-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onks kellään kokemuksia täs vaiheessa vuotta katkenneesta akilleksesta (kokonaan poikki). Milloin pystynyt swingailee ymym. Oikea jalka kyseessä ts takajalka. Puhuvat lääkärit että puol vee,ennenkuin kunnolla punttia ja kovaa rasitusta…ei haluis uskoa 🙂
Varmaan riippuu aika pitkälle leikkaavasta kirurgista ja kuntoutuksen tarmokkuudesta. Arvauskeskuksessa leikattu jalka paranee vuodessa, Tulikouran leikkaama koipi vähän nopeemmin.
hei !
mulla meni poikki lokakuussa pari vuotta sitten, helmikuussa hiihtelin, maaliskuussa laskettelin, aloitin kuntoutuksen uimaaltaassa, kipsi pois ja kävelemään ja venyttämään jännettä. Ongelmana oli jänteen ja nilkan jäykkyys, mutta varmaan neljänkuukauden jälkeen pääse golffaan täysillä.
Terv. KimMoi,
Mulla meni akilles kokonaan poikki viime vuonna ja leikattiin helmikuun viimeisenä päivänä. Minulla meni vasen akilles ja lyön oikealta.
Leikkauksesta lähtien
– 8 viikkoa kokonaan sivussa.
– 9 viikkoa leikkauksesta käveltiin jo ilman keppejä.
– Tais olla jo vko 10 tai 11 kun piti mennä jo pelailemaan. Lohjalla kierrettiin ensin par 3:sta. Ensin kierros ja sitten pari kierrosta ja kolmekin kierrosta.
– 13-14 viikolla kävely meni jo tosi hyvin ja piti lähteä kiertämään Kalkkista. Pitkät mailat sattu niin saatanasti ja etu-ysin par5 jälkeen tulinkin jo himaan.
-Tais kesäkuun lopussa jo uskaltaa ladata pitkilläkin ihan täysiä jo.Yleisesti:
– Jalka turpoaa alkukierrosten jälkeen aika helkkaristi ja jonkin verran se alkoi särkeäkin. Kyllä sitä buranaakin oli aina bägissä. Swingaaminen kierroksella on välillä tuskaa, eikä yhtään auta jos pelaat kävellen. Autolla jalka pääsee lyöntien väliin lepäämään. Se on jopa luxusta. Itse tosin aika paljon kävelin.
– Kävely golf-kentällä on erinomaista treeniä nilkan ja pohkeen lihaksille. Epätasaista maastoa ja runsasta kävelyä.
– Hyödynnä ’kipuviikot’ lähipeliharjoittelulla. Voit lähteä mielestäni heti kun voit kävellä normaalisti. Juuri tuo korostunut lähipeli-harjoittelu taisi olla onni, koska muuten ei varmaan olisi tullut koko viime toukokuuta chippailtua ja puttailtua. Sen ansiosta se tasotuskin taisi hieman viime kesänä laskea.
– Kävin fysioterapiassa koko kevään 10krt. Se kannattaa! Siellä tosin pelaamista päiviteltiin, mutta edesauttoi hirveästi, kun saatiin jänne notkeammaksi, nesteet nilkasta liikkeelle, hyviä pohjelihas harjoituksia ja nilkan mobilisointia kipsauksen jälkeen. Kävin ww.ftk.fi (siellä Jolanda) sitä kehtaa suositella.Kyl se siitä!! Itse asennoidun, että kausi olisi pilalla, mutta ei se kausi siihen kaatunutkaan.
Kiitos vastauksista. Eilen käytiin leikkaus läpi ja mulla tehdään urheilijoilla käytettävää kuntoutusmenetelmää (treenaan 5-7 x viikossa pituuslyönti tarkoituksella). Mulla se kävely ei tuu ongelmaks,koska veri ei vedä enää kentälle pelaamaan niin paljon.
Eli kolme viikkoa ja vaihtuu avattava kipsi,joka poistetaan muutama kerta päivässä ja venyttelyä ja mahd fys terapiaa.Samalla jalkaterän kulmaa muutetaan. Pitäis kävellä viim 6 viikon jälkeen???? En kuitenkaan toivo liikoja,päivä kerrallaan mennään. Näin opena tuli aika pitkä loma…..sairis loppuu 10.6 🙂HOF Prototype kirjoitti: (7.4.2011 12:22:36)
Kiitos vastauksista. Eilen käytiin leikkaus läpi ja mulla tehdään urheilijoilla käytettävää kuntoutusmenetelmää (treenaan 5-7 x viikossa pituuslyönti tarkoituksella). Mulla se kävely ei tuu ongelmaks,koska veri ei vedä enää kentälle pelaamaan niin paljon.
Eli kolme viikkoa ja vaihtuu avattava kipsi,joka poistetaan muutama kerta päivässä ja venyttelyä ja mahd fys terapiaa.Samalla jalkaterän kulmaa muutetaan. Pitäis kävellä viim 6 viikon jälkeen???? En kuitenkaan toivo liikoja,päivä kerrallaan mennään. Näin opena tuli aika pitkä loma…..sairis loppuu 10.6 🙂Minulla on molemmat katkenneet, vimeksi oikea 2009 tammikuussa. Toipuminen oli tosi hidasta johtuen puutteellisista ohjeista. Venytteleminen on ihan älyttömän tärkeää aivan siitä asti, kun antavat luvan (eli käytännössä siinä vaiheessa, kun kipsi poistetaan ja saat ortoosin jalkaasi). Kävelyn luonnistuminen riippu iästä, fyysisestä tilasta ja ennen kaikkea kuntoutuksen onnistumisesta. Minulla jänne vielä repesi osittain uudelleen varomattoman askeleen seurauksena huhtikuun puolessa välissä ja taas tuli vääriä kuntoutusohjeita! Pelaaminen autolla luonnistui kesäkuussa (oikeastaan 31.5.) ja kävellen heinäkuussa.
Summa summarum: kuvailemallasi kuntoutuksella ja urheilja(?)taustalla päässet kentälle jo kesäkuun lopulla. Kyseessä on kuitenkin ponnistava jalka, joten ole varovainen aloittaessasi lyöntiharjoittelun ja ennen kaikkea täysien svingien vetelemisen.
HOF Prototype kirjoitti: (7.4.2011 12:22:36)
Pitäis kävellä viim 6 viikon jälkeen????Kävellä ehkä, muttei varmasti normaalisti. Ortoosin kanssa voi kävellä (tai siis könkätä) ja kantatuet kengissä auttavat sen 6 viikon jälkeen.
Toivotan kärsivällisyyttä, sitä tarvitaan….
Lavantauti kirjoitti: (6.4.2011 9:00:41)
Varmaan riippuu aika pitkälle leikkaavasta kirurgista ja kuntoutuksen tarmokkuudesta. Arvauskeskuksessa leikattu jalka paranee vuodessa, Tulikouran leikkaama koipi vähän nopeemmin.Nyt pääsee todistamaan oman mutu-tietonsa tason. Vasen akilles pamahti poikki 16.11, leikattiin viikko sitten keskiviikkona Mehiläisessä.
Kuntoutusta ajattelin harrastaa siihen malliin että Huhtikuussa kevätreissulla saa painaa surutta draivia metsään.
Lavantauti kirjoitti: (27.11.2012 23:12:42)
Lavantauti kirjoitti: (6.4.2011 9:00:41)
Varmaan riippuu aika pitkälle leikkaavasta kirurgista ja kuntoutuksen tarmokkuudesta. Arvauskeskuksessa leikattu jalka paranee vuodessa, Tulikouran leikkaama koipi vähän nopeemmin.Nyt pääsee todistamaan oman mutu-tietonsa tason. Vasen akilles pamahti poikki 16.11, leikattiin viikko sitten keskiviikkona Mehiläisessä.
Kuntoutusta ajattelin harrastaa siihen malliin että Huhtikuussa kevätreissulla saa painaa surutta draivia metsään.
No voi uittu!! Miten tuo tapahtui? Entä kuka leikkasi?
Suhtaudu erittäin vakavasti kuntoutusohjeisiin, sanon sen omasta kokemuksestani.
Palloilussa, suunnanvaihdon yhteydessä. Ponnistin eteenpäin ja naps..
Leikkaavana lääkärinä oli Arto Huttunen, golfari itsekin.
Lavantauti kirjoitti: (28.11.2012 8:28:27)
Leikkaavana lääkärinä oli Arto Huttunen, golfari itsekin.Taitaa olla sama sälli joka löysi mun selkäongelmia helpottavan lääkkeen, Arcoxian.
Pätevä jätkä.Tsemppiä Lavis!
Yksi melkoinen velho akillesvammojen kuntouttamisessa on Martti Alanko Helppiksestä, Pasilassa. Olen kuullut vain hyviä tai ylistäviä kommentteja miehen osaamisesta.J-P Salakari
Lavantauti kirjoitti: (28.11.2012 8:28:27)
Palloilussa, suunnanvaihdon yhteydessä.Taitaa olla niin, että midi-jyrän ei pidä vaihtaa suuntaa yli 5 km/h nopeuksissa.
Johtaja XXL kirjoitti: (28.11.2012 10:20:10)
Lavantauti kirjoitti: (28.11.2012 8:28:27)
Palloilussa, suunnanvaihdon yhteydessä.Taitaa olla niin, että midi-jyrän ei pidä vaihtaa suuntaa yli 5 km/h nopeuksissa.
Totta, antaa seinän pysäyttää!
Moi
Aloitin tän ketjun sattuneesta syystä viime vuonna…..mulla oli huippu fyssari, joka työskentelee huippu-urheilijoiden kanssa ja osaa varmasti soveltaa tämmöseen vähemmän huippu-urheilijaan…
Jos haluut soittaa ja kysellä, niin 040-268512.
Mulla jalka koht nopeesti pelikuntoon ja pituuslyöntikuntoonkin puolessa vuodessa ( ei tietenkään kovaa ponnistusta takajalalta). Voin laitella tännekin,kun ehdin…Johtaja XXL kirjoitti: (28.11.2012 10:20:10)
Lavantauti kirjoitti: (28.11.2012 8:28:27)
Palloilussa, suunnanvaihdon yhteydessä.Taitaa olla niin, että midi-jyrän ei pidä vaihtaa suuntaa yli 5 km/h nopeuksissa.
Joo, tämä läksy tuli nyt opittua oikein kantapään kautta!
Kiitos fyssarivinkeistä! Mä pääsen duunin työterveyshuollon kautta varmaankin Mehiläisen fysioterapiaan, mutta jos homma siellä tuntuu epäilyttävältä, niin otan sitten oman lompakon pieneen kätöseen ja marssin noille edellä suositelluille yksityisille..
Palattava vielä…..laitoin tuon numeron ja alku piti olla 0440-. Mulla tosiaan fyssarina yleisurheilijoita ruoskinut entinen sm-kolmiloikkaaja. Varmasti hyviä on paljon ja kaikki tietty itestä kiinni…käytä paljon aikaa,vaikka kuinka v….tais….. Tsemppiä!!!
Mulla katkesi oikea 9.6.2012 ja Neossa sarimon Janne leikkasi 14.6. Kävelyortoosin kanssa pelasin kolme kierrosta heinäkuun puolessa välissä. Muuten liikuttiin autolla. Kaikki on itsestä ja tahdosta kiinni. Aina voi jäädä petiin. Nyt juoksen lenkkiä, jos huvittaa:)
Pannaampas joulun kunniaksi pieni tilanneraportti, jos täällä sattuu olemaan/tulemaan kohtalotovereita.
En lähde jäsentelemään tätä mitenkään järkevästi, vaan kirjoitan mitä mieleen tulee enkä tietenkään oikolue tätä, onhan meillä edit :)..
Leikkauksesta on nyt 4,5 viikkoa ja koipi paranee mielestäni hyvin.
Helvetinperkeleet heitin kaappiin 3 viikkoa leikkauksesta, enkä ole niihin sen koommin koskenut. Vasen ranne tulehtui kepeillä könkkäämisestä sen verran, että en olisi varmaan kovin kauaa enää kepittämään pystynytkään.
Töihin menin 2,5 viikkoa leikkauksen jälkeen. Tässä olisi jälkiviisastelun paikka, sillä 3 ekaa duunipäivää meni vielä keppien kanssa, ja joka aamu sataneessa 10cm lumessa kahlaaminen kepeillä autopaikalle ja takaisin auton puhdistuksineen ei ole hyvä muuvi. Talvipotilaat, ottakaa siis vastaan vähintään 3 viikkoa saikkua leikkauksen jälkeen, eli siihen asti kun saatte kävelyluvan.
Saikkuahan tarjotaan lähtökohtaisesti 8-12 viikkoa. Mulla ei kuitenkaan ollut työni luonteesta johtuen tarvetta niin paljolle. Automaattiauto tosin on tässä tilanteessa pakollinen. Onneksi kyseessä on vasen jalka, oikean kyseessä ollessa olisin varmaan joutunut ottamaan sen 10 viikkoa saikkua.
Kävely on onnistuunut ortoosin kanssa alusta alkaen ihan hyvin. Täysvarauslupahan tuli 3 viikkoa leikkauksen jälkeen. Ainoastaan kantapään alle sattuu aivan perkeleesti joka kerta kun lähtee liikenteeseen pienen tauon jälkeen. Tämä lienee jotain kiinnityskohta/jäykkyysongelmia, ja ilmeisesti normaalia, sillä muillakin tuntemillani akillesjännepotilailla on ollut sama homma.
Polvet, selkä ja lonkka ovat oireilleet yllättävän vähän, vaikka ruumiin kulmat on klenkkaamisesta johtuen olleet jo kuukauden ihan perseellään.
Yksi raivari tuli 2.viikon lopulla, hermoistuin niille saatanan kepeille ja heitin ne seinään. Muuten on polla kestänyt tällaista vammaa jopa yllättävän hyvin.
Kotona en ole enää 3.viikon jälkeen pitänyt ’kipsiä’ lainkaan. Kinkkaan paikasta toiseen ja muutaman päivän ajan olen jo varannut suoralle tönkköjalalle varovasti ja linkkannut aivan hurjaa vauhtia eteenpäin.
Olen pitänyt aika paljon lentosukkaa (päivisin ja öisin), ja jäitä olen laittanut jalkaan vähintään kerran päivässä 20-30min ajan. Periaatteessa aina kun jalassa tuntuu painetta, koipi ylös. Turvotus ja ruhjeet hävisivät leikkaushaavan ympäriltä lopulliesti vajaassa kuukaudessa. Jänne tosin on paksu kuin puunrunko, ja jäänee sellaiseksi.
Pahin komplikaatio (katkenneen akilleksen lisäksi, duh) on oikeastaan jalan ihon kuoriutuminen. Mulla on aika parkkiintunut jalkapohjien iho, ja nyt kun koipea ei ole kuukateen käytetty, on paksu jalkapohjan iho päässyt kuivumaan ja kuoriutumaan ja päkiöiden alueella paistaa nyt mukavan herkkä vereslha. Oma moka, kun en tajunnut alkaa rasvaamaan jalkaa heti kun sain kipsin pois.
4 päivää sitten aloitin kuminauhalla jumppaamisen. Istun sohvalla ja ojennan pohjetta kuminauhan vastusta vastaan fiiliksen mukaan. Lääkäri sanoi että varsinainen fysioterapia pitäisi aloittaa vasta 6 viikon jälkeen, kun ortoosi poistetaan lopullisesti, mutta päätin aloittaa kevyen kuntoutuksen jo nyt (mä olen insinööri, ja tiedän paremmin kun lääkärit)..
Siinäpä sitä illan kunniaksi ajatuksen virtaa. Palaillaan.
Jos tässä tapauksessa voi jotain parasta ajatella, niin onneksi sattui ’oikeaan ajankohtaan’ eli todennäköisesti olet melko täydessä tikissä, kun toi pulveri tuosta maasta häviää. Toivottavasti toipuminen menee hyvin.
Lavantauti kirjoitti: (24.12.2012 20:54:59)
Pannaampas joulun kunniaksi pieni tilanneraportti, jos täällä sattuu olemaan/tulemaan .. kirjoitan mitä mieleen tulee enkä tietenkään oikolue tätä, onhan meillä edit 🙂
Leikkauksesta on nyt 4,5 viikkoa ja koipi paranee mielestäni hyvin.
Tuskin se siitä paranee…kunhan tulisi ennalleen. Sitä toivon sekä muutenkin parasta mahdollista joulunjatkoa ja uutta vuotta!
Lavantauti kirjoitti: (24.12.2012 20:54:59)
Töihin menin 2,5 viikkoa leikkauksen jälkeen. Tässä olisi jälkiviisastelun paikka, sillä 3 ekaa duunipäivää meni vielä keppien kanssa, ja joka aamu sataneessa 10cm lumessa kahlaaminen kepeillä autopaikalle ja takaisin auton puhdistuksineen ei ole hyvä muuvi. Talvipotilaat, ottakaa siis vastaan vähintään 3 viikkoa saikkua leikkauksen jälkeen, eli siihen asti kun saatte kävelyluvan.
Tismalleen 😉
Lavantauti kirjoitti: (24.12.2012 20:54:59)
Saikkuahan tarjotaan lähtökohtaisesti 8-12 viikkoa. Mulla ei kuitenkaan ollut työni luonteesta johtuen tarvetta niin paljolle. Automaattiauto tosin on tässä tilanteessa pakollinen. Onneksi kyseessä on vasen jalka, oikean kyseessä ollessa olisin varmaan joutunut ottamaan sen 10 viikkoa saikkua.
Ei välttämättä olisi riittänyt. Äkkitilanne ja rivakka jarrupolkimen polkaisu, niin mennään takaisin leikkauspöydälle. Itse uskalsin ajaa autoa vasta 4 kuukautta leikkauksen jälkeen, tosin minulla oli hieman komplikaatioita paranemisen suhteen.
Lavantauti kirjoitti: (24.12.2012 20:54:59)
Kotona en ole enää 3.viikon jälkeen pitänyt ’kipsiä’ lainkaan. Kinkkaan paikasta toiseen ja muutaman päivän ajan olen jo varannut suoralle tönkköjalalle varovasti ja linkkannut aivan hurjaa vauhtia eteenpäin.
Olepas varovainen! Yksi liukastuminen ja taas ollaan leikkauspöydällä.
Lavantauti kirjoitti: (24.12.2012 20:54:59)
Jänne tosin on paksu kuin puunrunko, ja jäänee sellaiseksi.
Kyllä se siitä ohenee, jos jumppaat ahkerasti. Nyt siinä on vielä nestepurkaumia ja kevyttä arpikudosta, joka pitäisi saada mahdollisimman hyvin pois, jottei se kiinnity jänteeseen. Ennalleen se ei koskaan tule, mutta käyttökelpoiseksi kyllä.
Lavantauti kirjoitti: (24.12.2012 20:54:59)
Pahin komplikaatio (katkenneen akilleksen lisäksi, duh) on oikeastaan jalan ihon kuoriutuminen. Mulla on aika parkkiintunut jalkapohjien iho, ja nyt kun koipea ei ole kuukateen käytetty, on paksu jalkapohjan iho päässyt kuivumaan ja kuoriutumaan ja päkiöiden alueella paistaa nyt mukavan herkkä vereslha. Oma moka, kun en tajunnut alkaa rasvaamaan jalkaa heti kun sain kipsin pois.Eivätkö ohjeistaneet siellä sairaalassa?
Tsemppiä, kyllä se siitä, mutta ota iisisti, hätäily ei tuossa(kaan) asiassa ole lainkaan hyväksi.
Mulla on akillesjänne kunnossa ilmeisesti siitä syystä, että niistä ajoista jolloin vaihdoin vauhdissa suuntaa, on kulunut riittävän kauan. Tunnen kuitenkin olevani vertaisryhmää, koska kantapäätäni riivaava faskiitti ei ota parantuakseen.
Vaiva on haitannut liikkumistani jo viime keväästä lähtien. Viimeisen aihetta koskevan lukemani artikkelin mukaan parantuminen saattaa kestää vuoden päivät. Nyt onkin sitten kusiset paikat. Tarkoitus on mennä tutustumaan pääsiäisenä Celtic Manorin Ryder Cup – kenttään ja lennot pitäisi varata mahd. pian.
Pelaaminen sinänsä ei jännitä, sillä ainahan voiin ottaa buggyn. Kuten viime kesänä pari kertaa teinkin. Mutta pelkästään liikkuminen Heathrown tolkuttoman pitkillä käytävillä hirvittää etukäteen. Joni Nymanin sanoin. -Vittu, kun ei pysty!
Lavikselle toivotan voimia ja kärsivällisyyttä toipumiseen. Saatan kuvitella, että prosessissa on ollut absolutismi kovalla koetuksella!
KL kirjoitti: (25.12.2012 15:08:27)
Eivätkö ohjeistaneet siellä sairaalassa?
Tsemppiä, kyllä se siitä, mutta ota iisisti, hätäily ei tuossa(kaan) asiassa ole lainkaan hyväksi.
Tästä asiasta eivät, ja kyllä se vähän jälkikäteen ottaa päähän.
KL kirjoitti: (25.12.2012 15:08:27)
Olepas varovainen! Yksi liukastuminen ja taas ollaan leikkauspöydällä.
.
Kyllä mä ennemmin luotan omaan kinkkaamiseeni, kun noiden keppien kanssa pulaamiseen. Mulla tuli PALJON enemmän läheltä-piti-tilanteita niiden kanssa kun ilman.
Ne on saatanan liukkaat jos jommassa kummassa pinnassa on vähänkin kosteutta, lisäksi ne takertuu joka paikkaan kiinni ja auta armias jos kepin alle sattuu vaikka sukka. Se on varma morjens.Lavantauti kirjoitti: (25.12.2012 19:43:28)
KL kirjoitti: (25.12.2012 15:08:27)
Eivätkö ohjeistaneet siellä sairaalassa?
Tsemppiä, kyllä se siitä, mutta ota iisisti, hätäily ei tuossa(kaan) asiassa ole lainkaan hyväksi.
Tästä asiasta eivät, ja kyllä se vähän jälkikäteen ottaa päähän.
KL kirjoitti: (25.12.2012 15:08:27)
Olepas varovainen! Yksi liukastuminen ja taas ollaan leikkauspöydällä.
.
Kyllä mä ennemmin luotan omaan kinkkaamiseeni, kun noiden keppien kanssa pulaamiseen. Mulla tuli PALJON enemmän läheltä-piti-tilanteita niiden kanssa kun ilman.
Ne on saatanan liukkaat jos jommassa kummassa pinnassa on vähänkin kosteutta, lisäksi ne takertuu joka paikkaan kiinni ja auta armias jos kepin alle sattuu vaikka sukka. Se on varma morjens.Tarkoitan lähinnä sitä, että kun kuljet ilman ortoosia, niin yksi liukastuminen voi riittää, sauvoilla tai ilman.
Olkaapa nyt tarkkoina, meillähähän on palstoilla kaksi kaikkien alojen ammattilaista joista ainakain toinen on jo osallistunutkin hoitotoimenpiteisiin.. Tämä sen takia ettettte vaan mene jollekin tumpelolle vaan otatte tältä palstalta parhaat hoitotoimenpitedevinkit itsellenne. Odotellaan sitä toista ammattilaista niin saadaan vaihtehtojakin hoitoon.
-
JulkaisijaArtikkelit