-
JulkaisijaArtikkelit
-
Näin vain pihanurmikkoa leikkaavana kiinnostaisi sellainen asia kun kotikentllä hiekoitus on ollut useamman vuoden sillä tasolla että siitä on ollut pelatessa haittaa.
Vaikka viime vuonna ennätysmääriin ei päästy niin näkyvästi kuitenkin.Onko jotain yleisiä mahdollisesti rakenteellisia virheitä griineissä jotka aiheuttavat hiekoitus tarpeen pinta hiekoitukseen reilusti ja usein.
Kymmenisen kenttää on ollut mihin verrata.titullapaahan kirjoitti: (17.2.2014 15:35)
Voisikohan nimimerkki Keeper tai joku muu asiaa tunteva kertoa vähän, miten talvi on mennyt kenttien näkökulmasta ja mitä lumen alta paljastuu / on paljastanut ja mitä tästä eteenpäin pitää toivoa / pelätä. Ilmeisesti huolestuttavia merkkejä on ilmassa.
-KLA- kirjoitti: (17.2.2014 12:13)
Joku rehuista ja kentänhoidosta paremmin tietävä voisi valaista, että mitä tällainen ’talvi’ tekee kentille. Hyvää vai huonoa?
-K-
Kuinkahan yleistä greenien peittäminen on ? Tai mitä haittaa siitä voisi olla… Ainakin talvisin
voisi kuvitella vedenpitävän peitteen alla olevan kuivempaa kuin muuten. Kenties peitteen tulisi olla valoa läpäisevää ja ilmankierronkin salliva ?putput kirjoitti: (17.2.2014 17:07:57)
Kuinkahan yleistä greenien peittäminen on ? Tai mitä haittaa siitä voisi olla… Ainakin talvisin
voisi kuvitella vedenpitävän peitteen alla olevan kuivempaa kuin muuten. Kenties peitteen tulisi olla valoa läpäisevää ja ilmankierronkin salliva ?Käytettiinkös siitä sanaa harso eli ei taida ihan pressua olla?
Toistaiseksi kaikki hyvin täällä eteläisessä Suomessa, sekä kuuleman mukaan vähän keskemmälläkin. Viheriöt ovat aika lailla paljaat, eikä tautien tai jääpoltteen aiheuttamia tuhoja ole nähtävissä. Pelkona vielä on, että kuinka kylänurmikat selvisivät lämpimän jakson jälkeen iskeneestä pakkasesta. Näkyviä vaurioita ei ilmeisesti ole, mutta en ainakaan minä pysty varmuudella sanomaan että ollaanko tässä suhteessa vielä selvillä vesillä.
Nyt seuraillaan, pystytäänkö tekemään vielä yksi tautiruiskutus.
Talvisuojauksia on kokeiltu ja käytettykin hyvällä menestyksellä. Yleisin tapa on levittää syksyllä lämmöneriste – vaikkapa kuplamuovi – viheriön pintaan ja sen päälle tiivis muovi. Ongelmiakin tässä menetelmässä on. Torjunnan täytyy onnistua hyvin, koska olosuhteet suojauksen alla ovat mitä parhaimmat lumihomeelle. Suojauksen ajankohta on myös ongelmallinen. Luulen että mikäli viime syksynä olisi käytetty suojausta, olisi lopputulos huonompi kuin ilman. Lämpimillä ilmoilla heinä jatkaa kasvuaan suojauksen allakin, ja valon puute johtaa etioloitumiseen ja luultavasti tuhoon. Ilmiö on nähtävissä, jos teltta on ollut samassa paikassa pitkään. Muut ongelmat ovat fyysisiä: kova työ, levityksen vaikeus tuulessa, muovien kiinnittäminen, materiaalien hinta ja varastointi
Myös harsosuojausta on käytetty jonkin verran, ja sen vaikutukset ovat vaihdelleet melkoisesti. Oma olettamukseni on, että se on auttanut sopivissa olosuhteissa vähentämällä torjunta-aineen huuhtoutumista sekä vähentänyt keväällä tuulikuivumista. Yksiselitteisiä vaikutukset eivät ole olleet.
Dressauksiin: On olemassa useampia eri syitä, joiden vuoksi tehdään normaalia runsaampia hiekoituksia. Eri heinälajit muodostavat eri lailla kuitua, luhtarölli, nadat sekä A4 ovat kovimpia tässä hommassa. Vääränlainen kasvualusta on yksi mahdollinen syy, mutta silloin dressaukseen yleensä yhdistetään syväilmastus ja pyritään saamaan oikeanlaista hiekkaa alas reikiin. Liiallinen kuituuntuminen on yksi mahdollinen syy, apukylvöt vaativat myös hiekkakattausta. Mikäli levä on jostakin syystä pesiytynyt viheriön pintaan, voidaan sitäkin yrittää torjua dressaamalla.
Edellä on kirjoitettu erilaisten soluihin vaikttavien ja muiden myrkkyjen ja ja kemikaalien käytöstä golfkentillä.
Mitenkähän nämä vaikuttavat ihmiseen tai eläimiin joutuessaan suun, ihon tai hengityksen kautta elimistöön?
Aiheuttavako tai altistavatko ihottumiin, allergioihin tai syöpään?
Mikä on vaikutus pohjavesiin ja vesistöihin?
novoihan kirjoitti: (20.2.2014 5:37:41)
Edellä on kirjoitettu erilaisten soluihin vaikttavien ja muiden myrkkyjen ja ja kemikaalien käytöstä golfkentillä.Mitenkähän nämä vaikuttavat ihmiseen tai eläimiin joutuessaan suun, ihon tai hengityksen kautta elimistöön?
Aiheuttavako tai altistavatko ihottumiin, allergioihin tai syöpään?
Mikä on vaikutus pohjavesiin ja vesistöihin?
Kentillä käytettävät torjunta-aineet ovat samoja, joita käytetään maa- ja puutarhataloudessa mm. mansikalla. Vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin on tutkittu laajasti, ja niiden pohjalta on annettu käytön rajoitukset.
Käytännössä golfkentät torjuvat hyvin vähän, pienet pinta-alat ja varsin harvoin. Meidän kentällä tehtiin viime vuonna kolme ruiskutusta eli yhteensä reilulle kolmelle hehtaarille.
Kentillä ollaan torjunta-aineruiskutusten kanssa varsin harkitsevia, koska mitä vähemmillä torjunnoilla selvitään, sitä pienempi tautipaine yleensä on. Ihan luomulinjalle vain harvat kentät ovat lähteneet, mutta mm. Golfliiton ympäristöjärjestelmän myötä teemme torjunnat ympäristöä ja käyttäjiä mahdollisimman vähän kuormittaen emmekä ole lähelläkään riskirajoja.
Pelasin kerran erään maanviljelijän kanssa, ja tämä oli toiminut pitkään myös golfkentänhoitajana. Hän sanoi että on naurettavaa kun ollaan huolestuneita golfkenttien lannoitteista ja myrkyistä. Hänen mukaansa ihan samoja aineita pannaan pelloille mutta valtavasti suurempia määriä.
novoihan kirjoitti: (20.2.2014 5:37:41)
Mitenkähän nämä vaikuttavat ihmiseen tai eläimiin joutuessaan suun, ihon tai hengityksen kautta elimistöön?Paljain jaloin lampsiessa jalkasieni katoaa, johtuen natsoleista…
Hieno idea:
Kenttäyhtiöt voisivat pimeän tultua myydä kentilleen jalkasienigreefeetä aina aamun koittoon asti.
Myös ihottumista ja rokoista pääsisi varmaan, kunhan vain kieriskelisi alasti väylillä, raffissa, bunkkereissa ja vesiesteiden mudassa.novoihan kirjoitti: (20.2.2014 14:47:21)
Hieno idea:Kenttäyhtiöt voisivat pimeän tultua myydä kentilleen jalkasienigreefeetä aina aamun koittoon asti.
Myös ihottumista ja rokoista pääsisi varmaan, kunhan vain kieriskelisi alasti väylillä, raffissa, bunkkereissa ja vesiesteiden mudassa.Multa katosi johonkin viime kesänä taas 9 kiloa läskiä. Johtuuko tämä jostakin kentän käyttämästä torjunta-aineesta, vai mistä? Ilmiö on jokakesäinen ja kun vietän kentällä runsaasti aikaa, niin sen täytyy johtua jostakin kentällä käytetystä aineesta. Talvisaikaan tätä vaikutusta ei ilmene ollenkaan, päinvastoin. Ennen kauden alkua vatsa on yleensä siinä kunnossa ulkoisesti, että kukaan ei pääse syyttämään köyhyydestä, sillä kaikesta voi päätellä, että on ollut varaa syödä ja juodakin kunnolla.
Talvi yllättää autoilijan ja kevät kenttämestarin. Alkuviikosta (=eilen) näytti että maa on jäässä ja kyllä vielä menee aikaa jne. Tänään jo näytti toisenlaiselta.
En ollut seurannut roudan syvyyttä kuin kuulopuhein, mutta nyt näyttäisi että avoimilla paikoilla se alkaa jo murentua. Routahan sulaa oikeastaan alta päin, tietysti pintaan tulee ensin löysä sulanut kerros joka sitten ikään kuin katoaa, samoin kuin itse routakin. Sotu vahvistaa, että muutamia keväitä on jo nähty mutta aina vain jaksaa hämmästyä parin ensimmäisen lämpimän päivän vaikutuksia, sekä kasvualustaan että käpyrauhaseen.
Oma veikkaus – eli käytännössä varma tieto – on että maalis- ja huhtikuussa tulee vielä lunta yhteensä niin paljon, että tyhjä viinapullo peittyy siihen (näin asian kuvaili joku sammakkomies tms aikoja sitten. Päättelin että pullo on tyhjä siksi, että tapoihin ei kuulu jättää täyttä pulloa ulos hangen paksuutta mittaamaan.)
Mutta hutkimaan pääse monille hyväkuntoisille rangeille ja kentille ainakin joksikin aikaa.
Keeper kirjoitti: (25.2.2014 21:31:25)
Oma veikkaus – eli käytännössä varma tieto – on että maalis- ja huhtikuussa tulee vielä lunta yhteensä niin paljon, että tyhjä viinapullo peittyy siihen (näin asian kuvaili joku sammakkomies tms aikoja sitten. Päättelin että pullo on tyhjä siksi, että tapoihin ei kuulu jättää täyttä pulloa ulos hangen paksuutta mittaamaan.)
Pystyssä vai poikittain?
yeux de serpent kirjoitti: (25.2.2014 21:53:08)
Keeper kirjoitti: (25.2.2014 21:31:25)
… että tapoihin ei kuulu jättää täyttä pulloa ulos hangen paksuutta mittaamaan.)
Pystyssä vai poikittain?
Tuo on aiheellinen täsmennys, koska paljon puhutaan että pitäisi hankkia uusia katsantosuuntia ja -tapoja. Jos menee makuulle nurmelle ja katsoo pulloa kylkeen…saattaa lyhytkin nurmi näyttää pitkältä..ja tuntua routakin persiissä. Sitten se vaan ajaa kotiin…porsaan.
Etelän kentillä jo pelataan,mikä on kyllä uskomatonta mutta totta.Helmikuu ja golfia pohjolassa,ei ois muutama vuosi sitten voinu uskoa et on mahollista!Keeperille kysymys,mitä mieltä ootKalajoen tilanteesta..Kenttämestarin mietteet löytyy blogista.Sää on täällä vaihdellut viimesen parin viikon aikana -6 yöllä ja +8 päivällä.
Mua ainakin jotenkin hirvittää, kun on noihin kentänhoitojuttuihin tullut tutustuttua aika paljon menneinä vuosina. Nyt on niin kylmä ettei nurmi kasva, ei ole mikään kasvukausi joka vahinkoja korjaisi. Kulutus nurmelle on kuitenkin niillä muutamilla kentillä jotka avaavat varmaankin kohtuullista. miten tuo nurmi selviää siitä. Keväällähän noita kenttiä voi avata kun kasvukausi alkaa aika nopeasti, mutta nyt ei varmaankaan ole odotettavissa niin lämpöisiä ilmoja pitkään aikaan että kasvu alkaisi. Olisi kyllä kiva kuulla keeperin näkemys asiasta. Itseäni ei kyllä oikein kiinnosta lähteä muutaman asteen lämpötilassa ja tuulessa kenttää kiertämään, ellei nyt sitten vähän parkolkkia lähde viikonloppuna pelaamaan.
Tilanne on juurikin noin, kuten Rauski mainitsi. Kasvukausi ei todellakaan ole vielä alkanut, joten heinä ei kasva eikä siten uusiudukaan. Kaikesta tästä on seurauksena tietenkin se, että varsinkin reiän ympäriltä viheriöillä heinä tulee kuolemaan, koska se ei vaan pysty kestämään tuollaista kulutusta. Tällä hetkellä ainakin omalla kentälläni lipun paikkaa ei roudan johdosta pysty edes siirtämään eli kesän pelien kannalta en näe yhtään järkevää syytä aukaista kenttää vielä.
Näen ennemminkin näiden muutamien kenttien toiminnan positiivisenä asiana oman kenttäni kannalta: Ne halukkaat, jotka haluavat pelata muutaman asteen lämpötilassa pääsevät kirmaamaan kentille ja täten antaa minulle aikaa odotella.
Rahallisesti tällä aikaisin avaamisella on tietenkin valtava merkitys, mutta siihen en halua puuttua enempään.
Hyvää tulevaa golfkautta kaikille tasapuolisesti!Kiitos Penn hyvästä vastauksesta. Itse en todellakaan toivo että oma kotikenttä menisi avamaan ainakaan normaaleille greeneille pelimahdollisuuksia, koska on suuret riskit, että sitten kun kunnon kelit koittaa niin puolet kaudesta pelataan tuhotuilla greeneillä joidenkin himopelaajien takia. Miellummin ainakin pelaan kunnon greeneillä vaikka vähän myöhemmin koko kesän, kuin tuhotuilla. Tietysti jos on niin pätevä kenttämestari, että pystyy ne saamaan kuntoon kelien varmasti läämmettyä niin avatkoon. Kuitenkin tämä trendi kenttien avaamisvimma vähän huolestuttaa. Meneehän siinä sitten lyöntipaikatkin aika huonoon kuntoon ja tuskin ne divotin jäljet korjaantuu kun file on irronnut eikö ebnää juurru kun ei kasvuia ole. Pahimmillaan siis rahanhimossa tuhotaan lyöntipaikat, väylät ja greenit ja kesällä sitten kuunnellaan narinaa kun ei ole vieraspelaajia ja kenttä on huonossa kunnossa. No ehkä se kuitenkin mestiksiin toipuu;)
Kalajoen tilanteesta en osaa enkä halua sanoa suoraan mitään. Yleinen havainto kuitenkin on, että jos viheriölle tulee jääpeite ennen joulua, niin homma alkaa olla selvä. Nyt näyttää että kevät on tullut apuun ja jääpoltetuhojen parin kolmen kuukauden kriittinen raja ei taida ylittyä. Jään vähentäminen ja poistaminen auttavat tässä merkittävästi.
Kasvukauden ulkopuolella pelaaminen kuluttaa aina jotakin, joka ei silloin tietenkään uusiudu. Riippuen lähtökohdista jonkin verran pelivaraa on. Pitkää kautta peluuttaneet kentät eivät yksiselitteisesti ole olleet huonossa kunnossa alkukaudesta. Onko sitten mahdollista pitää kolmen metrin griinit toukokuusta syyskuuhun ja sitten vielä pelata maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu, onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Itse pidän yhtälöä ns. haastavana.
Oma kantani on, että kenttien profiloituminen on pelkästään hyvä asia. Ne ketkä palvelevat osakkaitaan pitkällä pelikaudella tai keräävät GF-tuloja, tekevät tämän valinnan tietoisesti. He myös hyväksyvät sen mukanaan tuoman riskin. Tämä palvelee myös niitä kenttiä, jotka valitsevat toisin.
Veikkaan vielä, että tänä keväänä tulee vielä monen viikon tauko pelaamiseen niillekin jotka ovat jo avanneet tai ovat pian avaamassa.
Keeper kirjoitti: (1.3.2014 11:58:31)
Kalajoen tilanteesta en osaa enkä halua sanoa suoraan mitään. Yleinen havainto…Veikkaan vielä, että tänä keväänä tulee vielä monen viikon tauko pelaamiseen niillekin jotka ovat jo avanneet tai ovat pian avaamassa.
Hyvä veikkaus…voiko nokittaa kympillä vai pitäskö katsoo vaan?
Milloin tauko tulee? Monenko viikon tauko? Tuleeko kaikille kentille? Vältytäänkö kevätalkoista kans? Entä voiko vastiketta nostaa kun kausi pitenee?btw, olen samalla kannalla edelläolevien kanssa, että jos haluan ulkoilla, lähden muualle kuin golfkentälle helmi-maaliskuussa. Paitsi jos olen thaimaassa. Toivon pääseväni huhtikuu-toukokuu tienoissa kentälle…
Kiitokset Pennille ja Keeperille jälleen kerran mielenokiintoisista tiedoista.
Minua jäi viimeksi askarruttamaan Pennin viestistä tämä osuus:
PennG6 kirjoitti: (27.2.2014 23:27:15)
Kasvukausi ei todellakaan ole vielä alkanut, joten heinä ei kasva eikä siten uusiudukaan. Kaikesta tästä on seurauksena tietenkin se, että varsinkin reiän ympäriltä viheriöillä heinä tulee kuolemaan, koska se ei vaan pysty kestämään tuollaista kulutusta.Koska se kasvukausi sitten oikein alkaa ja mikä sen määrittelee? Valohan ainakin, kun Juhannuksestahan kasvukausi alkaa jo hidastumaan vaikka kesä on vielä edessä, mutta kyllähän lämmönkin on vaikutettava. Ainakin nyt kun vielä on jonkin verran routaa, ei tässä tarvitse ammattilainen olla että pystyy päättelemään ettei nurmi sieltä jäästä vielä ylös pukkaa.
Mutta koska se sitten alkaa? Jos pitäisi veikata, roudat veke ja yöllä plussaa? Mites tuo aurinko? Vaikka on poikkeuksellisen lämmintä, nythän just vasta siirryttiin Helmikuulta, että vieläkö on mollikka liian alhalla ja liian lyhyen aikaa vaikka olisi lämmintäkin?
Toinen joka askarruttaa on lehtivihreä. Kävin pari päivää sitten Gumbölen ykkösen teeboxissa simuloimassa itselleni Eaglen (huom, bäkäreiltä!) ja samalla kun vilkaisin harkkagreenille, se suorastaan rehotti vihreänä. Ei se voi olla vielä tämän vuoden kasvua. Miten viime vuoden lehtivihreä on säilynyt noin hyvin, se näytti ihan pitkäksi jätetyltä kesägreeniltä? Onko kyse nurmilaadusta vai poikkeuksellisesta talvesta?
Henkka kirjoitti: (7.3.2014 8:10:24)
Kävin pari päivää sitten Gumbölen ykkösen teeboxissa simuloimassa itselleni Eaglen (huom, bäkäreiltä..Ollaanpa rehellisiä: kyllä siitä taisi bogey tulla! Olisit simuloinut keltaisilta, niin jopa par olisi ollut tähän aikaan vuodesta kelpo tulos!
Johtaja XXL kirjoitti: (7.3.2014 15:29:56)
Ollaanpa rehellisiä: kyllä siitä taisi bogey tulla! Olisit simuloinut keltaisilta, niin jopa par olisi ollut tähän aikaan vuodesta kelpo tulos!Simuloinpa kahdentoista tunnin päästä ykkösen avauksella erinomaisen korkean rangen suuntaan taittuvan drawn (klubitee, takaata lyödään powerfadea) jonka jälkeen joudun miettimään lähdenkö hyökkäämään greenin edessä olevan lammen yli tavoitellen eaglea, vai vedänkö vaan lyhyen raudan eteen ja jatkan lyhyellä raudalla greenille hakien birdietä.
Minuutin päästä tästä toteutan: Perinteikäs kärkislaissi ykkösen ja kasin väliseen ojaan, droppi, duffi, lay-up, pitchi, chippi ja helppo kolmen putin ysi.
Kuulostaako tutulta kentältä?
Henkka kirjoitti: (7.3.2014 22:27:46)
Johtaja XXL kirjoitti: (7.3.2014 15:29:56)
Ollaanpa rehellisiä: kyllä siitä taisi bogey tulla! Olisit simuloinut keltaisilta, niin jopa par olisi ollut tähän aikaan vuodesta kelpo tulos!Simuloinpa kahdentoista tunnin päästä ykkösen avauksella erinomaisen korkean rangen suuntaan taittuvan drawn (klubitee, takaata lyödään powerfadea) jonka jälkeen joudun miettimään lähdenkö hyökkäämään greenin edessä olevan lammen yli tavoitellen eaglea, vai vedänkö vaan lyhyen raudan eteen ja jatkan lyhyellä raudalla greenille hakien birdietä.
Minuutin päästä tästä toteutan: Perinteikäs kärkislaissi ykkösen ja kasin väliseen ojaan, droppi, duffi, lay-up, pitchi, chippi ja helppo kolmen putin ysi.
Kuulostaako tutulta kentältä?
Been there, done that! Tutulta kuulostaa. Pelatkaa hyvin. Itse tulen paikalle, kun on +10 C tai yli.
Henkka kirjoitti: (7.3.2014 8:10:24)
Koska se kasvukausi sitten oikein alkaa ja mikä sen määrittelee? Valohan ainakin, kun Juhannuksestahan kasvukausi alkaa jo hidastumaan vaikka kesä on vielä edessä, mutta kyllähän lämmönkin on vaikutettava. Ainakin nyt kun vielä on jonkin verran routaa, ei tässä tarvitse ammattilainen olla että pystyy päättelemään ettei nurmi sieltä jäästä vielä ylös pukkaa.Mutta koska se sitten alkaa? Jos pitäisi veikata, roudat veke ja yöllä plussaa? Mites tuo aurinko? Vaikka on poikkeuksellisen lämmintä, nythän just vasta siirryttiin Helmikuulta, että vieläkö on mollikka liian alhalla ja liian lyhyen aikaa vaikka olisi lämmintäkin?
Toinen joka askarruttaa on lehtivihreä. Kävin pari päivää sitten Gumbölen ykkösen teeboxissa simuloimassa itselleni Eaglen (huom, bäkäreiltä!) ja samalla kun vilkaisin harkkagreenille, se suorastaan rehotti vihreänä. Ei se voi olla vielä tämän vuoden kasvua. Miten viime vuoden lehtivihreä on säilynyt noin hyvin, se näytti ihan pitkäksi jätetyltä kesägreeniltä? Onko kyse nurmilaadusta vai poikkeuksellisesta talvesta?
Vanha määritelmä taitaa olla, että kasvukausi alkaa kun vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi +5 astetta. Jossakin yhteyksissä pysyvyys ilmaistaan tarkastelemalla lämpötilaa 10 vuorokauden jaksoissa. Joskus jatkuvuutta mitataan tehoisan lämpötilasumman avulla, eli kun noiden viiden vuorokauden jälkeen seuraa viisi vuorokautta joiden tehoisa lämpösumma on yli 20 astetta. Tehoisa lämpösumma on 5 astetta ylittävien keskilämpötilojen summa.
Eräs tehoisan lämpötilasumman sovellus on GDD:n, (Growing Degree Days) käyttö kasvunsääteiden käytön ajoittamisessa. Sitä laskeskelemalla pyritään välttämään nk. takapotku (rebound), joka tarkoittaa pituuskasvussa tapahtuvaa ryöhähdystä kun kasvunsääteen vaikutus lakkaa. Käytäntö on kuitenkin näyttänyt että se ei yleensä ole hallitsematon jos kentällä ollaan hereillä, eli käsittely uusitaan kun heinän pituuskasvu on alkamassa. GDD:n käytöstä hyötyy enemmänkin tuotteen myyjä- ja valmistusorganisaatio kuin käyttäjä, sen mukaan käsittely tapahtuu jo paljon ennen kuin vaikutuksen väheneminen kentällä näkyy.
Päivän tilanteeseen, kyllä kasvua on jo monin paikoin sopivissa paikoissa missä aurinko sopivasti lämmittää.
Ystävällisesti pyytää hän, että pidettäisiin tämä ketju enempikin asiapitoisena koska on helpompaa seurata kentän tapahtumia ja etsiskellä vanhoja juttuja, jos pituutta ei olisi liikaa.
-
JulkaisijaArtikkelit