Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Jäsenten svingit
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tarkennapa vähän (yllätys, yllätys ;-)):
data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Historia on osoittanut, että palloa voidaan lyödä hyvin varsin erilaisilla tekniikoilla. Onkin jopa suotavaa, että tekniikka sisältää yksilökohtaisia suuriakin eroja.
…
Näiden perusasioiden hyvä hallinta opetusmielessä edellyttää mielestäni swingin tutkimista matemaattisten mallien ja niitä tukevien mittausten pohjalta.Yllä olevat kaksi väitettä kun näyttävät olevan ristiriidassa. Jos on suotavaa ja oletettavaa, että tekniikassa on suuriakin yksilökohtaisia eroja, miten mallinnus auttaa asiaan. Annettuna tuo ensimmäinen väite, yleistyksestä tai approksimaatiosta (jota mallit välttämättä ovat) ei liene suurta iloa. Päästään vaan tilanteeseen, jossa todetaan: ’tehtyjen mittausten mukaan optimaalisen swingin elementit ovat nämä, mutta koska sinun yksilölliset ominaisuudet ovat nämä, voidaan sitä hyödyntää vain tietyiltä osin soveltaen’. Ja silloin ollaan tasan tarkkaan lähtöpisteessä.
data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Muutamilta pääkohdiltaan huippujen swingit ovat kautta historian samankaltaisia: ne toteuttavat hyvän mailanpään nopeuden, hyvät pallon lähtöarvot eikä niissä ole pahoja toistettavuutta heikentäviä ominaisuuksiaViimeistä lukuunottamatta nuo ovat swingin seurauksia, eivät swingin ominaisuuksia. Ja siitä kait tässä pitäisi olla kyse; millä tavoin optimoida mailanpään nopeus, toistettavuus ja osumatarkkuus.
Eli (ja ihan aidosta mielenkiinnosta, ei penäämisen ilosta): minkälainen on mielestäsi se prosessi, jossa mitataan, mallinnetaan ja opetetaan? Havainnollista, miten tuon toteuttaisit siten, että lopputuloksena aikaansaatava yksilökohtainen ohjaus tuottaisi parempia tuloksia kuin se ote mitä kritisoit (mikä ikinä se nyt sitten onkaan)?
NimetönScoop kirjoitti: (7.11.2007 14:26:22)
Tarkennapa vähän (yllätys, yllätys ;-)):data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Historia on osoittanut, että palloa voidaan lyödä hyvin varsin erilaisilla tekniikoilla. Onkin jopa suotavaa, että tekniikka sisältää yksilökohtaisia suuriakin eroja.
…
Näiden perusasioiden hyvä hallinta opetusmielessä edellyttää mielestäni swingin tutkimista matemaattisten mallien ja niitä tukevien mittausten pohjalta.Yllä olevat kaksi väitettä kun näyttävät olevan ristiriidassa. Jos on suotavaa ja oletettavaa, että tekniikassa on suuriakin yksilökohtaisia eroja, miten mallinnus auttaa asiaan. Annettuna tuo ensimmäinen väite, yleistyksestä tai approksimaatiosta (jota mallit välttämättä ovat) ei liene suurta iloa. Päästään vaan tilanteeseen, jossa todetaan: ’tehtyjen mittausten mukaan optimaalisen swingin elementit ovat nämä, mutta koska sinun yksilölliset ominaisuudet ovat nämä, voidaan sitä hyödyntää vain tietyiltä osin soveltaen’. Ja silloin ollaan tasan tarkkaan lähtöpisteessä.
data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Muutamilta pääkohdiltaan huippujen swingit ovat kautta historian samankaltaisia: ne toteuttavat hyvän mailanpään nopeuden, hyvät pallon lähtöarvot eikä niissä ole pahoja toistettavuutta heikentäviä ominaisuuksiaViimeistä lukuunottamatta nuo ovat swingin seurauksia, eivät swingin ominaisuuksia. Ja siitä kait tässä pitäisi olla kyse; millä tavoin optimoida mailanpään nopeus, toistettavuus ja osumatarkkuus.
Eli (ja ihan aidosta mielenkiinnosta, ei penäämisen ilosta): minkälainen on mielestäsi se prosessi, jossa mitataan, mallinnetaan ja opetetaan? Havainnollista, miten tuon toteuttaisit siten, että lopputuloksena aikaansaatava yksilökohtainen ohjaus tuottaisi parempia tuloksia kuin se ote mitä kritisoit (mikä ikinä se nyt sitten onkaan)?
Tarkoitus ei ole pitää laajempaa esitelmää, vaan raottaa verhoa erilaisiin näkemyksiin.
Ristiriitaa ei ole. Mallinnuksen avulla voidaan löytää useampia toimivia konsepteja.
Niiden sopivuutta tapauskohtaisesti voidaan tarkastella mittauksin tai päätelmin.Mitään takeita paremmista tuloksista ei ole, koska tietoja toimintamallin pitkällisestä
käytöstä ei ole nähtävissä. Mutta noin yleisesti ihmiskunnan toimissa on havaittu tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen parantaneen tuloksia alalla kuin alalla.data kirjoitti: (7.11.2007 15:50:02)
Tarkoitus ei ole pitää laajempaa esitelmää, vaan raottaa verhoa erilaisiin näkemyksiin.
Ongelma on, että näin toteutettuna verhon takana näkyy vain pimeää.
data kirjoitti: (7.11.2007 15:50:02)
Ristiriitaa ei ole. Mallinnuksen avulla voidaan löytää useampia toimivia konsepteja.
Niiden sopivuutta tapauskohtaisesti voidaan tarkastella mittauksin tai päätelmin.
Tässä ei ole mitään mieltä. Tuossa joutuu kehään; jotta voidaan mallintaa jotakin yksilöllistä tai tapauskohtaista, pitää olla infoa ao. tapauksesta. Kyseisen infon jälkeen mallinnus on triviaalia. Hankit siis tietoa (mittaat) x:stä, jotta vain mallintaa sen (x’). Koska se on tapauskohtainen eli uniikki malli, siitä saatava hyöty ei ole sovellettavissa muuhun kuin x:ään. Ainoa mikä selviää on x~x’.
data kirjoitti: (7.11.2007 15:50:02)
Tarkoitus ei ole pitää laajempaa esitelmää, vaan raottaa verhoa erilaisiin näkemyksiin.
Aavstelen, että Sinulla on käytössä matemaattinen malli (nnus). Olen aavistellut vastaavista kommenteista jo vuosia.
data kirjoitti: (7.11.2007 15:50:02)
Ristiriitaa ei ole. Mallinnuksen avulla voidaan löytää useampia toimivia konsepteja.
Niiden sopivuutta tapauskohtaisesti voidaan tarkastella mittauksin tai päätelmin.
Perinteisen opetuksen keinoin voidaan myös. Lopputulosta voidaan mittailla lukuisin eri indikaattorein. niin on tehtykin.
data kirjoitti: (7.11.2007 15:50:02)
Mitään takeita paremmista tuloksista ei ole, koska tietoja toimintamallin pitkällisestä
käytöstä ei ole nähtävissä.Perinteinenkään ei anna takeita. Kokemusta on jo sanoisinko satoja vuosia.
data kirjoitti: (7.11.2007 15:50:02)
Mutta noin yleisesti ihmiskunnan toimissa on havaittu tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen parantaneen tuloksia alalla kuin alalla.Tieto ja ymmärrys voi lisääntyä monin tavoin. Perinteinenkin opetus on pyrkinyt hyödyntämään malleja.
Tämän aiheen puitteissa olisi äärimmäisen mielenkiintoista kuulla edes yksi konkreettinen svingiajatus Sinulta.Scoop kirjoitti: (7.11.2007 9:35:43)
tOmppa kirjoitti: (6.11.2007 22:22:44)
tossa on mun eilinen rauta kolmonen, lantio ehkä karkaa liian nopeasti alta, mutta mielenkiinnosta haluan kuulla mitä remonttiehdotuksia tämän palstan superprot ehdottaa!Luulen, että superpro:t ovat vetäytyneet palstalta, joten maallikot rules. Ja Bsocokin varmasti reagoi, kunhan saa tuon maanisen vaiheensa tasoitettua sopivalla annoksella litiumia…
Tuon tasoista swingiä kun katsoo, niin ainoa informatiivinen kysymys on: minälaisia virheitä tulee, jos tulee (push, pulldraw?)?
Normaalivauhdilla katsottuna näytti oikein napakalta lyönniltä jollaisen itsekin haluaisin :-).
Hidastuksissa näytti että viimeiset 20cm ennen osumaa tulevat jo aika paljon pallon linjaa tai jopa lopussa lievästi ulkoa sisään. Olikohan tuo lyönti juuri pulli-draw?
Lyönnissä kiinnitin huomiota erityisesti oikean polven toimintaan downswingissä. Näyttäisi että reisi polkaisi polvea aika voimakkaasti pallon suuntaan. Onkohan tuo ihan oikein, itseäkin kiinnostaisi tietää..
NimetönScoop kirjoitti: (7.11.2007 16:01:49)
Tässä ei ole mitään mieltä. Tuossa joutuu kehään; jotta voidaan mallintaa jotakin yksilöllistä tai tapauskohtaista, pitää olla infoa ao. tapauksesta. Kyseisen infon jälkeen mallinnus on triviaalia. Hankit siis tietoa (mittaat) x:stä, jotta vain mallintaa sen (x’). Koska se on tapauskohtainen eli uniikki malli, siitä saatava hyöty ei ole sovellettavissa muuhun kuin x:ään. Ainoa mikä selviää on x~x’.
Mallinnuksen avulla voidaan löytää toimivia henkilöriippumattomia konsepteja k1,…kn.
Henkilöön h kohdistuvilla mittauksilla m1,….mn voidaan selvittää, mikä konsepteista
k1,…kn, sopii henkilölle h, riippumatta hänen alkuperäisestä konseptistaan kah.
Eli prosessin alussa h:n konsepti kah!=(k1,…kn) tai kah= kx (eli mikä tahansa)
ja prosessin loputtua klh=ky, jossa y voi myös =x.kiitos kommenteista… tänään pyrin seisomaan vähän lähempänä palloa. lyöntirata muuttu vähän enemmän sisältä ulos tyyppiseksi. mun mielestä tähtääminen oli paljon helpompaa ja linjat hahmottu paremmin. lyönnillisesti hyvä kierros 74 vaikka putteja oli aivan liikaa. kyllä tämä tästä parempaan suuntaan on koko ajan menossa 🙂 ehkä!
data kirjoitti: (7.11.2007 17:51:48)
Mallinnuksen avulla voidaan löytää toimivia henkilöriippumattomia konsepteja k1,…kn.
Henkilöön h kohdistuvilla mittauksilla m1,….mn voidaan selvittää, mikä konsepteista
k1,…kn, sopii henkilölle h, riippumatta hänen alkuperäisestä konseptistaan kah.
Eli prosessin alussa h:n konsepti kah!=(k1,…kn) tai kah= kx (eli mikä tahansa)
ja prosessin loputtua klh=ky, jossa y voi myös =x.Mitkä ovat olennaiset indikaattorit (joita mittaat m1,…mn:llä)? Eivätkö ne ole samoja, ’joiden avulla löydetään’ konseptit k1,…kn?
Jos mittaat esim. kaikki europga-tourpelaajat, ’löydät’ konseptit k1,…kn (= erilaisia/eri tavoin optimaalisia swingejä/swingiparametrien sarjoja?). Furyk tulee pakeillesi haluten selvittää mikä konsepti hänelle sopisi. Mitä mittaat? Mitään muutahan se ei luonnollisesti voi olla kun se, jonka perusteella luot myös konseptit (koska kaikki olennainenhan siihen täytyy sisällyttää). Annettuna tämä, mitä veikkaat voivasi tarjota Furykille? Pointti siis on: mistä referenssi muualta kuin mitattavista kohteista itsestään? Konseptien perustanahan on väittämäsi mukaan sama materiaali kuin mitä mittaat selvittääksesi mikä konsepti pelaajalle sopii. En nyt vain pääse kehästä ulos.
tOmppa kirjoitti: (7.11.2007 18:37:51)
pyrin seisomaan vähän lähempänä palloa.
…
lyöntirata muuttu vähän enemmän sisältä ulos tyyppiseksi.Näennäinen ristiriita, joten varsin mielenkiintoista… No, hyvä score sinänsä. Hyvä niin!
data kirjoitti: (7.11.2007 17:51:48)
Mallinnuksen avulla voidaan löytää toimivia henkilöriippumattomia konsepteja k1,…kn.
Henkilöön h kohdistuvilla mittauksilla m1,….mn voidaan selvittää, mikä konsepteista
k1,…kn, sopii henkilölle h, riippumatta hänen alkuperäisestä konseptistaan kah.
Eli prosessin alussa h:n konsepti kah!=(k1,…kn) tai kah= kx (eli mikä tahansa)
ja prosessin loputtua klh=ky, jossa y voi myös =x.Nyt olisi toudella upeeta, jos antaisit yhden perustellun henkilöriippumattoman konseptin jollekin svinginsä ystävällisesti käyttöömme asettaneelle. Hän sitten voisi rangella ja launch monitorilla testata ja antaa palautteen. Vielä hienompaa olisi, jos se olisi jotain muuta kuin mihin olemme tottuneet. Jos se toimisi, puhutaan jo bonuksista.
Jos näitä konsepteja on satoja tai tuhansia tai ehkä jopa ääretön määrä / henkilö, kannattanee tehdä kuten shakinpelaaja: turvaudutaan toimivaksi havaittuun perustietoon.
Pelkään, vaikka toivon olevani väärässä, että matemaattiset mallit lähinnä vahvistavat sitä, mikä jo tiedetään.lähin ehkä voimakkaammin hartioilla liikkeelle, tai sain aikaseks laajemman hartiakäännön ja sain enemmän tilaa tulla pallolle ja pystyin runttamaan helpommin läpikin, enkä vetänyt vasenta kyynärpäätä taakse niinkuin ennen. meen pelaamaan perjantaina seuraavan kerran, pitää ottaa uutta videota sillon jos näkyis mitään eroa. toisaalta, oon täällä vielä 5 vkoa (espanja) enkä viitsi mitään isompaa remonttia alkaa tekemään kun tällä lyönnillä pystyn pelaamaan ihan ok. mutta heti kun palaan niin alkaa aivan sairrrraaat treenit!
tOmppa kirjoitti: (7.11.2007 18:56:32)
oon täällä vielä 5 vkoa (espanja)Tekis mieli ilmoittaa asiattomasta viestistä. Prkle.
Hyviä pelejä. Prkle.Bosco kirjoitti: (7.11.2007 18:53:15)
data kirjoitti: (7.11.2007 17:51:48)
Mallinnuksen avulla voidaan löytää toimivia henkilöriippumattomia konsepteja k1,…kn.
Henkilöön h kohdistuvilla mittauksilla m1,….mn voidaan selvittää, mikä konsepteista
k1,…kn, sopii henkilölle h, riippumatta hänen alkuperäisestä konseptistaan kah.
Eli prosessin alussa h:n konsepti kah!=(k1,…kn) tai kah= kx (eli mikä tahansa)
ja prosessin loputtua klh=ky, jossa y voi myös =x.Nyt olisi toudella upeeta, jos antaisit yhden perustellun henkilöriippumattoman konseptin jollekin svinginsä ystävällisesti käyttöömme asettaneelle.
Olen vapaaehtoinen. Veikkaan vaan, ettei sellaista konseptia olekaan, joka minuun (ja moniin minun kaltaisiin) pätisi.
Scoop, kiitos 😉
pjs, ei, polven ei kuulu mennä eteenpäin palloa kohti niinkuin mulla välillä menee.. Taigeri käsittääkseni sai muutettua sen sillon aikoinaan. sain minäkin keväällä, kunnes se taas hajos!!!
NimetönScoop kirjoitti: (7.11.2007 18:42:16)
data kirjoitti: (7.11.2007 17:51:48)
Mallinnuksen avulla voidaan löytää toimivia henkilöriippumattomia konsepteja k1,…kn.
Henkilöön h kohdistuvilla mittauksilla m1,….mn voidaan selvittää, mikä konsepteista
k1,…kn, sopii henkilölle h, riippumatta hänen alkuperäisestä konseptistaan kah.
Eli prosessin alussa h:n konsepti kah!=(k1,…kn) tai kah= kx (eli mikä tahansa)
ja prosessin loputtua klh=ky, jossa y voi myös =x.Mitkä ovat olennaiset indikaattorit (joita mittaat m1,…mn:llä)? Eivätkö ne ole samoja, ’joiden avulla löydetään’ konseptit k1,…kn?
Jos mittaat esim. kaikki europga-tourpelaajat, ’löydät’ konseptit k1,…kn (= erilaisia/eri tavoin optimaalisia swingejä/swingiparametrien sarjoja?). Furyk tulee pakeillesi haluten selvittää mikä konsepti hänelle sopisi. Mitä mittaat? Mitään muutahan se ei luonnollisesti voi olla kun se, jonka perusteella luot myös konseptit (koska kaikki olennainenhan siihen täytyy sisällyttää). Annettuna tämä, mitä veikkaat voivasi tarjota Furykille? Pointti siis on: mistä referenssi muualta kuin mitattavista kohteista itsestään? Konseptien perustanahan on väittämäsi mukaan sama materiaali kuin mitä mittaat selvittääksesi mikä konsepti pelaajalle sopii. En nyt vain pääse kehästä ulos.
En etsi konsepteja suoraan mittaamalla pelaajia vaan matemaattisen mallin avulla yhdessä muun tiedon kanssa. Eli perustana ei ole suoraan toimivaksi koetut swingit vaan puhtaammin teoreettiset lähtökohdat.
Eli en toimisi seuraavasti: Ensin mittaan Furykin swingin ja kortistoin sen
hyväksi konseptiksi. Kun sitten Fyryk tulee joskus kysymään millainen swingi hänelle
sopii, mittaan hänet ja kerron hänelle, että täältähän kortistosta löytyy sopiva swingi sinulle ja sen nimikin on sopivasti Furykin swingi.data kirjoitti: (7.11.2007 19:34:42)
En etsi konsepteja suoraan mittaamalla pelaajia vaan matemaattisen mallin avulla yhdessä muun tiedon kanssa. Eli perustana ei ole suoraan toimivaksi koetut swingit vaan puhtaammin teoreettiset lähtökohdat.Eli en toimisi seuraavasti: Ensin mittaan Furykin swingin ja kortistoin sen
hyväksi konseptiksi. Kun sitten Fyryk tulee joskus kysymään millainen swingi hänelle
sopii, mittaan hänet ja kerron hänelle, että täältähän kortistosta löytyy sopiva swingi sinulle ja sen nimikin on sopivasti Furykin swingi.Ok. Tuota juuri tarkoitin.
En vain mitenkään usko, että swingin – psykologisten ja fysiologisten rajoitteiden määrittämän biomekaanisen liikesarjan – optimoinnin ytimenä voisi olla teoreettiset lähtökohdat. En siis annetun tiedon varassa voi mitenkään nähdä mielekkäänä esittelemääsi konseptiajatusta (tai ainakaan sen toteutusta). Sen sijaan uskon, että kenen tahansa pelaajan kohdalla mitattava tieto voi auttaa optimoimaan yksilöllistä suoritusta.
Scoop kirjoitti: (7.11.2007 18:49:23)
tOmppa kirjoitti: (7.11.2007 18:37:51)
pyrin seisomaan vähän lähempänä palloa.
…
lyöntirata muuttu vähän enemmän sisältä ulos tyyppiseksi.Näennäinen ristiriita, joten varsin mielenkiintoista… No, hyvä score sinänsä. Hyvä niin!
Tuota oudoksuin minäkin kovasti. Jo ennestään joutuu vetämään käsiä sisään osumassa ja sitten lähemmäs palloa??? Hmm… no ei kuitenkaan enää hyppää niinkuin ennen 😉
Tuota… miltäs tuntuisi tOmppa lyödäkin sisältä sisään kaarevana lavan liikkeenä. Millaista asentoa siloin hakisit. Missä kulkee luonnollisin kaari?
Bosco lainaa harpia 🙂
data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Onko kenelläkään tullut mieleen, että huono osuma on usein seurausta siitä, että ihmisen koordinaatiokyvylle on kerta kaikkiaan aika vaikea tehtävä saada 10 metrin liikkeen ja 150-200 kmt nopeuden toteuttava mailanpää +-3 mm tarkkuudella ja useiden kulmien osalta +-1 asteen tarkkuudella osumapisteeseen
lyönnistä toiseen ja päivästä päivään.
On. varmaan jokaiselle, joka on yrittänyt palloa lyödä. 🙂
data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Tämä on myös lahjakkuus ja harjoittelukysymys. Tässä taidossa huiput ovat omaa luokkaansa. Historia on osoittanut, että palloa voidaan lyödä hyvin varsin erilaisilla tekniikoilla. Onkin jopa suotavaa, että tekniikka sisältää yksilökohtaisia suuriakin eroja. Muutamilta pääkohdiltaan huippujen swingit ovat kautta historian samankaltaisia: ne toteuttavat hyvän mailanpään nopeuden, hyvät pallon lähtöarvot eikä niissä ole pahoja toistettavuutta heikentäviä ominaisuuksia (poikkeuksena ehkä Daly ja Furyk(tulokset tosin kertovat muuta)).Nuo ovat sanoisin melkein latteita itsestäänselvyyksiä. 🙁
data kirjoitti: (7.11.2007 13:51:39)
Näiden perusasioiden hyvä hallinta opetusmielessä edellyttää mielestäni swingin tutkimista matemaattisten mallien ja niitä tukevien mittausten pohjalta.Svingin tutkiminen noiden mallien ja mittausten pohjalta on erittäin kiinnostavaa. Toimiva linkki teorian, mittausten ja opetuksen välillä on vielä näkemättä. Näyttövelvollisuus ikäänkuin jää näillä sivuilla Sinulle. Viittaan aiempiin pyyntöihini edes yhdestä konkreettisesta esimerkistä. 🙂
ts kirjoitti: (7.11.2007 22:31:57)
Bosco lainaa harpia 🙂Sille taisi käydä niinkuin Simon serkkupojan oteäänelle. 😀
NimetönBosco kirjoitti: (7.11.2007 22:35:23)
Svingin tutkiminen noiden mallien ja mittausten pohjalta on erittäin kiinnostavaa. Toimiva linkki teorian, mittausten ja opetuksen välillä on vielä näkemättä. Näyttövelvollisuus ikäänkuin jää näillä sivuilla Sinulle. Viittaan aiempiin pyyntöihini edes yhdestä konkreettisesta esimerkistä. 🙂En oikein voi esimerkkiä tässä vaiheessa antaa, mutta positiivista on kuitenkin tuo
kiinnostavaa-sana kirjoituksessasi.Olenko ymmärtänyt data oikein, että luotat matemaattisiin mittauksiin ja siihen, että riittävän monen testitapauksen perusteella voidaan löytää joitakin fundamentaaleja todisteita siitä, miten asioiden pitäisi olla (sinun tapauksessasi ilmeisesti painonsiirto on yksi ja ranteiden sijainti 3 ulottuvuudessa mitattuna toinen).
Mutta näiden mallien avullahan ei koskaan voida olla varmoja siitä, mikä olisi optimaalinen tilanne, ottaen huomioon opastettavan henkilön biomekaaniset ominaisuudet. Sitten on vielä muna-kana ongelma: voidaanko tietyn painonsiirtokäyrän tavoittelu asettaa itseisarvoksi – siis itsessään tavoitteeksi vai voisko olla niin, että ko. painonsiirto toteutuu automaattisesti, kun swingi on ihannetilassa.
Jälkimmäisessä tapauksessa mielestäni todistus vieläpä menee metodisi kannalta väärään suuntaan: oikea swingi -> oikea painonsiirtokäyrä. Oikea painonsiirtokäyrä sinällään ei todista ihanteellisesta swingistä juurikaan mitään.
NimetönVessu kirjoitti: (8.11.2007 11:32:09)
Olenko ymmärtänyt data oikein, että luotat matemaattisiin mittauksiin ja siihen, että riittävän monen testitapauksen perusteella voidaan löytää joitakin fundamentaaleja todisteita siitä, miten asioiden pitäisi olla (sinun tapauksessasi ilmeisesti painonsiirto on yksi ja ranteiden sijainti 3 ulottuvuudessa mitattuna toinen).Mutta näiden mallien avullahan ei koskaan voida olla varmoja siitä, mikä olisi optimaalinen tilanne, ottaen huomioon opastettavan henkilön biomekaaniset ominaisuudet. Sitten on vielä muna-kana ongelma: voidaanko tietyn painonsiirtokäyrän tavoittelu asettaa itseisarvoksi – siis itsessään tavoitteeksi vai voisko olla niin, että ko. painonsiirto toteutuu automaattisesti, kun swingi on ihannetilassa.
Jälkimmäisessä tapauksessa mielestäni todistus vieläpä menee metodisi kannalta väärään suuntaan: oikea swingi -> oikea painonsiirtokäyrä. Oikea painonsiirtokäyrä sinällään ei todista ihanteellisesta swingistä juurikaan mitään.
Painonsiirto on vain yksi osa swingin kokonaisuutta, enkä mitenkään erityisesti
ole siitä kiinnostunut. Enemmänkin käsittelen swingiä kokonaisuutena. Fysiikan lakeihin pohjautuvien matemaattisten mallien avulla pyrin selvittämään todellisia vaatimuksia toimivalle swingille. Näiden vaatimusten ja muun tiedon pohjalta voidaan johtaa lähtökohdat toimivalle biomekaaniselle kokonaisuudelle. Voi selvitä, että toimivia ratkaisuja on useampia. Ei myöskään ole yllätys, että hyvien pelaajien
swingit toimivat optimaalisen suuntaisesti myös teoriapohjalta. No mihin laskentamalleja sitten tarvitaan, jos tiedämme miltä hyvät swingit näyttävät? No..tiedämme mitä tapahtuu osittain, mutta emme tiedä kaikkea mitä tapahtuu emmekä tiedä kaikilta osin miksi tapahtuu. Eli ensimmäinen tavoite on ymmärryksen ja tiedon lisäys.
Ehkä joskus tulevaisuudessa näemme mittauksiin ja malleihin pohjautuvia menetelmiä, joissa pelaajakohtaista optimia haetaan.data kirjoitti: (8.11.2007 12:53:43)
Ehkä joskus tulevaisuudessa näemme mittauksiin ja malleihin pohjautuvia menetelmiä, joissa pelaajakohtaista optimia haetaan.
Tuosta olen varsin vakuuttunut 😉
data kirjoitti: (8.11.2007 12:53:43)
Vessu kirjoitti: (8.11.2007 11:32:09)
Olenko ymmärtänyt data oikein, että luotat matemaattisiin mittauksiin ja siihen, että riittävän monen testitapauksen perusteella voidaan löytää joitakin fundamentaaleja todisteita siitä, miten asioiden pitäisi olla (sinun tapauksessasi ilmeisesti painonsiirto on yksi ja ranteiden sijainti 3 ulottuvuudessa mitattuna toinen).Mutta näiden mallien avullahan ei koskaan voida olla varmoja siitä, mikä olisi optimaalinen tilanne, ottaen huomioon opastettavan henkilön biomekaaniset ominaisuudet. Sitten on vielä muna-kana ongelma: voidaanko tietyn painonsiirtokäyrän tavoittelu asettaa itseisarvoksi – siis itsessään tavoitteeksi vai voisko olla niin, että ko. painonsiirto toteutuu automaattisesti, kun swingi on ihannetilassa.
Jälkimmäisessä tapauksessa mielestäni todistus vieläpä menee metodisi kannalta väärään suuntaan: oikea swingi -> oikea painonsiirtokäyrä. Oikea painonsiirtokäyrä sinällään ei todista ihanteellisesta swingistä juurikaan mitään.
Painonsiirto on vain yksi osa swingin kokonaisuutta, enkä mitenkään erityisesti
ole siitä kiinnostunut. Enemmänkin käsittelen swingiä kokonaisuutena. Fysiikan lakeihin pohjautuvien matemaattisten mallien avulla pyrin selvittämään todellisia vaatimuksia toimivalle swingille. Näiden vaatimusten ja muun tiedon pohjalta voidaan johtaa lähtökohdat toimivalle biomekaaniselle kokonaisuudelle. Voi selvitä, että toimivia ratkaisuja on useampia. Ei myöskään ole yllätys, että hyvien pelaajien
swingit toimivat optimaalisen suuntaisesti myös teoriapohjalta. No mihin laskentamalleja sitten tarvitaan, jos tiedämme miltä hyvät swingit näyttävät? No..tiedämme mitä tapahtuu osittain, mutta emme tiedä kaikkea mitä tapahtuu emmekä tiedä kaikilta osin miksi tapahtuu. Eli ensimmäinen tavoite on ymmärryksen ja tiedon lisäys.
Ehkä joskus tulevaisuudessa näemme mittauksiin ja malleihin pohjautuvia menetelmiä, joissa pelaajakohtaista optimia haetaan.Jotkut tuntuvat näkevän asian siten että mittausdatan hankkiminen on ristiriidassa itse lyöntisuorituksen opettelun kanssa ja johtaa väärille teille. Näen ne itse täysin erillisinä vielä toistaiseksi (eli siinä mielessä mittauksista ei vielä ole paljoa hyötyä), mutta mikäli Data kerää riittävän määrän mittauksia ja analysoi niitä vuosikaudet saattaa tietysti olla että alkaa hahmottumaan onnistuneen svingin indikaattoreita joita sitten ehkä voisi yhdistää esim mielikuvaharjoitteisiin. Se millä ajatuksella lyöntiin lähtee on ihan mahdollista harjoituksissa kirjata ylös ja sitten sitä voi mitata eri tavoilla että millaisen fyysisen suorituksen se tuottaa ja sitten voi mitata sen mitä pallo siihen sanoo.
Eli ei niin että koetan saada lavan liikkumaan sisältä ulos vaan niin että kun aloitan backswingin kiertämällä koko vartalolla vaikuttaako se siihen kuinka paljon paino on vasemmalla jalalla osumahetkellä ja se taas siihen tuleeko lapa palloon sisältä ulos enempi.
Taapero kirjoitti: (8.11.2007 14:02:45)
Se millä ajatuksella lyöntiin lähtee on ihan mahdollista harjoituksissa kirjata ylös ja sitten sitä voi mitata eri tavoilla että millaisen fyysisen suorituksen se tuottaa ja sitten voi mitata sen mitä pallo siihen sanoo.Eli ei niin että koetan saada lavan liikkumaan sisältä ulos vaan niin että kun aloitan backswingin kiertämällä koko vartalolla vaikuttaako se siihen kuinka paljon paino on vasemmalla jalalla osumahetkellä ja se taas siihen tuleeko lapa palloon sisältä ulos enempi.
Hmm… jostain syystä mä uskon tohonkin 😉
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Jäsenten svingit