on lämmintä, että systeemiset pelittäisivät, niin sataa ja tuulee. Jos tulee pitkä syksy, niin kontaktisia joutuu käyttämään ehkä useammankin kerran.
Samaa pohdintoa aina torjuntakynnyksestä. Varmuuden vuoksi ei halua torjua, mutta kun mitään ei näy niin ei oikein tiedä että tuleeko tauteja ja jos, niin kuinka rajuna. Ja entä invaasion sattuessa, onko sopivaa keliä torjaista?
Hoidetaan homma karkeiden arvioiden perusteella ja hyvään onneen luottaen, kuten tähänkin asti! Ja tähän loppuun joku pöriö tai joku 😉
Nyt, kun kotimaassa alkaa olla toi kasvukausi aika finaalissa, niin oisin tällen pelikauden jatkeelta tiedustellut, mitä mahtaa olla täällä Aasiassa raffina käytettävä ’rikaruoho’, jota raffina kasvatetaan.
Lehti on hieman voikukkamainen, noin sormen levyinen ja kasvaa kuin karvalankamatto.
Pinnan alle jouduttuaan pelaaja tai no, harrastelija on ihan liemessä ja pinnsta lähtee aina aika lailla ’kierteetöntä’ palloa, ellei sitten tosiaan päädy vetään hiekkalyöntimäistä pallon ali tahtomattaan. Ruohoksi en sitä oikeen osaa mieltää, kun lehdet on noin leveät, mehikasvimaiset ja kannattaa pallon aika hyvin, jos ei ihan pystyyn alas saa putoomaan.
Pekka Pelimies kirjoitti: (7.11.2014 17:02:56)
Nyt, kun kotimaassa alkaa olla toi kasvukausi aika finaalissa, niin oisin tällen pelikauden jatkeelta tiedustellut, mitä mahtaa olla täällä Aasiassa raffina käytettävä ’rikaruoho’, jota raffina kasvatetaan.Lehti on hieman voikukkamainen, noin sormen levyinen ja kasvaa kuin karvalankamatto.
Pinnan alle jouduttuaan pelaaja tai no, harrastelija on ihan liemessä ja pinnsta lähtee aina aika lailla ’kierteetöntä’ palloa, ellei sitten tosiaan päädy vetään hiekkalyöntimäistä pallon ali tahtomattaan. Ruohoksi en sitä oikeen osaa mieltää, kun lehdet on noin leveät, mehikasvimaiset ja kannattaa pallon aika hyvin, jos ei ihan pystyyn alas saa putoomaan.
Pekka, tule pois sieltä, se on viranomaisten niittämä laiton kannabisviljelmä eikä siellä ole tarkoitus pelata golfia!
KL kirjoitti: (7.11.2014 20:03:51)
Pekka Pelimies kirjoitti: (7.11.2014 17:02:56)
Nyt, kun kotimaassa alkaa olla toi kasvukausi aika finaalissa, niin oisin tällen pelikauden jatkeelta tiedustellut, mitä mahtaa olla täällä Aasiassa raffina käytettävä ’rikaruoho’, jota raffina kasvatetaan.Lehti on hieman voikukkamainen, noin sormen levyinen ja kasvaa kuin karvalankamatto.
Pinnan alle jouduttuaan pelaaja tai no, harrastelija on ihan liemessä ja pinnsta lähtee aina aika lailla ’kierteetöntä’ palloa, ellei sitten tosiaan päädy vetään hiekkalyöntimäistä pallon ali tahtomattaan. Ruohoksi en sitä oikeen osaa mieltää, kun lehdet on noin leveät, mehikasvimaiset ja kannattaa pallon aika hyvin, jos ei ihan pystyyn alas saa putoomaan.
Pekka, tule pois sieltä, se on viranomaisten niittämä laiton kannabisviljelmä eikä siellä ole tarkoitus pelata golfia!
Äänestän KL:n viestin vuoden parhaaksi, aivan loistava, silmistä vaan vesi valuu naurusta!
Talvisodasta on 75 vuotta ja tämän ketjun aloittamisesta pian yksi.
Hankala syksy ollut runsaiden sateiden vuoksi. Tautipaine ei ole ollut erityisen suuri mutta jatkuvat sateet ovat tehneet torjuntaruiskutusten tekemisen hankalaksi. Sopivia poutahetkiä on ollut, mutta kontaktiset eli pintavaikutteiset torjunta-aineet eivät pysy kovin pitkään lehden pinnalla, eivätkä siten tarjoa pitkäkestoista suojaa. Toistuvat ruiskutukset taas ovat epätaloudellisia ja lisäävät resistenssiä, eli taudit tottuvat niihin vähiin torjunta-aineisiin joita meillä on käytössä. Systeemisiä eli sisävaikutteisia ei kannata käyttää, koska niiden toimiminen edellyttää jonkin verran kasvua. Kahdella ruiskutuksella on tähän asti pärjätty ja nyt olisi muuten hyvä hetki toimia, mutta ruiskutetaanko vain sateiden väliin vai odotellaanko?
Eli nyt tarttis taas tehrä jotakin. Ans kattoo nyt. Muita entisen sodankäyneen ylipäällikön tähän sopivia lausahduksia? Ei tyhjennetä koko pajatsoa kerralla.
Keeper kirjoitti: (17.12.2014 16:13:30)
Talvisodasta on 75 vuotta ja tämän ketjun aloittamisesta pian yksi.Hankala syksy ollut runsaiden sateiden vuoksi. Tautipaine ei ole ollut erityisen suuri mutta jatkuvat sateet ovat tehneet torjuntaruiskutusten tekemisen hankalaksi. Sopivia poutahetkiä on ollut, mutta kontaktiset eli pintavaikutteiset torjunta-aineet eivät pysy kovin pitkään lehden pinnalla, eivätkä siten tarjoa pitkäkestoista suojaa. Toistuvat ruiskutukset taas ovat epätaloudellisia ja lisäävät resistenssiä, eli taudit tottuvat niihin vähiin torjunta-aineisiin joita meillä on käytössä. Systeemisiä eli sisävaikutteisia ei kannata käyttää, koska niiden toimiminen edellyttää jonkin verran kasvua. Kahdella ruiskutuksella on tähän asti pärjätty ja nyt olisi muuten hyvä hetki toimia, mutta ruiskutetaanko vain sateiden väliin vai odotellaanko?
Eli nyt tarttis taas tehrä jotakin. Ans kattoo nyt. Muita entisen sodankäyneen ylipäällikön tähän sopivia lausahduksia? Ei tyhjennetä koko pajatsoa kerralla.
MIten olisi ’Mennähän rauhaas, soon isommaas kärees’ ?
Tosin huonostihan siinä kävi…
KL kirjoitti: (17.12.2014 16:23:24)MIten olisi ’Mennähän rauhaas, soon isommaas kärees’ ?
Tosin huonostihan siinä kävi…
Kyllä se siitä.
-
JulkaisijaArtikkelit