Ikimuistoinen lyönti

[Waseva]

Näitähän meille kaikille tulee… Se ei ole välttämättä holari tai kymmenmetrinen putti kuppiin. Minulla se oli seuraavanlainen: Kaverin kanssa pelattiin Scramblea kieliposkella ja kumpikin lyötiin aivan hillittömät soketit etuoikealla, n. 100 metrin päässä sijaitsevalle väärälle greenille. Kaverin pallo vesiesteeseen ja minun jäi greenille. No droppi vasta-ajetun greenin laitaan ja kaveri aloittaa – toppi vesiesteeseen. Minä ryhdyin tästä hikoilemaan huomattuani, että pallon ja 165 metrin päässä olevan oikean greenin välissä on vesieste-ylämäki-alamäki-vesieste-ylämäki-puita ja kaksitasogreeni, jossa lippu ylätasanteella. Leikilläni sanoin kaverilleni, että katsotaan nyt miten se kauan harjoittelemani korkea DRAW nyt puree. Paukataan se noiden kahden puun välistä greenin kanttiin alas ja siitä se sitten vierii lipulle. No menin pallolle ja vetäisin mielettömän divotin greenin kupeesta ilmoille ja pallokin päätyi 20 sentin päähän reiästä aivan kuten olin lyönnin ’maalannut’. Olo oli hetken aikaa kuin ammattimiehellä. Tämmöistä se golf on parhaimmillaan. Minkälainen lyönti on sinun ikimuistoisin?

[Ollitee]

Vierumäellä muistaakseni väylä nro:15, par 5 noin 480m. Avaus oikealle kiroillen ,että vedessä on, käveltiin kuitenkin katsomaan niin pallo oli noin 3metriä veden etupuolella. Siinä sitten katselemaan että, paljonko on matkaa ja tulin tulokseen noin 184m, ei muutakuin rauta 4 käteen ja aivan unelma lyönti ja pallo pyörähtää kunniakieroksen ja jää noin 20cm reiästä. Olipa Albatrossi aika lähellä.

[TDi]

Nuorena poikana Pickalan Parkin viimeisellä avaus oli hyvin väylällä. Arvelin että rauta 5 on sopiva (täydellistä asiantutemattomuutta, 8 olisi ollut oikein), lyönti tuli vedettyä hieman hihaan jonka seurauksena pallo kolisee kartanon katolla. Parkkipaikan mersut säästyivät. Kyllä pelotti. Jälkeenpäin tietysti harmittaa, ettei pallo mennyt ikkunasta sisään, jossa juuri juotiin kentän esimmäisen holarin kuohuvia. Maine ainakin olisi kasavanut.

[Ojo]

Pari kesää sitten olin juuri saanut greengardin käteen ja lähtenyt pelaamaan kahden kaverini kanssa elämäni ensimmäistä kierrosta. Kolmos väylällä (par 4) kolmannella lyönnillä (matkaa reikään n. 96 metriä) vedin pallon reikään. Tämä voidaan jo luokitellaan kategoriaan ’aloittelijan tuuria’, mutta onpahan jäänyt ainakin lyönti mieleen.

[Julkaisija]

Artikkelit