-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (13.6.2010 7:36:01)
Mahdollisuudet ovat:1) A löi ykköspalloaan ja B löi omaansa. A:n varapallon siirsi uuteen paikkaan ulkopuolinen tekijä.
2) A löi varapalloaan, B löi omaa palloaan.
3) A löi ykköspalloaan, B löi A:n varapalloa.
4) A löi B:n palloa, B löi A:n varapalloa (eli molemmat löivät väärää palloa).
Ja vielä
5) A löi B:n palloa, B löi A:n palloa (eli molemmat löivät väärää palloa). A:n varapallon siirsi uuteen paikkaan ulkopuolinen tekijä.Tuon ulkopuolisen tekijän läsnäolo pitäisi jotenkin voida todentaa, muussa tapauksessa se kannattaa unohtaa kokonaan. Jäljelle jää siis tilanne, jossa todennäköisyys A:n rikkeelle on 1/3 ja B:n rikkeelle 2/3. Pelkästään näitä todennäköisyyksiä käyttäen A ei saisi rangaistusta, mutta B:n katsottaisiin lyöneen väärää palloa.
Tarinan mukaan molemmat olivat tunnistavinaan pallonsa siellä raffissa. Tästä asiasta tarvittaisiin lisätietoja. Perustuiko tunnistaminen siihen, että toinen pelaajista tunnisti omansa ja toinen päätteli jäljellä olevan pallon kuuluvan hänelle? Vai tunnistivatko molemmat pallonsa toisistaan riippumatta? Jälkimmäisessä tapauksessa alkaa olla hyvin epätodennäköistä, että molemmat olisivat tunnistaneet pallonsa väärin. Siinä tapauksessa, ettei kummankaan pallossa ollut mitään tunnistamismerkkejä JA että molemmat pelasivat samanmerkkisellä pallolla, niin olisin ts:n tuomion kannalla, eli tyhmyydestä sakotetaan.
Edelleen lisätietoja tarvittaisiin siitä, mistä kohtaa ja mistä suunnasta pallot ylittivät vesiesteen rajan. Onko A:n varapallo voinut olla jompi kumpi lyödyistä palloista, ja jos, niin kumpi?
Liian paljon kysymyksiä eikä mitään muuta faktaa, kuin että kumpikin pelaaja on lyönyt omaksi tunnistamaansa palloa raffissa. Sen perusteella ei kumpaakaan voi mitenkään rangaista. Tapaus on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja olisi ollut kiva olla paikan päällä ratkaisemassa sitä pelaajia haastatellen ja tapahtumapaikan nähden.
ts kirjoitti: (13.6.2010 10:52:51)
PG kirjoitti: (13.6.2010 10:38:01)
Juu… voit kyllä todeta niin, mutta onko palloasi liikuttanut ulkopuolinen tekijä vai ei, on arvioitava käytettävissä olevien tosiasioiden perusteella.
Ja sinun mielestäsi siitä on näyttö, vaikka kukaan ei ole nähnyt ulkopuolisen tekijän sitä sinne vievän? Kyllä tuossa kohti kuitenkin näyttövastuu menee niin päin, että pitää olla nimnomaan riittävä varmuus ulkopuolisen tekijän osuudesta. Sitä ei voi ruveta arvailemaan.
En ole niin väittänyt. Tosiasiat ovat: A ja B tunnistavat omat pallonsa ja lyövät niitä. Myöhemmin A:n varapallo löytyy paikasta, jossa sen ei oletettu olevan. Pitääkö välttämättä todistaa, miten se sinne on joutunut? Harvinaisia tapauksia sattuu harvoin, mutta niitä sattuu. Sääntö 18-1 ei koske palloa, joka ei ole pelissä.
PG kirjoitti: (13.6.2010 11:38:12)
Myöhemmin A:n varapallo löytyy paikasta, jossa sen ei oletettu olevan. Pitääkö välttämättä todistaa, miten se sinne on joutunut? .Pitää, koska todennäköisempää on, että se on joutunut siine lyönnin seurauksena.
Yksi asia tässä tosin on vielä jäänyt tekemättä, jonka tuomarina varmasti olisin tehnyt. Etsitään noiden kolmen pallon alkuperäisestä sijainnista vielä tuota kolmatta palloa, joka antaisi lisätietoa tapahtumien kulusta. Jos se löydetään, on työkaluja taas paljon enemmän päätöksen tekemiseen.
ts kirjoitti: (13.6.2010 11:45:21)
PG kirjoitti: (13.6.2010 11:38:12)
Myöhemmin A:n varapallo löytyy paikasta, jossa sen ei oletettu olevan. Pitääkö välttämättä todistaa, miten se sinne on joutunut? .Pitää, koska todennäköisempää on, että se on joutunut siine lyönnin seurauksena.
Mielestäni ei tarvitse, koska A ja B tunnistivat omat pallonsa ennen lyöntiään.
PG kirjoitti: (13.6.2010 12:35:12)
ts kirjoitti: (13.6.2010 11:45:21)
PG kirjoitti: (13.6.2010 11:38:12)
Myöhemmin A:n varapallo löytyy paikasta, jossa sen ei oletettu olevan. Pitääkö välttämättä todistaa, miten se sinne on joutunut? .Pitää, koska todennäköisempää on, että se on joutunut siine lyönnin seurauksena.
Mielestäni ei tarvitse, koska A ja B tunnistivat omat pallonsa ennen lyöntiään.
’Molemmat pelaajat löytävät pallonsa pitkähköstä raffista kulman takaa ja tunnistavat ne (mielestään) alkuperäisiksi palloikseen.’
Ilman tuota boldattua lisäystä asia olisi minullekin toisin. Tuo jättää kuitenkin vahvan epäilyksen sille, onko palloja oikeesti tunnistettu lainkaan.
ts kirjoitti: (13.6.2010 11:45:21)
Yksi asia tässä tosin on vielä jäänyt tekemättä, jonka tuomarina varmasti olisin tehnyt. Etsitään noiden kolmen pallon alkuperäisestä sijainnista vielä tuota kolmatta palloa, joka antaisi lisätietoa tapahtumien kulusta. Jos se löydetään, on työkaluja taas paljon enemmän päätöksen tekemiseen.Erinomainen oivallus! Olisi ainakin minulta luultavasti unohtunut. Talletetaan Kokemusten Kultaiseen Kirjaan.
ts kirjoitti: (13.6.2010 11:45:21)
PG kirjoitti: (13.6.2010 11:38:12)
Myöhemmin A:n varapallo löytyy paikasta, jossa sen ei oletettu olevan. Pitääkö välttämättä todistaa, miten se sinne on joutunut? .Pitää, koska todennäköisempää on, että se on joutunut siine lyönnin seurauksena.
Yksi asia tässä tosin on vielä jäänyt tekemättä, jonka tuomarina varmasti olisin tehnyt. Etsitään noiden kolmen pallon alkuperäisestä sijainnista vielä tuota kolmatta palloa, joka antaisi lisätietoa tapahtumien kulusta. Jos se löydetään, on työkaluja taas paljon enemmän päätöksen tekemiseen.
Viedäänpäs tätä muuten pikkaisen eteenpäin. Oletetaan, että sieltä raffista löytyy B:n pallo. Siten B on lyönyt väärää palloa ja A joko alkuperäistä tai varapalloaan. Mistä ja millä pallolla A jatkaa peliään?
KL kirjoitti: (13.6.2010 13:41:16)
Viedäänpäs tätä muuten pikkaisen eteenpäin. Oletetaan, että sieltä raffista löytyy B:n pallo. Siten B on lyönyt väärää palloa ja A joko alkuperäistä tai varapalloaan. Mistä ja millä pallolla A jatkaa peliään?Jos A pysyy edelleen kannassaan eli että hän mielestään löi alkuperäistä palloaan, niin kai siihen on uskominen. A jatkaa valitsemansa vesiestesäännön mukaisesti pallolla, joka korvaa alkuperäisen pallon.
Jos A ei enää osaa sanoa kumpaa palloa hän löi, niin ehdotan, että tapaus tuomitaan A:n eduksi eli menettely samoin, kuin edellä.
Tosin jotenkin minusta tuntuu siltä, että KL on taas löytänyt jonkin deccarin, joka kumoaa ehdotukseni.
PG kirjoitti: (13.6.2010 14:17:14)
KL kirjoitti: (13.6.2010 13:41:16)
Viedäänpäs tätä muuten pikkaisen eteenpäin. Oletetaan, että sieltä raffista löytyy B:n pallo. Siten B on lyönyt väärää palloa ja A joko alkuperäistä tai varapalloaan. Mistä ja millä pallolla A jatkaa peliään?Jos A pysyy edelleen kannassaan eli että hän mielestään löi alkuperäistä palloaan, niin kai siihen on uskominen. A jatkaa valitsemansa vesiestesäännön mukaisesti pallolla, joka korvaa alkuperäisen pallon.
Jos A ei enää osaa sanoa kumpaa palloa hän löi, niin ehdotan, että tapaus tuomitaan A:n eduksi eli menettely samoin, kuin edellä.
Tosin jotenkin minusta tuntuu siltä, että KL on taas löytänyt jonkin deccarin, joka kumoaa ehdotukseni.
En sentään ihan varsinaisesti, mutta tätä mielestäni hieman liippaa yksi samankaltainen:
Pelaaja lyö pallonsa raffiin ja varapallonsa perään. Molemmat löytyvät, mutta niitä ei kyetä erottamaan toisistaan (sama malli, merkki ja numero). Alkuperäinen tuomitaan kadonneeksi ja pelaaja jatkaa varapallolla (valintansa mukaan siis jommalla kummalla palloista, mutta neljäs lähtee).
Voisikos tuota soveltaa tähän tapaukseen?
Muutamia lisätietoja, vaikka mieelstäni nämä on kyllä annettu aiemminkin:
– Pallot olivat samanmerkkisiä, mutta molemmat merkattu; A:lla merkkinä punainen rengas numeron ympärillä ja B:llä punainen isohko piste. A:n alkuperäinen pallo oli nro 4 ja varapallo numero 2. B:n pallon numero oli 3.
– ’Pelaajat tunnistivat mielestään pallonsa’ tarkoittaa, että kumpikin tarkasti normaalilla huolellisuudella pallonsa raffissa eli katsomalla kumaratuneena numeroa ja merkkiä kuitenkaan nostamatta sitä.
– Tottakai oli palattu etsimään alkuperäisten lyöntien paikalta kolmatta palloa joka olisi ratkaissut koko ongelman. Parin minuutin etsimisellä ei löytynyt kolmatta palloa, sitten oli lähdettävä eteenpäin takanatulijoiden jo valmiiksi kumastellessa touhua. Ei tilattu paikalle sukeltajaa etsimään sitä toista veteen mennyttä palloa.
– Pallot ylittivät vesiesteen samasta suunnasta (lyöntipaikatahan olivat hyvin lähekkäin) ja ne ylittivät vesiesteen rajan siinä määrin samasta kohtaa kuin oli mahdollista havainnoida 150 m:in etäisyydeltä.
– Koska kyseessä ei ollut mitään taloudellisia intressejä ja pelaajat tunsivat toisensa monien vuosien takaa rehellisikisi henkilöiksi, molempien pelaajien selostukset olivat uskottavasti heidän rehelliset käsityksensä tapahtuneesta.
– Ulkopuolinen tekijä on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario.Koska pelaajat ovat jo best before päivämäärän ohittaneita, kyse on ihan varmasti tunnistusvirheestä, mutta kumpi sen teki. Numero 4 erottuu numerosta 2 yleensä varsin hyvin, mutta kolmosen ja kakkosen sekoittaminen on yllättävänkin helppoa. Toisaalta renkaan ja pisteen erottaminen pitäisi olla helpohko, vaikka niiden ulkokehä olisikin saman kokoinen.
Pappa Tykki kirjoitti: (13.6.2010 15:32:37)
Koska pelaajat ovat jo best before päivämäärän ohittaneita, kyse on ihan varmasti tunnistusvirheestä, mutta kumpi sen teki.Mitä ilmeisimmin molemmat.
Ilmeisintä on, että kumpikin tunnisti oman pallonsa. A vain erehtyi kumpi omista palloista oli kyseessä.
A on lyönyt avauksen, varapallon ja jatkanut varapallolla. Ei sääntörikettä, varapallo on pelissä oleva, pallo on vesiesteessä ja kuudes lähtee, kun tulee ’hazardista’ pois.
B on lyönyt kakkosen esteseen ja neljäs lähtee.
Pappa Tykki kirjoitti: (13.6.2010 15:32:37)
Koska pelaajat ovat jo best before päivämäärän ohittaneita, kyse on ihan varmasti tunnistusvirheestä, mutta kumpi sen teki.Muistivirhe on myös mahdollinen. Ikääntynyt muisti saattoi tehdä tepposet. Esteen reunalta löytyikin alkuperäinen pallo, jota A oli lyönyt raffista, mutta jonka hän vesiesteen luona muisti varapallokseen. Silloin kukaan ei ollut lyönyt väärää palloa.
Pappa Tykki kirjoitti:Ulkopuolinen tekijä on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario.
On erittäin harvinaista, että ulkopuolinen tekijä liikuttaa palloa. Harvinainen on holarikin. Silti holareita tehdään Suomessakin päivittäin. Ei lottovoiton saaminenkaan kovin todennäköistä ole. Siitä huolimatta lottovoittajia tulee joka viikko runsain määrin. Mielestäni ulkopuolinen tekijä on yksi mahdollisuus, joka pitää ottaa huomioon rangaistusta harkittaessa.
Kytäjälle eilen körötellessäni kuulin radiosta, että pääkaupunkiseudulla ketut ovat lisääntyneet ja kesyyntyneet. Kuljeskelevat päiväsaikaankin ihmisistä suurestikaan piittaamatta. Kettu asialla…?
Onko yleinen tapa oikaista puiden yli? Näkeekö tiiauspaikalta, onko kulman takana ketään? Onko mahdollista, että joku edessä menevästä ryhmästä löi vaaratilanteen aiheuttaneen pallon suutuksissaan vesiesteen reunaan? Toinen pelaaja asialla…?
Jos A ja B ovat 100% varmoja siitä, että he ovat lyöneet omia pallojaan, on 99,99% varmaa, että ulkopuolinen tekijä on liikuttanut palloa.
Jos A ja B itse pitävät tunnistusvirhettä mahdollisena, en silti rankaisisi kumpaakaan. Ei voi näyttää toteen kumman virheestä on kyse, eikä sitä, onko virhettä edes tapahtunut.
Tulikos ketjussa vielä tarkasteltua näkökulmaa jossa 100 % varmuudella tiedetään ettei mikään ulkopuolinen tekijä ole siirtänyt A:n varapalloa sinne esteen reunalle?
Edellä pelaava ryhmähän on voinut vaikka jäädä tuijottelemaan takana tulevien big hittereiden mahtavia avauksia ja todella näkevät, että kolme palloa sinne raffiin päätyi. Edelleen edellä pelaava ryhmä häärää greenillä kunnes A ja B ovat likimain alueella jonne kaikki kolme palloa laskeutuivat.
Tässä tapauksessa voimme siis olla varmoja siitä, että vähintään toinen pelaajista A ja B tai kumpikin pelasivat väärää palloa.
Voidaanko enään millään golfjärjellä päätyä ratkaisuun, että kumpikin pelasivat oikeaa pelissä olevaa palloaan?
Mielestäni ei voida ja äärimmäisessä tapauksessa sekä A ja B on kävelytettävä takaisin boxiin.
Tässä tapauksessa ainakin tämän hetken ajatuksilla päätyisin ratkaisuun, jossa A epähuomiossa löi varapalloaan ja B löi pelipalloaan. B jatkaa siis normisti vesiestesäännön mukaan ja A on sitten pelannut väärää palloa. Ilmeisesti tuossa voidaan vielä hetki etsiä alkuperäistä palloa ja jos sitä ei löydy, niin A pelaa varapalloaan, jonka siis jo löi aikaisemmin vääränä pallona sinne vesiesteen reunalle. Varapallo asetetaan mahdollisimman lähelle sitä paikkaa ja ilmeisesti myös pallon makuu tulee saattaa mahdollisimman lähelle samaa kuin mitä se alunperin oli. Paljonkos tuosta sitten A:lle rankkuja lätkästään?
Tai sitten tuossa ehdotuksessani ei oo niinku mitään tolkkua ja KL + ts korjaa…
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 14:15:47)
Tulikos ketjussa vielä tarkasteltua näkökulmaa jossa 100 % varmuudella tiedetään ettei mikään ulkopuolinen tekijä ole siirtänyt A:n varapalloa sinne esteen reunalle?Edellä pelaava ryhmähän on voinut vaikka jäädä tuijottelemaan takana tulevien big hittereiden mahtavia avauksia ja todella näkevät, että kolme palloa sinne raffiin päätyi. Edelleen edellä pelaava ryhmä häärää greenillä kunnes A ja B ovat likimain alueella jonne kaikki kolme palloa laskeutuivat.
Tässä tapauksessa voimme siis olla varmoja siitä, että vähintään toinen pelaajista A ja B tai kumpikin pelasivat väärää palloa.
Voidaanko enään millään golfjärjellä päätyä ratkaisuun, että kumpikin pelasivat oikeaa pelissä olevaa palloaan?
Mielestäni ei voida ja äärimmäisessä tapauksessa sekä A ja B on kävelytettävä takaisin boxiin.
Tässä tapauksessa ainakin tämän hetken ajatuksilla päätyisin ratkaisuun, jossa A epähuomiossa löi varapalloaan ja B löi pelipalloaan. B jatkaa siis normisti vesiestesäännön mukaan ja A on sitten pelannut väärää palloa. Ilmeisesti tuossa voidaan vielä hetki etsiä alkuperäistä palloa ja jos sitä ei löydy, niin A pelaa varapalloaan, jonka siis jo löi aikaisemmin vääränä pallona sinne vesiesteen reunalle. Varapallo asetetaan mahdollisimman lähelle sitä paikkaa ja ilmeisesti myös pallon makuu tulee saattaa mahdollisimman lähelle samaa kuin mitä se alunperin oli. Paljonkos tuosta sitten A:lle rankkuja lätkästään?
Tai sitten tuossa ehdotuksessani ei oo niinku mitään tolkkua ja KL + ts korjaa…
Koko tilannehan on äärimmäisen hankala niin pelaajille kuin mahdollisesti tuomion antavalle tuomarillekin, joten mitään varmaa vastausta ei välttämättä kukaan pysty antamaan, jotain osviittaa kumminkin voitaneen antaa.
Kuten ts ansiokkaasti huomautti, niin sen kolmannen pallon etsiminen ja löytäminen todennäköisesti toisi lisävalaistusta asiaan. Koskapa tuo tie on jo käsitelty aiemmin, niin en siihen enää puutu. Sen sijaan mennään tuohon viimeistä edellisen kappaleesi tekstiin, ts. varapallon pelaamiseen alkuperäisenä.
Sääntö 27-2 sanoo, että varapalloa saa pelata, kunnes ollaan alkuperäisen pallon katoamisalueen tasalla. Lisäksi määritelmissä sanotaan, että alkuperäinen pallo katoaa, jos varapalloa pelataan lähempää reikää kuin jne. Nyt pelaaja siis lyö palloa, joka (oletettavasti) on pelaajan varapallo ja se päätyy vesiesteeseen, mutta löytyy sieltä. Alkuperäistä palloa ei siis tuossa vaiheessa ollut löydetty. Jos alkuperäistä ei löydy lainkaan, varapallosta tulee säännön 27-2 ja määritelmän mukaisesti pelipallo, riippumatta siitä pelasiko pelaaja varapalloaan lähempää vai kauempaa reikää kuin alkuperäisen pallon oletettu katoamispaikka. Jos verrataan tätä tapausta siihen toiseen ketjuun, niin tässä tapauksessa molemmat pallot eivät olleet näkyvillä eikä toista edes löydetty ollenkaan. Siispä pelaajalla oli täysi oikeus pelata varapalloaan, vaikka hän olisikin luullut sitä alkuperäiseksi pallokseen. Varapallo ei siis ollut väärä pallo tässä tilanteessa.
Täyttä varmuutta siitä kumpaa palloa pelaajat pelasivat ei voi saada näillä tiedoilla eikä välttämättä jälkipuinnillakaan pelaajien kanssa tapahtumapaikalla, mutta mielestäni oletettavin tapahtumakulku on kuitenkin ollut sellainen, että kumpikin on lyönyt omalla merkillään merkittyä palloa ja A löi alkuperäisen sijaan varapalloaan. Siispä peli jatkuu vesiestesääntöjen mukaisesti eikä kumpikaan ole pelannut väärää palloa.
Hetkinen… siis miten tuossa sitten olisi tilanne jos B:n pallo löytyisi vesiesteestä ja A:n varapallo löytyisi samaisesta vesiesteestä?
Edelliseen viitaten:
Tässä tapauksessa ainakin tämän hetken ajatuksilla päätyisin ratkaisuun, jossa A epähuomiossa löi varapalloaan ja B löi pelipalloaan. B jatkaa siis normisti vesiestesäännön mukaan ja A on sitten pelannut väärää palloa.
Onko todella niin, että pelaajaa A ei rangaistaisi väärän pallon pelaamisesta, kuten KL:n kirjoituksesta mielestäni käy ilmi?!?
Mielestäni pelaaja A on varmasti pelannut väärää palloa.
En ole vielä perehtynyt tuohon toiseen ketjuun, joten uskon kyllä KL:n sanaan, jos näin tosiaan säännöt sanovat.
Perin kummalliselta kyllä vaikuttaa.
Joopase joo..
Lukaisin tuon Taasko väärä pallo -ketjun ja siitä tuli jotain ajatuksia.
Jos nyt todellakaan mitään merkitystä ei ole pelaajan käsityksellä meneillään olevasta pelitilanteesta niin ymmärrän tilanteen paremmin.
Mutta mutta… mitenkäs sitten kun A pelaakin oman käsityksensä mukaan alkuperäisen pallon reikään esim. tulokseen par ja vasta seuraavalla teellä A huomaakin, että PRKL pelasikin varapalloa?
Onko todella niin, että A selviää säikähdyksellä ja korttiin merkataan parin asemesta 6 ja matka jatkuu?
Jos asia todella on näin niin pihvi ja sipuli.
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 22:17:35)
Joopase joo..Lukaisin tuon Taasko väärä pallo -ketjun ja siitä tuli jotain ajatuksia.
Jos nyt todellakaan mitään merkitystä ei ole pelaajan käsityksellä meneillään olevasta pelitilanteesta niin ymmärrän tilanteen paremmin.
Mutta mutta… mitenkäs sitten kun A pelaakin oman käsityksensä mukaan alkuperäisen pallon reikään esim. tulokseen par ja vasta seuraavalla teellä A huomaakin, että PRKL pelasikin varapalloa?
Onko todella niin, että A selviää säikähdyksellä ja korttiin merkataan parin asemesta 6 ja matka jatkuu?
Jos asia todella on näin niin pihvi ja sipuli.
Koitan vielä selventää.
Sääntöjen mukaan A saa pelata varapalloaan niin kauan, kunnes ollaan alkup. pallon oletetun katoamispaikan kohdalla. Sitten reunaehdot:
– jos hän pelaa varapalloaan lähempää reikää kuin alkup.pallon oletettu katoamispaikka, varapallosta tulee pelipallo ja alkup. pallo katoaa
– jos hän pelaa varapalloaan sen jälkeen, kun alkup. pallo on löytynyt, hän pelaa väärää palloa, koska alkup. pallo on pelissä oleva pallo
– jos alkup. palloa ei lainkaan löydy, A saa pelata varapallonsa reikään saakkaSillä mitä palloa A luulee pelaavansa ei ole merkitystä, jos alkuperäistä palloa ei ole vielä löydetty, tai ei ole tiedetty sen löytyneen, miten vain. Jos A siinä tilanteessa pelaa alkup. palloa, se on pelissä oleva pallo. Jos taasen varapalloa, niin siitä tulee pelissä oleva pallo edellisen kappaleen reunaehtojen mukaisesti.
KL kirjoitti: (22.6.2010 22:28:51)
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 22:17:35)
Joopase joo..Lukaisin tuon Taasko väärä pallo -ketjun ja siitä tuli jotain ajatuksia.
Jos nyt todellakaan mitään merkitystä ei ole pelaajan käsityksellä meneillään olevasta pelitilanteesta niin ymmärrän tilanteen paremmin.
Mutta mutta… mitenkäs sitten kun A pelaakin oman käsityksensä mukaan alkuperäisen pallon reikään esim. tulokseen par ja vasta seuraavalla teellä A huomaakin, että PRKL pelasikin varapalloa?
Onko todella niin, että A selviää säikähdyksellä ja korttiin merkataan parin asemesta 6 ja matka jatkuu?
Jos asia todella on näin niin pihvi ja sipuli.
Koitan vielä selventää.
Sääntöjen mukaan A saa pelata varapalloaan niin kauan, kunnes ollaan alkup. pallon oletetun katoamispaikan kohdalla. Sitten reunaehdot:
– jos hän pelaa varapalloaan lähempää reikää kuin alkup.pallon oletettu katoamispaikka, varapallosta tulee pelipallo ja alkup. pallo katoaa
– jos hän pelaa varapalloaan sen jälkeen, kun alkup. pallo on löytynyt, hän pelaa väärää palloa, koska alkup. pallo on pelissä oleva pallo
– jos alkup. palloa ei lainkaan löydy, A saa pelata varapallonsa reikään saakkaSillä mitä palloa A luulee pelaavansa ei ole merkitystä, jos alkuperäistä palloa ei ole vielä löydetty, tai ei ole tiedetty sen löytyneen, miten vain. Jos A siinä tilanteessa pelaa alkup. palloa, se on pelissä oleva pallo. Jos taasen varapalloa, niin siitä tulee pelissä oleva pallo edellisen kappaleen reunaehtojen mukaisesti.
Tämä selvä.
Mutta miten tuo vastaa siihen kysymykseen/haasteeseen, mikä muodostuu siitä, että A on siis saman tien löydetyään ja tunnistettuaan oman pallonsa alkuperäiseksi ykköspallokseen pelannut sen reikään saakka?
Tapauksessahan ei todellisuudessa alkuperäistä palloa edes etsitä, koska se on pelaajan mielestä heti löydetty.
Jos todella pelaajan vastuu todella rajoittuu tuolle tasolle, eikä suurempaa rangaistusta tilanteessa anneta niin asia sitten selvä.
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 22:41:20)
KL kirjoitti: (22.6.2010 22:28:51)
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 22:17:35)
Joopase joo..Lukaisin tuon Taasko väärä pallo -ketjun ja siitä tuli jotain ajatuksia.
Jos nyt todellakaan mitään merkitystä ei ole pelaajan käsityksellä meneillään olevasta pelitilanteesta niin ymmärrän tilanteen paremmin.
Mutta mutta… mitenkäs sitten kun A pelaakin oman käsityksensä mukaan alkuperäisen pallon reikään esim. tulokseen par ja vasta seuraavalla teellä A huomaakin, että PRKL pelasikin varapalloa?
Onko todella niin, että A selviää säikähdyksellä ja korttiin merkataan parin asemesta 6 ja matka jatkuu?
Jos asia todella on näin niin pihvi ja sipuli.
Koitan vielä selventää.
Sääntöjen mukaan A saa pelata varapalloaan niin kauan, kunnes ollaan alkup. pallon oletetun katoamispaikan kohdalla. Sitten reunaehdot:
– jos hän pelaa varapalloaan lähempää reikää kuin alkup.pallon oletettu katoamispaikka, varapallosta tulee pelipallo ja alkup. pallo katoaa
– jos hän pelaa varapalloaan sen jälkeen, kun alkup. pallo on löytynyt, hän pelaa väärää palloa, koska alkup. pallo on pelissä oleva pallo
– jos alkup. palloa ei lainkaan löydy, A saa pelata varapallonsa reikään saakkaSillä mitä palloa A luulee pelaavansa ei ole merkitystä, jos alkuperäistä palloa ei ole vielä löydetty, tai ei ole tiedetty sen löytyneen, miten vain. Jos A siinä tilanteessa pelaa alkup. palloa, se on pelissä oleva pallo. Jos taasen varapalloa, niin siitä tulee pelissä oleva pallo edellisen kappaleen reunaehtojen mukaisesti.
Tämä selvä.
Mutta miten tuo vastaa siihen kysymykseen/haasteeseen, mikä muodostuu siitä, että A on siis saman tien löydetyään ja tunnistettuaan oman pallonsa alkuperäiseksi ykköspallokseen pelannut sen reikään saakka?
Tapauksessahan ei todellisuudessa alkuperäistä palloa edes etsitä, koska se on pelaajan mielestä heti löydetty.
Jos todella pelaajan vastuu todella rajoittuu tuolle tasolle, eikä suurempaa rangaistusta tilanteessa anneta niin asia sitten selvä.
Jos minä vielä vähän yritän….
Niiden kirjoittamieni reunaehtojen mukaan (ja tietenkin sääntöjen, lähinnä 27-2 ja määritelmät) pelaajan jatkaessa peliään varapallollaan reikään asti, alkup. pallo tuomitaan kadonneeksi ja varapallo on pelissä oleva pallo. Pari lisälyöntiä alkup. pallon kadottamisesta ja sillä siisti. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä, ettei pelaajan alkup. palloa ole löydetty ennen kuin hän pelaa varapalloaan lähempää reikää kuin alkup. palloaan.
Oikeasti tämä ei ole niin vaikeaa kuin kenties nyt tuntuu, kunhan mietit tuon säännön 27-2 ja kadonneen pallon määritelmän täysin selviksi itsellesi.
KL kirjoitti: (22.6.2010 23:08:38)
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 22:41:20)
KL kirjoitti: (22.6.2010 22:28:51)
Lasky kirjoitti: (22.6.2010 22:17:35)
Joopase joo..Lukaisin tuon Taasko väärä pallo -ketjun ja siitä tuli jotain ajatuksia.
Jos nyt todellakaan mitään merkitystä ei ole pelaajan käsityksellä meneillään olevasta pelitilanteesta niin ymmärrän tilanteen paremmin.
Mutta mutta… mitenkäs sitten kun A pelaakin oman käsityksensä mukaan alkuperäisen pallon reikään esim. tulokseen par ja vasta seuraavalla teellä A huomaakin, että PRKL pelasikin varapalloa?
Onko todella niin, että A selviää säikähdyksellä ja korttiin merkataan parin asemesta 6 ja matka jatkuu?
Jos asia todella on näin niin pihvi ja sipuli.
Koitan vielä selventää.
Sääntöjen mukaan A saa pelata varapalloaan niin kauan, kunnes ollaan alkup. pallon oletetun katoamispaikan kohdalla. Sitten reunaehdot:
– jos hän pelaa varapalloaan lähempää reikää kuin alkup.pallon oletettu katoamispaikka, varapallosta tulee pelipallo ja alkup. pallo katoaa
– jos hän pelaa varapalloaan sen jälkeen, kun alkup. pallo on löytynyt, hän pelaa väärää palloa, koska alkup. pallo on pelissä oleva pallo
– jos alkup. palloa ei lainkaan löydy, A saa pelata varapallonsa reikään saakkaSillä mitä palloa A luulee pelaavansa ei ole merkitystä, jos alkuperäistä palloa ei ole vielä löydetty, tai ei ole tiedetty sen löytyneen, miten vain. Jos A siinä tilanteessa pelaa alkup. palloa, se on pelissä oleva pallo. Jos taasen varapalloa, niin siitä tulee pelissä oleva pallo edellisen kappaleen reunaehtojen mukaisesti.
Tämä selvä.
Mutta miten tuo vastaa siihen kysymykseen/haasteeseen, mikä muodostuu siitä, että A on siis saman tien löydetyään ja tunnistettuaan oman pallonsa alkuperäiseksi ykköspallokseen pelannut sen reikään saakka?
Tapauksessahan ei todellisuudessa alkuperäistä palloa edes etsitä, koska se on pelaajan mielestä heti löydetty.
Jos todella pelaajan vastuu todella rajoittuu tuolle tasolle, eikä suurempaa rangaistusta tilanteessa anneta niin asia sitten selvä.
Jos minä vielä vähän yritän….
Niiden kirjoittamieni reunaehtojen mukaan (ja tietenkin sääntöjen, lähinnä 27-2 ja määritelmät) pelaajan jatkaessa peliään varapallollaan reikään asti, alkup. pallo tuomitaan kadonneeksi ja varapallo on pelissä oleva pallo. Pari lisälyöntiä alkup. pallon kadottamisesta ja sillä siisti. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä, ettei pelaajan alkup. palloa ole löydetty ennen kuin hän pelaa varapalloaan lähempää reikää kuin alkup. palloaan.
Oikeasti tämä ei ole niin vaikeaa kuin kenties nyt tuntuu, kunhan mietit tuon säännön 27-2 ja kadonneen pallon määritelmän täysin selviksi itsellesi.
Ehkä tämä ei todellakaan ole sen vaikeampaa, enkä edes tiedä mikä on sääntö 27-2.
Mutta edelleen .. tuossa esittämässäni esimerkissä A kävelee suoraan pallolleen ja löytää sen siis heti raffista, pelaa väylän loppuun ja sillä siisti. Mikä tässä tapauksessa on alkuperäisen pallon tila? Ts. sen oletettu sijainti, sen todettu katoaminen, sen tuomitseminen kadonneeksi ja siitä edelleen varapallon tuomitseminen pelissä olevaksi palloksi?
Ehkä en yksinkertaisesti vaan tajua, mutta mielestäni tuossa casessa joku mättää jos todella noilla mennään.
KL kirjoitti: (23.6.2010 0:07:59)
Sääntö 27-2 ja muitakin…Kaikkea sitä oppii kun nuita sääntöjä tutkii. Kiitoksia taas KL:lle sääntöväännöistä.
Todellakin säännöthän oikein sanovat, että varapallo ei ole väärä pallo.
Em. seikka johtaa kyllä helposti pallon tunnistamiseen liittyviin ongelmiin, mutta niistäkin lienee kättä täällä väännetty.
Otetaanpa tähän vaan esimerkki:
Nyt pelaaja A tietää, että doglegin kulman takana olevan palloja nielevän heinäraffin lisäksi siellä on kohtuukokoinen hiekkakuoppa. Hiekkakuoppa on sellainen, että sieltä on hyvin vaikea päästä pois ja käytännössä aina kannattaa mennä lyömään teeboxista uusi pallo ennen kuin alkaa kikkailemaan montun pohjalla. Droppi johtaa edelleen epäedullisempaan tilanteeseen kuin teeboxista lyöminen.
Pelaaja A tietää, että lyömänsä ykköspallo lähti raffia kohti ja vieläpä juuri hiekkakuopan suuntaan ja tarpeeksi pitkälle lentäessään pallo yltää hiekkakuoppaan asti. A lyö varapallon, joka menee samaan suuntaan kuin ykköspallo, mutta on hänen tuntemuksen mukaan lyhyempi kuin ykköspallo. A kävelee pallojen suuntaan ja saapuu pallolle, joka on 5m hiekkakuopan reunalta heinäraffissa. Samalla A näkee hiekkakuopassa pallon. A toteaa, että 5m hiekkakuopan reunalta sijaitseva pallo on hänen pallo ja pelaa reiän loppuun. Pelattuaan toteaa pallon olevan varapallo ja kahdella pentillä parin asemesta tupla korttiin.
Mielestäni tilanne sotii kyllä golfin periaatteita vastaan, antaen pelaajalle selkeästi mahdollisuuden valita kahden pallon välillä.
Tällä perusteella olen edelleen hieman eri mieltä kuin KL, tai sitten ymmärrän KL:n väärin. Toisaalta säännöt ovat sääntöjä niin niillähän se on sitten ainakin liiton alaisissa kisoissa mentävä.
-
JulkaisijaArtikkelit