Käytännön tietoa Niitväljasta?

[KL]

Lauantaina mennään avaamaan kausi Niitväljaan. Matka ja tiiaika ovat jo plakkarissa, mutta paria käytännön neuvoa kaivattaisiin:
– P-paikan etäisyys klubilta
– 1-teen etäisyys klubilta
– rangen etäisyys klubilta
– löytyykö stroke savereitä
– rangen ’laatu’
– P-paikan turvallisuus (jos kokemuksia tai edes kuulopuheita)
– ja tietenkin ajo-ohjeita, jos kenttä on jotenkin vaikeasti löydettävissä (netin kartan perusteella aika simppeliä, mutta aina ei tiedä)

[Regular guy]

-Pysäköintipaikka on aivan klubin vieressä
-1-tee noin 100 metriä jos muistan oikein
-range on klubitalon vieressä olevan puttigriinin takana, 40 m?
-strokesaveriä en muista, väylätauluista ja tuloskortista näkee suht hyvin minne pelata
-rangen laatu ’mats only’ ei mikään kilpailuvaltti
-P-paikka on klubin alueella, ei mielestäni mitenkään turvaton,
-Ajo-ohje, varaa reilusti ajoaikaa 🙂 tiet on huonompia ja rajoitukset maltillisia

[KL]

Jrsr kirjoitti: (15.4.2010 21:36:40)
-Pysäköintipaikka on aivan klubin vieressä
-1-tee noin 100 metriä jos muistan oikein
-range on klubitalon vieressä olevan puttigriinin takana, 40 m?
-strokesaveriä en muista, väylätauluista ja tuloskortista näkee suht hyvin minne pelata
-rangen laatu ’mats only’ ei mikään kilpailuvaltti
-P-paikka on klubin alueella, ei mielestäni mitenkään turvaton,
-Ajo-ohje, varaa reilusti ajoaikaa 🙂 tiet on huonompia ja rajoitukset maltillisia

Kiitosta runsain mitoin, näillä on hyvä mennä eteenpäin!

[qwert]

Sellainen lisävinkki suunnistukseen, että ainakaan viime kesänä minun navigaattorini ei Niitväljaa tunnistanut eikä löytänyt. Kartan avulla ei pitäisi olla ongelmaa, kunhan tosiaan varaa vähän enemmän aikaa kuin miltä kartalta näyttäisi. Myös ulospääsyaika Tallinkin pikalaivalta vaihtelee huomattavasti, pahimmillaan voi mennä liki tuntikin.

Voitko KL ystävällisesti laittaa ensi viikolla tietoa kentän kunnosta. Ja mielelläni kuulen muittenkin raportteja Viron kenttien kunnosta sitä mukaa kun joku niissä käy. Onko esimerkiksi Saarenmaan upea kenttä millaisessa vireessä tänä keväänä, sehän avataan huomenna.

[Pauno Päkiä]

Nopeusrajoitusten kanssa on syytä olla tarkkana. Ulkomaiset (etenkin suomalaiset) rekisteritunnukset kun tuntuvat kuulemma edelleen olevan ylipääsemätön kiusaus paikalliselle virkavallalle.

[VILLE]

Löytyy stroke savereitä.

[KL]

Niitväljä on nyt kierretty ja muutama kommentti.

Tallinnasta Niitväljän suuntaan lähteminen oli melkoista tuskaa, koska kyseiseen suuntaan johtava Paldiski Maantie on melko pitkältä pätkältä yhdensuuntainen Tallinnaan päin eikä sitä tietenkään ollut mitenkään merkitty karttaan. Tämä yhdistettynä virolaisten autoilijoiden vaippapaviaanin tasolla olevaan ajokäyttäytymiseen aiheutti lievää suurempaa hatutusta matkalla olevalle parivaljakolle. Perille kuitenkin päästiin hammasta purren.

Sää oli aluksi aurinkoinen, mutta erittäin kylmä ja tuulinen (8-11 m/s). Pian taivas meni pilveen ja ilma oli entistä kylmempi. Ei sentään satanut.

Kenttä on minusta kohtuullisessa kunnossa. Väyliltä oli hyvä pelata, hiekkaa ei ollut häiritsemässa ja ruohokin alkaa jo vihertää. Raffit ovat tietenkin matalat, mikä helpottaa pelaamista väylien ulkopuolelta. Viheriöt ovat varsin vaihtelevat, jotkut ovat tasaisessa ruohossa ja jotkut hyvinkin vaihtelevassa, mikä teki puttaamisen tosiaankin haastavaksi. Läikkiä oli liki kaikilla griineillä, holkituksen jälkiä joillakin.

Kentän layout on minusta ihan kiva paria sokkopaikkaa lukuun ottamatta. Joku kehui Niitväljaa helpoksi, mutta minusta se on keskimääräistä perussuomalaista kenttää hankalampi. Väylät ovat paikoin aika kapeita ja kesällä pelaaminen on varmasti hankalampaa kuin nyt, jos raffien annetaan vähänkin kasvaa. Toisaalta kenttä ei ole kauhean pitkä ja viheriöt ovat isoja. Bunkkerit ovat huonoja, hiekka on savensekaista ja monet bunkkerit ovat täysin piilossa tiiltä katsottuna. Tuli mieleen Vuosaari ennen bunkkeriremonttia.

Sosiaalitilat ovat kehittyneet alkuajoista (kertoi kaverini, joka on aiemmin käynyt siellä). Lukittavat kaapit, iso pukuhuone ja sauna ovat kuin Suomessa. Pyyhekin löytyi klubin puolesta. Jäsenille on oma pukuhuoneensa, mutta pesutilat ovat yhteiset.

Erityismaininnan ansaitsee Tallinkin henkilökunta niin auto- kuin matkustajakansillakin. Merkittävä osa palvelevasta henkilökunnasta on ummikkovirolaisia eikä osaa lainkaan suomea (olisipas hienoa, jos ruotsinlaivoilla olisi vastaava tilanne). Palvelualttiutta ei löydy edes nimeksi, mikä saa meikäläiset jäykkäniskatarjoilijat tuntumaan peräti höveleiltä. Autojen purkaminen Tallinnassa ulos laivasta viidestä vierekkäisestä jonosta toimii ’portti auki ja karkuun’ -periaatteella, toisin sanoen minkäänlaista järjestelmällistä ohjausta vaikkapa jono kerrallaan tms. ei ollut havaittavissa, vaan ’minä ensin vaikka väkisin’ -systeemi oli selvästi vallitseva. Toisaalta se valmisti henkisesti kohtaamaan Viron liikenteen, siellä kun on sama periaate. Helsingin päässä ulospurkautuvaa autolaumaa sentään jotenkin ohjattiin, ainakin eturivissä.

Viinaa ostettiin tietenkin auto puolilleen lähellä satamaa sijaitsevasta viinaladosta. Toinen kotiin palaavista pelureista oli itsekin viinaa yli puolillaan, kun Helsinkiin päästiin. Se en ollut minä.

[Dinorausus]

KL kirjoitti: (18.4.2010 10:59:49)
Autojen purkaminen Tallinnassa ulos laivasta viidestä vierekkäisestä jonosta toimii ’portti auki ja karkuun’ -periaatteella, toisin sanoen minkäänlaista järjestelmällistä ohjausta vaikkapa jono kerrallaan.

Jono kerrallaan on suomalainen puustajuuritullutkansa tapa. Sivistysmaissa toimii ns. vetoketjusysteemi jossa useat jonot etenevät eikä kenenkään tarvitse seisoskella. Tuo vetoketju on vaan niin vaikeaa, niin vaikeaa junttisuomalaiselle.

[Finnwin]

repetius kirjoitti: (21.4.2010 15:05:51)

KL kirjoitti: (18.4.2010 10:59:49)
Autojen purkaminen Tallinnassa ulos laivasta viidestä vierekkäisestä jonosta toimii ’portti auki ja karkuun’ -periaatteella, toisin sanoen minkäänlaista järjestelmällistä ohjausta vaikkapa jono kerrallaan.

Jono kerrallaan on suomalainen puustajuuritullutkansa tapa. Sivistysmaissa toimii ns. vetoketjusysteemi jossa useat jonot etenevät eikä kenenkään tarvitse seisoskella. Tuo vetoketju on vaan niin vaikeaa, niin vaikeaa junttisuomalaiselle.

Niin kuin esimerkiksi Saksassa! Ainoa ongelma on, että siellä käy niin kuin dementikolle vetoketjua kiinni vetäessä – väliin unohtui, AUTS:-) Eiköhän tuolla päin toimi enemmänkin periaate – kaikki ensin ja minä vähän ennen muita. Oletko muuten ollut kokemassa hiihtohissiin jonottamista Saksalaisten kanssa?

Kyllä tuo vetoketjusysteemi Suomessakin toimii, kunhan riittävän ajoissa antaa indikaation, että olisi haluamassa tilaa ja sovittaa vauhdin jonon mukaiseksi.

[KL]

repetius kirjoitti: (21.4.2010 15:05:51)

KL kirjoitti: (18.4.2010 10:59:49)
Autojen purkaminen Tallinnassa ulos laivasta viidestä vierekkäisestä jonosta toimii ’portti auki ja karkuun’ -periaatteella, toisin sanoen minkäänlaista järjestelmällistä ohjausta vaikkapa jono kerrallaan.

Jono kerrallaan on suomalainen puustajuuritullutkansa tapa. Sivistysmaissa toimii ns. vetoketjusysteemi jossa useat jonot etenevät eikä kenenkään tarvitse seisoskella. Tuo vetoketju on vaan niin vaikeaa, niin vaikeaa junttisuomalaiselle.

Voi tuo olla noinkin. Tosin olen ajanut autoa Suomen ja Viron lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Italiassa, Etelä-Afrikassa, Englannissa ja Espanjassa eikä tuo vetoketjusysteemi tunnu toimivan missään ilman ohjausta….

On muuten vielä todettava, että virolaisten ajotyyli on tyystin toisenlainen kuin esimerkiksi italialaisten, ranskalaisten tai espanjalaisten, joita holtittomasta ja vaarallisesta ajosta usein kuulee syytettävän. Siellä sentään jotenkin otetaan toinen huomioon ankarasta tunkemisesta huolimatta, Virossa taas ei. Kenties joku kansa on vielä meitä suomalaisiakin myöhemmin laskeutunut puusta.

[Julkaisija]

Artikkelit