18.6.–25.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[17][22]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 463)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Kiitos vastauksista. Joskus vaan kun on nähnyt vanhan reiän kohdalla reunoilla hiekkaa niin tuli mieleen onko siinä täytetty jotain. Ilmeisesti vanha reikä on muutanut sen verran muotoa, että uusi pala ei ole ihan ollut sopiva.

    Rauski kirjoitti: (26.6.2014 12:10:23)
    Kiitos vastauksista. Joskus vaan kun on nähnyt vanhan reiän kohdalla reunoilla hiekkaa niin tuli mieleen onko siinä täytetty jotain. Ilmeisesti vanha reikä on muutanut sen verran muotoa, että uusi pala ei ole ihan ollut sopiva.

    Näin käy, jos reikä on vähänkin liian kauan vaihtamati.

    OT: Joku kollega sanoi siirtäneensä reiät viheriöillä, mäkin yritin mutta en saanut vanhasta kiinni mitenkään. Joutui tekemään uuden ja tukkimaan vanhan. Puujalka juu.

    Keeper kirjoitti: (26.6.2014 13:13:13)

    Rauski kirjoitti: (26.6.2014 12:10:23)
    Kiitos vastauksista. Joskus vaan kun on nähnyt vanhan reiän kohdalla reunoilla hiekkaa niin tuli mieleen onko siinä täytetty jotain. Ilmeisesti vanha reikä on muutanut sen verran muotoa, että uusi pala ei ole ihan ollut sopiva.

    Näin käy, jos reikä on vähänkin liian kauan vaihtamati.

    OT: Joku kollega sanoi siirtäneensä reiät viheriöillä, mäkin yritin mutta en saanut vanhasta kiinni mitenkään. Joutui tekemään uuden ja tukkimaan vanhan. Puujalka juu.

    Kyllä se kuulemma onnistuu, jos on ameriikkalainen reiänsiirtotyökalu. Niitä kuulemma on rajoitetusti Eurooppaan saatavilla 🙂

    Fusariumit jyllää. Enpä ihan äkkiä muista, että kesäkuussa olisi ollut tähän malliin tautipainetta.

    KL

    Keeper kirjoitti: (30.6.2014 17:57:05)
    Fusariumit jyllää. Enpä ihan äkkiä muista, että kesäkuussa olisi ollut tähän malliin tautipainetta.

    Se on ymmärrettävää. Olit vielä kesätyöntekijän apupoika, kun näin kylmä kesäkuu oli viimeksi 😀

    Täällä varmaan hyvä kysyä tyhmiä kentänhoidosta. Vantaan golfpuiston ketjun innoittamana kyselen, että miten kriittinen juttu on väylillä tehdyt miljoonien työt ja siitä seuraava veden läpäisykyky tai jotain sinne päin.
    Eli sateisena kesänä asialla on kai väliä. Kuivana olisi vain hyvä asia, ettei vesi mene ihan sukkana läpi. Nollasummapeliä kelien mukaan?

    Ja eihän kukaan mene kentälle, jos ennuste lupaa sadetta. Nähty on.

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (3.7.2014 12:47:43)
    Täällä varmaan hyvä kysyä tyhmiä kentänhoidosta. Vantaan golfpuiston ketjun innoittamana kyselen, että miten kriittinen juttu on väylillä tehdyt miljoonien työt ja siitä seuraava veden läpäisykyky tai jotain sinne päin.
    Eli sateisena kesänä asialla on kai väliä. Kuivana olisi vain hyvä asia, ettei vesi mene ihan sukkana läpi. Nollasummapeliä kelien mukaan?

    Ja eihän kukaan mene kentälle, jos ennuste lupaa sadetta. Nähty on.

    Eipä nuo järin tyhmiä kysymyksiä olleet, oikeastaan päinvastoin.

    Väylä- ja karheikkoalueilla ei haetakaan varsinaisesti veden läpäisyä, vaan ajatuksena on johtaa vesi pois. Se vaatii pinnan muotoilua ja sitten pintavesikaivoja painanteisiin. Nyrkkisääntönä voisi heittää, että jos veden pinnassa kulkema matka ylittää 20-30 metriä, on kenttä märkä. Vaikka kallistusta olisikin, on sateella vettä ikään kuin matkalla alaspäin jo sen verran että sen selvästi huomaa.

    Viheriöt, lyöntipaikat ja hiekkaesteet tulee rakentaa läpäisevistä materiaaleista, ja sen lisäksi tietysti salaojittaa. Joskus lyöntipaikat rakennetaan ilman salaojitusta ja niiden ylläpito vaatii jonkin verran enemmän panostusta.

    Väylillä on myös käytettävä läpäisevää kasvualustamateriaalia, ei niinkään läpäisyn takia vaan sen vuoksi että kasvualustassa täytyy olla myös ilmahuokosia. Onhan saviväylillä pelattu tosin iät ja ajat, mutta asia ei ratkea pelkästään sillä, että jätetään pelaamatta sateella. Jos säännöllinen hoito jää tekemättä, on sillä taas omat seurauksensa. Nykyisin ei varmaan muisteta saviväylien todellisia ominaisuuksia, koska niitä ei ole rakennettu viime aikoina. Vanhojen kenttien savet alkavat olla jo kasvualustan paksuisen kuitu-dressaushiekkakerroksen peitossa, joten ne alkavat muistuttaa kasvullisilta, pelillisiltä ja hoidollisilta ominaisuuksiltaan rakennettuja väyliä. Edellyttäen tietysti, että pintavedet saadaan kentältä pois. Vuodessa voi kertyä parisen senttiä kuitua ja katehiekkaa.

    Kastelun suhteen ei taas savikaan ole parasta, koska kuivana kesänä vesen kapillaarinen nousu on liian hidasta ja pinta alkaa halkeilemaan. Siltit, eli hieta ja hiesu olisivat parhaita kentälle jota ei ole tarkoitus kastella. Moreeneissa on yleisesti kumpaakin sekä tietysti saviainesta ja kiviä, mutta sen päälle suoraan kylväminen ei ole ongelmatonta sekään. Hiekkamoreenia voi seuloa jolloin siitä voi tehdä myös pintakerroksia, jotka läpäisyominaisuuksiltaan muistuttavat taas savea.

    Jokohan juttu pitenee liikaa, työpäivä on vielä pahasti kesken..

    Kierroksia 35 tähän mennessä 10 eri kentällä ja ahistuksen määrä sen kuin kasvaa.Yhdellä pelaamastani 630 reiästä oli käytetty vastarautaa, koska reikä oli porattu parhaiten kasvavan töppään piälle.
    Ajat 200 km ja pelaat kentän, jolla kaikki reiät ovat tissillään / tulivuori-ilmiö. Yövyt hotellissa ja suuntaat suurin odotuksin seuraavalle kentälle. Ykkösgriinin 60 cm birdieputti kääntyy 90 astetta juuri ennen reikää – tulos lopulta paskabogi, kun toinenkin yritys viäntyy juuri ennen reikää.
    PITÄÄKÖ MEIDÄN KULUTTAJIEN SIETÄÄ MOISTA – MIELESTÄNI EI.
    Eräs erittäin arvostettu kenttämestari totesi aikoinaan: ’griineistä kenttämestari tunnetaan’ !!!

    Mielestäni tässä olisi ryhdistymisen paikka kenttähenkilökunnalle. Otetaan vastarauta käyttöön, vaikka sen käyttö hidastaa ja hankaloittaa reikien tekemistä. Gf pelaajat voivat alkaa äänestää ….aan, kuten minä jo teen.
    Varasin tätä kirjoittaessani lähtöajat torstaille. Kysyin griineistä – on tullut kuulemma kiitosta! Kysyin onko reikiä tehtäessä käytetty vastarautaa – Cädäri ei tiennyt mitä kysymykseni tarkoitti !

    Haha Aivan niinkuin Ryder Cupissakin käytetään. Reiän vaihto Ryder Cup
    Tulivuori-ilmiö johtuu siitä kun reiän vaihdetaan liian harvoin tai siitä jos reiän vaihtaja ei käytä cup setteriä. Mutta mikäli tarkoitit vastaraudalla levyä minkä läpi reikä tehdään, niin empä kyllä tiedä kuinka moni sitä käyttää…

    ts

    CobraNova kirjoitti: (8.7.2014 11:06:20)
    Haha Aivan niinkuin Ryder Cupissakin käytetään. Reiän vaihto Ryder Cup
    Tulivuori-ilmiö johtuu siitä kun reiän vaihdetaan liian harvoin tai siitä jos reiän vaihtaja ei käytä cup setteriä. Mutta mikäli tarkoitit vastaraudalla levyä minkä läpi reikä tehdään, niin empä kyllä tiedä kuinka moni sitä käyttää…

    Mä luulen että vastarautaa käyttää liki kaikki. Ongelma on siinä, että pelaajat eivät osaa käyttäytyä viheriöllä ja unohtuu totaalisesti kolme isoa sääntöä:

    – Metriä lähemmäs reikää ei koskaan mennä paitsi pakosta ja omalle pallolle
    – One foot rule, eli palloa reiästä nostaessa, jalan ja reiän reunan väliin jää se 30cm vähintään rakoa
    – Reiältä lähdetään aina kävelemään pois päin, ei sen yli eikä varsinkaan viereen astuen.

    Pari päivää Vierumäellä seurasin kisoja ja ajattelin että kohta on jonkun köytettävä mut kiinni etten ryntää nuorisolle meuhkaamaan noista asioista.

    Kohollaan olevat reiän reunat siis johtuvat tuosta pelaajien käyttäytymisestä, ei reiän tekemisestä. Mulla ei ainakaan ole tullut vastaan juuri tehtyä reikää jonka reunat olis ylhäällä.

    Reijän tekijä vaikuttaa eniten siihen, että reikä on koholla. Greenien maanlaadut ovat erilaisia, johonkin greeniin on helppo tehdä reikä toisiin todella vaikea. Esim. tuossa Ryder Cupin videossa on maanlaatu tosi hyvää.
    Jonkin verran reikiä aikannan vaihtaneena en käyttänyt vastarautaa, riitti kun kupinasettimella laittoi holkin paikalleen ja sitten vielä reunan tasoitti jollain sopivalla välineellä. Itselläni lenkkarit.
    Yhtään valitusta koholla olevasta reijästä en saanut.

    Ja yksi mikä on tärkeää, reijän vaihtaja pelaa myös itse golfia! Kesäpojat eivät tätä välttämättä tee ja siksi reijät voivat olla huonoja ja vanhan reijän kohta samoin.

    Kiitos kommenteista.
    TS:lle vastaan. Olen aamupelaaja, joten tiedän mistä puhun. Jos reiäntekijä kulkee edelläni, ei tuota tulivuor-ilmiötä todellakaan ehdi muodostua. Kotikentälläsi en vuosittaisten vierailujen yhteydessä ole kyllä moiseen törmännyt. Kytäjän ensivierailun jälkeen viitisen vuotta sitten soitin kenttämestarille seuraavana aamuna klo 7 ja onnitelin häntä Suomen parhaana reiäntekijänä. Käyttävät sähköistä laitetta, joka helpottaa paakun nostamista ylös, jolloin reiän teko helpottuu ja reijän reunat eivät nouse ylös.
    Vierailin pari kesää takaperin lounaissuomessa erällä nimeltä mainitsemattomalla kentällä. Annoin ohjeen reijänporaajalle / kenttähenkilökunnalle: ’tehkää reijät ansin ja leikkaatte griiinin sen jälkeen. Jos kasvupiste leikkautuu pois ja ruoho vaurioituu / kuolee on reijän reunat nostettu koholleen !

    Komppaan pöljää reijän koholle jättämisessä. Kyllä sen kupin ilman vastarautaakin saa hyväksi kunhan huolella tekee. Omalla kentälläni ei vastarautoja ole koskaan käytetty, eikä tietääkseni em. asiasta ole tullut valituksia. Omasta kokemuksesta voin sanoa että lipunpaikat voi vaihtaa hyvin tai nopeasti. Hälläväliä-asenteella nopeaa vaihdetut reijät aiheuttavat varmasti mielipahaa pelaajille.

    Nykyään kotikentän kentänhoidon puolella on siinä mielessä huono tilanne, ettei ’kesäpojista’ kuin yksi pelaa golfia, joka näkyy valitettavan usein juuri lipunpaikoissa sekä tiipaikoilla. Työmiesten vaihtuvuus kesien välillä on aika suurta, ja edellä mainittujen asioiden haltuunotto vie lajiin perehtymättömältä aikaa.

    Myös sijoittuminen kentällä esim. antaessa tilaa pelaajille ei ole itsestään selvyys ei-pelaaville kenttämiehille. Viimeksi tänään tuli sellainen tilanne ettei uskaltanut lyödä avausta kun kesäpoika istui bunkkerimopon päällä peltorit päässä doglegin sisäkurvissa alle 200m päässä tiipaikalta.

    Onpa harmillista, että tuollaisessa perusasiassa noin kämmitään. Minun kentillä ei koskaan ole käytetty jalkalevyä, mutta asettia aina. Kun reiän huolella tekee, niin siitä tulee kyllä hyvä. Suurempia ongelmia on ollut paakun asettelussa, jos sitä vähänkään joutuu polkemaan niin seuraavan kastelun aikaan se pomppaa pystyyn.

    Mieleeni tuli eräs asia, joka ei välttämättä tähän tapaukseen sovi, jos pelaajia ei ole ollut reiänvaihtajan ja tämän ilmiön havainnoitsijan välissä. Otan sen esille kuitenkin.

    Markkinoille on tullut halpoja kuppeja, joiden ulkopinta on maalattu. Ne ovat siis liukkaita kuin.. siis tosi liukkaita ja luiskahtavat ylös helposti lipun mukana. Sama koskee vanhoja muovisia, joita en usko kovinkaan monen enää käyttävän. Kunnon kupissa on siis karhennettu alumiinipinta ulkopuolella, ja joko nupissa tai kupissa sellaiset rihlat että vaikka kuppiin hiukan hiekkaa joutuisikin, niin lippu ei jumita. Tangon ja kupin täytyy siis olla samaa merkkiä.

    Sähkökairan käyttö vaatii harjoittelua ja se on raskaampi käsitellä kuin perinteinen, mutta suora reikä onnistuu helpommin ja todennäköisin tulivuorireiän syy, eli kairan nitkuttaminen sivusuunnassa jää tapahtumatta. Ja kuten todettua, siinä on jalkalevy vakiona.

    Siis reiän poraaminen on jo lähes rakettitiedettä 😉 . Kentänhoitajien pilkkikisoja olisi varmasti hauska seurata.

    Ihmetyksen aihe ja saa ammattilaiset kommentoidakin. Kuinka paljon säästetään aikaa ja rahaa, kun talvigriinin kuppi jätetään maahan?

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (10.7.2014 10:29:28)
    Siis reiän poraaminen on jo lähes rakettitiedettä 😉 . Kentänhoitajien pilkkikisoja olisi varmasti hauska seurata.

    Ihmetyksen aihe ja saa ammattilaiset kommentoidakin. Kuinka paljon säästetään aikaa ja rahaa, kun talvigriinin kuppi jätetään maahan?

    Reiän teko on samanlainen juttu kuin monet muutkin työt, ei pelkästään kentänhoitotöissä. Oikein ja väärin on suunilleen yhtä helppo tehdä, lopputuloksen ratkaisee oikeastaan vain motivaatio. Oikean tavan oppii jos siihen on kiinnitetty huomiota ja neuvot lankeavat otolliseen maaperään. Itsekritiikki tai -arviointi on yksi hyvä työkalu myös. Meillä on nyrkkisääntönä, että aina kun lähdetään tehdyn työn äärestä, niin parin askeleen jälkeen pysähdytään ja käännytään katsomaan uusin silmin, miltä lopputulos näyttää seuraavasta joka sitä katsoo.

    Osalla kentistä tehdään isompia viheriötöitä siten, että lippu viedään homman ajaksi talvireikään. Työ nopeutuu ja peli ei hidastu paljoakaan, ja jos toimisto vielä kertoo pelaajille että käytössä yksi talvigriini niin hyvä. Jos tuossa yrittää tehdä vielä uutta talvireikää, niin hyöty katoaa. Talvikuppeihin on olemassa kansia, jotta nilkka ei lenksahtaisi kun puoliksi umpeen kasvaneeseen reikään tallaa. Jos reiät on käyttämättä koko kesän, niin niitä ei välttämättä enää löydä.

    heevv kirjoitti: (8.7.2014 14:17:14)

    Nykyään kotikentän kentänhoidon puolella on siinä mielessä huono tilanne, ettei ’kesäpojista’ kuin yksi pelaa golfia, joka näkyy valitettavan usein juuri lipunpaikoissa sekä tiipaikoilla. Työmiesten vaihtuvuus kesien välillä on aika suurta, ja edellä mainittujen asioiden haltuunotto vie lajiin perehtymättömältä aikaa.

    Myös sijoittuminen kentällä esim. antaessa tilaa pelaajille ei ole itsestään selvyys ei-pelaaville kenttämiehille. Viimeksi tänään tuli sellainen tilanne ettei uskaltanut lyödä avausta kun kesäpoika istui bunkkerimopon päällä peltorit päässä doglegin sisäkurvissa alle 200m päässä tiipaikalta.

    ’Kesäpojista’ sen verran, että kotikentälläni kenttämestari on niin ilkeä, ettei päästä uusia apumiehiä griineille ollenkaan, siis työaikana. Poikani (21v) on muistaakseni kolmatta (tai neljättä) kesää kesätöissä kentänhoitajana. Vasta nyt hän on vähitellen päässyt mukaan griineille töihin ja luetaan siis, melkein, vakioporukkaan kuuluvaksi. Hän pelaa golfia.

    Ahkerasti kilpailevat juniorit ovat, varmaankin, aika hankalia kesätyöntekijöitä, koska ovat jatkuvasti poissa töistä keskellä viikkoa. FJT- ja varsinkin SM-kisat vievät matkoineen ja harjoituskierroksineen melkein koko viikon. Onneksi joustoa on aina löytynyt.

    Bunkkerimopon päällä istui varmaan juuri se itse pelaava kesähemmo, joka tiesi, että siinä kohtaa pallo on vielä niin korkealla, ettei mitään vaaraa ole. HYMIÖ!

    Old John Joseph kirjoitti: (10.7.2014 12:42:43)

    ’Kesäpojista’ sen verran, että kotikentälläni kenttämestari on niin ilkeä, ettei päästä uusia apumiehiä griineille ollenkaan, siis työaikana. Poikani (21v) on muistaakseni kolmatta (tai neljättä) kesää kesätöissä kentänhoitajana. Vasta nyt hän on vähitellen päässyt mukaan griineille töihin ja luetaan siis, melkein, vakioporukkaan kuuluvaksi. Hän pelaa golfia.

    Ahkerasti kilpailevat juniorit ovat, varmaankin, aika hankalia kesätyöntekijöitä, koska ovat jatkuvasti poissa töistä keskellä viikkoa. FJT- ja varsinkin SM-kisat vievät matkoineen ja harjoituskierroksineen melkein koko viikon. Onneksi joustoa on aina löytynyt.

    Bunkkerimopon päällä istui varmaan juuri se itse pelaava kesähemmo, joka tiesi, että siinä kohtaa pallo on vielä niin korkealla, ettei mitään vaaraa ole. HYMIÖ!

    Ohhoh. Kuulostaa kyllä erikoiselta. Kentällä jossa itse olen ollut töissä ’kesäpojat’ on päästetty leikkaamaan griinejä joitain poikkeuksia lukuunottamatta muutamassa viikossa. Toisaalta kotikenttäni henkilöstö on suhteellisen vaihtuva, eikä vakituisia ole kuin kourallinen. Itse muistaakseni pääsin griinejä leikkaamaan toisena kesänä (16v). Ymmärrystä aluetoureille ja SM-kisoihin tuli meidänkin kentällä, eikä yksikään kilpailu jäänyt töiden takia väliin.

    Janne kertoo kentähoidosta:
    Kentänhoidosta

    Jake2 kirjoitti: (6.8.2014 14:24:21)
    Janne kertoo kentähoidosta:
    Kentänhoidosta

    Respectit Jannelle, kovaa tasoa läpi kaikkien vuosien.

    Minkälainen hanhivuosi on ollut kentillänne? Ei ole tullut seurattua tilannetta laajemmin.

    Keeper kirjoitti: (23.8.2014 17:21:29)
    Minkälainen hanhivuosi on ollut kentillänne? Ei ole tullut seurattua tilannetta laajemmin.

    ei hanhia

    KL

    Keeper kirjoitti: (23.8.2014 17:21:29)
    Minkälainen hanhivuosi on ollut kentillänne? Ei ole tullut seurattua tilannetta laajemmin.

    Pickalassa noita riittää ihan vaivaksi asti.

    Täällä voi kysellä tyhmäkin ja uskallan taas:
    – toisessa ketjussa oli laaja yksimielisyys, että bunkkeriharava pystyssä on pelin kannata paras vaihtoehto haravalle. Onko taloudellisia tai kentänhoidollisia syitä etteivät pystyharavat ole suosittu vaihtoehto kentillä?

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (26.8.2014 10:26:49)
    Täällä voi kysellä tyhmäkin ja uskallan taas:
    – toisessa ketjussa oli laaja yksimielisyys, että bunkkeriharava pystyssä on pelin kannata paras vaihtoehto haravalle. Onko taloudellisia tai kentänhoidollisia syitä etteivät pystyharavat ole suosittu vaihtoehto kentillä?

    Ongelma on sama kuin tavallisten taivutettujen haravien kanssa, eli ne tuppaavat jäämään muualle kuin bunkkeriin. Eli ongelma ei poistu.

    Lähtökohtana tässä on sama kuin pallonjälkien korjaamisessa, eli osa pelaajista ei paneudu asiaan. Itse en pidä lainkaan ’PLEASE REPAIR BALL MARKS’ -kylteistä, koska nekin ovat hoitotoimien tiellä enkä usko että ykköstiiltä lähtee yhtäkään pelaajaa, joka ei tietäisi tuosta asiasta. Samaan katergoriaan kuuluvat haravien ’HARAVAT BUNKKERIIN’-tarrat. Vaikka ne eivät leipää pyydä, en halua sellaisia käyttää.

    Toivottavasti valistuneiden kanssapelaajien paine joskus vielä voittaisi tällaisen ’huolimattomuuden’.

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 463)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #408988 kohteessaKentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa