-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuon handarikeskustelun kirvoittamana tormasin (taas) yhteen mystiseen kohtaan SGL:n tasoitusmaarayksissa ja se kuuluu nain: 2.32 Tii Tii on kunkin reiän aloituslyöntipaikka. Tiin etureuna ei voi olla 10 metriä kauempana tiin mittapistettä. Tiin takareuna ei voi olla 4 metriä lähempänä tai 10 metriä kauempana tiin mittapistettä. Jos mina tata tekstia oikein tulkitsen, niin tiialueen suurin sallittu pituus on 20 metria ja lyhin 4 metria. Toisin sanoen, jotta kentta olisi tasoituskelpoinen mikaan tiialue ei voi olla yli kymmenta metria lahempana reikaa kuin ko. vaylan mittapiste. Tama herattaa pari kysymysta: – miksi tama pituus on rajoitettu, kun kuitenkin kentalla voi olla talvigriini (-griineja), jotka lyhentavat vaylaa useilla kymmenilla metreilla ja silti kentta voi olla tasoituskelpoinen (muistetaan tuo +- 100 m saanto)? – miten kentta voi olla tasoituskelpoinen, jos jokin tiialue on remontissa ja tilapainen tiialue on 50 metria lahempana reikaa? – ja edelliseen viitaten, eivatko kenttiemme kenttamestarit ym. muu henkilokunta tunne tasoitusmaarayksia vai eivatko he vain valita niita noudattaa? – vai olenko mina ymmartanyt tuon kohdan 2.32 taysin vaarin? Ihmettelin nimittain viimeksi Katinkullassa miten kentta voi olla tasoituskelpoinen, kun ykkosvaylan takatii oli n. 80 metria normaalia lahempana rakennustoiden takia ja muillakin vaylilla tiit olivat varsin edessa. Cadari silmin sinisin vakuutti kentan olevan tasoituskelpoinen. No, ei siina mitaan, spooni kouraan ja pallo griinille. Helppo parnelkku…. Ja siten se varsinainen kysymys: – onko pelaajan vastuulla tietaa kentan tasoituskelpoisuus vai onko vastuu kentalla?
Erittäin mielenkiintoinen kysymys kun kerran säännöistä väännetään.
Ihan noin maalaisjärjellä kuvittelisi, että on pelaajan vastuulla kierrokselle lähdettäessä selvittää mikäli kentällä on jotain poikkeuksellisia muutoksia tai olosuhde, joka vaikuttaa kentän kelpoisuuteen tasoituskierroksen suhteen. Toisaalta cädärin tulisi kyllä myös ainakin palvelumielessä mainita ilmoittautuessa, mikäli jotain poikkeuksellista kentällä on.
Onko kuitenkin niin että jos on rakennettu väliaikainen tii, niin tätä tiipaikkaa eivät koske varsinaisen tiipaikan suhteen säädetyt asetukset? Toisaalta tällöinhän reiän tiedot eivät pidä paikkaansa, jolloin koko kentälle annetut arvotkaan eivät ole täsmälleen niin kuin niiden pitäisi olla.
Hyvä pohdinta sinänsä että aika monella kentällä on näitä korjauksen alla olevia tiibokseja ja yleensä tuo väliaikainen tii on tosiaan paljon lähempänä. Hyvä esimerkki on tuo Vihdin 12. reikä, jossa keltaisilta normaali pituus on 347 m kortin mukaan, mutta korjauksen alaisen tiiboksin vuoksi pituutta on vain 235 m = yhdellä päälle par4.
Olisiko tahan kysymykseen jollakin cadarilla tai kenttamestarilla jonkinlainen nakemys? Asia ei nimittain ole aivan vahapatoinen. Eli miksi kentan sanotaan olevan tasoituskelpoinen, vaikkei se sita ole?
Tämähän hankala kysymys. Onko niitä talvigreenejä tosiaan sitten niin paljon että lyhenee sillä sadalla metrilla?
Tuo 80m lähempänä oleva tiipaikka on hämärä, meillä par4:sta tuli siksi aikaa par3 ja saimme pitää kentän tasoituskelpoisena (par 71) väylän remontin ajan. Täksi ajaksi tuli käyttöön myös uusi slopetaulukko.
Tämän enempää en tiedä asiasta, mites kenttämestari?
T. Hedari
Muistankohan nyt oikein: talvigreenit, teeboxit, tilapäiset teeboxit jne. huomioiden kenttä ei saa olla yli 100 metriä lyhyempi, kuin virallinen mitta ilmoittaa, jotta se olisi tasoituskelpoinen.
Pääkaupunkiseudulla on yksi kenttä, jossa mittamerkit aikaisemmin olivat jokaisen teeboxin takareunassa. Saatiinpa kenttä paperilla näyttämään pidemmältä ja ’upeammalta’, mutta tosiasiassa se ei niin kovin usein ollutkaan tasoituskelpoinen, kun lyöntipaikat olivat aina edempänä ja 100 m raja ylittyi.
Niin, yleisesti ottaen tuo +-100 metriähän tuo raja on, ja kentällä saa olla maksimissaan muistaakseni 2 talvigriiniä, jotta kenttä on tasoituskelpoinen.
Jos kenttä ei ole tasoituskelpoinen syystä tai toisesta, pitäisi ko. asia ilmoittaa klubilla tai caddie masterin toimistossa.
Talvigreenien määrällä ei ole merkitystä.
Hörhö kirjoitti:
Talvigreenien määrällä ei ole merkitystä.
Juu, anteeksi, tarkoitus oli siis että talvikuppeja ei saa olla tuota enempää…
Hörhö kirjoitti: (1.8.2006 21:25:11)
Talvigreenien määrällä ei ole merkitystä.Eli talvigreenejä voi olla vaikka 18 ja kenttä voi edelleen olla tasoituskelpoinen…
2.32 kohdassa on OS:lle tullut pieni käännösvirhe alkuperäiseen EGA:n tasoitusmääräyksiin ja määritelmiin nähden. Nuo SGL:n tasoitusmääräykset ovat EGAn tasoitusmääräyksistä otettuja.
Muuten tuo teen määrittely on ihmetyttänyt minuakin.
Palailen muista ihmetyksistäsi asiaan pian…Vastuu tasoituskelpoisuudesta on seuralla ja mitat eivät saa poiketa kuin +-100m pykän 9. mukaisesti. Olen itsekin ymmärtänyt että, teeausalue on +-10m kunkin teen mittamerkistä. Euroopan golfliitto on edellyttänyt että EGAn tasoitusjärjestelmän määräyksiä noudatetaan ja kansallisen liiton on valvottava että, niitä noudatetaan mutta, olen tehnyt saman havainnon että, aika moni kenttä Euroopassa että Suomessa ei välitä näistä annetuista tasoitusmääräyksistä vaikka, sanktiona voi olla seuran erottaminen kansallisesta liitosta. Kuka valvoo? Tuntuu että ei kukaan. Pelaajien pitäisi tehdä valitus golfliitolle mikäli kenttä on tasoituskelvoton. Muistan että takavuosina on ainakin kerran ollut tälläinen tapaus ja silloin tasoitusmuutokset mitätöitiin. Olen tehnyt aloitteen että, esim. kentän valvoja tai kilpailujen johtaja pitäisi pöytäkirjaa teen mittapoikeamista mutta se ei ole saanut kannatusta (koska esim. tehdyt kenttäennätykset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia mikäli mitat poikkeavat vieläpä liian paljon)
slope kirjoitti: (2.8.2006 12:10:16)
Pelaajien pitäisi tehdä valitus golfliitolle mikäli kenttä on tasoituskelvoton.Joskus kyllä tekis mieli… Mutta tätä hankaloittaa usein mittapisteiden puuttuminen. Joskus on okein ’miehissä’ etsitty edes jonkunvärisen teeboxin mittamerkkiä, vaan eipä ole löytynyt. Kun näistä on sitten nuristu, niin vastaus on yleensä, että ’ovat varmaan kasvaneet umpeen, kyllä ne siellä pitäisi olla…’ Niin, pitäisi pitäisi…! Miksei niitä sitten kaiveta sieltä mullan alta esille?
Toisaalta harmittaa, kun ei tiedä mitä mailaa repusta kaivaisi ja toisaalta taas tähän keskusteluun liittyen se, ettei voi itse mitenkään arvioida tasoituskelpoisuutta. No, taannoisessa keskustelussa etäisyyksien mittaamisesta jotkut olivat sitä mieltä, että kaikki mittamerkit voisi aivan hyvin poistaa. Eli mitäpä sitä turhaan edes kertomaan väylän pituutta – ilmoitetaan vain väylän numero ja par 😉
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)